Museoon 15-16 LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN TIEDOTE

Museoon 15-16 LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN TIEDOTE

Sisältö Yhteystiedot ja aukioloajat 4 Henkilökunta 5 Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella 6 Aikamatka Kannakselle -verkkonäyttely 8 Etelä-Karjalan museo Perusnäyttely: Rajalla - kolme karjalaista kaupunkia 10 Toimintaa lapsille ja koululaisille 12 Vaihtuvat näyttelyt 14 Galleria Laura 15 Etelä-Karjalan taidemuseo Vexi Salmen ja Olavi Heinon taidekokoelmat 16 Wolkoffin talomuseo 18 Kulttuuripolut koululaisille 20 Draamakierrokset 22 Yleisötyö, syksy 2015 23 Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset 24 Lainattavat filmit 25 Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille 26 Museoiden käytösohjeet 27 Lappeenrannan museot verkossa 28 Verkkonäyttelyt 29 Museokauppa 32 Kannen kuva: Postikortti Terijoelta (yksityiskohta). Etelä-Karjalan museon kokoelmat. Toimitus: Mona Taipale & Riina Nurmio Taitto: Tuomas Nokelainen Lappeenrannan museotoimi 2015

Museoon Uuden lukuvuoden alettua haluamme jälleen toivottaa alueen kaikki lapset ja nuoret tervetulleiksi Linnoituksen museoihin! Kulttuuriperintömme, jota museot tallentavat, tutkivat ja esittelevät, on yhteinen ja kuuluu jokaiselle. Lappeenrannan museoiden vaihtuvia näyttelyitä suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon erilaiset kävijäryhmät. Tavoitteena on, että ohjelmistosta löytyy mielenkiintoista nähtävää mahdollisimman monelle. Kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeä osa museoiden työtä. Museot tarjoavat nuorille kävijöilleen elämyksiä, uutta nähtävää ja koettavaa, tietoa ja pohdittavaa. Päämääränä on, että käynti museossa olisi positiivinen ja innostava kokemus. Museovierailut voivat olla kouluissa usean eri oppiaineen opetuksen osana tai tukena. Käynti museossa voi rikastuttaa esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja kielten opetusta. Alueen päiväkoti- ja koululaisryhmille ja ryhmien ohjaajille museovierailut ovat maksuttomia. Nämä ryhmät muodostavatkin merkittävän osan museokävijöistä. Tämä tiedotuslehti esittelee Lappeenrannan museoiden näyttelyjä syksystä 2015 kesään 2016 saakka. Museoiden laaja yhteisnäyttely Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella jatkuu 10.1.2016 saakka. Näyttelyyn voi virittäytyä etukäteen tutustumalla Kesämäenrinteen koululaisten kanssa yhdessä toteutettuun verkkoversioon www.aikamatkakannakselle.fi. Keväällä Etelä-Karjalan museon Come to Finland -näyttely esittelee Suomen pitkän matkan tuntemattomasta ruhtinaskunnasta romantiikan luvattuun maahan matkailujulisteiden kautta. Kesänäyttely Keisarillisia lahjoja puolestaan kertoo venäläisestä lahjakulttuurista keisarillisen perheen saamien ja antamien lahjojen kautta. Läpi vuoden Etelä-Karjalan museossa on esillä myös perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia Lappeenranta, Viipuri ja Käkisalmi, joka tutustuttaa kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla. Taidemuseon keväässä esitellään kahden keräilijän, Vexi Salmen ja Olavi Heinon kokoelmia. Kesällä museon tilat täyttyvät Markku Hirvelän ja Irma Laukkasen taiteesta. Näyttelyihin liittyy erilaisia tehtäviä lapsille ja nuorille. Museoissa on myös runsaasti tapahtumia, luentoja ja työpajoja. MuseoOn-tiedotuslehdestä löytyvät myös tiedossa olevat tapahtumat sekä infoa museoiden lainattavista näyttelyistä, verkkonäyttelyistä ja muista palveluista. Olemme liittäneet lehteen myös ohjeita opettajille ja ohjaajille onnistuneeseen museokäyntiin. Museoiden palveluhinnasto löytyy museoiden sivuilta www.lappeenranta.fi/museot Museoissa tapahtuu Liitteet. Ajankohtaisin tieto tapahtumista löytyy museon netti- ja Facebook-sivuilta. Seuraa ilmoittelua! www.lappeenranta.fi/museot www.facebook.com/lappeenrannanmuseot Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913. Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva: Tuomas Nokelainen.

Yhteystiedot ja aukioloajat www.lappeenranta.fi/museot Postiosoite kaikkiin toimipisteisiin PL 239, 53101 Lappeenranta Museotoimi, museoiden hallinnollinen toimisto Kristiinankatu 9, Linnoitus 53900 Lappeenranta (05) 616 2261, 040 587 2274 yhteydenotot virka-aikana Etelä-Karjalan museon kuva-arkisto Kristiinankatu 9 53900 Lappeenranta 040 531 0424 yhteydenotot virka-aikana Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 53900 Lappeenranta (05) 616 2255 Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. Kesäkaudella 6.6. 21.8.2016 ma-pe 10-18, la-su 11-17. Etelä-Karjalan taidemuseo Kristiinankatu 8-10 53900 Lappeenranta (05) 616 2256 Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. Kesäkaudella 6.6. 21.8.2016 ma-pe 10-18, la-su 11-17. Ratsuväkimuseo Kristiinankatu 2 53900 Lappeenranta (05) 616 2261 Kesäkaudella 6.6. 21.8.2016 ma-pe 10-18, la-su 11-17. Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta (05) 616 2258 Avoinna talvikaudella la-su 11-17, arkisin tilauksesta. Suljettu tammi-helmikuussa. Kesäkaudella 6.6. 21.8.2016 avoinna ma-pe 10-18, la-su 11-17. Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min. yli täyden tunnin. 4

Henkilökunta Reija Eeva amanuenssi, esinekokoelmat ja Galleria Laura puh 040 838 6592 reija.eeva@lappeenranta.fi Hannu Heikkinen osastosihteeri, ryhmävaraukset, tiedustelut puh 040 587 2274 hannu.a.heikkinen@lappeenranta.fi Laura Hesso amanuenssi, rakennustutkimus puh 040 537 0363 laura.hesso@lappeenranta.fi Riikka Jäväjä museoassistentti, kokoelmat puh 040 715 3345 riikka.javaja@lappeenranta.fi Raimo Kaapro näyttelymestari puh 040 849 4275 raimo.kaapro@lappeenranta.fi Jaana Kiero museoassistentti, kokoelmat puh. 040 197 8990 jaana.kiero@lappeenranta.fi Miikka Kurri amanuenssi, valokuva-arkisto ja kokoelmat puh 040 531 0424 miikka.kurri@lappeenranta.fi Ulla Loisa osastosihteeri, ryhmävaraukset, tiedustelut puh (05) 616 2261, 040 587 2274 ulla.loisa@lappeenranta.fi Seppo Mustola museomestari puh 040 024 1748 seppo.mustola@lappeenranta.fi Noora Niemi museoassistentti, kokoelmat vanhempainvapaalla Riina Nurmio amanuenssi, maakunnallinen museotyö ja yleisötyö puh 040 563 1898 riina.nurmio@lappeenranta.fi Tuija Parjanen-Saborit museoassistentti puh 040 661 2117 tuija.parjanen-saborit@lappeenranta.fi Päivi Partanen museotoimenjohtaja puh 040 564 2204 paivi.partanen@lappeenranta.fi Sari Piironen museoassistentti puh 040 130 9196 sari.piironen@lappeenranta.fi Mikko Pirinen amanuenssi, näyttelyt puh. 040 522 6280 mikko.pirinen@lappeenranta.fi Eira Räisänen konservaattori puh 040 130 9214 eira.raisanen@lappeenranta.fi Leena Räty intendentti, kokoelmat puh 040 526 4120 leena.raty@lappeenranta.fi Satu Ståhlberg intendentti, näyttelyt puh 040 579 5744 satu.stahlberg@lappeenranta.fi Mona Taipale amanuenssi, alue- ja yleisötyö puh 040 563 7618 mona.taipale@lappeenranta.fi Marja-Liisa Tams museoassistentti puh 040 556 2269 marja-liisa.tams@lappeenranta.fi 5

Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo 26.4.2015 10.1.2016 Lappeenrannan museoiden suurnäyttely Karjalankannaksesta on esillä molemmissa museoissa koko syyskauden, aina loppiaisviikon loppuun asti. Näyttelyssä on koettavaa useammankin vierailun ajaksi. Museovierailua täydentää kouluyhteistyössä toteutettu kolmikielinen verkkonäyttely Aikamatka Kannakselle www.aikamatkakannakselle.fi Lammastytöllä on paljaat jalat. Jalkapohjiensa läpi hän tuntee kotikontunsa, Viipurinlahden rannikon Säkkijärven raitit, mutta myös työpaikkansa, Niemenlautan kartanon hiekkapihat ja auringon paistamat kalliot. Lammastytön nimi on Hilma Ylä-Outinen. Hän oli kesätyössä Niemenlautassa, ei suinkaan lammaspaimenena, vaan lapsenlikkana. Kesällä 1913 Hilma huolehti taiteilija Hugo Simbergin esikoispojasta Tomista, joka oli vasta alle kaksivuotias. Kaksitoistavuotiaalla Hilmalla oli vastuunalainen työ: saaristossa pikkulapsia pitää vahtia tarkasti, sillä meri on vastassa joka puolella. Hilma on yksi Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyn päähenkilöistä. Miten Hilmalle elämässä kävi? Avojaloin-näyttely kertoo senkin. Näyttelyn kaikki henkilöt ovat todellisia. Muutama tuttu nimi esitetään uudessa yhteydessä ja kaikki loput, uudet tuttavuudet, saavat ensi kertaa kertoa elämäntarinansa. He ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä, eri puolilta Kannasta, eri yhteiskuntaluokista, erilaisista miljöistä. Heidän tarinansa kerrotaan taideteoksin, esinein, valokuvin, äänin ja sanoin. Näyttelyarkkitehtuuri ja näyttelyn rakenne johdattavat kävijän lähelle henkilöitä ja tarjoavat myös tilaisuuden katsella elävää kuvaa Kannakselta. Meidän näyttelyntekijöidenkin hämmästykseksi päähenkilöiden tiet risteävät yllättävillä tavoilla. Syntyy reittejä ihmisten, heidän elinkeinojensa ja kohtaloidensa välille. 6

Näyttelysalin jakavat seuraavat henkilöparit: kuvataiteilija Wäinö Kunnas Elämä Viipurissa säveltäjä Toivo Kuula Kuolema Viipurissa ylösottaja Hilda Käki Ulkoilmakonttoristin avara toimisto piikatyttö Hilma Ylä-Outinen Seiso liikkumatta! kauppias Emilia von Zweygberg-Grönroos Veiperin kankaita detaljina ja grossina Hullu-Jussin kuljettaja Heikki Pietiläinen Radanrakentajan katse etappimies Matti Ilonen Salatein tavaraa ja aatetta rajamaan komendantti Ilo Schroeder Ankara portinvartija igumenia Larisa Työntäyteinen köyhyys taiteilija-runoilija Jelena Guro Herkät paljaat jalat Kannasta hellästi rakastanut Uudenkirkon kesäasukas, runoilija-taiteilija Jelena Guro kirjoitti 1910-luvulla, että runoilijan tulee aina vaeltaa paljain jaloin. Hänen tulee aistia yhtä lailla lämmin santa kuin pisteliäät männynneulasetkin. Avojaloin on uudenlainen tapa katsella 1900-luvun alkupuolen Kannasta. Avoimin mielin, herkästi, ennakkoluulottomasti. Kymmenen ihmistä tuo kukin oman näkökulmansa Kannakseen, joka on osa kaikkien suomalaisten historiaa, ei vain niiden, joiden sukutaustasta löytyy kannakselaisia. Suuret ja pienet virrat saattavat ihmisiä yhteen, Suomen historian käänteet, työ, menetykset, rakkaus. Suurmiesten ja sotien takaa löytyy moninainen Kannas arkinen, traaginen, toimelias, tunteikas, karu, jännittävä. Näyttelyn päähenkilöt ja heidän tarinansa esitellään Etelä-Karjalan taidemuseon tiloissa ja Etelä- Karjalan museon Kinolinnassa, joka on nimetty viipurilaisen elokuvateatterin mukaan, kävijä voi tutustua muun muassa Kannakseen liittyviin lyhytelokuviin, haastatteluihin, valokuviin ja kirjallisuuteen. 7

aikamatkakannakselle.fi Lappeenrannan museot sai syksyllä 2013 Museoviraston innovatiiviset hankkeet -avustuksen yläkouluikäisten nuorten kanssa toteutettavaa Karjalankannas-aiheista verkkonäyttelyä varten. Verkkonäyttelyä työstettiin lukuvuoden 2014-2015 aikana Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. Ryhmä nuoria oli mukana verkkonäyttelyn sisältöjen ja toiminnallisuuksien suunnittelussa. Ennen verkkonäyttelyn varsinaista suunnittelua he tutustuivat aiheeseen haastattelemalla iäkkäämpiä sukulaisiaan tai muita läheisiään, joilla on yhteyksiä Kannakselle. Lisäksi he osallistuivat syksyllä suomalais-venäläiseen seminaariin, jossa kertoivat verkkonäyttelyhankkeessa mukana olemisesta. Vastaavana opettajana toimi historianopettaja Anu Sihvo. Verkkonäyttely pohjaa osittain kirjailija Anna Kortelaisen Lappeenrannan museoiden vuoden 2015 suurnäyttelyä Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella varten kirjoittamiin teksteihin. Verkkomuotoon ne on muokannut verkkokäsikirjoittaja Pauliina Veijalainen. Verkkonäyttelyssä on myös laajemmin tietoa Kannaksen alueesta sekä (koululaisten toivomuksesta) paljon kuvia. Verkkonäyttely on kolmekielinen (suomi englanti venäjä) ja sitä voidaan hyödyntää historian- ja kieltenopetuksessa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Sivusto toimii myös museonäyttelyn loppumisen (10.1.2016) jälkeen. Näyttely löytyy osoitteesta www.aikamatkakannakselle.fi. (Huom! Käytäthän muuta selainta kuin poistuva IE9. Esim. Chrome, Firefox, IE11, Safari). Verkkonäyttelyn graafisen toteutuksen on tehnyt AD Päivi Veijalainen/ Huhtikuu ja teknisen toteutuksen sovellusasiantuntija Marko Myllymäki/ Atadone. Responsiivinen sivusto mukautuu erilaisiin käyttöympäristöihin; tietokoneisiin, tabletteihin ja älypuhelimiin, joita kouluissa käytetään enenevässä määrin. Alustavassa palautteessa sivustoa on kiitelty erityisesti sen helppokäyttöisyydestä, selkokielisyydestä ja graafisesta ilmeestä. Verkkonäyttelyn tavoitteena on ollut mm. historian elävöittäminen nuoria kiinnostavalla tavalla, museon ja kasvatus- ja opetustoimen yhteistyön vahvistaminen elämyksellisen oppimisympäristön luomisen kautta, museon saavutettavuuden edistäminen ja uusien asiakkaiden tavoittaminen nykyteknologian hyödyntämisen kautta, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen ja englannin- ja venäjänkielisen tarjonnan lisääminen. 8

