Opinto-opas 2013 2014 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Lukuvuoden 2013-2014 aikataulu Lukuvuodesta 2013-2014 alkaen opetus jaksotetaan Aalto-yliopistossa viiteen seitsemän viikon periodiin. Korkeakoulut voivat kuitenkin soveltaa uutta periodimallia itselleen sopivalla tavalla lukuvuoden 2013-2014 aikana. Kurssien tarkat aikataulut löytyvät WebOodista. Opetusperiodien lisäksi opetusta voidaan järjestää myös kesällä. Syyslukukausi 2013 I Periodi 9.9. - 26.10.2013 II Periodi 28.10. - 14.12.2013 Kevätlukukausi 2014 III Periodi 7.1. - 22.2.2014 IV Periodi 24.2. - 12.4.2014 V Periodi 14.4. - 31.5.2014 Opinto-opas 2013 2014 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Yleiset tenttipäivät taideteollisella koulutusalalla Syyslukukausi 2013 Kevätlukukausi 2014 17.8.2013 14.9.2013 12.10.2013 9.11.2013 23.11.2013 14.12.2013 11.1.2014 15.2.2014 15.3.2014 5.4.2014 26.4.2014 17.5.2014 14.6.2014 Lukuvuoden 2013 2014 avajaiset pidetään ti 3.9.2013. Avajaispäivänä klo 12.00 jälkeen ei järjestetä opetusta eikä tenttejä.
Sisällys 6 Dekaanin tervehdys 8 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Aalto-yliopisto... 10 Tutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa... 11 Tutkinnot ja koulutusohjelmat... 14 Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen... 16 Omien opintojen suunnittelu... 18 Opintosuoritukset ja arvostelu... 23 Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa... 24 Yliopiston hallinto ja suunnittelu... 25 28 Yhteisen opetuksen yksikkö 46 Arkkitehtuurin laitos Arkkitehtuurin koulutusohjelma... 52 Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma... 58 Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions... 62 Master s Degree Programme in Creative Sustainability... 65 68 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma... 72 Lavastustaiteen koulutusohjelma... 109 Sivuaineet... 130 132 Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma... 134 Medialaboratorio / Media lab... 141 Valokuvataiteen koulutusohjelma... 145 Sivuaineet... 149 152 Muotoilun laitos Taiteen kandidaatin tutkinnot... 155 Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma... 156 Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat... 159 Tekstiilitaiteen koulutusohjelma... 161 Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma... 163 Teollisen muotoilun koulutusohjelma... 164 Taiteen maisterin tutkinnot... 166 Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma... 166 Tilasuunnittelun ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmat... 168 Tekstiilitaiteen koulutusohjelma, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma... 171 Teollisen muotoilun maisteriohjelma... 173 Master s Degree Programme in Creative Sustainability... 177 Master s Degree Programme in International Design Business Management... 179 Sivuaineet... 182 188 Taiteen laitos Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma... 191 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma, muuntokoulutus... 196 Kuvataiteiden maisteriohjelma... 198 Master s Degree Programme in Environmental Art... 198 Master s Degree Programme in epedagogy Design Visual Knowledge Building... 199 Sivuaineet... 200 Taiteen laitoksen Porin yksikkö... 202 Creative Business Management -maisteriohjelma... 202 Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma... 202 5
6 7 Hyvät opiskelijat, Haastan teidät opiskeluissanne intohimoon, uteliaisuuteen, osaamisen ja omalajisen ilmaisun kehittämiseen sekä avoimeen dialogiin Aalto-yliopiston sisällä. Muutoksesta on tullut pysyvä elementti yhteiskuntien kehityksessä. Samalla monimutkaistuva globaali ympäristö on läsnä jokaisen arkipäivässä monella tapaa. Ilmastomuutos, teknologinen kehitys, tuotannon keskittyminen entistä voimakkaammin Aasiaan, Euroopan talouden kehitys ja huoli kansallisesta elinvoimaisuudesta niin taloudessa kuin kulttuurissakin koskettavat teitä opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen. Työelämässä muutokset ovat jatkuvia. Uudet tekniikat, uudet ammattikuvat ja vaihtuvat urapolut ovat osa työelämän muutosta. Monimutkaistuva ja kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää myös uudenlaista osaamista. Eteen tulevat ongelmat edellyttävät eri alojen välistä yhteistyötä ja tiivistä vuorovaikutusta. Uudet ratkaisut, keksinnöt ja innovaatiot syntyvät yhä useammin eri osaamisalojen välisillä rajapinnoilla. Aalto-yliopiston muodostuminen kolmesta perinteikkäästä ja korkeatasoisesta yliopistosta vastaa tuohon tarpeeseen luoda kiinteitä yhteyksiä eri osaamisalojen välillä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvät yhä useammin termeinä luovat toimialat, elämystalous, merkitystalous tai kokemuksellisuus. Ne viittaavat siihen muutokseen, joka korostaa luovan osaamisen merkitystä laajojen yhteiskunnallisten tai sosiaalisten kysymysten ratkaisemisessa. Itsessään luovat alat eivät pysty ratkaisemaan suuren mittaluokan kysymyksiä. Siihen työhön tarvitaan aina useiden alojen välistä vuoropuhelua. Siksi on tärkeää, että Aalto-yliopisto luo puitteet tieteen, taiteen, teknologian ja talouden kohtaamiselle. Kannustan teitä tarttumaan monialaisiin projekteihin ja valitsemaan sivuaineopintoja myös muista Aalto-yliopiston korkeakouluista. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kokoaa Aalto-yliopiston sisällä humanistiskulttuuriseen traditioon perustuvan opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan. Korkeakoulu muodostuu viidestä eri laitoksesta: arkkitehtuurin, elokuvataiteen ja lavastustaiteen, median, muotoilun ja taiteen laitoksista. Yhteistä näille on vahva ihmislähtöisen ajattelun korostaminen tutkimuksen ja opetuksen perustana. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun perinteeseen kuuluu halu tarjota uusia näkökulmia tuttuihin ja arkipäiväisiin asioihin. Taide ja luova osaaminen mahdollistavat tavan nähdä tutut asiat ja ympäristöt uudella tapaa. Taiteeseen ja tieteeseen kuuluu olennaisena osana myös kriittisyys totuttuja ja itsestään selviä totuuksia kohtaan. Tuo toisella tavalla näkeminen perustuu luovan osaajan uteliaisuuteen kokeilla, testata ja etsiä uusia ratkaisuja ikuisiksi kuviteltuihin toimintatapoihin. Kehitystä on vaikea kuvitella ilman tätä taiteen ja tieteen kriittistä ja kyseenalaistavaa asennoitumista. Uteliaisuus ja kriittisyys edellyttävät myös avointa mieltä suhteessa erilaisiin ajatuksiin, maailmankatsomuksiin tai ideologioihin. Tässä on myös Aalto-yliopiston perusidea. Aalto-yliopisto luo areenan erilaisten maailmankatsomusten kohtaamiselle, niiden väliselle kitkalle ja dialogille. Tämä luo edellytykset uusien mahdollisuuksien näkemiselle niin taiteessa, tieteessä kuin taloudessakin. Näihin mahdollisuuksiin tarttumiselle koulumme luo teille puitteet ja mahdollisuudet. Suuri vastuu on myös teillä itsellänne siinä, miten hyödynnätte korkeakoulumme ja koko Aaltoyliopiston tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Toivon teille rohkeutta ja intohimoa työskennellä tutkintonne, valmistumisenne ja tulevien työelämän suhteidenne eteen. Helena Hyvönen dekaani, professori
8 9 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa
10 11 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Entinen Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos yhdistyivät vuoden 2012 alusta ja muodostivat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun. Samassa yhteydessä Porin taiteen ja median laitos liittyi osaksi Taiteen laitosta. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on muotoilun, median, arkkitehtuurin, elokuvan, taidekasvatuksen ja taiteen korkeakoulu. Uusi korkeakoulu jatkaa edeltäjiensä luomaa kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua osaamista. Tällä hetkellä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu sijaitsee kolmella kampuksella Arabiassa, Otaniemessä ja Porissa. Korkeakoulun uuden rakennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2015 Otaniemeen. Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopisto hyödyntää aktiivisesti monitieteistä ja -taiteista luonnettaan. Tavoitteena on, että se kuuluu maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Toiminta rakentuu pitkäjänteiselle perustutkimukselle ja taiteelliselle toiminnalle, jotka muodostavat vankan perustan opetukselle sekä luovalle kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena korkea kansainvälinen laatu. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 5000 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistossa luodaan aidosti avointa ja innostavaa ilmapiiriä, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (ID- BM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Tutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu toimii taideteollisella ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Taideteollisella koulutusalalla voidaan suorittaa 1. alempana korkeakoulututkintona taiteen kandidaatin tutkinto 2. ylempänä korkeakoulututkintona taiteen maisterin tutkinto 3. jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. Teknistieteellisellä koulutusalalla voidaan suorittaa 1. alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto 2. ylempinä korkeakoulututkintoina arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto 3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, taideteollisen alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seurantaan; 2. taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun ja tutkimuksellisiin työskentelytapoihin; 3. valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen; 4. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus 25 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 95 1, määrä vaih-
