TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: VES:299151, PL:01, PR:101-109 OPETUSMINISTERIÖ; Kulttuurihallinto Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen) sekä AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n (hallinnonalan virkamiesyhdistykset) välillä 29.11.2002 tehdyn kulttuurihallinnon tarkentavan virkaehtosopimuksen muuttamisesta 1 Uusi palkkausjärjestelmä Taiteen keskustoimikunnassa otetaan 1.10.2003 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jota koskevat määräykset ovat liitteinä 1 3. Järjestelmässä määritellään Taiteen keskustoimikunnan virkamiesten palkkauksen rakenne ja palkkausperusteet. 2 Työrauha Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 3 Sopimuksen voimassaolo ja allekirjoitukset Tämä sopimus tulee voimaan heti ja on sen jälkeen voimassa osana kulttuurihallinnon virkaehtosopimusta. Sopimuksen korotusvaikutukseksi on laskettu 6,7 prosenttia.
2 Tämä tarkentava virkaehtosopimus on allekirjoitettu valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) 6 :n mukaisesti valtiovarainministeriön tarkistettua ja hyväksyttyä sopimuksen. Tätä sopimusta on laadittu neljä samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopimusosapuolelle. Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö: AKAVA-JS ry: Palkansaajajärjestö Pardia ry: Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry: LIITTEET Liite 1. Taiteen keskustoimikunnan palkkausjärjestelmä Liite 2. Vaativuusryhmäkohtaiset palkat Liite 3. Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen
3 LIITE 1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 Tavoitteet Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea Taiteen keskustoimikunnan (keskustoimikunta) tuloksellista toimintaa ja johtamista, luoda oikeudenmukaiset palkkasuhteet sekä kannustaa henkilöstön osaamista ja ammatissa kehittymistä. 2 Soveltamisala Näitä määräyksiä sovelletaan virkasuhteiseen henkilöstöön työnantajavirkamiehiä (puheenjohtaja ja pääsihteeri) ja taiteilijaprofessoreita lukuun ottamatta. Kuutta kuukautta lyhyempien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta sopimusmääräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. Määräyksiä ei sovelleta harjoittelijoihin eikä työllistämistuella luotuihin tehtäviin. 3 Palkkauksen osatekijät Palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Takuupalkasta määrätään 8 :ssä. 4 Tehtäväkohtainen palkanosa (YK:02031) Virkamies ja hänen esimiehensä laativat yhdessä kirjallisen tehtävänkuvauksen. Näin laadittu tehtävänkuvaus on perusteena tehtävän vaativuusarvioinnissa. Keskustoimikunnassa tehtävät on luokiteltu vaativuusryhmiin. Tehtävien vaativuutta arvioidaan kuuden osaamiseen, työn itsenäisyyteen ja tehtävien sisältöön liittyvän vaativuustekijän avulla: Osaamiseen liittyvät tekijät: - tehtävän edellyttämä tiedon, taidon ja kokemuksen määrä - tehtävän luonne ja laajuus - tehtävän edellyttämä vuorovaikutus Päätöksentekoympäristö/työn itsenäisyyteen liittyvät tekijät: - viranhaltijan ohjaus - päätöksenteon luonne/ratkaisujen vaikeusaste
4 Tehtävän sisältöön liittyvä tekijä: - tehtävän keskeinen sisältö ja suhde tulokseen Arvioinnin tuloksena tehtäville annetaan vaativuuspisteet, joiden mukaisesti tehtävät sijoitetaan vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmien (1-9) kuvaukset on allekirjoittamispöytäkirjan liitteessä 1 ja vaativuusryhmäkohtaiset palkat tämän sopimuksen liitteessä 2. Tehtävien vaativuutta tarkastellaan esimiehen ja virkamiehen välillä käytävässä tavoite- ja kehityskeskustelussa kerran vuodessa ja aina, kun tehtävien sisältö muuttuu olennaisesti. Jos tehtävien vaativuus on muuttunut, esimies esittää työnantajalle tehtävän sijoittamista siihen vaativuusryhmään, mikä vastaa uutta tehtäväkuvaa. Virkamiehen siirtyessä kokonaan toiseen tehtävään pysyvästi tai määräajaksi, tehtävän vaativuus määräytyy uuden tehtävän mukaan. Aloitteen tehtävien vaativuuden uudelleenarvioimiseksi voi tehdä myös asianomainen virkamies. Työnantajan ja henkilöstön edustajista koostuva arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee tehtävien vaativuuden arvioinnit ja tekee keskustoimikunnan puheenjohtajalle esityksen arvioinneiksi. Puheenjohtaja