9

Perusnäyttely: Kolme karjalaista kaupunkia Etelä-Karjalan museon perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta. Etelä-Karjalan museon kokoelmissa on näiden kolmen kaupungin esineistöä. Museon kokoelmapolitiikka kattaa juuri nämä alueet, Viipurin ja Käkisalmen ajalta ennen sotia ja Lappeenrannan tähän päivään saakka. Kolme karjalaista kaupunkia käsittelee kustakin kaupungista niiden keskeisiä vaiheita. Kaupunkien vaiheet muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Niiden historiaan on vaikuttanut sijainti rajalla sekä raja-alueille tyypillinen monikulttuurisuus. Näyt- 10

Pienoisteatterin filmit Suomalainen ratsuväki 1963, (17 min 36 s) 1963 valmistunut filmi kuvaa suomalaisen ratsuväen historiaa ja toimintaa Suomen sodissa. Kiertoajelu Viipurissa 1939, (16 min 30 s) Tutustu vanhan Viipurin kaupunkikuvaan ja tunnettuihin rakennuksiin. Filmi on koottu sekä Viipurin pienoismallissa että aidoilla kohteilla kuvatusta materiaalista. Vanhaa Viipuria 1993, (16 min 14 s) Näkymiä muistorikkaasta Viipurista vuodelta 1993. Viipuri - vähän historiaa 1994, (23 min 8 s) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. telyssä kaupunkien vaiheista kerrotaan tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten ja esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla. Tarkoituksena on, että jokainen kävijä löytäisi sieltä jotakin sellaista, mikä saa aikaan tuttuuden tunteen. Jokin esine tai valokuva voi tuoda mieleen jonkin tapahtuman tai tunnelman omasta elämästä. Koska kyseessä on useita vuosia esillä oleva perusnäyttely, siitä löytyy aineksia useampaan museovierailuun. Näyttelyyn tutustumisen voikin tehdä vaiheittain ja pienemmissä osissa, sillä tietoa on tarjolla paljon yhdellä kertaa omaksuttavaksi. Tekstien lukeminen, ääninauhojen kuunteleminen sekä valokuvien ja videoiden katseleminen vie runsaasti aikaa, joten yhdellä kertaa voi tutustua yhteen asiaan ja toisella kerralla toiseen. Näyttelyyn on lisäksi sijoitettu jonkun verran kirjoja, jotka kuuluvat näyttelykokonaisuuteen. Näihin kirjoihin tutustumalla voi vielä kotona syventää tietojaan Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen vaiheista. Käkisalmea ja Viipuria katsotaan osana Suomen ja suomalaisten historiaa, vaikka niiden vaiheet tuodaan esille tähän päivään saakka Käkisalmi kotiseutumatkailun kohteena ja Viipuri turistikohteena ja ostospaikkana. Sininen Saimaa kesto (12 min) Kesäinen höyrylaivamatka Saimaalla Lappeenrannasta Mikkelin, Punkaharjun, Savonlinnan, Varkauden ja Joensuun kautta Kolille. Lappeenranta 300 v. 1949, (9 min 33 s) Filmi on kuvattu Lappeenrannan kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi 1949 ja siinä esitellään kaupungin historiallisia vaiheita ja elämää juhlavuonna. Käkisalmi 1928, (10 min 45 s) Oskar Talvenheimo kuvaa mykkäfilmissään Käkisalmen kaupunkia ja sitä ympäröivää luonnonmaisemaa. Saimaan kanava 1938, (8 min 57 s) Puutavaralotja matkaa Saimaan kanavaa pitkin Lauritsalasta Viipuriin. Runsaasti kuvamateriaalia sulutuksista. Vanha Viipurimme 1940, (7 min 30 s) Näkymiä vuoden 1940 Viipurista. 11

toimintaa lapsille ja koululaisille Etelä-Karjalan museo tarjoaa koululaisryhmille opetusmateriaalia. Perusnäyttelyn Kolme karjalaista kaupunkia osioon on laadittu esiopetuksen, ala- ja yläkoulujen ja lukioiden ryhmille omat tehtävä- ja kysymyslomakkeet, joita ryhmän ohjaaja voi käyttää suoraan tai muokata niistä omille oppilailleen sopivimman kokonaisuuden. Kaikki näyttelyyn liittyvät tehtävät ja niiden oheismateriaali on tulostettavissa museon internetsivuilta (Museot lapsille). Pienimpien museovieraiden suosiossa on lasten leikkilotja Pekka. Vuosina 1872 1953 eläneen taipalsaarelaisen lotjamestari Pekka Väkevän mukaan nimetyn Pekan kannella voi leikkiä lotjan kapteenia tai vaikka kahvilan emäntää. Leikkinurkkauksesta löytyy myös lasten kirjoja, näyttelykohtaisia väritystai muita tehtäviä ja piirustusvälineitä. Lastennurkkauksen vieressä esillä on pienoisnäyttely Saimaan sukelluslöydöistä. Näyttely raottaa katsojalle vedenalaista maisemaa ja esittelee eteläisen Saimaan hylkylöytöjä. 12

Etelä-Karjalan museon lastennurkkauksessa asuvat myös Museokuoriainen ja Kummitus. Olipa kerran kuoriainen, joka halusi asua museossa, koska kuoriaisen mielestä se oli maailman mielenkiintoisin paikka asua. Mikä onkaan hauskempaa kuin elellä keskellä eriskummallisia esineitä ja asioita. Mutta museon vintillä taitaakin asua jo joku... Kuka kumma käy siirtelemässä museon esineitä öisin, eikä anna kuoriaisen touhuta rauhassa... Ajan myötä kuoriainen ja kummitus ystävystyivät. Molemmat tykkäävät siirrellä museo-esineitä. Museonuket on suunnitellut ja toteuttanut Emma Jussila-Scherman. Nukeilta voi tilata näytöksiä palkkiota vastaan. Tiedustelut: riina.nurmio@lappeenranta.fi 13

Vaihtuvat näyttelyt 23.1. 27.3.2016 Come to Finland Off the beaten track Näyttely esittelee matkailujulisteiden kertomana Suomen pitkän matkan tuntemattomasta ruhtinaskunnasta romantiikan luvattuun maahan. Julisteisiin liittyy vahvasti tarina suomalaisesta graafisen suunnittelun sekä matkailun historiasta. Näyttely alkaa matkailun, mainoshistorian sekä graafisen suunnittelun alkuvaiheista Suomessa vuosina 1851 1917 ja jatkuu 1960-luvulle, aikaan jolloin käsinpiirretyt julisteet antavat tilaa valokuvalle. Näyttely päättyy nykyaikaan, uusilla julisteilla nuorilta taiteilijoilta. Lähtökohtana näyttelylle on vuonna 2008 julkaistu kirja Come to Finland. Julisteita & matkoja 1851 1965. Julisteet esitellään alkuperäispainoksina. 29.4. 2.10.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista Näyttely kertoo venäläisestä lahjakulttuurista keisarillisen perheen saamien ja antamien lahjojen kautta. Etelä-Karjalan museoon tuodaan näytteille yli 150 esinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, rasioita ja lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia ja valokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Keskeisiä henkilöitä näyttelyssä lahjojen saajina ovat leskikeisarinna Maria Fjodorovna (Paavali I:n vaimo) ja viimeinen keisari Nikolai II. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Turun museokeskuksen kanssa. Näyttely on esillä Turun linnassa 13.11.2015 3.4.2016. State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg Muutokset mahdollisia 14

