KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE

1 Rantasalmen khall 16.2.2016 43 KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE Perhehoitoyksikkö Pessi (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) Voimassa 1.1.2016 alkaen Julkaisija: Perhehoitoyksikkö Pessi Sisällys JOHDANTO... 5

2 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO... 5 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö... 5 1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite... 5 2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO PERHEHOITOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA... 6 2.1. Perhehoitoyksikkö Pessin organisaatio... 6 2.2. Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Perhehoitoyksikkö Pessin alueella... 6 2.3. Lastensuojelun perhehoidon eri muodot... 7 Lyhytaikainen perhehoito... 7 Pitkäaikainen perhehoito... 7 Jälkihuolto perhehoitona... 7 3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET... 8 3.1. Sopivuus tehtävään... 8 Sijaisvanhempana voi toimia... 8 Ehdottomat esteet... 8 Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen... 8 3.2. Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi... 9 PRIDE valmennus... 9 Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi... 10 Perhekohtainen valmennus... 11 Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi... 11 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ... 11 4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä... 11

3 4.2. Sijoitusten tiheys... 12 5 PERHEHOIDON PROSESSI... 12 5.1. Lyhytaikainen perhehoito... 12 5.2. Pitkäaikainen perhehoito... 13 6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT... 15 6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus... 15 Toimeksiantosopimuksen sisältö... 15 Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 16 6.2. Asiakassuunnitelma... 16 7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN... 17 7.1. Hoitopalkkio... 17 Hoitopalkkion korottaminen... 17 Yhteenveto perhehoidon palkkioista... 19 7.2. Kulukorvaus... 19 7.3. Käynnistämiskorvaus... 20 7.4. Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset... 21 7.5. KELA:n etuudet... 21 7.6. Erikseen korvattavat... 21 Terveydenhuoltomenot... 21 Opiskelukustannukset... 22

4 Harrastuskulut... 22 Lapsen ja sijaisperheen lomanvieton kustannukset... 22 Muut erityiset korvattavat... 23 8 PERHEHOITOON SIJOITETUN LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET... 23 8.1. Oikeus tavata läheisiä... 23 8.2. Oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa... 24 8.3. Oikeus tukeen ja palveluihin... 25 8.4. Käyttövarat... 25 8.5. Itsenäistymisvarat.... 26 8.6. Vakuutus... 26 8.7. Edunvalvonta... 26 10 SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET... 27 10.1. Sijaisvanhemman oikeus vapaaseen... 27 10.2. Sijaisvanhemman sairastuminen... 27 10.3. Perhehoidon keskeytyminen sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä... 27 10.4. Kuuleminen asiaan osallisena... 28 10.5. Lasta koskeva tieto... 28 10.6. Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista... 28 10.7. Ilmoitusvelvollisuus... 28 10.8. Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus... 29

5 10.9. Tapaturmavakuutus... 29 10.10. Eläketurva... 29 11 SIJAISVANHEMPIEN TUKI... 29 11.1. Sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki... 29 11.2. Tuki ensimmäisen vuoden jälkeen... 30 11.3. Työnohjaus... 30 11.4. Täydennyskoulutus... 30 11.5. Mentorointi... 30 12 HUOSTAANOTETUN LAPSEN VANHEMMAN TUKEMINEN... 31 12.1. Vanhemmuuden tuen suunnitelma... 31 12.2. Vanhempien vertaisryhmät... 31 12.3. Tapaamisten ja yhteydenpidon tukeminen... 31 12.4. Perheiden jälleenyhdistäminen... 31 13 PERHEHOIDON VALVONTA... 32 14 ASIAKASMAKSUT JA PERINTÄ... 33 15 TUKIPERHETOIMINTA... 34 15.1. Työnjako tukiperhetoiminnassa Perhehoitoyksikkö Pessin alueella... 34 15.2. Tukiperhe tukitoimena... 34 15.3. Edellytykset tukiperheeksi... 35 14.2. Tukiperhetoiminnan prosessi... 36

6 14.3. Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kustannusten korvaaminen... 37 14.4. Tukiperhetoiminnan vakuutus... 38 Liitteet... 39 Tietoja sijoitettavasta lapsesta lomake... 39 Perhehoitoliiton toimeksiantosopimus... 39 Käynnistämiskorvaus lomake... 39 Matkakorvaus hakemus... 39 Lapselle maksetut käyttövarat... 39 Lapsen tukiperhe hakemus... 39 Tukiperhetoiminnan palautelomakkeet ja tulo- ja lähtöilmoituslomake... 39 JOHDANTO Perhehoitoyksikkö Pessin perhehoidon toimintaohje on Pessin kuntien (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) yhteisesti hyväksymä hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa toteutetaan Perhehoitoyksikkö Pessin sopimuskunnissa. Ohje on työstetty sopimuskuntien tarpeiden pohjalta toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä perhehoidon ja tukiperhetoiminnan suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi. Toimintaohje sisältää tietoa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan käytännöistä, menettelytavoista ja korvauksista palvellen kuntien lastensuojelun työntekijöitä sekä Perhehoitoyksikkö Pessiä. Sijaisvanhempia palvelee Perhehoitoyksikkö Pessin julkaisema Perhehoidon käsikirja, joka sisältää

7 vuosittain päivitettävän liitteen perhehoidon palkkioista ja kustannusten korvaamisesta. Tukiperheille lähetetään kirjallinen ohjeistus toiminnan käytännöistä tukisuhteen alkaessa. Perhehoitoyksikkö Pessin yhtenä tehtävänä on kehittää perhehoitoa ja pyrkiä edistämään toimintaedellytyksiä onnistuneelle perhehoidolle. Lastensuojelulain uudistus ohjasi siirtämään sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon niiden lasten osalta, joille perhehoito on mahdollista. Perhehoitoyksikkö Pessi pyrkii omalta osaltaan kehittämään ja turvaamaan perhehoidon laatua maakunnallisesti. Yksi keskeinen Pessin kehittämiskohde on sijaisvanhempien jaksamista ja vanhemmuutta vahvistava tukityöskentely. 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Perhehoitoa määrittäviä lakeja ovat: 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitolaki (2015) Lastensuojelulaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Lastensuojelussa perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä sijaisperheessä. Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Perhehoito antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden perheelämään sekä läheisiin ihmissuhteisiin, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. 2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO PERHEHOITOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA 2.1. Perhehoitoyksikkö Pessin organisaatio