12 13 telee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuainekokonaisuus tai vapaasti valittavat opinnot 20 45 op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen kandidaatin opinnäyte ja opinnäyteseminaari 10 opintopistettä. Taiteen kandidaatin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Tekniikan kandidaatin tutkinto Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja niiden lisäksi taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. 8. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Perusopintojen moduuli 80 op Ohjelman yhteisten opintojen moduuli Kolme perusmoduulia 20+20+ Vapaasti valittavat opinnot 10 op Kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä 10 op Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Tekniikan kandidaatin opinnäytteestä annetaan erillinen ohje. Taiteen maisterin tutkinto Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on 1. antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito; 2. antaa edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 3. antaa valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 4. valmistaa taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä 5. antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen maisterin tutkinnon rakenne Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vähintään 80 opintopistettä syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin kuuluu 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu opinnäyteseminaari. Syventävien opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja 20 40 opintopistettä. Valinnaisten ja sivuaineopintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen sekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY (7.9.2005) mukaiset vaatimukset. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen rakenne Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 1intopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Tutkintoihin kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Tieteen metodiikan opinnot 10 op Kolme moduulia, joista vähintään yksi on oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan on perusmoduuli 20+20+20 op Vapaasti valittavat opinnot Diplomityö 30 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Diplomityöstä on annettu erillinen ohje. Jatkotutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa suoritettavia jatkotutkintoja ovat taideteollisella alalla taiteen tohtorin tutkinto
14 Tutkinnot ja koulutusohjelmat Taideteollisen koulutusalan tutkinnot, koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Tekniikan koulutusalan tutkinnot, koulutusohjelmat ja pääaineet 15 Laitos Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Median laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Valokuvataiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelma Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Valokuvataiteen koulutusohjelma Visuaalisen journalismin maisteriohjelma* Master s Degree Programme in New Media New Media New Media, Game Design and Production Laitos Arkkitehtuurin laitos Tekniikan kandidaatin tutkinto Arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine maisemaarkkitehtuurin kanssa) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Maiseman suunnittelu ja hoito Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Arkkitehdin / Maisema-arkkitehdin tutkinto Arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine maisema-arkkitehtuurin kanssa) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Maiseman suunnittelu ja hoito Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Master s Degree Programme in Creative Sustainability Nordic Master Programme in Sustai nable Urban Transitions (NMP SUT) Muotoilun laitos Taiteen laitos Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Master s Degree Programme in Sound in New Media Oikeus jatkaa opintoja taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Oikeus jatkaa opintoja tilasuunnittelun tai kalustesuunnittelun maisteriohjelmissa Tilasuunnittelun maisteriohjelma Kalustesuunnittelun maisteriohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Master s Degree Programme in International Design Business Management Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Specialisation Area in Curating, Managing and Mediating Art Master s Degree Programme in Creative Business Management Master s Degree Programme in epedagogy Design Kuvataiteiden maisteriohjelma Kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma Ympäristötaiteen maisteriohjelma * Visuaalisen journalismin maisteriohjelma toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston Svenka social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Koulutusohjelman tutkintovaatimukset löytyvät Taideteollisen korkeakoulun tutkintovaatimuksista 2009-2011. ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä erityistapauksissa filosofian tohtorin tutkinto. Taiteiden ja suunnittelun tohtoriohjelma Taiteiden ja suunnittelun tohtoriohjelma tarjoaa mahdollisuuden jatko-opintoihin taiteen, median, arkkitehtuurin ja muotoilun aloilla. Tutkimus ja tohtorinkoulutus ovat viime vuosina kehittyneet voimakkaasti, ja tutkijanurasta on tullut houkutteleva vaihtoehto valmistuville maistereille. Vuoden 2013 alussa oli noin 350 tohtorikoulutettavaa ja noin 100 henkilöä työskenteli erilaisissa tutkijan tehtävissä. Tohtoriohjelma on hyvin kansainvälinen. Osana väitöstutkimusta, kansainvälisten seminaarien ja konferenssien lisäksi, tohtorikoulutettavia kannustetaan kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen. Noin 20 prosenttia tohtorikoulutettavista on ulkomaalaisia. Tohtoriohjelmaan voi hakea henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon Suomessa tai soveltuvan ulkomaisen tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin asianomaisessa maassa. Aiemman tutkinnon tulee antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea tohtoriohjelmaan, jolloin korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto. Tohtorin tutkinnon suorittaminen Ohjeellinen tohtorin tutkinnon suoritusaika on neljä vuotta. Suorittaakseen tutkinnon opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelijan tulee myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella koulutusalalla tutkinnon tavoitteena voi myös olla se, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti tai-