Naiset työssä 11.9. 14.11.2015 Etelä-Karjala tunnetaan teollisuudestaan. Suurteollisuuden toimijoita alueella ovat olleet esimerkiksi Kaukas Oy, Pulpin Joutsenon tehdas ja Paraisten Kalkkivuori Oy. Lappeenrannan Osuusmeijeri, Chymos ja Oy Lappeenranta- Lauritsala ovat tuottaneet elintarvikkeita ja virvokkeita. Pola ja Orkamon kutomo ovat valmistaneet vaatteita ja tekstiilejä. Näiden paikallisten yritysten tuotteet ovat olleet tunnettuja koko maassa. Vaikka nykyinen käsitys teollisuudesta tuo mieliimme automatisaation liukuhihnoineen ja koneineen, teollisuus on ollut aikaisemmin myös pitkälti käsityötä. Teollisuus on työllistänyt ihmisiä, niin miehiä kuin naisia. Naiset työssä -näyttely pyrkii avaamaan naisten rooleja teollisuuden palveluksessa. Näyttely esittelee kuvin ja esinein Etelä-Karjalan teollisuusperintöä ja samalla sitä, miten erilaisissa tehtävissä naiset ovat aikojen saatossa toimineet teollisuuden palveluksessa. Naiset ovat usein työskennelleet tarkkuutta ja huolellisuutta vaativissa tehtävissä. Teollisuusperintöä käsittelevästä kuva-aineistosta kuitenkin paljastuu, etteivät likaiset ja raskaatkaan työt ole olleet naisille vieraita. Näyttelyssä esiteltävät teollisuusyritykset ja tiedot niissä työskennelleistä henkilöistä pohjautuvat Lappeenrannan museoiden kokoelmissa oleviin aineistoihin. Kaikista paikkakunnan teollisuusyrityksistä museon kokoelmiin ei ole tallennettu esineitä, kuvia tai asiakirjoja - toisia taas on dokumentoitu aikoinaan perusteellisesti, jopa ammattivalokuvaajien voimin. Näyttely pohjautuu myös vuoden 2014 aikana museossa tehtyyn teollisuusperintöprojektiin, jonka aikana inventoitiin ja digitoitiin uusia Etelä-Karjalan teollisuusperintöön liittyviä aineistoja. Näyttelyssä esitellään eräänlainen läpileikkaus tämänhetkisestä tallennustilanteesta, vaikka eteläkarjalaisen teollisuusperinnön tallennustyö jatkuu luonnollisesti myös tulevaisuudessa. Tervetuloa tutustumaan naisiin eteläkarjalaisen teollisuuden palveluksessa! Galleria Laura Kauppakatu 25 53100 Lappeenranta Puh. 040 684 9554 Avoinna: syys- ja lokakuussa ti pe 10 17, la 10 14, marraskuussa ma 12 17, ti pe 10 17, la 10 14 Lisätietoja näyttelystä: Reija Eeva Amanuenssi Lappeenrannan museot Kristiinankatu 9 / PL 239 53101 Lappeenranta Puhelin: 040 838 6592 reija.eeva@lappeenranta.fi 15

Etelä-Karjalan taidemuseo Vexi Salmen ja Olavi Heinon taidekokoelmat 6.2. 22.5.2016 Eeva Lehmussaari, Suuri asetelma, 1992, Olavi Heinon kokoelma. Kuva: Leena Räty/ EKTM Keväällä 2016 Etelä-Karjalan taidemuseossa on esillä yhtä aikaa kaksi kiinnostavaa yksityisten kerääjien kokoelmista koottua näyttelyä. Molempien kerääjien kokoelmat ovat painottuneet kotimaiseen moderniin ja nykytaiteeseen. Molemmat näyttelyt sisältävät myös monipuolisesti maalaustaidetta, grafiikkaa, valokuvia, veistoksia ja installaatioita. Koko kansan tuntema tuottelias ja rakastettu sanoittaja Vexi Salmi on kerännyt taidetta useita vuosikymmeniä. Hämeenlinnaan taidemuseoon lahjoitetuista ja talletetuista taideteoksista Etelä- Karjalan taidemuseoon on valittu monipuolinen kooste kotimaista nykytaidetta. Mukana on taiteilijoita kuten Juhani Harri, Jorma Hautala, Heli Rekula, Nina Roos ja Marko Vuokola. Kotkalainen taiteilija, kuraattori ja keräilijä Olavi Heino ryhtyi keräämään taidetta jo 1970-luvulla. Hänen kokoelmistaan koottu kokonaisuus esittelee lähinnä kaakkoissuomalaista ja erityisesti kotkalaista taidetta. Tässä kokonaisuudessa on mukana taiteilijoita kuten Eino Kukkonen, Kuutti Lavonen, Eeva Lehmussaari ja Päiviö Pyöttiälä. Tuomo-Tapio Immonen, Tori, 1988, Olavi Heinon kokoelma. Kuva: Leena Räty/ EKTM 16

Päiviö Pyöttiälä, Kehonrakentajat, 1976-77, Olavi Heinon kokoelma. Kuva: Leena Räty/ EKTM Päiviö Pyöttiälä, Laiturinaiset, 1998, Olavi Heinon kokoelma. Kuva: Leena Räty/ EKTM Eino Kukkonen, Kaupunki, 1972, Olavi Heinon kokoelma. Kuva: Leena Räty/ EKTM 17

Ivan Wolkoff, kuva: Etelä-Karjalan museo Lappeenrannan kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Se on rakennettu vuosina 1826 1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872 1983. Vuonna 1993 talo avattiin museona. Talomuseo on ainutkertainen kokonaisuus, joka kertoo neljän sukupolven tarinaa sadan vuoden ajan kerrostuneen, alkuperäisen esineistön kautta. Suvun tarina sisältää mielenkiintoista historiaa kaupunkiin tulleista venäläisistä kauppiaista, ortodoksisuudesta sekä kaupunkilaisperheen elämästä. Wolkoffin joulu ti 8.12. ke 23.12.2015, la 26.12. ke 30.12.2015 la 2.1. ke 6.1.2016 Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tutuillekin. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Wolkoffin pääsiäinen la 19.3. su 20.3., ti 22.3. to 24.3. la 26.3. 27.3. 2016 Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille 18

Wolkoffin talon virtuaalikierros ks. s. 29 pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten, siksi leivonnaisia tehtiin runsaasti. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin talon esineitä tarinoineen on pakattu kapsäkkiin. Lapsiryhmien kanssa museoon voi tutustua tämän museomatkalaukun avulla. Opastus on suunnattu pienryhmälle, maksimissaan 12 henkilölle ja kestää noin tunnin. Matkalaukkuopastus on tilattavissa ympäri vuoden. 19

Kulttuuripolut koululaisille 2. lk Piika ja peikko Lappeenrannan museoiden ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran grafiikanpajan toteuttamalla kulttuuripolulla tutustutaan piikatyttö Hilman elämään taiteilija Hugo Simbergin pojan lapsenvahtina. Samalla tutustutaan Hugo Simbergin taiteeseen ja tehdään oma grafiikkataideteos. Luokan mukana olisi hyvä olla oman opettajan lisäksi toinen aikuinen. Aika: torstaisin 10.9. / 17.9. / 24.9. / 1.10. / 8.10. / 22.10. / 29.10. / 5.11. / 12.11. / 19.11. / 26.11. / 3.12. / 10.12. / 17.12. Tila: Etelä-Karjalan taidemuseo ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran grafiikanpaja Kesto: 2 h (klo 9-11) Tiedustelut: Riina Nurmio p. 040 563 1898, riina.nurmio@lappeenranta.fi 4. lk Lammastyttö laitumella Lappeenrannan museoiden ja Lappeenrannan kuvataidekoulun polulla tutustutaan piikatyttö Hilman elämään taiteilija Hugo Simbergin pojan lapsenvahtina. Samalla tutustutaan Hugo Simbergin taiteeseen ja tehdään eläinaiheista grafiikkaa kuvataidekoululla. Aika: keskiviikkoisin 19.8 / 26.8. / 16.9 / 23.9. ja tiistaisin 1.9. / 8.9. / 29.9. / 6.10. Tila: Etelä-Karjalan taidemuseo ja Lappeenrannan kuvataidekoulu Kesto: 1 h 45 min (klo 9-10:45) Tiedustelut: Mona Taipale p. 040 563 7618, mona.taipale@lappeenranta.fi 5. lk Historiapolku Kulttuuripolulla kaupunkiopas ja draamakasvattaja Raili Leino opastaa Lappeenrannan raatihuoneella, joka on Suomen vanhin säilynyt puinen raatihuone. Käynnillä tutustutaan rakennuksen lisäksi kaupungin historiaan. Ajankohta ja kesto sopimuksen mukaan. Tiedustelut: Raili Leino p. 0400 251 740 tai raili.leino@pp.inet.fi 20

Historiapolut yläkoululaisille (varattavissa 7-9-luokkalaisille) Miten esineestä tulee museoesine Oppilaille kerrotaan lyhyesti miten esineestä tulee museoesine, miksi esineitä kerätään museoon ja miten luettelointi tapahtuu. Tämän jälkeen jokainen pääsee itse kokeilemaan luettelointia omalla esineellään. Luettelointi tehdään paperilomakkeelle ja luetteloitavat esineet ovat oppilaiden omia esineitä. Luetteloinnissa esineistä kirjataan samat vähimmäistiedot kuin museossakin ja esineisiin liitetään sopivat asiasanat. Työpaja havainnollistaa miten museotyössä tehdyt valinnat muokkaavat niitä tulkintoja mitä tulevaisuudessa tehdään historiasta sekä miten asioita, esineitä ja aiheita voidaan kytkeä toisiinsa ja rakentaa kokonaisuuksia. Työpaja soveltuu sekä historian että äidinkielen oppitunneille. Sisältöä on mahdollista muunnella oppitunnin pituuden ja luokka-asteen mukaan. Aika: syyslukukausi 2015 ja kevätlukukausi 2016 Tila: koululla luokassa Kesto: oppitunnin mukaan 45 75 min Tiedustelut: Riina Nurmio p. 040 563 1898 tai riina.nurmio@lappeenranta.fi Kotirintamalla Polulla tutustutaan draaman keinoin kotirintaman elämään sotien ja pula-ajan aikana. Polku sisältää lyhyen alustuksen, perustietoa säännöstelystä, sota-ajan vaikutuksista jokapäiväiseen elämään ja pula-ajasta. Osallistujat valmistavat pienryhmissä annetusta aiheesta esityksen (teksti valmiina). Pidemmällä, 75 min polulla aihetta syvennetään ilmaisuleikeillä ja improvisaatiolla. Lopuksi keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Aika: sopimuksen mukaan Tila: koululla luokassa Kesto: 45 min / 75 min Tiedustelut: draamakasvattaja Raili Leino p. 0400 25 17 40 tai raili.leino@pp1.inet.fi Yläkoululaisille on tarjolla myös lukuisia kuvataide- ja muita polkuja, ks. lastenkulttuurikeskus Metkun esite http://www.lastenmetku.fi/images/pdf/metku_kulttuuripolku_ylkoulut_2015-2016.pdf 21

Draamakierrokset Lappeenrannan museot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden tutustua museoiden näyttelyihin draaman avulla. Wolkoffin talomuseo Wolkoffin talomuseon draamakierroksilla tutustutaan taloon palvelijattarien silmin. Draamakierroksen on käsikirjoittanut Helena Anttonen, käsikirjoituksen pohjalta dramatisoinut Raili Leino ja murteelle sovittaneet Lappeenrannan Matkailuoppaissa toimiva Raili Leino ja museon asiakasraatilainen Anneli Pylkkönen. He toimivat myös kierroksen vetäjinä entisaikojen palvelijattaren roolissa: Mie oon entisaikoi palvelijatar ja käyn muistelemas menneit ja tääl asuneit sukupolvii. Miul on nimittäi avvaimet kaikkii niihi vuoskymmenii jollo Wolkoffit assuit tääl. Siis yli saan vuuve ajanjaksoo. Pormestarinna Ids Schogster n. vuonna 1900. Kuva: EKM Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn on saatavilla draamallisia opastuksia. Kolmeen karjalaiseen kaupunkiin asiakkaat johdattaa 1800-luvulla Lappeenrannassa elänyt pormestarinna Ida Schogster. Mikäli näyttelyyn haluaa tutustua murteella, oppaan roolissa toimii Hetti Tikka. Draamaopastuksia on saatavilla tilauksesta, opastuksen hinta on 130 /tunti sekä museon pääsylippu. Opastukset tilataan museoiden toimistolta, puh. 05 616 2261. Draamaopastuksia on saatavilla ainoastaan suomeksi. 22

Yleisötyö, syksy 2015 Syyskuu Nukketeatteri Sytkyt/ nukkenäyttelijä Juha Laukkanen esittää Pirkko-Liisan evakkotarinan. Esi- ja alkuopetusryhmille, 40 per ryhmä. Varaukset mona.taipale@lappeenranta.fi www.sytkyt.fi 15.9. klo 16.30 Miniopastus Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn Etelä-Karjalan taidemuseossa, Kristiinankatu 8 10. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. 19.9. Etelä-Karjalan Taiderastit Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo rasteina. Ilmainen sisäänpääsy Taiderasti-passilla. www.kaakontaide.fi/taiderastit 23.9. klo 17.00 19.00 Museoklubi Aiheena Hugo Simberg Niemenlautassa. Luennoitsija Jan Simberg. 26. 27.9. Syyskirppu Vihreä makasiini, Kristiinankatu 6. 29.9. klo 18.00 19.30 Avojaloin-luentosarjan ensimmäinen luento Aiheena Kannaksen luonto, luennoitsija Pertti Siilahti. Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15. Yksi luento 15 ja kaikki neljä luentoa 40. Ilmoittautuminen Kesäyliopistoon 15.9. mennessä. Lokakuu 2.10. klo 11.00 17.00 Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon. 6. 9.10. Koululaisten Mennään museoon -viikko 13.10. klo 16.30 Miniopastus Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella näyttelyyn Etelä-Karjalan taidemuseo, Kristiinankatu 8 10. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. 20.10. klo 18.00 19.30 Avojaloin-luentosarjan toinen luento Aiheena Kannaksen matkailu ja Terijoki, luennoitsija Reija Eeva. Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15. Yksi luento 15 ja kaikki neljä luentoa 40. Ilmoittautuminen Kesäyliopistoon 15.9. mennessä. 31.10. 1.11. Linnoituksen kekri Vihreä makasiini, Kristiinankatu 6. Marraskuu 6.11. klo 11.00 17.00 Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon. 10.11. klo 16.30 Miniopastus Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella näyttelyyn Etelä-Karjalan taidemuseo, Kristiinankatu 8 10. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. 17.11. klo 18.00 19.30 Avojaloin-luentosarjan kolmas luento Aiheena Uskontojen kohtaaminen Kannaksella, luennoitsija Timo Tynkkynen. Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15. Yksi luento 15 ja kaikki neljä luentoa 40. Ilmoittautuminen Kesäyliopistoon 15.9. mennessä. 18.10. klo 14 Sadunmaa Näyttelijä Samuli Punkka esittää Marjukka Polan Sadunmaa-esityksen Etelä-Karjalan museolla. Museon pääsylippu 7/6, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Esitykseen mahtuu max. 50 lasta. 19.11. klo 9.30 11.00 Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15. Liput 5 per osallistuva aikuinen, vauvat ilmaiseksi. 25.11. klo 17.00 19.00 Museoklubi Aihe tarkentuu. 29.11. Linnoituksen adventti Joulukuu 1.12. klo 18.00 19.30 Avojaloin-luentosarjan neljäs luento Aiheena Kannaksen taide, luennoitsija Leena Räty. Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15. Yksi luento 15 ja kaikki neljä luentoa 40. Ilmoittautuminen Kesäyliopistoon 15.9. mennessä. 4.12. Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon. 8.12. 23.12., 26.12. 30.12., 2.1. 6.1. Wolkoffin talomuseon joulu Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoittelua! www.lappeenranta.fi/museot www.facebook.com/lappeenrannanmuseot 23

Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset Etelä-Karjalan taidemuseosta voi tällä hetkellä lainata taidemuseon kokoelmista kootun Aarno Karimon Kalevalainen kansa -näyttelyn tai toiminnallisen Muistipeliä-hernepussitaideteoksen. Lainaus on maksutonta. Lainauksesta tehdään aina lainaussopimus. Lainaaja maksaa näyttelyn kuljetuskustannukset palautuksen osalta. Taidemuseo on vakuuttanut näyttelyt. Tiedustelut: Mona Taipale, p. 040 563 7618 mona.taipale@lappeenranta.fi Aarno Karimo: Lemminkäisen lähtö saarelta. Lemminkäinen saarella, 89. runo, 1950-luvun alku Aarno Karimon Kalevalainen kansa Muistipeliä-hernepussitaideteos Muistipeliä on kouvolalaisen tekstiilitaiteilija Sanna Majanderin tekemä toiminnallinen taideteos taidemuseon Muisku!-näyttelyyn vuonna 2012. Teos koostuu 28 hernepussista, joihin on kerätty eskarilaisten ajatuksia siitä, mitä päivittäin pitäisi muistaa. Sanna Majander on kirjonut muistettavat asiat lahjoituskankaista ompelemiinsa hernepusseihin. Muistettavat asiat on koottu Taipalsaaren Metsäpolun päiväkodissa, jossa on myös ideoitu hernepussien käyttöä päiväkodissa. Pusseista voi esim. rakentaa radan ja lapset voivat etsiä pussin, jossa on oman nimen kirjain ja hypätä sen päälle tai vaikkapa harjoitella ryhdikästä kävelyä hernepussi pään päällä. Kalevalainen kansa on turvallisesti kehystetty ja helposti ripustettava pieni vesivärimaalausnäyttely, joka soveltuu hyvin mm. koululuokkiin, päiväkoteihin, kirjastoihin ja terveyskeskusten auloihin. Parikkalasta kotoisin ollut Aarno Karimo (1886-1952) oli taidemaalari, kirjailija ja sotilas, jota kiehtoivat erityisesti historialliset ja kansantarustoon liittyvät aiheet. Hän maalasi Kalevalan tunnetuimpien runojen aiheista useita eri versioita, joista osa julkaistiin Kuva-Kalevalassa. Kalevalainen kansa -näyttely on suunniteltu sekä lapsille että aikuisille. Näyttelyssä on 23 teosta, jotka on pakattu kahteen pienehköön laatikkoon sekä tietolehtinen, jossa kerrotaan taiteilijasta ja teoksista. 24

Lainattavat filmit Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat DVD:t Kuvataiteilijat-video sisältää kuuden kaakkoissuomalaisen taiteilijan taiteilijavideot Johannes Takanen (7 min) Tunnetun kuvanveistäjän muistonäyttely Etelä-Karjalan taidemuseossa vuodenvaihteessa 1994-1995. Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo Feodor Porokara (15 min) Pyhtääläisen akvarellistin esittelyvideo. Tuotanto: Etelä-Karjalan taidemuseo Sinikka Kurkinen (10 min) Imatralaisen taidemaalarin esittelyvideo. Käsikirjoitus : Eeva-Kaisa Hakulinen ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Esko Tirronen (11 min) Kouvolalaisen taiteilijan esittelyvideo. Käsikirjoitus: Merja Ilola ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Eeva Vesterinen (10 min) Lappeenrantalaisen taiteilijan esittely. Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo. Unto Ahjotuli (23 min) Taiteilijaesittely pohjaa vuonna 1998 Lappeenrannassa esillä olleeseen laajaan retrospektiiviseen näyttelyyn. Työryhmä: Unto Ahjotuli, Eeva-Kaisa Hakulinen, Marjatta Räsänen. Tuotanto: AVS Oy. Tapio Sinisalo (28 min) Kotkalaisen kuvanveistäjän esittelyvideo. Työryhmä: Marjatta Räsänen, Leena Räty, Jorma Lehtonen, Tapio Sinisalo Kuvaus: Jorma Lehtonen, Jorma Luoma, Kauko Pajala, Jorma Piiparinen Editointi: Jorma Lehtonen Tiedustelut: Mona Taipale p. 040 563 7618 mona.taipale@lappeenranta.fi Etelä-Karjalan museon lainattavat DVD:t Lappeenranta 300 vuotta 1949 (10 min) Valmistunut kaupungin juhlavuodeksi 1949. Oiva tapa tutustua kaupungin kehitykseen Linnoituksesta puutalovaltaiseksi kaupungiksi. Tuotanto: Suomi-Filmi. Originaali: Suomen Elokuva-arkisto. Filmi on mustavalkoinen ja äänitetty. Vähän historiaa Viipurista 1994 (23 min) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. Työryhmä: Riitta Thuneberg, Juha Lankinen, Ronny Virtanen ja Elina Vuori. Tuottaja: AVS, Lappeenranta. Maasaippua 1995 (8 min) Perinteisen saippuan valmistus ja käyttö. Kuvaus ja tuotanto: Vesa-Ville Saarinen, AVS. Käsikirjoitus: Anne Niemi ja Jukka Luoto. Työtä kivessä 1998 (60 min) Video esittelee kiventyöstön historiaa mm. Virolahdella. Käsikirjoitus: Mervi Palonen. Kuvaus: Vesa-Ville Saarinen. Tuotanto: AVS. Elonkorjuuta entiseen tapaan rukiin leikkuu ja riihitys 1976 (20 min) Filmi on kuvattu Savitaipaleen Pöntylän kylässä. Tuottaja: Etelä-Karjalan museon kuva-arkisto. Käsikirjoitus: Soile Rinno ja Liisa-Maria Hakala, Etelä-Karjalan museo. Kuvaus: Onni Havo, Kaakon Kaitakuvaajat. Tiedustelut: Riina Nurmio p. 040 563 1898 riina.nurmio@lappeenranta.fi 25

Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille Museovierailu on hyvä suunnitella etukäteen. Vierailuun valmistautuminen ja näyttelyn teemaan tutustuminen voidaan aloittaa ryhmän kanssa hyvissä ajoin koulussa tai päiväkodissa. Opettaja voi käydä tutustumassa näyttelyyn maksutta valmistautuessaan ryhmän vierailuun. Opettajan kannattaa käydä ryhmänsä kanssa läpi myös museoiden käytösohjeet ennen vierailua. Maksullisia opastuksia voi varata museoiden toimistosta 05 616 2261. Opastukset on varattava aina hyvissä ajoin. Opastusta varatessa kannattaa kertoa mahdollisista erityistoiveista, jotta käynti voidaan räätälöidä ryhmälle sopivaksi. Suositeltava ryhmäkoko on 10 20 henkilöä. Museossa on mahdollista vierailla myös aukioloaikojen ulkopuolella arkiaamuisin. Kaikista ryhmäkäynneistä on sovittava etukäteen soittamalla toimistolle 05 616 2261 tai avoinnapitoihin 05 616 2255 (Etelä-karjalan museo) tai 05 616 2256 (Etelä-Karjalan taidemuseo). Näyttelyihin liittyen kävijöille on usein tarjolla myös lisämateriaalia netissä näyttelyn sivuilla tai tehtäväpapereita, joita opettajat ja ohjaajat voivat hyödyntää museovierailunsa aikana. Jos ryhmällä on varattu käyntiin aikaa yli tunti, kannattaa vierailuun sisällyttää toiminnallinen osuus, kuten erilaiset kirjalliset tai piirustustehtävät. Tehtävien tekoa varten museoilta saa kirjoitusalustoja. 26

Museoiden käytösohjeet Museossa saa puhua, keskustella, kommentoida, kysellä, pohtia, ihastella ja ihmetellä. Kuiskaaminen ei ole tarpeen. Museoiden tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä. Vaikka jotkut esineet ja taideteokset joskus houkuttelisivatkin koskettamaan, niihin ei kuitenkaan saa koskea, kuten ei myöskään teosten kehyksiin tai esineiden alla oleviin jalustoihin. Koskettaminen voi vaurioittaa esineitä ja teoksia. Joskus näyttelyissä on mukana myös kosketeltavia teoksia, mutta tästä opas tai opasteet kertovat aina erikseen. Seiniä tai teosjalustoja vasten ei saa kirjoittaa, vaan tehtävien tekoon käytetään kirjoitusalustoja. Laukut ja reput on hyvä jättää eteiseen, missä museovieraiden käytössä ovat naulakot ja taidemuseossa myös lukolliset kaapit. Näyttelysaleihin viedyt suuret reput ja laukut saattavat vahingossa osua näyttelyesineisiin ja vahingoittaa niitä. Museon tiloissa on otettava huomioon myös muut museokävijät. Siksi museossa on liikuttava rauhallisesti. Kännykkäpuhelutkin ehtii hoitamaan vierailun jälkeen. 27

Lappeenrannan museot verkossa Lappeenrannan museoiden verkkosivuilta löytyy Museot lapsille -osio. Sinne on koottu kaikki museoiden palvelut lapsille ja koululaisille sekä myös aikuisia kiinnostavaa tietoa. Sivusto antaa vastauksia museoihin liittyviin kysymyksiin kuten mitä museoissa oikein tapahtuu, ketä museoissa työskentelee, miksi museot ovat olemassa ja ovatko ne aina pölyisiä, pimeitä ja hiljaisia. Museo-oppaina toimivat esihistoriallinen Piinalle sekä taidemuseokissa Muusa. He opettavat museoaakkosia ja antavat ohjeet onnistuneeseen museovierailuun. Sivuilta löytyy myös museoihin liittyviä tehtäviä, linkkejä muualla verkossa oleville mielenkiintoisille museosivuille sekä opettajia ja ohjaajia kiinnostavaa tietoa. Lisäksi Museot lapsille -sivuilta löytyy verkkonäyttelyitä, joita opettajat ja oppilaat voivat käyttää tietolähteenä oppitunteja, esitelmiä tai kirjoitelmia valmistellessaan. Osa näyttelyistä soveltuu myös tutustumiseen oppitunnin aikana yhdessä tai itsenäisesti. Museot lapsille -sivusto syntyi syksyllä 2009 alkaneen Kysy amalta hankkeen tuloksena alun perin nimellä Museoaapinen. Hankkeen tarkoituksena oli uudistaa museon internetsivuja palvelemaan entistä paremmin opetuskäyttöä sekä edistää opetuskäyttöön soveltuvien materiaalien saavutettavuutta sekä selvittää vuorovaikutteisuuden lisäämistä. www.lappeenranta.fi/museot Museot lapsille www.lappeenranta.fi/museot 28

Verkkonäyttelyt Aikamatka kannakselle ks. s. 8 Wolkoffin talon virtuaalikierros Wolkoffin kauppiassuvun taloon pääsee tutustumaan nyt myös Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Lappeenrannan museoiden yhteistyönä tekemän virtuaalikierroksen kautta. Talossa voi liikkua vapaasti huoneesta toiseen ja jokaisesta huoneesta on lyhyt esittelyteksti. Muutamia talon esineitä esitellään tarkemmin kuvan ja tekstin kera. Virtuaalikierrokseen voi tutustua myös englanniksi ja venäjäksi. Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit kuvaavat monin ilmein kaupungin asemaa rajalla, idän ja lännen välissä. Veistokset ja muistomerkit löytyvät sivustolta kaupunginosittain, tekijän ja teoksen nimellä aakkosjärjestyksessä. Jokaisesta teoksesta ja taiteilijasta löytyy sivustolta lyhyt esittely. Ilja Repin elämää ja tutkimusta Kesän 2006 taidemuseon erittäin suosittuun Ilja Repinin näyttelyyn liittyvä nettikokonaisuus, joka keskittyy taiteilijan elämään Kuokkalan Penaty-huvilassa ja hänen suhteisiinsa Suomeen. 29

Lappeenrannan kaupungin historiaa Artikkeleita ja kuvia Lappeenrannan historiasta Kauskilan kappelinmäestä ja kaupungin perustamisesta 1649 vuoden 1918 sisällissotaan. Sivustoon liittyvä kysymyslomake on tulostettavissa museon internetsivuilta. Lappeenrannan Linnoituksen historia Runsaasti kuvia ja informatiiviset kuvatekstit, jotka johdattavat linnoituksen historiaan Lappeenrannan perustamisesta 1910-luvulle Linnoituksen viimeiseen suuren rakentamisvaiheeseen. Lauritsalan kauppala Vuonna 1932 toimintansa aloittanut Lauritsalan kauppala perustettiin kokoamaan Saimaan kanavan läheisyyteen nopeasti kasvaneet teollisuus- ja asuinalueet omaksi itsenäiseksi kunnakseen. Nuori kauppala sai vaalittavakseen vankat historialliset perinteet kanavan suulle muodostuneena teollisuusyhdyskuntana, jonka oli kyettävä kehittymään modernien tarpeiden mukaisesti. Lauritsalan kauppala ehti toimia 35 vuotta itsenäisenä alueenaan ennen kuin se lakkautettiin ja liitettiin kuntaliitoksessa osaksi Lappeenrannan kaupunkia vuonna 1967. Keväällä 2007, kun kuntaliitoksesta oli kulunut 40 vuotta, Etelä-Karjalan museo järjesti valokuvanäyttelyn Lauritsalan kauppalasta 1950-1960-luvuilla. Näyttelyn valokuvat oli ottanut Pekka V. Virtanen (s.1929), joka nimitettiin vuonna 1955 Lauritsalan kauppalangeodeetiksi ja kiinteistöinsinööriksi. Taitavana harrastajavalokuvaajana Virtanen kuvasi monipuolisesti kotikauppalaansa tallentaen niin arkipäivän tapahtumia ja näkymiä kuin merkittäviä juhlahetkiä ja muutoksia. Lauritsalan kauppalan monikasvoinen luonne näyttäytyy Virtasen valokuvien runsaiden kuva-aiheiden myötä. Lappeenrannan muuttuvat kasvot Matti Strengell muistelee 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia Kauppakadulla entiseltä bussiasemalta Hotelli Patrian talolle. Katsele valokuvia eri vuosikymmeniltä ja kuuntele Strengellin tarinointia. Kadonnutta ja katoavaista Lappeenrantaa 1958-1981 Pentti Nikulainen (1900-1985) halusi tallentaa Lappeenrannan kaupunkinäkymiä jälkipolville. Nämä valokuvat vievät katsojan rakennusten ja katunäkymien myötä myös entisen pikkukaupungin tunnelmiin ja kurkistavat sen asukkaiden elämänmenoon. Viipurissa syntynyt sekä filosofian että yhteiskuntatieteiden maisteri Nikulainen muutti Lappeenrantaan vuonna 1958 työväenopiston rehtoriksi. Valokuvausta hän oli harrastanut jo aikaisemmassa toimittajan työssään. Nikulaisen viimeisistä kuvista on kulunut jo yli kolmekymmentä vuotta. 1980-luvun alkupuolen jälkeen monet Lappeenrannan keskustan kaupunginosat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti purkamisen ja uudisrakentamisen myötä niin paljon, että nuoremman polven on vaikea niitä enää kaikista otoksista tunnistaa. 30

Etelä-Karjalan esihistoriaa ja muinaisjäännöksiä Kattava tietopaketti Etelä-Karjalan esihistoriasta ja muinaisjäännöskohteista. Sivuilta löytyy myös tietoa arkeologin työstä ja muinaisjäännöksistä osana kulttuurimaisemaa. Lappeenrannan lähikylien rakennusinventointi Oman asuinalueen ja lähialueiden tuntemus vahvistaa omaa identiteettiä ja lisää kiinnostusta omaa kotiseutua kohtaan. Tämän sivuston tarkoitus on herättää kiinnostusta ympäröivään maaseutuun ja sen kulttuurimaisemiin sekä toimia virikkeenä omaehtoiseen tutustumiseen joko kävellen, pyöräillen tai autoillen. Sivuilta löytyy myös runsaasti kuvitettu tietopaketti maaseudun rakennustyypeistä. Kauskilan kalmiston arvoitus -peli Lähde Vilin kanssa tutkimusretkelle Kauskilaan. Se on vanha paikka, jossa asuttiin ennen kuin Lappeenrannan kaupunkia oli olemassakaan. Pääset Vilin mukana arkeologisille kaivauksille selvittämään, mitä Kauskilan vanhasta kalmistosta löytyy. Matka Saimaan kanavalla Postikortit ja valokuvat vievät sinut matkalle 150-vuotiaalle Saimaan kanavalle. Kuvat kattavat kanavan historian 1890-luvulta, kanavamatkailun kultakaudelta, 1970-luvulle, jolloin kanavaan oli juuri tehty viimeisimmät uudistukset. Sisältää myös Saimaan kanavan lyhyen historian. Hei Hoplaa! Sivusto on tehty lapsille ja aikuisille kertomaan lähes 300 valokuvan avulla Rakuunamäen jokapäiväisestä elämästä ennen toista maailmansotaa. Pääosassa ovat hevoset ja ratsuväessä palvelleet. Sivuilla ei kerrota upseerien eikä sotajoukkojen urotöistä vaan pyritään välittämään kuvaa arkisesta aherruksesta ja luomaan mielikuvia sotilaiden ja hevosten täyttämästä suljetusta kasarmialueesta. Valitettavasti sivusto ei pysty välittämään alueelta kantautuneita ääniä, koulutuskomentoja, hevosten hirnahduksia, tallien tuoksua tai tantereen töminää. Nämä jäävät valokuvien katsojan mielikuvituksen varaan. Mitkä ovat hurmahousut? Mitä tarkoittaa hoplaus? Onko ratsumestari mestarillinen ratsastaja? Ratsuväkeen liittyy monia nykyajan lapsille outoja sanoja ja käsitteitä, eivätkä ne ole välttämättä tuttuja vanhemmillekaan. Sivustoon liittyy sanasto sekä opettajan opas, joista on apua sivuston hyödyntämisessä opetuksessa sekä suunniteltaessa retkeä Rakuunamäen alueelle. Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa Kaikki Suomen autonomian ajan keisarit Aleksanteri I:stä Nikolai II:een vierailivat useita kertoja Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sivusto kertoo kuvin ja tarinoin heidän matkoistaan Kaakkois-Suomen alueella. 31

Museokauppa Wolkoffin talon museokauppa Museoiden yhteydessä toimivat museokaupat. Museokaupoissa on myynnissä museoiden julkaisuja, koruja, postikortteja, makeisia ja näyttelyiden teemoihin liittyviä erikoistuotteita. Museokauppojen valikoimissa on paljon sellaisia tuotteita, joita ei löydy muista paikkakunnan kaupoista. Museokaupat ovat avoinna museoiden aukioloaikoina. Etelä-Karjalan taidemuseolla sijaitsee museokauppa Sulotar. Sulottaresta löytyy laaja valikoima taideaiheisia tuotteita, muun muassa kirjanmerkkejä, muistikirjoja ja jääkaappimagneetteja. Paikallisten korutaiteilijoiden yksilölliset ja laadukkaat korut ovat hyvin edustettuina kaupan valikoimissa. Etelä-Karjalan museon museokauppa sijaitsee museon sisääntuloaulassa. Museokaupassa on paljon tuotteita, joihin inspiraatiota on haettu museon kokoelmista. Tällaisia omia tuotteita ovat esimerkiksi Pommac-tarjotin, keisarimenu-keittiöpyyhe ja -tiskirätti sekä erilaiset jääkaappimagneetit ja kirjanmerkit. Nalle-koira ja Kalle-hevonen, parivaljakko 1920 luvun Rakuunanmäeltä, löytyvät mm. muistikirjan kannesta. Wolkoffin talon museokauppa, Wolkoffin puoti, sijaitsee alkuperäisen myymälän tiloissa, ja kaupan sisätilat henkivät mennyttä aikaa. Tuotevalikoimasta löytyy monenlaisia vanhahtavia tuotteita mustekynistä ja pulloista nostalgisiin peltileluihin ja paperinukkeihin. Wolkoffin perheen ortodoksisuuden hengessä tarjolla on mm. erilaisia koristemunia, ikoneja ja tuohuksia. Jouluna ja pääsiäisenä Wolkoffin puodin valikoimista löytyy paljon ihania koristeita ja lahjoiksi sopivia tuotteita. Museokauppatuotteita on myynnissä myös netissä. Museon verkkokauppa Sulotar löytyy osoitteesta www.linnoituksenpuodit.fi. 32

34