8 Perhehoitoyksikkö Pessin resurssina on 4,5 työntekijän työpanos. Pessissä työskentelee vastaava sosiaalityöntekijä, jonka työhön kuuluu tukiperhetoiminta, sekä perhesijoitustyön sosiaalityöntekijä. Lisäksi yksi uusi määräaikainen sosiaalityöntekijä tekee perhesijoitustyötä että myös tukiperhetyötä. Pelastakaa Lapset ry:stä on kumppanuussopimuksen kautta 1,5 työntekijän työpanos, joka koostuu kahden tukiperhetoiminnan sosiaalityöntekijän sekä pääosin kahden perhehoidon sosiaalityöntekijän osittaisesta asiantuntijaresurssista. Tämän kumppanuussopimuksen lisäksi Pessin asiakastyön johtaminen on sovittu vuoden 2015 alusta alkaen Keski-Suomen aluetoimiston aluejohtajan tehtäväksi. Aiemmin yhteistoimintaa koordinoinut Perhehoitoyksikkö Pessin johtoryhmä on muutettu ohjausryhmäksi, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Sen tehtävä jatkossa painottuu Pessin toiminnan seurantaan ja arviointiin. Ohjausryhmän rinnalle on luotu lähijohtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kuuden viikon välein. Siihen kuuluu Pessin johtaja eli Mikkelin perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, Pelastakaa lasten Keski-Suomen aluetoimiston aluejohtaja Anu Huovinen, Pessin vastaava sosiaalityöntekijä Salla Lilja sekä kuntaedustaja, joka vuonna 2016 on toista vuotta jatkava Juvan sosiaalipalvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies. Ohjausryhmän vastuulla on Pessin toimintasuunnitelman ja koulutussuunnitelman laadinta, toiminnan ja kehittämistyön linjaukset, budjetin valmistelu, talouden seuranta sekä ohjausryhmien, kuntakäyntien ja työkokousten valmistelu. 2.2. Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Perhehoitoyksikkö Pessin alueella Perhehoitoyksikkö Pessi vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (PRIDE, perhekohtainen ja läheisperhevalmennus ja arviointi), sijaisperheiden välityksestä, sijaisperhesuhteiden alkuvaiheen tuesta sekä sijaisperheiden täydennyskoulutuksista tiedottamisesta ja osin myös täydennyskoulutusten järjestämisestä. Pessin sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa osallistua perhehoidon toimeksiantosopimusneuvotteluihin. Pessi organisoi myös ryhmämuotoista työnohjausta ja mentorointia sijaisperheille kuntien pyynnöstä. Perhehoitoyksikkö Pessi huolehtii perhesijoituksen tuesta pitkäaikaisen sijoituksen ensimmäisen vuoden ajan ja lyhytaikaisen sijoituksen ajan silloin, kun sijaisperhe on löytynyt Pessin omista perheistä eli Pessi-alueelta. Perhehoitoyksikkö Pessin tarjoama perhesijoituksen alkuvaiheen tuki pitää sisällään vähintään kuusi Pessin sosiaalityöntekijän teemoitettua tukitapaamista pääsääntöisesti sijaisperheen luona sekä Pessin sosiaalityöntekijän osallistumisen lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa muihin verkostoneuvotteluihin. Mikäli Pessin alueen perheistä ei löydy sijoitettavalle lapselle sopivaa perhettä, ohjataan sijoituspyyntö Pessistä suoraan Pelastakaa Lapset ry:n Keski-Suomen aluetoimistoon Jyväskylään. Tällöin sijoituksesta tulee kunnalle erillinen sijoitusmaksu ja myös tukityöstä laskutetaan erikseen. Sijoittajakunta vastaa sijaisperheille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen ja hänen perheensä asiakkuudesta ja lastensuojeluprosesseista, asiakassuunnitelmista sekä perhehoidon toimeksiantosopimuksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa myös sijaisperheen tuesta ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen. 2.3. Lastensuojelun perhehoidon eri muodot

9 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisina sijaisperheinä toimivat perheet ovat saaneet sijaisvanhemmuuden ennakkovalmennuksen lisäksi ennakkovalmennuksen nimenomaan lyhytaikaisiin perhesijoituksiin (PRIDE lisäosio). Lyhytaikaiset perheet pystyvät ottamaan lapsen vastaan lyhyelläkin varoitusajalla tarvittavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata lyhytaikaisesta perheestä kotiin tai jos hän tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta, voidaan häntä hoitaa lyhytaikaisessa perheessä, kunnes pitkäaikainen sijaisperhe löytyy. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon ilman vanhempiaan lyhytaikaisesti myös avohuollon tukitoimena, mikäli sijoitus on tarpeen: 1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi 2. lapsen kuntouttamiseksi tai 3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Pitkäaikainen perhehoito Sijaisvanhemmiksi hyväksytyt perheet ovat valmistautuneet huolehtimaan sijoitetusta lapsesta pitkäaikaisesti. Pitkäaikaisesta perhehoidosta puhutaan, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus. Lastensuojelulain mukaan sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida vuosittain. Jälkihuolto perhehoitona Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jälkeen lapsen täytettyä 18 vuotta. Tällöin sijaisperheen kanssa tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus tarvittavalle ajalle. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. 3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 3.1. Sopivuus tehtävään