hyväksyy tehtävien vaativuuksien arvioinnit ja tehtävien sijoittamisen vaativuusryhmiin. Muutokset tehtävien vaativuuteen perustuvassa palkanosassa toteutetaan hyväksymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta. 5 Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa (YK:02627) Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa on enintään 45 prosenttia tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta. Esimies arvioi virkamiehen henkilökohtaisen työsuorituksen vuosittain käytävässä tavoite- ja kehityskeskustelussa suhteessa tehtävänkuvaukseen ja sovittuihin tehtäviin. Arviointikriteereinä ovat ammatinhallinta, aikaansaavuus, sosiaalinen taitavuus suhteessa työn tavoitteisiin, kehittyminen tehtävässä ja kehitysmyönteisyys sekä vastuullisuus. Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan viisiluokkaisella asteikolla. Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen on kuvattu liitteessä 3. Keskustoimikunnan palvelukseen tulleiden uusien ja uusiin tehtäviin siirtyneiden virkamiesten henkilökohtainen palkanosa määritetään viimeistään puolen vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävän muutoksesta. Uuden palvelussuhteen tai tehtävän alkaessa määritellään henkilökohtainen palkanosa alustavasti ottaen huomioon saatavissa oleva tieto virkamiehen työsuorituksen arviointiin vaikuttavista tekijöistä.
5 Jos henkilö on ollut osan vuotuisen tavoite- ja kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa ja suoritustasonsa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli viimeksi mainittu aika käsittää enintään puolet vuotuisen arviointijakson ajasta, maksetaan henkilökohtainen palkanosa kuitenkin sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään ja työkokemustaan sekä suoriutumistaan pitemmältä ajalta. Palkkaus poissaolon päätyttyä määräytyy myös tällä tavoin, jos sairausloma tai sanottu vapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kokonaisen arviointijakson. Mikäli vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, tavoite- ja kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään viivytyksettä kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Uudessa arvioinnissa otetaan vastaavasti huomioon myös, mitä edellisessä momentissa siinä tarkoitetuista tilanteista on sanottu. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi. Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellisessä momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, työnantaja voi ennen henkilökohtaisen palkanosan alentamista harkintansa mukaan suorittaa kolmannen arvioinnin viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen voidaan molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta alenneta. Keskustoimikunnan puheenjohtaja hyväksyy työsuoritusten määritykset ja henkilökohtaisen palkanosan suuruuden. Henkilökohtaisen palkanosan muutokset toteutetaan hyväksymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta. 6 Työaikakorvausraja virastotyössä Virastotyötä tekevistä ovat työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 :n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuustasolle 8. 7 Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja siirtymäkausi Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.10.2003, jolloin palkat muutetaan tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuviksi pal-
6 koiksi. Tuolloin luovutaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien virkamiesten osalta A-palkkausluokkien ja taulukoiden sekä muiden virkaehtosopimuksiin perustuvien palkanlisien ja lisäpalkkioiden (lukuun ottamatta työsuojeluvaltuutetun palkkio) soveltamisesta. Uuden järjestelmän mukaiset palkat toteutetaan siirtymäkauden kuluessa siten, että tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan heti täysimääräisenä ja henkilökohtainen palkanosa vaiheittain seuraavasti. Vaihe 1: Käyttöönottoajankohdasta lukien jokaisen palkka on hänen vanhan järjestelmän mukainen senhetkinen palkkansa tai hänen tehtävien vaativuuteen perustuva palkanosansa (jos se on korkeampi), lisättynä 23,8 prosentilla siitä summasta, jolla hänen uuden järjestelmän mukaisen kokonaispalkkansa yhteismäärä ylittää hänen