16 17 teellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusaloilla tavoitteeksi voidaan puolestaan asettaa se, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa. Vaadittavien opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Opinnot sisältävät yleisiä tutkijankoulutusopintoja ja oman tutkimusalan opintoja sekä arkkitehtuurin alalla täydentävän aihealueen opintoja ja taideteollisella alalla omaa tutkimustyötä tukevia opintoja. Lisäksi on laadittava väitöskirja. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen julkaistu tutkimus tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä julkaistuja artikkeleita ja niistä laadittu yhteenveto. Taiteen tohtorin tutkinnon erityispiirre on, että väitöskirjaan voi myös sisältyä taideproduktio tai useamman, toisiinsa merkityksellisessä suhteessa olevan taideproduktion sarja tai tuotekehitysprojekti. Taideteollisen alan tutkimusalat, taiteen tohtorin tutkinto (TaT) Elokuvataide Graafinen suunnittelu Lavastustaide Muotoilu Nykytaide Taidekasvatus Uusi media Valokuva Visuaalinen kulttuuri Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkimusalat, tekniikan tohtorin tutkinto (TkT) Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuuri Tietoa hakuprosessista ja tohtorin tutkinnon suorittamisesta on saatavilla Intossa. Tietoa korkeakoulun jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden tutkimusaiheista löytyy tutkimustietokanta Resedasta www.reseda.taik.fi Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Opiskelijalle voidaan myöntää opinto-oikeus joko tutkinnon suorittamista tai muita erillisiä opintoja varten. Opinto-oikeus myönnetään rajatuksi ajaksi. Opiskelijan on ilmoittauduttava yliopistoon lukuvuosittain, jotta opinto-oikeus pysyy voimassa. Perustutkinto-opiskelijoiden on kuuluttava ylioppilaskuntaan voidakseen ilmoittautua. Tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta ja opinto-oikeudesta löydät Intosta (into.aalto.fi). Ilmoittautuminen lukuvuodelle Kaikkien tutkintoa suorittavien opiskelijoiden on vuosittain lukuvuoden alussa ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittauduttava korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi. Ainoastaan läsnä olevat opiskelijat voivat ilmoittautua ja osallistua kursseille ja ovat velvollisia maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Sekä läsnä- että poissaolevaksi ilmoittautuminen kuluttavat tutkinnonsuoritusaikaa tietyin rajauksin (ks. kohta Opinto-oikeuden kesto ja tutkinnonsuoritusaika). Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi. Ilmoittautuminen lyhyemmälle ajalle on mahdollista ainoastaan opinto-oikeuden keston ollessa lyhyempi. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee myös muita kuin tutkinto-opiskelijoita (JOO- ja erillisopiskelijat). Ilmoittautumisen laiminlyönti Opiskelijat, jotka laiminlyövät ilmoittautumisensa ilmoittautumisaikana, joutuvat anomaan opiskeluoikeuttaan takaisin. Jos ilmoittautumisen laiminlyönti on kestänyt yli yhden lukuvuoden, vaaditaan myös tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta kohtuullisessa ajassa. Opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään uudelleenkirjaamismaksu. Ylioppilaskuntaan kuuluminen Yliopistolain nojalla kaikki Aalto-yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Perustutkinto-opiskelijoiden on oltava ylioppilaskunnan jäseniä voidakseen ilmoittautua läsnäoleviksi ja suorittaa opintoja. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntaan kuuluvien on suoritettava ennen yliopistoon ilmoittautumista. Opinto-oikeuden kesto ja tutkinnonsuoritusaika Yliopistoissa rajataan niiden opiskelijoiden tutkinnonsuoritusaikaa, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen. Yliopistolain mukaan alemman korkeakoulututkinnon (taiteen kandidaatti, tekniikan kandidaatti) tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon (taiteen maisteri, arkkitehti, maisema-arkkitehti) tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli seitsemässä vuodessa (3+2+2). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli neljässä vuodessa (2+2). Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan tutkinnolle annetussa suorittamisajassa tai tutkinnon suorittamiseen myönnetyssä lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opinto-oikeutensa. Jos opinto-oikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin aloittaa opinnot uudestaan, hänen on haettava yliopistoon normaalin valintakoemenettelyn kautta. Poissaolot Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa lakisääteistä poissaoloa, joka johtuu seuraavista syistä: vapaaehtoinen asepalvelusaika, asevelvollisuuden suorittaminen, siviilipalvelus sekä äitiys-, isyys- tai vanhempain-
18 19 loma-aika. Nämä lakisääteiset poissaolon syyt kirjataan opiskelijatietojärjestelmään jälkikäteen opiskelijan pyynnöstä, jos opiskelijan opinto-oikeus on päättymässä ja hänellä on yllämainituista syistä johtuvia poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolevaksi ilmoittautuminen pidentää opinto-oikeutta opiskelijatietojärjestelmässä automaattisesti näiden neljän lukukauden osalta. Lisäajan anominen Jos et ehdi suorittaa tutkintoasi sille annetussa suorittamisajassa, voit anoa opinnoillesi lisäaikaa. Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opintojen keskeyttäminen Opiskelija voi keskeyttää opintonsa vähintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelija voi jatkaa vähintään vuoden kestänyttä opintojen keskeytystä kuluvan tai seuraavan lukukauden loppuun hakemalla keskeytyksen jatkoa viimeistään edellisen keskeytysajan päättyessä. Keskeytyksen aikana ei voi ilmoittautua Aalto-yliopistoon. Keskeytyksen päätyttyä opiskelijan on ilmoittauduttava Aalto-yliopistoon läsnätai poissaolevaksi viimeistään keskeyttämisen päättymistä lähinnä tulevana ilmoittautumisaikana. Huom: Työttömyysturvalain säännös oikeudesta työttömyysetuuteen, kun yliopisto-opinnot on keskeytetty vähintään vuodeksi, on kumottu 1.1.2013 voimaan tulleella uudella Työttömyysturvalailla (1290/2002). Opinto-oikeudesta luopuminen Opiskelija voi halutessaan luopua opintooikeudesta. Opinto-oikeudesta luopuminen on sitova. Opinto-oikeuden voi saada takaisin ainoastaan uuden opiskelijahakumenettelyn kautta. Omien opintojen suunnittelu Antoisan, tehokkaan ja motivoivan opiskelun edellytys on, että opiskelija on selvillä omien opintojensa tilasta, suoritteilla olevan tutkinnon rakenteesta ja tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaatimuksista. Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Yliopisto pyrkii siihen, että opintopolku on mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Tätä varten opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman nimeämän henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jota voidaan päivittää tarvittaessa. Opiskelijan ohjaus ja neuvonta Yleistä opiskelijaneuvontaa antaa OOP-palvelupiste. Parhaiten ajankohtaisista asioista saa tietoa Intosta (into.aalto.fi). Myös yleisimmät lomakkeet ovat saatavilla verkosta. Palvelupisteessä tapahtuvan yleisen opiskelijaneuvonnan piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: ilmoittautuminen, opiskeluoikeus, yleinen neuvonta kieliopintoihin liittyen, opiskelumahdollisuudet muissa yliopistoissa, tutkintotodistukset ja opintorekisteriote. Opintoihin liittyvissä asioissa neuvovat koulutusohjelmien opintokoordinaattorit. Koulutusohjelmissa ohjausta antavat myös tutoropettajat, joiden tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa tämän opinnoissa. Lisäksi uusien opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena toimii opiskelijatutoreita. Kaikki yhteystiedot löydät Intosta (into. aalto.fi). Tutkintovaatimukset Opiskelija suorittaa opintonsa pääsääntöisesti niiden tutkintovaatimusten mukaan, jotka ovat voimassa hänen aloittaessaan opintonsa. Kunkin koulutusohjelman tutkintovaatimukset on kuvattu tässä opinto-oppaassa. Jos tutkintosi suorittaminen kestää pidempään kuin siihen varattu tavoiteaika (kandidaatit 3 vuotta ja maisterit 2 vuotta), tai koulutusohjelmasi tutkintovaatimukset uudistuvat merkittävästi, on mahdollista, että siirryt noudattamaan uusia tutkintovaatimuksia. Uusien tutkintovaatimusten noudattamisesta sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa sovitaan myös, mitkä jo suoritetuista opinnoista voidaan hyväksi lukea osaksi uusien tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa. Opetussuunnitelman mukaiset kyseisenä lukuvuonna opetettavat opinnot löytyvät WebOodin opinto-oppaista (oodi. aalto.fi). Jos opiskelija noudattaa aiempia tutkintovaatimuksia, eikä jotakin niiden mukaista pakollista kurssia enää järjestetä, opetussuunnitelmassa kuvataan ja koulutusohjelma tiedottaa, minkä kurssin suorittaminen vastaa poistetun kurssin suorittamista. HOPS Opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman nimeämän henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka pohjautuu tutkintovaatimuksiin sekä opetusohjelmaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa tulee huomioida kaikki opiskelu, kuten sivuaineopinnot, JOO-opinnot, vaihto-opiskelu, työharjoittelu ja projekteissa suoritettava opiskelu. Koulutusohjelmat antavat yksityiskohtaisemmat ohjeet opintosuunnitelman laatimisesta. Tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojen alkaessa. Suunnitelman vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. Aalto-kurssit ja sisäinen liikkuvuus Aalto-yliopistossa opiskelijoiden on mahdollista tietyin edellytyksin suorittaa
20 21 opintoja myös toisessa Aallon korkeakoulussa. Opiskelijalla tulee olla lupa opintojen suorittamiseen toisessa korkeakoulussa ja opinnot tulee sisällyttää suoritettavaan tutkintoon. Sisäisen liikkuvuuden kautta muissa korkeakouluissa tarjolla oleviin opintoihin hakeudutaan erillisen haun kautta. Lisäksi tarjolla on kaikille avoimia poikkitieteellisiä Aalto-kursseja, joille osallistuminen ei edellytä hakua, vaan niille ilmoittaudutaan tavalliseen tapaan WebOodissa. Tarkempaa tietoa ja hakuohjeet löydät Intosta (into.aalto.fi). Poikkeuksena tekniikan koulutusala Tekniikan koulutusalalla liikkuvuus on kuitenkin pääsääntöisesti vapaata. Tämä tarkoittaa, että arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelmien opiskelijat voivat hakeutua tekniikan alan opintoihin sisäisen liikkuvuuden hakujen ulkopuolella. Koulutusohjelman ulkopuolisista opinnoista on kuitenkin sovittavat henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. JOO-opinnot JOO-opintojen eli Joustavan opinto-oikeuden kautta Aallon opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa ja toisissa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien tehdä opintoja Aalto-yliopistossa. Periaate on, että JOO-oikeus voidaan myöntää sellaisiin opintoihin, joita Aalto-yliopisto ei tarjoa. Opintoihin tarvitaan oman koulutusohjelman puolto ja kohdeyliopiston hyväksyntä. Tarkemmat hakuohjeet löydät Intosta (into.aalto.fi). Kansainvälistyminen ja opinnot ulkomailla Aalto-yliopistossa ja erityisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskellaan hyvin kansainvälisessä ympäristössä. Tämän lisäksi kaikille opiskelijoille suositellaan kansainvälisen osion sisällyttämistä opintosuunnitelmaansa joko vaihto-opiskelun tai ulkomaan työharjoittelun kautta. Myös lyhyempiä messu-, kilpailu- ja näyttelymatkoja tai osallistumista kansainvälisiin workshop-tapahtumiin suositellaan. Monipuoliset vaihtosopimukset ja erilaiset harjoittelumahdollisuudet tarjoavat opiskelijoille laajan valikoiman mahdollisuuksia kansainvälistymiseen eri puolilla maailmaa. Muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen Hyväksilukemisella tarkoitetaan muualla kuin omassa yliopistossa suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, joko korvaamalla tietty kurssi tai opintokokonaisuus tai sisällyttämällä opinnot esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta säädetään Aalto-yliopiston Yleisissä ohjeissa opintojen hyväksilukemisesta ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ohjesäännössä. Ohjeet hyväksilukemisen hakemiseen löytyvät Intosta (into.aalto.fi). Tarkemmat linjaukset aikaisempien kieliopintojen hyväksilukemisesta löytyvät Yhteisen opetuksen yksikön alta kohdasta Aikaisempien kieliopintojen hyväksilukeminen (s. 41) Hyväksilukemisen periaatteet Korkeakoulun päätöksellä opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hyväksilukea myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksi lukea. Kurssin tai opintokokonaisuuden hyväksilukeminen merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen arvosana muunnetaan opiskelijan koulutusohjelmassa sovellettavaan arvosteluasteikkoon, jos vastaavuus on selkeästi osoitettavissa. Muussa tapauksessa hyväksiluetut opinnot merkitään arvosanalla hyväksytty. Palautteen antaminen Palautteen antaminen opetuksesta on sekä opiskelijan oikeus että velvollisuus. Jotta voimme kehittää korkeakoulun tarjoamaa opetusta, tarvitsemme palautetta asioista, joiden opiskelijat ovat kokeneet edistävän oppimista sekä kritiikkiä niistä asioista, joita opiskelijat toivovat kehitettävän. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti opiskelijalla on oikeus antaa palautetta kaikista korkeakoulun järjestämistä kursseista sekä opinnäytteensä ohjauksesta. Palautetta kerätään järjestelmällisesti sähköisen kurssipalautejärjestelmän kautta sekä paperipalautteen ja vapaamuotoisemman suullisen palautteen avulla. Tarkemmista palautteenantamisen käytännöistä tiedotetaan kurssien yhteydessä. Saatua palautetta käytetään opetuksen kehittämiseen, ja se on osa laitosten opetussuunnitelmatyötä. Esteetön opiskelu Aalto-yliopiston tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen yliopisto, jossa tutkimus ja opetus ovat saavutettavia kaikille yhteisön jäsenille. Esteettömän opiskelun tavoitteena on yhdenvertaisuus opiskelijana ja opiskelua tukevien ohjausja tukipalvelujen saavutettavuus. Oppimisympäristön tulee ottaa huomioon oppimisvaikeuksiin, vammaisuuteen tai kulttuuri- ja kielitaustaan liittyvät yksilölliset tuen tarpeet niin, että opintojen tavoitteellinen eteneminen on mahdollista. Tehostettua tukea opintoihin Tehostetulla tuella tarkoitetaan sitä, että opiskelija voi saada opintoihinsa henkilökohtaista ohjausta ja/tai lisäaikaa tehtävien palauttamiselle. Opiskelija, jolla on ongelmana jännittäminen, erilaiset lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, mielenterveyden häiriöt, kuurous ja huonokuuloisuus, heikkonäköisyys tai liikuntavamma voi saada tehostettua tukea. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija voi hakea tehostettua tukea lomakkeella, johon on liitetty lääkärin, psy-
22 23 kologin tai jonkun muun asiantuntijan lausunto ja mahdolliset suositukset opintojen järjestämistä varten. Hakemus jätetään OOP:n esteettömyysasioiden yhdyshenkilölle, joka pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä asiantuntijoilta. Yhdyshenkilö tiedottaa opiskelijaa, koulutusohjelman johtajaa ja laitosjohtajaa tehostetun tuen tarpeesta ja muodosta. Hakemus tehostettua tukemista varten löytyy Inton kohdasta Lomakkeet. Siirtyminen suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa Sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa maisterin tutkintoon johtavat opinnot kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Laitos voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta opinto-oikeuden maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista, jos opiskelijalla on korkeintaan intopistettä suorittamatta kandidaatin tutkinnostaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa eikä opiskelija muutoin voisi aloittaa maisterin tutkinnon opintojaan ilman viivettä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee maisterin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää oikeus vaihtaa koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa. Vaihtamisen edellytys on, että opiskelija on osoittanut opiskelua varten tarvittavan osaamisen ja motivaation sen koulutusohjelman opintojen suorituksilla, johon hän hakee vaihtoa sekä mahdollisilla muilla vastaanottavan laitoksen edellyttämillä tavoilla. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija luopuu opinto-oikeudestaan aiempaan koulutusohjelmaan. Jos koulutusohjelman vaihto hyväksytään, aiemman ohjelman opinnot pyritään sijoittamaan uudessa koulutusohjelmassa suoritettavaan tutkintoon. Koulutusohjelman vaihtaminen ei koske Aalto-ohjelmia eikä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien välistä vaihtoa. Koulutusohjelman vaihtamisesta säädetään korkeakoulun tutkintosäännössä. Valmistuminen ja opinnäyte Valmistuminen on mahdollista lukuvuosittain vahvistettavina valmistumispäivinä. Lisäksi syys- ja kevätlukukauden päätteeksi järjestetään juhlallinen publiikki. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon edellytettävät opinnot. Todistusta on pyydettävä lomakkeella viimeistään kuukautta enne aiottua valmistumispäivää. Sekä taiteen maisterin opinnäytteestä että arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin diplomityöstä on olemassa ohjeet, joihin opiskelijan tulee tutustua ennen opinnäytetyöskentelyn aloittamista. Niissä kerrotaan mm. ohjauksesta, arvioinnista ja valmistumisesta. Näiden yhteisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelmat antavat tarkentavia ohjeita. Opintosuoritukset ja arvostelu Tässä osassa esitellään opintosuorituksiin ja niiden arvosteluun liittyvät perusperiaatteet, jotka määritelty tarkemmin Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä ja korkeakoulun tutkintosäännössä. Opintojen mitoitus ja pisteytys Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Lukuvuoden keskimääräinen työpanos on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin työskentelyä. Opintosuoritus Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, taiteen maisterin ja kandidaatin tutkintoon kuuluvaa opinnäytettä sekä sellaista kirjallista tai suullista tenttiä, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmiin. Opintosuorituksen tekeminen edellyttää läsnäolevaksi ilmoittautumista. Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan ja opintosuorituksissaan käyttää sekä kirjallisesti että suullisesti suomen tai ruotsin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Arviointi Opettajan tulee ilmoittaa kurssin tarkat arvosteluperusteet opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa. Opintosuoritusten, opinnäytteiden ja diplomitöiden arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5. Perustellusta syystä opintosuorituksissa voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksyttyhylätty -asteikolla. Väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Opintosuoritusten julkistaminen ja rekisteröinti Kurssin vastuuopettaja huolehtii, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen määristä julkaistaan neljän viikon kuluessa tentin toimittamisesta tai muulle opintosuoritukselle annetusta jättöpäivästä. Samalla on ilmoitettava miten ja milloin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua arvosteluperusteisiin ja niiden soveltamiseen omalla kohdallaan. Julkaisupaikkana käytetään korkeakoulun sähköistä tai muuta ilmoitustaulua. Kaikki suoritetut kurssit tallennetaan opiskelijatietojärjestelmä Oodiin viipymättä tulosten julkistamisen jälkeen. Opintosuoritusten tulokset säilytetään opintosuoritusrekisterissä pysyvästi. Oikaisun hakeminen opintosuoritusten arvosteluun Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Arvostelun suorittaneen opettajan on
24 24 25 annettava päätöksensä oikaisupyyntöön kirjallisesti. Opettajan oikaisupyynnön johdosta tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opintosuoritusten voimassaolo Kurssin suoritus vanhenee, kun sen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Kurssia ei voi sisällyttää tämän jälkeen tutkintoon sellaisenaan. Kurssin hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja mahdollisista täydentävistä suorituksista päättää koulutusohjelman johtaja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene. Hyväksytty opinnäytteen suoritus on voimassa toistaiseksi. Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella myös muuten kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja voi suorittaa JOO-opintoina (muiden yliopistojen opiskelijat) tai erillisinä opintoina. Myös Aalto-yliopiston avoin yliopisto ja Aalto PRO tarjoavat opintoja ja täydennyskoulutusta. Kansainväliset opiskelijat voivat tulla suorittamaan opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun kansainvälisen opiskelijavaihtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella. JOO-opinnot ja sopimusopinnot JOO-opinto-oikeutta voivat hakea jossakin toisessa suomalaisessa yliopistossa opiskelevat, silloin kun tarkoituksena on sisällyttää Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa suoritetut opinnot oman yliopiston tutkintoon. JOO-opinnoissa opiskelija anoo rajattua opiskeluoikeutta yksittäisiin opintokokonaisuuksiin. JOO-opinnot edellyttävät aina opiskelijan oman yliopiston sekä vastaanottavan yliopiston hyväksyntää. JOO-opintoja voi suorittaa vain nimetyillä kursseilla. Aalto-yliopiston JOOopintotarjonta on esitelty Intossa (into.aalto.fi). JOO-opintoihin hakeudutaan sähköisen Joopas-portaalin kautta osoitteessa joopas.fi. Erillisopinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun voidaan hyväksyä varsinaisten opiskelijoiden lisäksi ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan erillisiä opintoja. Erillisopiskelijana suoritettavat opinnot ovat maksullisia. Lisätietoa erillisopintoihin hakeutumisesta on saatavilla Opinto- ja opiskelijapalveluista. Avoimen yliopiston opinnot Joitakin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia opintoja voi suorittaa avoimina yliopisto-opintoina. Opetusohjelma vaihtelee lukukausittain. Avoimen yliopiston järjestämien kurssien lisäksi opiskelupaikkoja on tarjolla joissakin tutkinto-opetuksen ryhmissä. Avoimessa yliopistossa voi opiskella omien tavoitteidensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Valintaperusteena kursseille on ilmoittautumisjärjestys. Joillakin kursseilla on esitietovaatimuksia, jotka on mainittu kurssikuvauksessa. Opintosuoritukset voi esittää hyväksiluettaviksi tutkintoon. Avoimen yliopiston opinnoista peritään opintomaksu, joka on korkeintaan 10 / opintopiste. Lisätietoja koulutustarjonnasta osoitteessa avoin.aalto.fi Kansainvälinen vaihto-opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla on opiskelijavaihtosopimuksia kaikkialle maailmaan. Yleisesti sopimukset koskevat vain tiettyjä koulutusohjelmia tai koulutusaloja. Partnerikoulujen opiskelijat voivat tulla näiden sopimusten perusteella opiskelemaan korkeakouluun yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Tavoitteena on, että opinnot voidaan hyväksilukea lähtökoulussa suoritettavaan tutkintoon. Opinnot voivat koostua esimerkiksi oman pääaineen opinnoista, taideopinnoista ja suomen kielen ja kulttuurin opinnoista. Mikäli korkeakouluun hakeutuva kansainvälinen opiskelija ei ole Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun partnerikoulusta, hän voi hakeutua suorittamaan opintoja erillisopintoina tai täydennysopintoina. International Architecture Program (IAP) IAP kattaa Arkkitehtuurin laitoksen englanninkielisen opetuksen ja tarjoaa maisteritason arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin opintoja vaihto-opintoina laitoksen omien partnerikorkeakoulujen opiskelijoille ja maksullisina täydennysopintoina muille kansainvälisille arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin maisterivaiheen opiskelijoille. Täydennysopiskelijoille on tarjolla kaksi ohjelmaa: puolen vuoden tai vuoden pituinen General Studies Program ja vuoden pituinen Wood Program. Arkkitehtuurin laitos kertoo tarkemmin hakuprosesseista ja valinta- ja hyväksymiskäytännöistä. Yliopiston hallinto ja suunnittelu Yliopisto-opintoja ohjaavat säännökset Yliopistojen toimintaa Suomessa säätelevät lait ja asetukset. Aalto-yliopistossa on myös voimassa yliopiston omia sääntöjä ja lisäksi opiskelijaan vaikuttavat erityisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua koskevat säännöt. Lait, asetukset ja säännöt määräävät monista opiskelijan oikeusturvan kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten tutkinnoista, opinto-oikeuksista ja arvostelusta. Erityisesti opiskelijoita koskevat Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö. Keskeisimmät yliopistoja koskevat lait ja säädökset Yliopistolaki (558/2009) Yliopistoasetus (770/2009) Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Asetus yliopistojen maisteriohjelmista (1306/2010) Asetus yliopistojen väliaikaisesti maksullisista koulutusohjelmista (1473/2011) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998)
26 26 27 Hallintolaki (434/2003) (Koskee Aalto-yliopistoa julkisten hallintotehtävien osalta) Aalto-yliopiston sääntöjä Johtosääntö Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt Yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sääntöjä Ohjesääntö Tutkintosääntö Tarkempaa tietoa säännöistä ja niiden sisällöstä on saatavilla Intossa (into.aalto.fi). Opetuksen suunnittelu Aalto-yliopistossa tutkintoon johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa. Opetus pohjautuu opetussuunnitelmatyöhön, joka on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelmassa määritellään koulutuksen tavoitteet, tavoiteltavat kompetenssit ja se, mitä todella kuuluu alan tai koulutusohjelman asiantuntijuuteen. Tavoitteena on, että opinnot palvelevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opetussuunnitelmatyön pohjana on valtakunnallinen tutkintoasetus ja siinä säädetyt tavoitteet ja tutkinnon rakenteet, mutta yliopistolla on kuitenkin suuri vaikutusvalta opetuksen suunniteluun liittyvissä kysymyksissä. Näin ollen opetuksen suunnitteluun vaikuttavat yliopiston ja korkeakoulun opetussuunnitelmatyötä koskevat tavoitteet. Tutkintojen vaatimukset ja toteutettava opetus kuvataan Tateiden ja suunnittelun korkeakoulussa kolmella tasolla: korkeakoulun tutkintosäännössä kuvataan tutkintojen tavoitteet ja rakenteet yleisellä tasolla. Opetussuunnitelma kuvaa tutkintosääntöä tarkemmalla tasolla tutkintojen rakenteet, tutkintojen sisältämien kokonaisuuksien tavoitteet ja kokonaisuuksien sisältämät kurssit. Opetussuunnitelman toteutumista tiettynä lukuvuonna kuvaavat WebOodissa julkaistavat kurssien kuvaukset, joista käy ilmi kurssien osaamistavoitteet, sisältö, opintopisteet, vastuuopettajat ja ajoitus. Opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Valmistelutyö tapahtuu laitoksilla toimivissa opetussuunnitelmatyöryhmissä. Yhteisten opintojen suunnittelu tapahtuu Yhteisen opetuksen yksikössä (YoYo).