10 Sijaisvanhempana voi toimia Henkilö/ henkilöt, jotka ovat saaneet valmennuksen tehtävään Pariskunta, yksinelävä tai lapsiperhe Perhe, jossa on lapsiystävällinen ja turvallinen kasvuympäristö lapselle Perhe, jonka koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila Perhe, jolla on aikaa, halua, kykyä ja voimavaroja toimia lasten kanssa Perhe, jonka elämäntilanne on vakaa ja ihmissuhteet tasapainoisia Perhe, joka on yhteistyökykyinen Perhe, jonka vanhempien ikäero suhteessa lapseen on luonnollinen (vrt. adoptioissa maksimissaan 45 vuoden ikäero) 1) Perheestä pyydetään oman kunnan sosiaalitoimen lausunto 2) Sijaisvanhemmilta ja muilta perhehoidossa olevan lapsen hoitoon osallistuvilta/ samassa taloudessa asuvilta täysi-ikäisiltä henkilöiltä vaaditaan rikosrekisteriote 3) Sijaisvanhemmiksi ryhtyviltä pyydetään terveydentilasta lääkärinlausunto, joka käytetään erillisessä Pelastakaa Lasten lääkärinkonsultaatiossa. Ehdottomat esteet Poliisimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja pahoinpitelyrikoksiin Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Akuutti huoltajuuskiista Kriisi omassa elämäntilanteessa Sijaisvanhempien fyysiset ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa PRIDE -valmennukseen tuloa tai sijoitusta Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä kunnan velvollisuus on tarkistaa sijaisvanhempien rikostausta. Kunnan sosiaalityöntekijä pyytää ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä sijaisvanhempien ja samassa taloudessa asuvien muiden täysi-ikäisten rikosrekisteritiedot suoraan Oikeusrekisterikeskuksesta (PL 157, 13101 Hämeenlinna, palvelunumero: 029 5665 770). Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi tehtäessä toimeksiantosopimusta. (Rikosrekisterilaki 4 ) Sijoittajakunnalla on oikeus pyytää myös sijaisvanhempia itse toimittamaan nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote palautetaan sen esittäneelle sijaisvanhemmalle välittömästi eikä siitä saa ottaa kopiota. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002, 2 2.mom.)

11 PRIDE valmennuksen yhteydessä selvitettäessä mahdollisia ehdottomia esteitä Pessi pyytää valmennukseen osallistuvan perheen suostumuksella perheen kotikunnan sosiaalitoimesta lausunnon. Lausuntopyyntöä varten kunnan sosiaalitoimen omien tietojen tarkistamisen lisäksi kunta pyytää perheen täysi-ikäisten jäsenten poliisirekisteritietoja. Perhehoitoyksikkö Pessi ei pyydä perhettä esittämään rikosrekisteriotetta. Mikäli perhehoitajan puoliso vaihtuu sijoituksen aikana, tulee myös uuden puolison toimittaa rikosrekisteriote lapsen perheeseen sijoittaneelle kunnalle. Perhehoitajan täysi ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, mikäli hän osallistuu sijoitetun lapsen hoitoon, samoin muiden perheessä asuvien ja sijoitetun lapsen hoitoon osallistuvien aikuisten. 3.2. Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi PRIDE valmennus Perhehoitoyksikkö Pessi valmentaa sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet käyttäen Pesäpuu ry:n PRIDE ryhmävalmennusmallia tai PRIDEen pohjautuvaa perhekohtaista valmennusmallia. Kouluttajina toimivat PRIDE kouluttajakoulutuksen käyneet kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä. PRIDE valmennus on prosessinomaisen ennakkovalmennus, joka koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä 4-5 perhekohtaisesta tapaamisesta. Valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmiksi aikovat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä sijaisvanhemmuudesta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitsevat pystyäkseen vastaamaan sijoitetun lapsen/ nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. PRIDE -valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla ei vielä ole kokemusta sijoituksista. Tukiperhetoiminta tai adoptiovanhemmuus ei ole esteenä valmennukseen osallistumiselle. Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimissaan yhdeksän perhettä. Sijaisperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken, ja kaikkien tulee hyväksyä tehtävään ryhtyminen. PRIDE valmennusmalliin sisältyy oma työskentelynsä sijaisvanhemmuutta harkitsevan perheen lasten kanssa. PRIDE valmennuksessa arvio pohjautuu sijaisvanhemmuudessa tarvittaviin valmiuksiin. Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää sijaisvanhemmilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia, joita kutsutaan valmiuksiksi. Sijaisvanhemmilla tulee olla valmius: 1. Suojella ja hoivata lasta 2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi

12 Läheisverkoston kartoitukset tehdään kuntien sosiaalityössä. Kartoitus on tehtävä ennen sijoituspyynnön tekemistä Pessiin. Kunnan sosiaalityöntekijät selvittävät myös alustavasti, onko olemassa ehdottomia esteitä mahdollisen läheisen toimia sijaisvanhempana lapselle. Läheissijaisvanhemmuuden arviointi- ja valmennusprosessi on Pessin työtä. Kartoitustapaamiseen voi osallistua useampikin läheisperhe, mutta vain yksi perhe kerrallaan voi lähteä arviointi- ja valmennusprosessiin. Arviointi on aina osana prosessia, vaikka lapsi asuisi jo läheisperheessä. Läheissijoituksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä läheisperheessä, joka on hyväksytty sijaisperheeksi. Myös läheissijoituksessa lapsen sijoittaminen edellyttää laaja-alaista ja huolellista arviointia sijaisvanhemmiksi ryhtyvien soveltuvuudesta tehtävään. Kaikkien osapuolten etu on, että myös läheisperheet saavat mahdollisuuden ennakkovalmennukseen ja valmiuksiensa yhteiseen arviointiin, vaikka laki mahdollistaa läheissijaisvanhemmuusarvioinnin ja valmennuksen järjestämisen myös vuoden kuluessa sijoituksesta, mikäli lapsi on jo ko. perheessä. Läheissijoituksen edellytykset: Läheissijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto Lapsella ja läheisellä on läheinen suhde Läheinen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen tarpeisiin Läheinen on valmis ottamaan vastaan tukea ja apua Läheinen hyväksyy viranomaisyhteistyön Läheinen hyväksyy huostaanoton edellytykset Läheinen saa läheissijaisvanhemmuusvalmennuksen Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna tavalliseen sijaisvanhempaan: Lapsi läheisineen on tuttu, tunnesuhde lapseen/läheisiin on erilainen Läheissijaisperhe on tuttu lapselle ja läheisille Läheisen roolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa Läheisellä voi olla niin suuri halukkuus läheisen auttamiseen, että realistisen arvion tekeminen vaikeutuu Yhteydenpito biologisiin vanhempiin ja muuhun sukuun voi olla erityisen helppoa tai erityisen hankalaa Lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun. Ehdottomia esteitä läheissijaisvanhemmuuteen ovat luvussa 3.1. mainitut ehdottomat esteet, pois lukien toimeentulotuen asiakkuus, jonka vaikutusta sijaisperheenä toimimiseen tulee tapauskohtaisesti arvioida. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää läheisperheen kykyyn turvata lapselle läheiset muut tärkeät ihmissuhteet. Ikäero ei ole ehdoton este läheissijoituksissa. Vanhempien ikäeroa suhteessa lapseen arvioidaan tapauskohtaisesti vanhempien jaksamisen ja valmiuksien sekä lapsen tarpeiden näkökulmasta. Läheissijaisvanhemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muutkin toimeksiantosuhteiset perhehoitajat.

13 Perhehoitoyksikkö Pessissä käytetään Pesäpuu ry:n luomaa perhekohtaista työskentelymallia läheissijaisvanhempien arviointiin ja valmennukseen (sukulaissijaisvanhemmuusvalmennus ja valinta). Työskentely toteutetaan työparina. Pessin sosiaalityöntekijä vastaa valmennus- ja arviointiprosessista. Prosessin tavoitteena on luoda läheiselle mahdollisuus arvioida omaa halukkuuttaan ja kyvykkyyttään toimia sijaisvanhempana ko. lapselle. Myös työntekijät arvioivat läheissijoituksen mahdollisuutta. Prosessin jälkeen läheinen tekee oman päätöksensä ryhtymisestä sijaisvanhemmaksi ja työntekijät tekevät yhteenvedon prosessista. Yhteenveto sisältää molempien osapuolten (läheisen ja työntekijöiden) näkemykset sekä työntekijöiden suosituksen ratkaisusta. Lopullisen valinnan sijaisperheestä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Perhekohtainen valmennus Ensisijaisesti suositaan ryhmämuotoista PRIDE-valmennusta, mutta perhekohtainen valmennus on mahdollista esimerkiksi, jos perheitä ei ole ryhmävalmennuksen edellyttämää määrää. Perhekohtainen valmennus sisältää 4-5 perhekohtaista tapaamista, joista osa on kotikäyntejä. Lisäksi valmennus sisältää kahden päivän laajuisen ryhmäosuuden. Perhekohtaista valmennusta on toteutettu myös niiden sijaisperheiden kanssa, jotka jo toimivat tai ovat toimineet sijaisperheenä ja ovat halukkaita ottamaan uuden sijoitettavan lapsen perheeseensä, mutta eivät ole saaneet alun perin valmennusta tehtäväänsä. Perhekohtaisesta valmennuksesta tehdään kirjallinen arvio sijaisperheen valmiuksista. Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi Muualla valmennetun sijaisperheen hyväksyminen Pessin perheeksi vaatii perhetilanteeseen tutustumista ja tilannekohtaista työskentelyä sisältäen useamman tapaamisen, joista ainakin yksi on kotikäynti. Jotta muualle valmennettuun perheeseen lähdetään tutustumaan, perheeltä edellytetään, etteivät he odota samanaikaisesti sijoituksia muilta tahoilta. Perheen on toimitettava Perhehoitoyksikkö Pessille Hakemus sijaisperheeksi lomake vaadittavien liitteiden, kuten lääkärintodistuksien kanssa. Pessistä pyydetään perheen kotikunnan sosiaalitoimen lausunto, sisältäen poliisirekisteritietojen tarkistamisen. Mahdollisen sijoituksen yhteydessä kunta pyytää sijaisvanhemmista rikosrekisteriotteet Oikeusrekisterikeskuksesta. Jos perhe on toiminut aiemmin sijais- tai tukiperheenä, kysytään toimeksiantokunnan kokemukset yhteistyösuhteesta perheen luvalla. Työskentelystä laaditaan kirjallinen arvio sijaisperheen valmiuksista. 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ 4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä Perhehoitolain ( 7,9) mukaan sijaisperheessä saa samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä sijaisvanhemman kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Hoidettavien määrästä voi poiketa, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