senhetkisen kuukausipalkkansa. Jos ylitys on enintään 30 euroa, maksetaan ylitys kokonaisuudessaan 1.10.2003 lukien. Vaiheet 2-4: Palkkoja tarkistetaan vuonna 2004 29,4 prosentilla, vuonna 2005 44,3 prosentilla ja vuonna 2006 58,2 prosentilla kullekin silloin maksetun palkan ja uuden järjestelmän mukaisen täysimääräisen palkan jäljellä olevasta erotuksesta. Vaihe 5 (siirtymäkauden lopputarkistus): Maaliskuun alusta 2007 palkkaus maksetaan täysimääräisesti uuden järjestelmän mukaisena. Vaiheiden 2-4 edellä mainitut siirtymäkausitarkistukset toteutetaan kunakin vuonna keskustason sopimuksen mukaisesta virastokohtaisten palkantarkistuserien toteutusajankohdasta, kuitenkin viimeistään 1.5. lukien. Samoista siirtymäkauden ajankohdista toteutetaan myös tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason vuotuisten tavoite- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistetuista muutoksista johtuvat palkkausten tarkistukset. Vaiheissa 1-4 tarkoitettua erotusta laskettaessa uuden järjestelmän mukainen palkka määräytyy virkamiehen kulloistenkin tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason perusteella. Kun tehtävien vaativuustaso muuttuu tai henkilökohtaista palkanosaa on muutettava siirtymäkauden aikana muutoin kuin vuotuisen tarkastelun yhteydessä, kulloinkin maksettua palkkaa tarkistetaan samassa suhteessa kuin uuden järjestelmän mukainen täysimääräinen palkka tasomuutoksen johdosta muuttuu. Siirtymäkauden aikana uutena viraston palvelukseen tulevalle maksetaan tehtäväkohtainen palkanosa ja 5 :n 4 momentin mukaisesti määrättävä henkilökohtainen palkanosa siten, että hänen kokonaispalkkansa vastaa siirtymäkauden sen vaiheen palkkakäytäntöä viraston vastaavissa tehtävissä
7 ja vastaavalla suoritustasolla. Sen jälkeen hänen palkkaustaan tarkistetaan siirtymäkauden aikana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti. Keskustason sopimuksiin perustuvat virastokohtaiset palkantarkistuserät, kuten liitto-, tasa-arvo- ja muut järjestelyvaraerät, käytetään vuoden 2003 erät mukaan lukien edellä sanotun vaiheittaisen toteuttamisen rahoitukseen sitä mukaa kuin ne keskustason sopimusten mukaan tulevat toteutettaviksi yhteensä 2,5 prosentin määrään saakka. Täten käytettyjä eriä tai erien osia ei toteuteta muulla tavoin. Siltä osin kuin erien yhteismäärä ylittää 2,5 prosenttia, ylitykset kohdennetaan erillisinä liitto- ym. erinä uuden palkkausjärjestelmän kehittämiseen sen mukaisesti, mitä keskustasolla sovitaan. Vuoden 2003 liittoja tasa-arvoerien osuus ajalta 1.3.-30.9.2003 suoritetaan kuitenkin sopimuksen piiriin kuuluville virkamiehille erikseen, kertaluontoisena eränä, jonka määrä on 1,0 prosenttia sanotun ajalta kuukaudelta, helmikuun 2003 palkasta laskettuna. (YK:06000) 8 Takuupalkka (YK:02642) Virkamiehellä, joka on uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana viraston vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkan määrä on sama kuin vanhan järjestelmän kuukausipalkan määrä käyttöönottoajankohtana. Jos virkamies on käyttöönottoajankohtana ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen palvelussuhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan kuin virkamies on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä viraston vakinaisessa palvelussuhteessa. Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Myös takuupalkkaa saavan virkamiehen tehtävien vaativuustaso ja henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan siten kuin 4 ja 5 :ssä on määrätty. Jos hän itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi kuin hänellä oli vakinaisissa tehtävissään käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä. 9 Tiedonsaanti ja tilastoyhteistyö Virkamiehellä on oikeus saada kirjallinen tieto palkkauksensa perusteena olevasta oman tehtävänsä vaativuudenarvioinnin sisällöstä sekä henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksesta. Sopimusosapuolilla ja luottamusmiehellä on oikeus vuosittain ja käyttöönottoja siirtymävaiheiden yhteydessä sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan
8 henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ryhmiteltyinä vaativuustasoittain. Tilastoyhteistyön tavoitteena on edistää neuvottelu- ja sopimustoiminnassa tarvittavien palkka- ja muiden tilastojen luottamusta sekä molemminpuolista, yhteistä informaatiota ja välttää tilastollisia tulkintaerimielisyyksiä sekä edistää palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tilastoyhteistyön järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin valtiovarainministeriön suositusta neuvotteluviranomaisen/viraston tai laitoksen tilastoyhteistyöstä (VM 12/2000). Tietoja annettaessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), henkilötietolakia (523/1999) sekä valtion virka- ja työehtosopimuksessa mainittua tilastoyhteistyöstä keskustasolla tehtyä yhteistyösopimusta. 10 Erimielisyyksien ratkaisu Tehtävien vaativuuden arvioinnista aiheutuvat erimielisyydet käsitellään 4 :ssä mainitussa arviointi- ja kehittämisryhmässä. Asia otetaan ryhmässä käsiteltäväksi joko esimiehen, asianomaisen virkamiehen tai keskustoimikunnan puheenjohtajan pyynnöstä. Ryhmä kutsutaan koolle 14 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Keskustoimikunnan puheenjohtaja ratkaisee asian arviointiryhmää kuultuaan 6 viikon kuluessa asian käsittelystä. Erimielisyydet virkamiehen työsuorituksen arvioinnista käsitellään ensisijaisesti asianomaisen esimiehen ja virkamiehen kesken. Tarvittaessa erimielisyys käsitellään virkamiehen pyynnöstä 4 :ssä mainitussa arviointi- ja kehittämisryhmässä. Asian ratkaisee keskustoimikunnan puheenjohtaja. Edellä mainitut erimielisyydet, mikäli ne eivät ratkea keskustoimikunnassa, sekä muut tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan neuvottelumenettelyllä sen mukaan kuin siitä on erikseen sovittu valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. 11 Seuranta ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän ylläpitoa, soveltamisen seurantaa ja järjestelmän kehittämistä käsitellään edellä mainitussa arviointi- ja kehittämisryhmässä, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista.
9 LIITE 2 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA VAATIVUUSRYHMÄKOHTAISET PALKAT Vaativuusryhmä Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka euroa 1 1 367 2 1 467 3 1 575 4 1 691 5 1 815 6 1 949 7 2 092 8 2 246 9 2 411
10 LIITE 3 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN MÄÄRÄYTYMINEN Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa on enintään 45 prosenttia tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta. Suoritusarvioinnissa käytetään seuraavaa viittä osatekijää, joiden sisäiset painoarvot ovat tekijöiden jälkeen suluissa: A) ammatinhallinta (17,5 %) B) aikaansaavuus (30 %) C) sosiaalinen taitavuus suhteessa työn tavoitteisiin (17,5 %) D) kehittyminen tehtävässä ja kehitysmyönteisyys (17,5 %) E) vastuullisuus (17,5 %) Kullakin osa-alueella suoritus arvioidaan viisiluokkaisella asteikolla: 5 pistettä = Poikkeuksellisen korkeatasoinen 4 pistettä = Erinomainen 3 pistettä = Hyvä ja tavoitteita vastaava 2 pistettä = Melko hyvä 1 piste = Kehittymistä edellyttävä Kunkin osatekijän arviointituloksen tuottama %-osuus vaativuusryhmäkohtaisesta palkasta (max. 45 %) (kahden desimaalin tarkkuudella) Tasot 1 2 3 4 5 Tekijä A (sis. painoarvo) 17,5 % 0 1,97 3,94 5,91 7,88 Tekijä B (sis. painoarvo) 30 % 0 3,38 6,75 10,13 13,50 Tekijä C (sis. painoarvo) 17,5 % 0 1,97 3,94 5,91 7,88 Tekijä D (sis. painoarvo) 17,5 % 0 1,97 3,94 5,91 7,88 Tekijä E (sis. painoarvo) 17,5 % 0 1,97 3,94 5,91 7,88 yht. 100 % Max.vaik 45 %
11 Allekirjoittamispöytäkirja Pöytäkirja opetusministeriön ja Akava-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat Taiteen keskustoimikunnassa sovellettavaa uutta palkkausjärjestelmää 1 Taiteen keskustoimikunnassa (keskustoimikunta) sovellettava tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmä on Palkkavaaka. Vaativuusryhmien kuvaukset ovat tämän pöytäkirjan liitteessä. 2 Palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmässä työnantajan edustajina ovat keskustoimikunnan pääsihteeri, joka toimii ryhmän puheenjohtajana, ja tutkimusyksikön päällikkö. Henkilöstö valitsee ryhmään keskuudestaan kolme edustajaa. Ensimmäisen kerran ryhmä asetetaan 1.3.2007 päättyväksi siirtymäkaudeksi ja sen jälkeen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sen lisäksi, mitä tarkentavalla virkaehtosopimuksella on sovittu, ryhmän tehtävänä on: - huolehtia järjestelmän vaatimista teknisistä päivityksistä - käsitellä järjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä koskevia asioita - seurata järjestelmän toteutumista ja yleistä soveltamista. 