28 Yhteisen opetuksen yksikkö
30 Yhteisen opetuksen yksikkö 31 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteiset opinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa yhteisiä opintoja tarjoaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Yhteiset opinnot jaetaan taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluviin yhteisiin pakollisiin opintoihin sekä koko korkeakoulun opiskelijoille tarjolla oleviin valinnaisiin opintoihin. Yhteisillä pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jotka sisältyvät Taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean päättäminä kaikkiin taiteen kandidaatin tutkintoihin. Yhteisten pakollisten opintojen lisäksi taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin sisältyy koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintoja, jotka määritellään koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Tässä esitetyt yhteiset pakolliset opinnot eivät koske arkkitehtuurin laitosta. Arkkitehtuurin- ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmiin kuuluvat opinnot on esitelty tässä oppaassa sivulta 47 alkaen. Valinnaisilla opinnoilla tarkoitetaan yhteisen opetuksen yksikön (YoYo) kurssitarjontaa, joka on avointa kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Valinnaisiin opintoihin kuuluu sekä taide-, historia- ja teoriaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja esimerkiksi tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille järjestää Perustieteiden korkeakoulun kielikeskus ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitos. Yhteiset opinnot taiteen maisterin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa maisterin tason opiskelijoille. Maisterin tasolla ei ole yhteisiä pakollisia opintoja, mutta opiskelija voi valita kursseja tutkintoonsa yhteisen opetuksen tarjonnasta. Kielitaitovaatimukset taiteen maisterin tutkinnossa Mikäli taiteen maisterin tutkintoa suorittava opiskelija ei ole suorittanut kandidaatin tutkintoon kuuluvia kieliopintoja (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op) aikaisemmin, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden tulee opiskella kieliopintoja 6 opintopistettä. Yhteiset opinnot taiteen tohtorin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa tohtoritason opiskelijoille. Taideteollisen alan tohtoriohjelman rakenteesta ja tutkintovaatimuksista löytyy tarkemmin tietoa: https://into.aalto.fi/display/fidoctoraltaik/opiskelu. Yhteisen opetuksen yksikön kurssikäytännöt Yleiset suoritusperusteet Opetus perustuu harjoitustöihin, luentoihin ja kritiikkeihin. Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, taidolliseen ja tiedolliseen edistymiseen sekä kykyyn ilmaista oppimaansa. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää vähintään 80 % läsnäoloa kurssilla ja annettujen tehtävien suorittamista opettajan antamaan määräaikaan mennessä. Sairaudesta tai muusta vakavasta syystä johtuvasta poissaolosta pyydetään ilmoittamaan opettajalle sähköpostitse (tai jos tämä ei ole tavoitettavissa yhteisen opetuksen koordinaattorille). Yli 20 % poissaolo tai suoritusten viivästyminen tulee vaikuttamaan opintosuorituksen arvosanaan alentavasti ja johtaa ääritapauksessa suorituksen hylkäämiseen. Kurssin minimiopiskelijamäärä on 5 opiskelijaa. Opetukseen ilmoittautuminen ja kurssipaikan lunastaminen Yhteisen opetuksen kaikille kursseille tulee ilmoittautua WebOodissa ilmoittautumisajan kuluessa. Kurssi-ilmoittautuminen sulkeutuu noin viikkoa ennen kurssin alkamista. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut ryhmään, mutta ei aio osallistua kurssille, tulee kurssipaikka perua WebOodissa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisajan jälkeen opiskelijan kurssi-ilmoittautumisen status asetetaan joko hyväksytty, hylätty tai varsinainen ilmoittautuminen tilaan. Mikäli ilmoittautumisen status jää varsinainen ilmoittautuminen tilaan, tarkoittaa se sitä, että opiskelija on varasijalla. Mikäli opiskelija haluaa perua paikkansa kurssille hyväksymisen jälkeen, tulee hänen ilmoittaa siitä opettajalle sähköpostitse, jotta hänet voidaan poistaa ryhmästä ja ottaa tilalle toinen opiskelija. Kurssille hyväksytyn opiskelijan tulee lunastaa paikkansa kurssin ensimmäisellä opetuskerralla tai paikka voidaan antaa varasijalla olevalle opiskelijalle. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan opetukseen ensimmäisellä kerralla, tulee siitä ilmoittaa etukäteen opettajalle tai opiskelija voi menettää kurssipaikkansa. Yhteisen opetuksen kurssikäytännöt koskevat sekä taide- teoria- ja historiaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Hyväksymisjärjestys Yhteisen opetuksen yksikön kursseille hyväksymisissä noudatetaan tutkintosäännön mukaisia käytäntöjä. Mikäli hyväksymisjärjestys on jokin muu kuin ilmoittautumisjärjestys, ilmoitetaan se kurssikuvauksen kohdassa lisätiedot. Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat yhteisen opetuksen yksikön kursseilla Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat voivat ilmoittautua ja osallistua yhteisen opetuksen yksikön tarjoamille taide- ja teoria sekä kieli- ja viestintäopetuksen kursseille yllämainitut kurssikäytännöt huomioiden. Lisäksi kieltenopetuksen osalta arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden on huomioitava arkkitehtuurin ja taideteollisen alan erilaajuiset tutkintovaatimukset kieliopinnoissa. Mikäli arkkitehtuurin opiskelija haluaa suorittaa tutkintoon vaadittavat kieliopinnot (vieras kieli, englanti tai toinen kotimainen kieli) taideteollisen alan kursseilla, tulee hänen suorittaa ne taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti. Jotta suullinen ja kirjallinen taito täyttyvät taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti, suoritetaan vieraasta kielestä 6 op (englanti, huom. erilliset suullisen ja kirjallisen taidon 3 op kurssit) ja toisesta kotimaisesta kielestä 3 op (ruotsi/ suomi, suullisen ja kirjallisen taidon kurssi 3 op).
32 Yhteiset pakolliset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Valinnaiset opinnot Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Yhteensä Taide-, historia- ja teoriaopinnot Yhteiset taide-, historia- ja teoriaopinnot ovat avoimia kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Opinnot jaetaan pakollisiin ja valinnaisiin. Opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Opetusta annetaan kahdeksalla eri osaalueella: Kuvaopinnot Tila ja muoto Väri ja havainto Taidegrafiikka Nykytaiteen työpajat Taiteen historia- ja teoriaopinnot Tulevaisuuden tutkimus Future Art Base/ Biotaide Pakolliset taide- ja teoriaopinnot Laajuus Taideopinnot Historia- ja teoriaopinnot 15 op 10 op Laajuus 15 op 40 op Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Tila ja muoto I 4 op Väri ja havainto I 4 op Opiskelija valitsee koulutusohjelman suosituksen mukaan YoYo:n kurssitarjonnasta Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op * Toinen kotimainen kieli 3 op * Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Yhteinen ympäristö 3 op *Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kieliopintovaatimukset koskevat suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneita opiskelijoita. Lisää kielitaitovaatimuksista luvussa Kieli- ja viestintäopinnot (s. 39). Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien yhteisten pakollisten taide- ja teoriaopintojen määrä on 25 op. Näistä 12 opintopistettä koostuu pakollisista taideopinnoista ja 3 opintopistettä Yhteinen ympäristö -kurssista. 10 opintopistettä on valinnaisia opintoja. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan YoYon tarjonnasta opiskelijan koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Opiskelija tekee valinnan HOPS-keskustelun ja koulutusohjelmassa tai suuntautumisvaihtoehdossa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Pakolliset kurssit ja tavoitteet 01262 Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Johdatus kuvan tekemiseen I -kurssin tavoitteena on havaintolähtöisen ilmaisun perusteiden hallinta. Kurssiin kuuluu mittasuhteiden, volyymin, massan, valon ja varjon kuvaamisen hallinta piirtämisen keinoin sekä kuvasommittelun perusteiden hallinta. 01287 Tila ja muoto I 4 op Tila ja muoto I -kurssin tavoitteena on kolmiulotteisen muodon ja tilan hahmottamiskyky havainnon kautta. Kurssiin kuuluu muotojen, massojen, mittasuhteiden ja tilan hahmottamisen sekä plastisen sommittelun perusteiden hallinta. 01289 Väri ja havainto I 4 op Väri ja havainto I -kurssin tavoitteena on värin ja visuaalisen havaitsemisen tutkiminen kokeellisin menetelmin. Kurssin tavoitteisiin kuuluu kyky ymmärtää värien keskinäisiä suhteita ja lainalaisuuksia sekä kyky käyttää väriä kuvan, esineen tai tilan harkittuna elementtinä taiteessa tai muotoilussa. Valinnaiset opinnot 10 op Katso kursseista tarkemmin kohdasta valinnaiset taide- ja teoriaopinnot. 01243 Yhteinen ympäristö 3 op Kandidaatin tutkintoon pakollisiin yhteisiin opintoihin kuuluu 3 opintopisteen laajuinen Yhteinen ympäristö -kurssi. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kestävän kehityksen käsitteisiin ja elinkaariajatteluun sekä Aaltoyliopiston korkeakoulujen ajankohtaisiin kestävän kehityksen alan tutkimuskysymyksiin sosiaalisesta, taloudellisesta, teknologisesta ja taiteellisesta näkökulmasta. Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot Yhteisen opetuksen tarjonnassa on paljon valinnaisia taide-, historia- ja teoriaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja yhteisten opintojen valinnaisiin opintoihin tai oman tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi myös ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan tästä tarjonnasta koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Laitokset ja koulutusohjelmat voivat myös sisällyttää näitä kursseja aineopintoihin ja laitoksen pakollisiin yhteisiin opintoihin. 33 Kuvaopinnot Tavoitteet: Kuvaopinnot koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa tekemällä oppimista, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, väri- ja havainto-oppia, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa. Kuvaopintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01262 Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01263 Johdatus kuvan tekemiseen II 4 op 01264 Johdatus kuvan tekemiseen III 4 op 01286 Kuvaopinnot IV V 6 op 01280 Piirustuksen ja maalauksen työpaja 6 op 01057 Elävän mallin piirustus II 6 op 01021 Anatomia taiteessa 2 op 01022 Käsivarapiirustus 6 op 01279 Akvarellityöpaja 6 op 01145 Sarjakuvailmaisu I 4 op 01239 Sarjakuvailmaisu II 6 op (sarjakuvan sivuaine) 01240 Sarjakuvailmaisu III 8 op (sarjakuvan sivuaine) 01242 Sarjakuvatyöpaja 1 op (sarjakuvan sivuaine) 01294 Sarjakuvan historia 2 op (sarjakuvan sivuaine) Arkkitehtuurin laitoksen kuvataiteen kurssit: A-60.1120 Kuvataide 1, syksy, 2 op A-601121 Kuvataide 1, kevät 2 op A-60.1130 Kuvataide 2, syksy, 2 op A-60.1131 Kuvataide 2, kevät 2 op (kurssit pääosin arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille)
34 Tila ja muoto Tavoitteet: Muoto-opinnot sisältävät muovailuun, kipsivaluun, veistämiseen, ja materiaalikoosteisiin perustuvia opintojaksoja. Niiden pääpaino on havaintolähtöisessä muodon, volyymin ja massan hahmottamisessa, mutta esillä on myös muodon suhde tilaan ja ympäristöön. Tilaopinnoissa käsitellään volyymin, mittasuhteiden, muodon sekä tilan, ajan, paikan ja liikkeen keskinäisiä suhteita ja niihin liittyviä käsitteitä. Tila ja muoto II ja III perustuvat käsitelähtöiseen ja nykytaiteen toimintatapoja tutkivaan työskentelyyn. Tila- ja muoto-opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01287 Tila- ja muoto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01288 Tila- ja muoto II 4 op 01233 Tila- ja muoto III 4 op Väri ja havainto Tavoitteet: Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Väri ja havainto I -kurssilla opiskellaan värin havaitsemista ja peruskäsitteistöä sekä tutkitaan värikontrasteja ja -rinnastuksia kokeellisin menetelmin. Visuaalisen havaitsemisen teorian osuus ja värin suhde tilaan, valaistukseen ja materiaaliin sekä niihin liittyvät harjoitustyöt korostuvat kursseilla väri- ja havainto II ja III. Väri ja havainto-opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01289 Väri- ja havainto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01290 Väri- ja havainto II 4 op 01237 Väri- ja havainto III 4 op 01291 Colour and Perception 4 op Taidegrafiikka Tavoitteet: Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri tavoilla työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan. Taidegrafiikan jatkokursseilla tavoitteena on syventää opiskelijan valitseman menetelmän tietoja ja taitoja sekä laajentaa omaa taiteellista ilmaisua. Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi. Taidegrafiikan opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01285 Japanilaisen vesiväripuupiirroksen peruskurssi 3 op 01077 Litografian peruskurssi 3 op 01079 Puupiirroksen peruskurssi 3 op 01080 Serigrafiaan peruskurssi 3 op 01185 Syväpainografiikan peruskurssi 3 op 01281 Litografian jatkokurssi 3 op 01282 Puupiirroksen jatkokurssi 3 op 01283 Serigrafian jatkokurssi 3 op 01284 Syväpainografiikan jatkokurssi 3 op Nykytaiteen työpajat Tavoitteet: Useimmissa nykytaiteen työpajoissa keskitytään taiteen tekemiseen. Sen lisäksi työpajoissa saa tietoa kunkin ilmaisumuodon lähihistoriasta ja tämänhetkisistä ilmiöistä ja käytännöistä. Työpajat on jaoteltu ilmaisuvälineen mukaan. Työpajojen temaattiset sisällöt määrittelee kulloinenkin opettaja, mutta pääpaino on opiskelijoiden itse löytämissä aiheissa ja kiinnostuksen kohteissa. Tavoitteena on saada aikaan näyttelykelpoisia, harjoitelmia pidemmälle meneviä ja nykytaiteen kontekstissa varteenotettavia teoksia. Poikkeuksia yllä mainittuun ovat What s the Future of Art? ja Looking at Art, joissa taiteen tekemisen sijaan opiskellaan taiteen teoriaa, taiteen analysointia ja taiteesta keskustelemista nykytaiteen näkökulmasta. What s Going On? on yhteiskuntatiedon käytännönläheinen kurssi. Nykytaiteen työpajat ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä. Nykytaiteen työpajoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01275 What s the Future of Art 6 op 01247 The Realm of the Senses (Aistien maailma) 4 8 op 01248 Sculpture Now! 4 op 01250 Contemporary Drawing 6 op 01251 Hey, We re in Space! / Installation Art Course 6 op 01252 Media Art 5 op 01253 What s Going On? 2 op 01183 Looking at Art 2 4 op 02117 Reality Show / Performance Art Course 2 op 01167 Variable Topic Courses in Art and Theory / Vaihtuvat taide- ja teoriaopintojaksot 2 8 op Historia- ja teoriaopinnot Tavoitteet: Taiteen ja muotoilun historia- ja teoriaopetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen, taidekäsitysten, muotoilun ja taideteollisuuden historiasta sekä esitellä alojen suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulttuurihistoriaan. Tarkoituksena on siten parantaa oman alan ymmärrystä. Erityisesti teoria-aineiden tavoitteena on selkeyttää keskeisiä käsitteitä ja tällä tavalla parantaa alan ongelmien ratkaisuvalmiuksia ja metodista osaamista. 35 Taiteen historia- ja teoriaopintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01273 Estetiikan ja taiteenfilosofian perusteet 01274 Introduction to Aesthetics and the Philosophy of Art 4 op 01061 Estetiikan ja taiteenfilosofian jatko-opinnot (tohtoriopiskelijoille) / Aesthetics and the Philosophy of Art (Doctoral Studies) 8 op 01272 Johdatus filosofiaan 2 op 01160 Kytkin / Connections 4 op 01016 Modernin taideteollisuuden historia 3 op 01206 Museo taiteilijan materiaalina 4 op (ei opetusta 2013 14) 02196 Art in Public Spaces 4 op 01276 Taidehistoria I 4 op 01277 Taidehistoria II 4 op 01278 Taide jälkeen 1945 4 op 01151 Tiedon ja taidon filosofia 2 op (ei opetusta 2013 14) 01083 Tieteenfilosofia 4 op 02115 Tutkimusmenetelmät 2 op 01175 Argumentaatiotaidot 2 op 01266 Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit 2 10 op Tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja siihen kuuluu 9 jäsenyliopistoa. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna. Opintojaksot mahdollistavat opettajien, asiantuntijoiden ja opiske-
36 lijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään. Perusopintojen lisäksi tarjolla on myös jatkoopintoja. Tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuden (25 op) voi suorittaa kokonaan tai osittain. Tulevaisuudentutkimuksen peruskurssit järjestetään yhteistyössä jäsenyliopistojen kanssa. Kurssit Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 ja Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 järjestetään Arabian kampuksella ja opintoja koordinoi ARTSissa Yhteisen opetuksen yksikkö. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan myös muita tulevaisuuden tutkimuksen opintoja, katso lisää www.tvanet. fi tai ota yhteyttä Yhteisen opetuksen yksikköön. 01267 Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 5 op 01268 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 5 op 01297 Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian muut opinnot 2 10 op Biofilia -Biologisen taiteen yksikkö Aalto Biofilian kurssitarjonta 2013-14 koostuu koko Aalto-yliopiston opiskelijoille suunnatuista poikkitaiteellisista ja -tieteellisistä opinnoista. Tavoitteena on nostaa elämän manipulointiin ja biologisiin prosesesseihin liittyviä aiheita kulttuuriseen keskusteluun käytännöllisellä tasolla, pohtia niihin liittyviä eettisiä ja filosofisia kysymyksiä ja ja tuottaa biologista taidetta. Biotaiteen kurssien sisältöihin kuuluu luentosarjoja, laboratoriokursseja ja työpajoja joissa käsitellään tieteen ilmiöitä taiteen kontekstissa ja kehitetään biotieteiden ja taiteiden välisiä toimintatapoja. Toiminta tapahtuu 2013 alussa avatussa Biofilian laboratoriossa Otaniemen kampuksella ja luonnonympäristöissä. Biotaiteen opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: 01266 Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit Biotech Masterclass - Biotekniikan työpaja laboratoriossa, 3 ECTS Syömään! Ruoka on valmista! -luentosarja, työpajoja ja lopputapahtuma, 6 ECTS Taiteilija Andy Gracien työpaja syksyllä 2013 Taiteilija Paul Vanousen työpaja keväällä 2014 Lisää tietoa tulevista kursseista: www.biofilia.aalto.fi Lisäksi mahdollisesti järjestetään myös muita kursseja, joista tiedotetaan erikseen. Muiden laitosten kurssit yhteisen opetuksen tarjonnassa Arkkitehtuurin laitos A-27.1111 Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op A-27.1103 Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op A-27.1200 Suomen ja pohjoismaiden rakennustaide, luentokurssi 6 op A-27.1210 Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 op (ei opetusta 2013 14) A-27.2220 Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 op A-27.1501 History of Wood Architecture in Finland 3 op A-8.1521 Contemporary Finnish Architecture 1 op Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 22314 Elokuvahistorian erityisalueet 3 op (vaihtelevat sisällöt) 22315 Elokuvan historia I, kirjallisuus 2 op 22316 Elokuvan historia II, kirjallisuus 2 op 22317 Elokuvan historia III, kirjallisuus 2 op 22585 Elokuvan historia I 1 op 22586 Elokuvan historia II 1 op 22587 Elokuvan historia III 1 op Median laitos 24264 Blog or Die blogs as media concepts 2 op Taiteen laitos, ympäristötaiteen koulutusohjelma 01292 Environmental Art Essentials 4 8 op Aalto-kurssit 01266 Syömään! Ruoka on valmista! Yhteisen opetuksen yksikön sivuaineet Yhteisen opetuksen yksiköllä on tarjonnassaan kolme sivuainekokonaisuutta Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Sarjakuvan sivuainekokonaisuus 25-30 op Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Lisätiedot sivuaineista sekä hakulomakkeiden ja portfolioiden jättö: Jyri Äärilä Opintokoordinaattori Yhteisen opetuksen yksikkö PL 31000 AALTO Hämeentie 135 c +358 50 486 4140 jyri.aarila@aalto.fi Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat Tavoitteet ja sisältö: Sivuaineen tavoite on antaa perustiedot nykytaiteen teorioista ja käytännöistä. Koulutusta ei ole sidottu mihinkään ilmaisuvälineisiin vaan kuvataiteiden koulutuksen kantavana ajatuksena 37 on taiteen ja tieteen sekä kuvataiteiden, muotoilun ja visuaalisen kulttuurin vuorovaikutus. Sivuainekokonaisuuteen sisältyy sekä teoriakursseja että kursseja, joilla keskitytään taiteen tekemiseen. Hakumenettely: Seuraava haku Nykytaiteen sivuainekokonaisuuteen järjestetään 2014. Sivuaineen hakulomake ja digitaalinen portfolio jätetään 31.5. mennessä sivuaineesta vastaavalla opintokoordinaattorille. Vastuuopettaja: professori Teemu Mäki Lisätiedot: Portfolio pyydetään jättämään mieluiten digitaalisessa muodossa esim. CD- tai DVD-levyllä PDF-tiedostona tai kotisivuna. Portfolion voi myös lähettää sähköpostilla. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa Pakolliset kurssit: 01275 What s the Future of Art? 6 op 01183 Looking at Art 2 4 op Valinnaiset kurssit: Valinnaiset opinnot voi valita nykytaiteen kurssien kokonaisuudesta siten, että pakollisten ja valinnaisten opintojen yhteenlaskettu opintopistemäärä on 25 op. Lukuvuonna 2013 2014 voi valita seuraavista vapaavalintaisista kursseista: 01247 Aistien maailma 4 8 op 01248 Sculpture Now! 4 op 01250 Contemporary Drawing 6 op 01251 Hey, We Are in Space! 6 op 01252 Media Art 5 op 01253 What s Going On? 2 op 02117 Reality Show / Performance Art Course 2 op Sarjakuvailmaisun sivuainekokonai-suus 25 30 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat. Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sarjakuvailmaisun työprosesseihin, kerronnan menetelmiin,
38 kirjoittamiseen ja itsenäiseen ilmaisuun. Hakumenettely: Sivuainekokonaisuuteen on haku joka toinen vuosi ja seuraavan kerran haku järjestetään vuonna 2015. Sivuaineen hakulomake ja portfolio on jätettävä 31.5. mennessä sivuaineesta vastaavalle opintokoordinaattorille. Vastuuopettaja: Matti Hagelberg Lisätiedot: Sarjakuvailmaisun sivuainekokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi ja siihen haetaan sivuaineiden hakulomakkeella ja sarjakuvaportfoliolla jonka toteutus on vapaa. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa Pakolliset kurssit: 01145 Sarjakuvailmaisu I, 4 op 01239 Sarjakuvailmaisu II, 6 op 01240 Sarjakuvailmaisu III, 8 op 01294 Sarjakuvan historia, 2 op 01242 Sarjakuvatyöpajat 1 + 1 op Valinnaiset kurssit: tk0198 Sarjakuvapedagogiikka 5 op 01022 Käsivarapiirustus 6 op 01057 Elävän mallin piirustus 6 op 01021 Anatomia taiteessa 2 op 01080 Serigrafian peruskurssi 3 op 01077 Litografian peruskurssi 3 op 01079 Puupiirroksen peruskurssi 3 op 01185 Syväpainografiikan peruskurssi 3 op Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erilliset opiskelijat (hakulomake erillisiin opintoihin) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on antaa yleiskuva nykyisen taideteoreettisen keskustelun lähtökohdista ja taustoista: mitä käsitellään, miten ja miksi. Lähtökohtana on, että taide kytketään laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat 1) näkemykset modernista ja postmodernista, 2) taiteen, politiikan, etiikan ja estetiikan suhteet, 3) taidemaailma ja -instituutiot sekä 4) taiteen ajattelu- ja toimintatapojen asema taiteen ulkopuolella (mm. tutkimuksessa). Sivuainekokonaisuudessa taideteoriaa lähestytään kahdella tavalla: luetaan ja tentitään alan keskeisiä kirjoituksia (10 op) sekä kirjoitetaan yksi essee (5 op) vastuuopettajien kanssa erikseen sovittavasta aiheesta. Tiedot tentittävästä kirjallisuudesta sekä ohjeet esseen kirjoittamiseen saa vastuuopettajilta. Kurssit: 01270 Taideteorian sivuaineen tentittävä kirjallisuus 2 10 op 01271 Taideteorian sivuaineen essee 5 op Hakumenettely: Seuraava haku Taideteorian sivuainekokonaisuuteen järjestetään syksyllä 2014. Sivuaineen hakulomake on toimitettava 15.9. mennessä sivuaineesta vastaavalle opintokoordinaattorille. Vastuuopettajat: Yrjänä Levanto, Ossi Naukkarinen Kieli- ja viestintäopinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kielten opetuksen tuottaa Aalto-yliopiston kielikeskus. Yhteisiin opintoihin kuuluvat taideteollisen koulutusalan kieliopinnot opiskellaan tässä kuvatun mukaisina 1.8.2011 alkaen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset noudattavat teknillisen alan kielitaitovaatimuksia, jotka määritellään tässä oppaassa s. 49. Taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot opiskellaan Arabian kampuksella lukuun ottamatta joitain vieraiden kielten opintoja. Arabian kampuksella voi opiskella tutkintoon kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot sekä vieraan kielen osalta englannin kielen opinnot. Muiden vieraiden kielen opintoja tarjotaan kielikeskuksessa Otaniemessä sekä Kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella Töölössä. Tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, sen 6, Kielitaito) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kielten ja viestinnän opetusta koordinoi Yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo), joka toimii osana Taiteen laitosta. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto koulusivistyskieli suomi tai ruotsi muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija* koulusivistyskieli suomi tai ruotsi muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija Äidinkieli/modersmål Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Kieliopinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa Koulusivistyskieltään suomen tai ruotsinkielisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 15 op (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op sekä tiedonhankintataidot 1 op ja tieto- ja viestintätekniikka 2 op). Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kielitaustaltaan muun kuin suomen tai ruotsinkielisen tai ulkomaisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 12 op. Vieraan kielen (6 op), tiedonhankintataitojen (1 op) ja tieto- ja viestintätekniikan (2 op) lisäksi opiskelija valitsee joko suomen tai ruotsin kieltä 3 op. Opiskelija suorittaa tällöin suomen tai ruotsin B1- tasoisen kurssin tai osallistuu B1-tasoiseen Toinen kotimainen kieli ruotsi /finska Vieras kieli Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikka 3 op 3 op 6 op 1 op 2 op suomen tai ruotsin kieli 3 op 6 op 1 op 2 op Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen maisterin tutkintoa, ovat vaatimukset samat kuin kandidaatin tutkinnossa Kieliopintoja 6op 39