14 Lyhytaikaisissa sijoituksissa on suositeltavaa, että lapsia on sijoitettuna vain yhdestä perheestä kerrallaan. Myös lyhytaikaisissa sijoituksissa tulee huomioida perheen omien lasten lukumäärä ja ikä sekä muiden hoidettavien kuten tukiperhelasten määrä. 4.2. Sijoitusten tiheys Sijoitetun lapsen kannalta on erittäin tärkeää, että sijaisperheelle annetaan riittävästi aikaa luoda suhdetta hänen kanssaan. Uusien sijoitusten sopivaa ajankohtaa on harkittava tapauskohtaisesti. Sijoitusten välissä on usein syytä olla noin vuosi, jotta suhteiden muodostumiselle on riittävästi aikaa. Kun sijoitus perheessä päättyy, tulee sijaisperheelle antaa riittävästi aikaa työstää päättynyttä sijoitusta ennen uutta sijoitusta. 5 PERHEHOIDON PROSESSI 5.1. Lyhytaikainen perhehoito Virka-ajan ulkopuolella ja loma-aikoina toimitaan erillisen ohjeistuksen mukaan: yhteydenotto tehdään suoraan sijaisperheeseen, josta Pessi on tiedottanut ennakkoon. Pessi päivittää perhetilannetta sosiaalipäivystykseen. Mikäli sijoitus tehdään virka-ajan ulkopuolella, on siitä ilmoitettava myös Pessin työntekijöille. Virka-ajalla sijoituspyyntö kunnasta tehdään puhelimitse aina Pessin työntekijälle, ei suoraan sijaisperheeseen. Kunnan työntekijä antaa tietoa lapsesta, perheen tilanteesta ja siitä, mihin sijoituksella pyritään Kunnan työntekijä toimittaa kirjallisesti lomakeen Tietoja sijoitettavasta lapsesta Pessissä keskustellaan tiimin/työparin kanssa saman tien yhteydenotto sijaisperheeseen Pessin työntekijä esittelee sijaisperheen lapsen asioista vastaavalle sos.tt./ sijoituspyynnön tehneelle työntekijälle Pessin työntekijä esittelee sijaisperheen lapsen huoltajalle ja kysyy lisätietoja lapsesta vanhemmalta tutustumiskäynnistä sopiminen Tutustuminen aina silloin kun mahdollista vanhemman kanssa sijaisperheeseen, toisella kertaa mukana vanhempi ja lapsi sijoituksen alkamisesta ja yhteydenpidosta sopiminen Ennen sijoitusta, mikäli mahdollista Kunnan sosiaalityöntekijä huolehtii toimeksiantosopimuksen tekemisestä ja sen sisällöistä keskustelemisesta sijaisperheen kanssa ennen sijoitusta. Pessin työntekijää on mahdollista konsultoida sopimuksen sisällöistä. Lyhytaikainen sijoitus Pessin työntekijä tukee sijoitusta ja sijaisperhettä: tukikäynnit n. 1x/kk sekä puhelinyhteydenpito Pessin työntekijä ohjaa sijaisperhettä havainnoimaan lasta kunnan työntekijä vastaa lastensuojeluprosessin etenemisestä kunnan työntekijä välittää Pessin työntekijälle tiedon muutoksista

15 kunnan työntekijä on suoraan sijaisperheeseen yhteydessä ainakin taloudellisissa kysymyksissä Ensimmäinen asiakassuunnitelmaneuvottelu (tavoite: viikon sisällä) kunnan työntekijä kutsuu koolle osallistujat: lapsi (ikä huomioiden), vanhemmat, sijaisvanhemmat, kunnan työntekijä, Pessin työntekijä käytännön asioiden (esim. yhteydenpito) riittävän tarkka sopiminen sovitaan työskentelyn suunnasta, tarvittavasta arvioinnista ja tavoitteista vanhemmuuden arviointi: Kuka tekee? Millä aikataululla? Tarvittavan tuen suunnitelma. Kuka työskentelee vanhemmuuden tukemiseksi? Yhteinen palaveri jatkosuunnitelmista ennen neuvottelua Pessin ja kunnan työntekijä keskustelevat jatkosuunnitelmista paikalla lapsi (ikä huomioiden), vanhemmat, sijaisvanhemmat, kunnan työntekijä, Pessin työntekijä Pessin työntekijä tuo tiedon sijoituksen sujumisesta yhdessä sijaisperheen kanssa: hyödynnetään havainnointitietoa kunnan on mahdollista pyytää Pessistä lausunto sijoituksesta vanhemmuuden arviointi: Onko huoli poistunut? Onko asetetut tavoitteet saavutettu? Lapsi kotiutetaan suunnitelmallisesti; sijaisperheellä oltava tieto, jotta voi valmistella lasta asiaan Mikäli päädytään pitkäaikaiseen sijoitukseen, tehdään kirjallinen sijoituspyyntö eli täytetään Tietoja sijoitettavasta lapsesta lomake käynnistyy pitkäaikaisen sijoituksen prosessi lyhytaikainen sijaisperhe tukee lapsen siirtymistä pitkäaikaiseen perhehoitoon (tarvitsevat ajantasaisen tiedon prosessin etenemisestä) Sijoituksen päättäminen Pessin työntekijä tekee sijoituksesta aina yhteenvedon ja pyydettäessä lausunnon. Pessin työntekijä tapaa/tukee lyhytaikaista sijaisperhettä Pessin tukityö lyhytaikaisissa perhesijoituksissa hyödyntää Pelastakaa Lapset ry:n lyhytaikaisen perhehoidon kehittämistyötä. Pelastakaa Lapset ry:ssä on kehitetty mm. lapsen havainnointia lyhytaikaisen perhesijoituksen aikana. Sijaisvanhemmat täyttävät havainnointilomaketta ja Pessin työntekijä ohjaa ja tukee havainnointia. Työntekijän tuella sijaisvanhemmat voivat löytää välineitä lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen. Lapsen havainnointitietoa voidaan hyödyntää lapsen ja hänen perheensä tilanteen arvioinnissa. Yleensä lyhytaikaiseen sijoitukseen liittyy aina arviointia; tuen tai huostaanoton tarpeen arviointia. Arviointityöskentelyn tulee aina pohjautua lapsen tarpeiden arviointiin. Aina on arvioitavana myös lapsen kotiinpaluun edellytykset, ja milloin niiden voidaan katsoa täyttyvän. Arviointityöskentelyn liittäminen lyhytaikaiseen perhesijoitukseen mahdollistaa sen käyttämisen todellisena vaihtoehtona laitossijoitukselle. Arviointityöskentelyn tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä suunnitelma ja päätökset lapsen elämäntilanteen korjaamiseksi. Pessin työntekijä tekee sijoituksesta aina yhteenvedon ja pyydettäessä lausunnon. 5.2. Pitkäaikainen perhehoito Perhesijoitusprosessi käynnistyy kunnan sosiaalityöntekijöiden arvioinnilla sijoitettavan lapsen tarpeista. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Perhehoitoyksikkö Pessiin ja kertoo lapsen tarpeista sekä asianosaisten toiveista. Hän täyttää myös perustietolomakkeen (Tietoja sijoitettavasta lapsesta, liite