3 Keskustoimikuntaa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen liitteessä 1 (4 ) on sovittu tehtäväkohtaisen palkanosan päävaativuustekijät. Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisperusteiden osalta viitataan Valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion pääsopijajärjestöjen luonnokseen suositukseksi uutta palkkausjärjestelmää koskevaksi malliksi (19.6.2003). Sen 4 :n 2 momentin jälkeen olevassa huomautuksessa todetaan: Pykälän 1 momentissa on sovittu päävaativuustekijät. Arviointijärjestelmä yksilöidään ja siitä sovitaan muilta osin allekirjoittamispöytäkirjassa. Henkilö ja hänen esimiehensä laativat yhdessä tehtäväkuvauksen henkilölle vuotuisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa tai muulloin annettavien tehtävien mukaiseksi. Tehtäväkohtainen palkanosa on keskeisin palkkaustekijä. Sen kautta palkkaukset porrastetaan tehtävien vaativuuden perusteella, jonka määrittelyn perusteina ovat työn tekijälleen asettamat vaatimukset sekä sen suhteellinen arvo verrattuna muihin töihin ja toiminnan tuloksiin.
12 Tehtäväkohtaisella palkanosalla on tarkoitus tukea tuloksellista toimintaa ja henkilöstön kehittymistä sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista. Erityisesti sillä on tarkoitus kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin. Palkanosaa tarkistetaan, kun tehtävien vaativuuden nousu edellyttää korotusta. Tämä on eräs uuden palkkausjärjestelmän kannustavuutta lisäävä ominaisuus vanhoihin palkkausjärjestelmiin verrattuna. On kuitenkin mahdollista myös, että tehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi. Tällaisissakin tapauksissa uuden järjestelmän kulttuuri ja oikeudenmukaiset palkkasuhteet edellyttävät tehtäväkohtaisen palkanosan muutosta, vastaavasti kuin vaativuuden noustessa. Tehtäväkohtaisen palkanosan keskeisen aseman vuoksi tulee tällaisiin tehtävien muutostilanteisiin kiinnittää erityistä huomiota siten kuin seuraavassa sanotaan. Tällainen muutos vaatii perustellut syyt. Perustellut syyt voivat liittyä sekä toiminnan ja tehtävien järjestämiseen ja edellytyksiin että mahdollisuuksiin parantaa henkilön edellytyksiä työtehtävien suorittamiseen ja edistää hänen ammattitaitonsa tehokasta käyttöä. Muutos voi perustua myös henkilön omaan aloitteeseen tai ainakin hänen suostumukseensa. Muutokseen liittyen on yhteistoimintamenettelyssä selvitettävä mahdollisuutta järjestää tehtävät siten, että henkilön tehtävien kokonaisvaativuus ei alenisi. Muutosta tehtäessä on otettava huomioon valtion virkamieslain (750/1994) 2 :ssä säädetyt tavoitteet turvata valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen sekä turvata henkilöstölle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan, samoin kuin lain 11 :ssä säädetty tasapuolisen kohtelun velvoite. Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) 7 :n mukaan tällainen tehtävien muuttaminen kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin. Lain 8 :n 3 momentin mukaan yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Siten muutosta tulee käsitellä tavoite- ja kehityskeskustelussa, jonka yhteydessä muutos yleensä toteutetaan, ottaen huomioon erityisesti viimeksi sanotun lain 8 :n 1 momentissa säädetty velvoite neuvotella muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Lain 8 :n 3 momentin mukaan, milloin virkamies tai työntekijä sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan kesken. 4 Tämä allekirjoittamispöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena. 5 Tämä allekirjoittamispöytäkirja on voimassa 1.10.2003-15.2.2005. Allekirjoituspöytäkirjan voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jonkun allekirjoittajaosapuolen taholta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen voimassaolokauden tai jatkovuoden päättymistä. Tätä pöytäkirjaa on laadittu neljä samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.