16 s.39). Lomakkeeseen on tärkeä laittaa perheen valintaan vaikuttavia tietoja, esim. erityiset hoidon ja tuen tarpeet sekä arvio vanhempien yhteistyövalmiuksista. Pessin sosiaalityöntekijä tapaa lapsen ja lapsen vanhemmat/ muut lapsen tärkeät läheiset tutustuen lapsen tilanteeseen ja kuullen osapuolia. Pessin sosiaalityöntekijä arvioi tiimin tuella sijaisperheiden valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen. Sijaisvanhemmat arvioivat lapsesta saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja sopivuuttaan ko. lapsen osalta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Pohdittuaan sijoitusta sijaisperhe ilmoittaa Pessin sosiaalityöntekijälle päätöksestään. Jos päätös on myönteinen, Pessin sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään ja sosiaalityöntekijät tapaavat sijaisperhettä yhdessä ja arvioivat vielä yhdessä perheen soveltuvuutta lapselle/nuorelle. Lapsen vanhemmille ilmoitetaan perheen löytymisestä. Sopivan sijaisperheen löydyttyä järjestetään lapsen, hänen vanhempiensa sekä sijaisperheen tutustumistapaaminen. Sijaisperheen on tärkeä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeet huomioiden. Tällaisia tietoja ovat aikaisemmin annettujen tietojen lisäksi tarkennetut tiedot esim. lapsen päivärytmistä, peloista, mieltymyksistä ja tärkeistä asioista. Lapsen ja sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisprosessi toteutetaan lapsen valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Tutustumisten järjestämisestä ja organisoinnista vastaavat yhteistyössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja Pessin sosiaalityöntekijä. Sijaisperheen ja lapsen vanhempien kanssa sovitaan tutustumiskäyntien toteutuksesta ja arvioidaan tutustumisen kestoaika, sovitaan muuttoaikataulu sekä aika asiakassuunnitelman laatimiseen, jossa sovitaan tarkemmin lapsen ja vanhempien yhteydenpito ja tapaamiset. Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä muutaman kerran päiväkäynnein ja yövierailuin ennen lopullista siirtymistä perheeseen. Kunnan sosiaalityöntekijä valmistelee toimeksiantosopimuksen yhteistyössä sijaisperheen kanssa ennen lapsen muuttoa sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimusneuvottelussa voi olla mukana Pessin sosiaalityöntekijä. Kunnan sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saamisen sijaisperheen asuinpaikkakunnalta, tekee sijoituspäätöksen sekä tarvittavat päätökset sijaisperheelle maksettavista korvauksista ja laatii asiakassuunnitelman asiakassuunnitelmaneuvottelun pohjalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee tehdä lapsen sijoituksesta ilmoitukset muihin peruspalveluihin (toisen kunnan lastensuojelun viranomainen, opetustoimi, varhaiskasvatus, terveydenhuolto). Myös sijaisperhe on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. (Perhehoitolaki, 21 ). Sijoituksen tukiprosessi käynnistyy sijoituksen tapahduttua. Sijaisperheen tuki tulee ensimmäisen sijoitusvuoden ajan Pessistä ja sen jälkeen sijoituskunnan sosiaalityöstä.

17 6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus Kunnan työntekijä tekee toimeksiantosopimuksen (ks. liite, s.39) sijoitusneuvottelun yhteydessä ennen kuin lapsi siirtyy perheeseen. Neuvottelu voidaan joissain tapauksissa suorittaa puhelimitse, mutta sopimusta ei voi lähettää allekirjoitettavaksi ilman perhehoitajan kanssa käytyä neuvottelua sen sisällöistä. Sopimus tehdään jokaisen perhehoidossa olevan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen perhehoidon muodoissa (kiireellinen sijoitus, avohuollon sijoitus perhehoitoon ja sijaisperheen lomitus). Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittajakunta sopivat perhehoitosuhteeseen liittyvistä molemminpuolisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Toimeksiantosopimuksella sijaisvanhemmille siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, koska he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitetun lapsen hyvinvoinnista. Myös muiden hoitoon osallistuvien kanssa voidaan tarvittaessa tehdä erillinen sopimus (esim. lomitusperhe). Toimeksiantosopimuksen myötä toimintaa normittaa Perhehoitolaki, jolloin perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Perhehoitajan toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä perhehoitajalla ole oikeutta kunnan työterveyspalveluihin. Perhehoidon palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus. Toimeksiantosopimuksessa ei saa jättää tilaa tulkinnalle. Kiireellisissä sijoituksissa ja avohuollon sijoituksissa toimeksiantosopimus lyhytaikaiseen sijaisperheeseen tehdään määräaikaiseksi. Sopimukseen on syytä kirjata, että sijoitus päättyy, kun sijoituksen tarve lyhytaikaisessa perheessä päättyy (esim. lapsen kotiutuksen, perhekuntoutuksen alkamisen tai pitkäaikaiseen sijoitukseen siirtymisen vuoksi) tai sopimus on voimassa, kunnes lapsi kotiutuu tai siirtyy pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana yksipuolisesti. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa tilanteen muuttuessa (esim. muutokset lapsen hoidettavuudessa) tai, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Mikäli toimeksiantosopimusta tai muuta suoraan perhehoitajaan liittyvää asiaa tulee uudelleen määritellä, on se tehtävä muualla kuin asiakassuunnitelmaneuvottelussa, koska kyseessä on kunnan ja perhehoitajan välinen oikeussuhde. Yksi käytäntö on varata toimeksiantosopimuksen ja muun tuen tarpeen päivittämiselle aikaa ennen varsinaista asiakassuunnitelmaneuvottelua. Toimeksiantosopimuksen sisältö Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta;

18 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; 8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; 9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (Perhehoitolaki 4 ) Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Toimeksiantosopimukseen tulee merkitä näkyviin irtisanomisaika, joka on kaksi kuukautta, ellei toisin ole sovittu. Irtisanominen tehdään kirjallisesti. Mikäli lapsi asuu sijaisperheessä edelleen, maksetaan irtisanomisajalta perhehoidon palkkio ja kulukorvaus. Mikäli lapsi ei enää asu sijaisperheessä irtisanomisaikana, maksetaan ainoastaan irtisanomisajan perhehoidon palkkio, ei kulukorvausta. Kiireellisissä sijoituksissa ja avohuollon sijoituksissa toimeksiantosopimus tehdään määräaikaiseksi, jolloin kahden kuukauden irtisanomisaika ei ole voimassa. Jos sijaisperhe tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että sijaisvanhempien kanssa. Sijaisvanhemmilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös syntymävanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilanteisiin puuttumiselle. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Pessi voi tukea sijoituksen purkauduttua sijaisperhettä, mikäli kyseessä on Pessin tekemä sijoitus. Mikäli perhe tarvitsee muuta kuin Pessin työntekijän tukea, on kustannusvastuu kunnalla. Vanhojen sijoitusten purkutyöskentelyn järjestämisen ja kustannusten vastuu on kunnalla. Sijoituksen purkua suunniteltaessa on mahdollista konsultoida Pessin työntekijää. 6.2. Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelman koolle kutsuminen on kunnan työntekijän velvollisuus. Lapsen ollessa sijoitettuna perhehoitoon, Pessin työntekijä kutsutaan mukaan palaveriin. Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään yksilökohtainen suunnitelma, jota arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan

19 sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien sekä muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. 7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan minimipalkkion. Perhehoitoyksikkö Pessillä on yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset kaikkien yksikköön kuuluvien kuntien kesken. Tämä vähentää perhehoitajien eriarvoisuutta ja mahdollistaa tasapuolisuuden palkkioiden maksun ja kulujen korvaamisen suhteen. Pessissä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet seuraaviin palkkioihin, kulukorvauksiin ja kustannusten korvaamiseen. 7.1. Hoitopalkkio Perhehoidon hoitopalkkioita tulee korottaa vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2016 alusta lähtien Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 691,25 euroa kuukaudessa. Perhehoidon hoitopalkkiot vuonna 2016 Perhehoitoyksikkö Pessin alueella: Perushoitopalkkio 730 euroa / kk Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 21 vuotiaan lapsen/ nuoren hoidosta maksetaan perhehoitajalle tämä kokoaikainen hoitopalkkio, kun lapsen hoito ei edellytä sijaisvanhemman/ vanhempien kotiin jäämistä eikä muita edellytyksiä hoitopalkkion korotukselle ole olemassa. Hoitopalkkiota voidaan korottaa, kun Hoitopalkkion korottaminen 1) Lapsi saa Kela:n 1.1.2008 alkaen maksamaa Lain vammaisetuuksista 570/2007 mukaista alle 16 vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea. Perusvammaistuki (92,94 /kk v.2016) korotus palkkioon 30 %, Korotettu vammaistuki (216,84 /kk) korotus palkkioon 50 % Ylin vammaistuki (420,51 /kk) korotus palkkioon 100 % Palkkio tarkistetaan Kela:n hoitotuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kela: n tekemän päätöksen mukaisesti. Tällöin hoitopalkkiot: 30 % korotus 949 /kk

20 50 % korotus 1095 /kk, 36,5 /pv 100 % korotus 1460 /kk, 48,7 /pv Korotuksen perusteet tarkistetaan Kelan päätösten yhteydessä. 2) Vaikka lapsi ei saa Kela:n em. vammaisetuuksia, mutta lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon (esim. kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat lapsen tarpeisiin) tai lapsen läheisverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi voidaan hoitopalkkioon maksaa 30% korotus (949 /kk). Korotus tehdään aina määräajaksi ja se tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vähintään vuosittain. 3) Mikäli sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/ lasten hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % (1460 /kk) ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota voidaan tällä perusteella korottaa 50 % (1095 /kk). Korotukset tehdään perushoitopalkkioon huolimatta siitä, että lapsen hoitopalkkiota on saatettu korottaa muista syistä (esim. Kelan hoitotuki) jo aiemmin. Päätös korotuksesta on voimassa määräaikaisesti. Jos sijoitettava lapsi on yli 3 vuotias, on korotus voimassa vuoden. Jos sijoitettava lapsi on alle 3 vuotias, on korotus voimassa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. Jos vanhempi palaa takaisin töihin ennen lapsen kolmatta ikävuotta, korotus päättyy työhön palaamisen päivään. Hoitopalkkion korottaminen on lapsen kotona hoitamisen mahdollistamiseksi mahdollista myös myöhemmin, mikäli se arvioidaan lapsen tarpeen mukaiseksi. Arvio siitä, onko sijaisvanhemman kotonaolo lapsen hoidon vuoksi erityisen tarpeellista, tulee aina tehdä kunkin lapsen kohdalta erikseen. 4) Hoitopalkkio korotetaan 100%:lla (1460 euroa / kk) tilanteissa, joissa täyttyvät seuraavat edellytykset (vaikka sijaisvanhempi kävisi kodin ulkopuolella töissä): 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen 5) Erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota 1.913 euroa / kk voidaan maksaa, kun sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan) vähintään AMK-tasoinen tutkinto sekä soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta ja lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Tällaisiin sijaisperheisiin, joilla on erityisiä valmiuksia ja kokemusta, sijoitetaan vaativahoitoisia lapsia/ nuoria ja isompia sisarussarjoja. 6) Mikäli sisarussarjan erityistarpeisuus ja vaativahoitoisuus edellyttää kahden vanhemman kotonaoloa, koska lapset tarvitsevat vointinsa vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon (esim. traumaattisista kokemuksista tervehdyttävän vuorovaikutuksen kokoaikaisesti), suositellaan erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota maksettavaksi molemmille sijaisvanhemmalle. Tätä palkkioluokkaa voidaan soveltaa vain, mikäli molemmilla sijaisvanhemmilla on soveltuva tutkinto sekä soveltuvaa työkokemusta, joka voidaan katsoa erityisvalmiudeksi vastata erityisen tarvitsevien lasten tarpeisiin. Palkkio voidaan maksaa tällä tavalla korotettuna määräaikaisesti, kerrallaan enintään vuoden ajan. 7) Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa

21 Lyhytaikaiselle sijaisperheelle maksetaan ensimmäisen lapsen kohdalta 100%:lla korotettu hoitopalkkio toteutuneilta vuorokausilta. (1460 /kk, 48,70 /pv) Toisen lapsen kohdalta maksetaan 50%:lla korotettu hoitopalkkio (1095 /kk, 36,50 /pv). Lyhytaikaiselle sijaisperheelle voidaan maksaa 100%lla korotettua hoitopalkkiota myös toisen lapsen kohdalla, mikäli 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen Lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan lisäksi toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan perhehoidon ohjeiden mukainen kulukorvaus (ks. luku 7.2. kulukorvaus). Mahdolliset matkakulut korvataan erikseen 0,35 euroa / km. Erikseen voidaan myöntää korvausta lapsen terveydenhuollonmenoista sekä välttämättömistä vaatehankinnoista. Harkinnassa tulee huomioida, ettei lyhpe-perheille makseta lapsilisää. Yhteenveto perhehoidon palkkioista Peruste /kk* perushoitopalkkio 730 30% korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen 949 erityistarpeista 50% korotus: 1095 (36,5 /pv) korotettu vammaistuki TAI sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1.lapsesta maksetaan jo 100% korotus) TAI sisarusten osalta lyhytaikaisessa/ perhehoidossa (1. lapsesta 100%) 100% korotus 1460 (48,7 /pv) 1. ylin vammaistuki TAI 2. 1. lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä TAI 3. kun seuraavat ehdot täyttyvät: lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen TAI 4. lyhytaikaisessa perhehoidossa ensimmäisen lapsen osalta 5. lyhytaikaisessa perhehoidossa sisarusten osalta, kun kohdan 3 (yllä) edellytykset täyttyvät lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan toteutuneilta päiviltä

22 Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille: sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali-, tai terveysalan) vähintään AMK -tason tutkinto soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin 1913 päiväkohtainen palkkio lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30 7.2. Kulukorvaus Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravintomenot, tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), pesuaineet ja hygienia, asunnon käytöstä aiheutuvat menot (jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen), vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset, virkistys- ja harrastusmenot, lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat, omalla autolla ajettujen tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset, puhelinmaksut ja vakuutukset. Sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin. Kulukorvaukset Perhehoitoyksikkö Pessin alueella vuonna 2015: 0 16 vuotiaasta 504 euroa / kk, 16,8 /pv 17 21vuotiaasta 551 euroa / kk, 18,4 /pv Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun 17 vuotta täyttänyt nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, sijaisperheelle voidaan maksaa alennettua kulukorvausta 204 euroa / kk. 18-vuotta täyttäneen nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulo-tuella (esimerkiksi suuret matkakulut). kulukorvauksen alentaminen ei ole suositeltavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussa nuoren tukemisesta myös viikolla ja nuori viettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisperheessä. (Huom. Opintotukeen oikeus 17 vuotta täyttäneellä) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta.

23 Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) 204 euroa / kk. Kulukorvausta voidaan alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon biologisten vanhempien luona suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä. 7.3. Käynnistämiskorvaus Sijaisperhe laatii suunnitelman (lomake liitteenä s.39) lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2016 alkaen 2.908,85 euroa perhehoidossa olevaa lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja (esim. huonekalut), mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus, harrastusväline-, leikkikalu- sekä muita perushankintoja. 7.4. Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset Sijaisvanhemmille maksetaan oman auton käytöstä 0,35 euroa / km lapsen kuljettamisesta läheistensä tapaamisiin tai osallistumisesta lasta koskeviin neuvotteluihin. Muista mahdollisista lapsen erityistarpeista johtuvista yksilöllisistä kuljetuksista ja niiden korvaamisesta on sovittava erikseen asiakassuunnitelmassa. 7.5. KELA:n etuudet Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle pitkäaikaisissa sijoituksissa. Kunta perii lapsilisän Kelalta, mutta laittaa perintään tiedon, että lapsilisä maksetaan suoraan perhehoitajalle. Vammaistuki/ kuntoutusraha peritään hoidonkorvauksena kunnalle, jolloin se kerryttää sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Perhehoidon palkkiota korotetaan vammaistuen perusteella korvaamaan lapsen hoidon vaativuutta ja rasittavuutta. Vammaistuen myöntämisen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan erikseen. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee Kela:n matkakorvauksen. Taksimatkoista Kela:n korvauksen saa suoraan, joten perhehoitaja laskuttaa taksimatkoista kunnalta suoraan vain omavastuuosuuden. Kela:n omavastuuosuus on 25 yhdensuuntaiselta matkalta ja korvaus oman auto käytöstä 0,20 /km. Oman auton käytöstä Kela:n korvausta saa 125 km ylittäviltä matkoista, joten alle 125 km matkoista perhehoitajan ei tarvitse hakea korvausta. Perhehoitaja laskuttaa kuntaa terveydenhoitoon liittyvistä matkoista normaalisti 0,35 /km, mutta hakee erikseen Kela:n matkakorvauksen, joka maksetaan