13 Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö: AKAVA-JS ry: Palkansaajajärjestö Pardia ry: Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry: LIITE Vaativuusryhmien kuvaukset
14 LIITE TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET Ryhmä Pisteväli Ryhmän kuvaus 1 124-145 Työssä tarvitaan käytännön kautta saatua ammatillista perustietoa eri menettelytavoista. Työ on useimmiten rutiininomaista, johon kuitenkin sisältyy myös rutiinia soveltavia osia. Työtilanteissa toistuvat enimmäkseen samankaltaiset vaihtoehdot. 2 146-171 Ammattiosaamista käytännön töissä, ennen kaikkea perustietoa käytännön taidetoimikuntatyöstä. Työssä tunnetaan yleisesti käytössä olevat menettelytavat ja siinä osataan käyttää ammatillisia tietoja ja taitoja itsenäisesti. Työssä tarvittava tieto saadaan aikaisemmista käytännöistä. 3 172-202 Käytännön työssä tarvitaan osittain syventävää tai erikoistunutta ammatillista osaamista ja hyvää ammattikokemusta omalla työalalla. Tehtävässä edellytetyillä tiedoilla hallitaan menettelytapoja osittain uusissa ja vaihtelevissa ongelmatilanteissa. 4 203-239 Työssä edellytetään pääsääntöisesti ammatillisia, mutta osittain myös teoreettisia tietoja ja taitoja, jotka useimmiten saadaan pitkällä kokemuksella ja erikoistuneella ammatillisella koulutuksella. 5 240-282 Työ on käytännön ammatillisen työn vaativaa hallintaa, johon liittyy selvää ammatillista asiantuntijuutta. Työ voi olla myös asiantuntijatyötä, jossa edellytetään osaamisalueeseen liittyvää erikoistumista sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. 6 283-333 Työ on asiantuntijatyötä, jossa voidaan tarvita yhden, rajatun osa-alueen teoreettista ja käytännöllistä hallitsemista. Osaaminen voi tältä osin olla osittain vaikeasti korvattavaa. Asiantuntijatyön vaativuus voi painottua myös asiantuntijuuteen organisaation asiakkaisiin nähden. 7 334-393 Työ on erityisasiantuntijan työtä, jossa edellytetään kokonaiseen osaamisalueeseen liittyvää koulutusta ja vaikeasti korvattavaa käytännön kokemusta. Päätöksentekotilanteet ovat vaihtelevia ja käsiteltävä tieto erikoistunutta. Työhön voi liittyä tiimiohjausta ja osatoiminnon suunnittelua. 8 394-464 Työ on erityisasiantuntijan työtä, jossa tarvitaan yhden osaamisalueen teoreettista hallitsemista ja hyvin vaikeasti korvattavaa erityistietoa. Työssä voidaan ohjata asiantuntijatiimiä tai se voi olla myös toiminnon tai projektien suunnittelua tai koko toimintoa palvelevaa asiantuntemusta. Päätöksentekoa ohjaa pääosin yksikön toimintasuunnitelma ja -politiikka. 9 465-549 Työ on vaativaa erityisasiantuntijan työtä, kuten organisaation toimintopolitiikan tai projektien suunnittelua. Työssä voidaan edellyttää teorioiden syvällistä ymmärtämistä ja hyödyntämistä. Päätöksentekoa ohjaa yksikön toimintasuunnitelma ja politiikka usein strategisilla painotuksilla.
15 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2003. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL 14 00531 Helsinki puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 539 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi