Salassapitosäännöksiä ja oikeus tietojenantoon sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa Versio 3; VT, lakimies Espoon kaupunki
Sovellettavia lakeja Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto: ( molempia koskevat otsikot vihreällä) Henkilötietolaki (HetiL, 523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (JulkL, 621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain (417/2007), lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki, 980/2012), sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja rikoslain (39/1889) mukaan Sosiaalihuolto (otsikot sinisellä) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki, 812/2000) Terveydenhuolto (otsikot punaisella) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (PotL, 785/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 2
Käsiteltävät aiheet 1. Asiakkaan/potilaan oikeus asiakas/potilastietoihin ja alaikäisen asiakkaan kielto-oikeus / alaikäisen potilaan kielto-oikeus 2. Sähköpostin käyttö 3. Salassapito ja tietojen anto, sosiaalihuolto 4. Salassapito ja tietojen anto, terveydenhuolto 5. Pakkotila 6. Julkisuuslain mukainen tiedonanto-oikeus 7. Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja jatkuu.. 3
Käsiteltävät aiheet, jatkoa 8. Ilmoitusvelvollisuus/ -oikeus: a. Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus b. Ilmoitusvelvollisuus poliisille lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tai henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta c. Ilmoitusvelvollisuus iäkkään henkilön palveluntarpeesta d. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi ja ilmoitusvelvollisuus e. Ilmoitusvelvollisuus törkeän rikoksen estämiseksi f. Ilmoitusoikeus henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia varten g. Ilmoitusoikeus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä h. Ulosottomiehen tietojensaantioikeus i. Haastemiehen oikeus saada osoitetiedot j. Ilmoitusvelvollisuus pelastusviranomaiselle 4
1. Asiakkaan/potilaan oikeus asiakas/potilastietoihin Henkilötietolain mukaan oikeus tietojen saantiin henkilörekisterimerkinnöistä on henkilörekisteriin merkityllä. Jos rekisteriin merkitty on alaikäinen, on hänen huoltajallaan pääsääntöisesti oikeus tietoihin, toiselta huoltajalta ei tarvita lupaa. Pyyntö tietojen saamiseksi on esitettävä omakätisesti allekirjoitetulla asiakirjalla tai vastaavasti varmennetulla tai henkilökohtaisesti (ei valtakirjalla). Perusteluja pyynnölle ei tarvita. Henkilötietolain säännöksiä noudatetaan myös lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä mukaan silloin, kun on kyse asiakkaan oikeudesta tarkastaa asiakasrekisterin tietoja ja oikeuden toteuttamisesta. HetiL 26, 28, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 18 5
Asiakkaan/potilaan oikeus asiakas/potilastietoihin, jatkoa Oikeutta henkilörekisteritietoihin ei henkilötietolain perusteella ole, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun oikeuksille (esim. tietojen antamisesta aiheutuisi rekisteröidyn itsemurhan tai psykoosin vaara). Kieltäytyminen tietojen annosta tapahtuu kirjallisella kieltäytymislomakkeella (esim. tietosuojavaltuutetun lomakkeella), jossa mainitaan kieltäytymisen syyt. Rekisteröity voi saattaa kieltäytymisen tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, tässä ei ole määräaikaa. Tietosuojavaltuutetun ratkaisuun voi hakea muutosta hallintooikeudelta. HetiL 27, 28. 6
Tiedonsaantioikeus asianosaisaseman perusteella Julkisuuslain perusteella hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Esim. jos huollosta erotettu vanhempi on osallinen lasta koskevassa huoltoriidassa tai huostaanottoprosessissa, hän voi asianosaisaseman perusteella saada lapsensa asiakirjat, vaikka ei olekaan huoltaja. Pyyntö julkisuuslain perusteella on oltava yksilöity, pyytäjän on ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus. Julkisuuslain mukaista oikeutta tiedonsaantiin ei ole mm., jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Kieltäydyttäessä tietojen annosta julkisuuslain perusteella tehdään viranhaltijapäätös valitusosoituksin (hallinto-oikeuteen, 30 pv.). JulkL 11, 13, 16 7
Tietojen anto Tiedot sekä henkilötietolain että julkisuuslain perusteella on annettava viimeistään kuukauden kuluessa pyynnöstä. JulkL 11, 14, henkilötietolain osalta Etelä-Suomen aluehallintoviraston linjaus v. 2013 Kun tietoja pyydetään henkilötietolain perusteella (rekisteriin merkitty), on tiedot annettava maksutta, mikäli henkilö ei ole saanut samoja tietoja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Mikäli henkilö pyytää henkilötietolain perusteella uudestaan samoja tietoja, joiden saannista on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi, saadaan tietojen antamisesta periä korvaus. Korvauksen tulee olla kohtuullinen eikä se saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Julkisuuslain perusteella (asianosainen) annettavista asiakirjoista saadaan periä maksu. HetiL 26, JulkL 34 8
Korjauspyyntö henkilörekisteriin Rekisterissä olevat virheelliset, tarpeettomat, puutteelliset tai vanhentuneet tiedot on korjattava oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta. Jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamisesta, tulee rekisteröidylle antaa kirjallinen todistus, jossa mainitaan kieltäytymisen syyt. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. HetiL 29 9
Alaikäisen asiakkaan kieltooikeus sosiaalihuollossa Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen. Asiakaslaki 11 3 mom. 10
Alaikäisen potilaan kielto-oikeus terveydenhuollossa Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. PotL 9 11
2. Sähköpostin käyttö asiakas/ potilasasioissa Sähköpostin käyttö salaamattomassa verkossa ei täytä tietosuojavaatimuksia asiakas/potilastietojen lähettämisessä tai asioimisessa asiakkaan/potilaan kanssa tietosuojavaltuutetun kannan mukaan. Asiakkaan/potilaan suostumuksella ei ole merkitystä. Jo asiakas/potilassuhde on salassa pidettävä! Yleistä neuvontaa sähköpostitse saa antaa, esim. millä edellytyksillä ja miten jotain etuutta voi hakea. Jos asiakas/potilas lähettää sähköpostiviestin asiassaan, hänelle tulee tietosuojavaltuutetun kannan mukaan vastata kirjeellä tai puhelimitse. Espoon sisäinen verkko (espoo.fi osoitteet) on suojattu ja sen sisällä saa tietoja siirtää. 12
3. Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto Perussäännökset Sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja tai niiden palveluksessa oleva tai luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa sosiaalihuollon asiakirjan salassa pidettävää tietoa eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta on säädetty vaitiolovelvollisuus. Jo asiakassuhde on salassa pidettävä! Sivullisia ovat tahot, joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta salassa pidettävän tiedon saantiin. Näitä voivat olla samassa viranomaisessa toimivat eri yksiköiden viranhaltijat. Vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun työsuhde tai tehtävien hoitaminen on päättynyt. Asiakaslaki 14, 15 Asiakkaan suostumuksella saa aina antaa tietoja. Asiakaslaki 16 13
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, mitä tietoja saa luovuttaa Ensin on pyydettävä asiakkaan suostumus. Jos asiakkaan suostumusta ei voida saada tai asiakas kieltää tiedon luovutuksen, saadaan antaa: Tietoja asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi a) jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. b) tämä kuitenkin vain silloin, - kun henkilö on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä em. tarvetta muutoin voida selvittää tai toimenpidettä toteuttaa - tai tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi - tai tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Asiakaslaki 17, 1 mom. (vrt. poliisilaki 4 luku 2 ja 3.) 14
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, kenelle tietoja saa luovuttaa, 1/3 Viranomaisyhteistyö Tietoja saa antaa vain toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle, sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle viranomaiselle. Asiakaslaki 17, 2 mom. Esimerkkejä 17 mahdollistaa lastensuojelun yhteistyön esim. koulun, päivähoidon, terveydenhuollon kanssa tai toisen kunnan viranomaisen kanssa. Oikeuttaa luovuttamaan tietoja sosiaalihuollon järjestäjän ja toteuttajan intressissä, esim. lapsen sosiaalihuollon tarpeen selvittämisessä. Oikeuttaa luovuttamaan tietoja tiedon vastaanottavan tahon intressissä, esim. tarpeenmukaisen koulutuksen järjestämisessä lapselle. 15
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, kenelle tietoja saa luovuttaa, 2/3 Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto Edellä mainittuja tietoja saa sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja antaa yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle tai yksityiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Asiakaslaki 17 3 mom. 16
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, kenelle tietoja saa luovuttaa, 3/3 Asiakkaan laillinen edustaja, muu henkilö tai yhteisö Sosiaalihuollon viranomainen saa antaa edellä mainittuja tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle tai muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Koskee erityisesti tilanteita, joissa asiakkaan olosuhteita tarkastetaan yksityiseltä henkilöltä, esim. perhepäivähoitajalta. Asiakaslaki 17 4 mom. 17
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, tiedon antaminen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle Sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle: jos se on välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi ja asiassa sosiaalihuollon viranomaiselle on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus panna asia vireille tai osallistua vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon antamalla lausunto tai selvitys tms., esim. olosuhdeselvitys. Asiakaslaki 18 1 mom. 18
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, tiedon antaminen poliisille, syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle Sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan tulee antaa tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle: 1. pyydettäessä ja 2. jos se on tarpeen ns. ylitörkeän rikoksen (RL 15:10 ) selvittämiseksi (mm. henkirikos, törkeä pahoinpitely, törkeä petos, raiskaus, törkeä raiskaus) tai muun rikoksen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta. Asiakaslaki 18 2 mom. 19
Salassapitosäännökset/ sosiaalihuolto, tiedon antaminen poliisille, syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle oma-aloitteisesti Oma-aloitteisesti saa sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja antaa tiedon, kun epäillään 1. ylitörkeää rikosta (mm. henkirikos, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus) tai jonka enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta tai 2. vähäisempää rikosta, jos sitä vaatii lapsen etu tai erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu. Esim. rikoksen kohteena on lapsi, kehitysvammainen tai vanhus. Asiakaslaki 18 3 mom. 20
Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada kunnan sosiaalihuollon viranomaiselta pyynnöstä salassapitosäännösten estämättä maksutta käsiteltävänään olevan toimeentulotukiasian käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi välttämättömät kunnan sosiaalihuollon viranomaisen hallussa olevat tiedot ja selvitykset. Kunnan sosiaalihuollon viranomaisen oikeuteen saada pyynnöstä Kansaneläkelaitokselta tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot sovelletaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n 1 momenttia. Kansaneläkelaitoksen tulee kuitenkin antaa tiedot oma-aloitteisesti silloin, kun sillä on kuntaan kohdistuva toimimisvelvollisuus. Tämä tulee voimaan 1.1.2017 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (815/2015) 17 a. 21
Tietojen luovuttaminen valvontaviranomaisille Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada mm. valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköltä laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset. Tämä tulee voimaan 1.3.2016. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 27. 22
Tietojen luovuttamisesta merkintä asiakasasiakirjoihin/sosiaalihuolto Kun asiakasta koskevia tietoja luovutetaan sivulliselle, asiakirjasta on käytävä ilmi: 1) mitä tietoja on luovutettu; 2) kenelle tiedot on luovutettu; 3) milloin tiedot on luovutettu; 4) kuka tiedot on luovuttanut; 5) luovutuksen perusteena oleva säännös tai suostumusta koskevat tiedot; sekä 6) käyttötarkoitus, johon tiedot on luovutettu. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 10. (Tätä pykälää sovelletaan viimeistään 1.1.2017 alkaen, mikäli asiakastietoja käsitellään sähköisessä muodossa.) 23
4. Salassapitosäännökset/ terveydenhuolto Perussäännökset Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa luvatta ilmaista sivulliselle yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. Jo asiakassuhde on salassa pidettävä! Potilasasiakirjoihin liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei ilman potilaan kirjallista suostumusta saa antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 17, PotL 13. 24
Salassa pidettävien potilasrekisteritietojen luovuttaminen/ terveydenhuolto, 1/3 Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen. Potilastietoja saa luovuttaa: Potilasta hoitavassa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuville henkilöille. PotL 13 2 mom. 25
Salassa pidettävien potilasrekisteritietojen luovuttaminen/ terveydenhuolto, 2/3 Muutoin kuin edellä tarvitaan toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle ja muulle sivulliselle tietojen luovuttamiseen pääsääntöisesti potilaan kirjallinen suostumus. Sivullisia ovat saman yksikönkin sisällä sellaiset työntekijät, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Toimintayksikkö tarkoittaa mm. kansanterveyslaissa tarkoitettua terveyskeskusta tai muuta kunnan toimintayksikköä, erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettua sairaalaa sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämää muuta hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tämä tarkoittaa alaikäisen huoltajaa tai muuta laillista edustajaa ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvojaa. PotL 13, 2 26
Salassa pidettävien potilasrekisteritietojen luovuttaminen/ terveydenhuolto, 3/3 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. Tällöin potilasta hoitava terveydenhuollon toimintayksikkö saa käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia toisen toimintayksikön tietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa. Edellä mainittu ei edellytä potilaan suostumusta. Potilas saa kuitenkin kieltää toisen toimintayksikön tietojen käytön milloin tahansa. Kielto-oikeuden mahdollistamiseksi potilaalle on annettava selvitys yhteisestä potilasrekisteristä, tietojen käsittelystä ja hänen mahdollisuudestaan kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Selvitys on annettava ennen ensimmäistä toimintayksiköiden välistä tietojen luovutusta. Terveydenhuoltolaki 9 27
Luovuttaminen: potilaan laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen /terveydenhuolto Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Tällöin hoitoon tulee saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on tällöin oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. PotL 6 2 ja 3 mom., 9 1 mom. 28
Luovuttaminen: potilaan jatkohoito ja yhteenveto annetusta hoidosta /terveydenhuolto Potilaan tai hänen laillisen edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti saadaan antaa: Potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle ja potilaan hoidosta vastaavaksi lääkäriksi mahdollisesti nimetylle lääkärille. PotL 13 3 mom. 2-kohta 29
Luovuttaminen: ei laillista edustajaa ja potilaalla mielenterveyshäiriö ym. tai kyseessä tajuton potilas/ terveydenhuolto Jos potilaalla ei ole mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa; taikka jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi saadaan potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tai toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja antaa toiselle suomalaiselle tai ulkomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. PotL 13 3 mom. 3-kohta 30
Luovuttaminen: tajuton potilas, tieto lähiomaiselle/ terveydenhuolto Tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen saadaan antaa: tieto potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi näin menettelemästä PotL 13 3 mom. 4-kohta 31
Luovuttaminen: kuolleen potilaan rekisteritiedot/ terveydenhuolto Kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja saadaan antaa: Perustellusta, kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi Esim. potilaan oikeustoimikelpoisuuden (mm. perintöriitatilanteissa) tai potilaan hoidossa mahdollisesti tapahtuneen hoitovirheen selvittäminen tai mahdollisen perintötekijöihin vaikuttavan geenivirheen selvittäminen. Luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen PotL 13 3 mom. 4-kohta 32
Tietojen luovuttamisesta merkintä potilasasiakirjoihin/ terveydenhuolto Tietojen luovuttamisesta potilaslain 13 :n perusteella ja sen perusteista tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Merkinnästä tulee käydä ilmi, milloin ja mitä tietoja on luovutettu, kenelle tiedot on luovutettu, kuka tiedot on luovuttanut sekä onko luovutus perustunut potilaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen vai lakiin. PotL 13 5 mom. 33
Kansalaisen käyttöliittymä sähköisessä käsittelyssä/ terveydenhuolto Potilaalle annetaan kansalaisen käyttöliittymän avulla valtakunnalliseen arkistointipalveluun hänestä tallennetut seuraavat tiedot: 1) tiedot suostumuksesta ja kielloista sekä luovutuslokitiedot lukuun ottamatta luovuttajan ja luovutuksensaajan henkilötietoja sekä niitä luovutuslokitietoja, joita potilaalla ei henkilötietolain mukaan ole oikeutta saada; 2) tieto potilaan tiedonhallintapalveluun merkitystä elinluovutuskiellosta, hoitotahdosta ja muusta potilaan terveyden- ja sairaanhoitoa tai elinluovutusta koskevasta tahdonilmaisusta; 3) tiedot palvelutapahtumien paikoista ja ajoista, hoidon kannalta keskeiset tiedot, lääkemääräystiedot ja hoito-ohjeet; sekä 4) lähetteet, yhteenvedot annetuista hoidoista, hoitojen loppulausunnot sekä lääkärintodistukset ja -lausunnot. Potilaalle voidaan antaa myös ajanvaraustiedot sekä laboratoriotulokset, kuvantamistulokset ja muut vastaavat tutkimustulokset. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 19 34
Todistamiskielto oikeudessa ja esitutkinnassa/ terveydenhuolto 1/2 Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa todistaa henkilön tai hänen perheensä terveydentilaa koskevasta arkaluonteisesta tiedosta tai muusta henkilön tai perheen salaisuudesta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, suostu todistamiseen. Sama koskee em. henkilön palveluksessa tai muuten apuna toimivaa. Salassapitovelvollisuus säilyy tehtävän päättymisen jälkeenkin. Tuomioistuin voi velvoittaa edellä tarkoitetun henkilön todistamaan, jos syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Edellä tarkoitettuja rikoksia ovat mm. henkirikokset, törkeä pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, ihmiskauppa, törkeä huumausainerikos. Näiden rikosten osalta on oikeus todistaa myös esitutkinnassa. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 14 ja 22, esitutkintalaki 7 luku 8. 35
Todistamiskielto oikeudessa ja esitutkinnassa/ terveydenhuolto 2/2 Lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön voi tuomioistuin edellisessä diassa olevan lisäksi velvoittaa todistamaan, jos se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, on kuollut ja jos erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet sitä vaativat. Sen estämättä, mitä edellisessä diassa on mainittu, saa lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö todistaa siltä osin kuin tiedon ilmaiseminen on välttämätöntä puolustuksen järjestämiseksi häntä tai hänen palveluksessaan tai muuten apunaan toimivaa henkilöä vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen tai muun rikokseen perustuvan vaatimuksen vuoksi taikka asianomistajana kuuluvien oikeuksien käyttämiseksi. Oikeudenkäymiskaari 17 luku 15 36
5. Pakkotila Pakkotilassa on kysymys oikeudellisesti suojattua etua uhkaavasta välittömästä vaarasta, jonka torjumiseksi on tarpeellista loukata toisen oikeudellisesti suojattua etua. Voi olla perusteltua ja laillista loukata salassapitovelvollisuutta mm., jos se on tarpeellista potilaan tai sivullisen hengen pelastamiseksi. Esim. jos alkoholista/huumeista vahvasti päihtynyt potilas on hoitotoimenpiteen jälkeen lähdössä ajamaan autolla vilkasliikenteiselle tielle, on terveydenhuollon ammattihenkilöllä oikeus ilmoittaa hänestä poliisille välittömästi uhkaavan vakavan liikenneonnettomuuden estämiseksi. Esim. lääkäri tai hoitaja joutuu mielisairaan potilaan hyökkäyksen kohteeksi. Heidän on katsottu oikeuskirjallisuuden mukaan voivan hälyttää paikalle apua ja ilmoittaa myös hyökkääjän sairaudesta. RL 4 luku 5. 37
6. Julkisuuslain mukainen tiedonanto-oikeus Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon antamansa virka-aputehtävän suorittamiseksi sekä toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten. Tietoja saa antaa vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Esim. virka-apupyyntö poliisille tai muulle viranomaiselle, asiantuntijaryhmän käyttäminen tai tietojen anto palvelutuottajalle. JulkL 26 3 mom., EOA Dnrot 4072/4/11, 785/4/12 38
7. Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja, 1/2 Velvollisia antamaan tietoja sosiaalihuollon viranomaiselle ovat: valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö kansaneläkelaitos eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos vakuutuslaitos koulutuksen järjestäjä sosiaalipalvelun tuottaja terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö. Asiakaslaki 20 1 mom. 39
Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja, 2/2 Edellä mainitut tahot ovat velvollisia antamaan hallussaan olevat tiedot ja selvitykset, jotka: olennaisesti vaikuttavat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen ja jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi ja annettujen tietojen tarkistamista varten Nämä tiedot tulee antaa sosiaalihuollon viranomaiselle, sen pyynnöstä, maksutta ja salassapitosäännösten estämättä Sosiaalihuollon viranomaisen tulee esittää perusteltu pyyntö, josta ilmenee lakipykälän lisäksi ko. tapauksen syyt tietojen tarpeelle. Asiakaslaki 20 1 mom. 40
Lastensuojelun oikeus saada tietoja Lastensuojelulla on sosiaalihuollon asiakaslain 20 :n mukaisten tietojen ja selvitysten lisäksi oikeus saada ko. pykälässä mainituilta tahoilta (diassa 36) myös lausunnot, joita tarvitaan huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä ja sijaishuoltoa järjestettäessä. Lastensuojelulaki 41 2 mom. 41
8. a. Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus Perusteet lastensuojeluilmoituksen tekemiselle Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ovat velvollisia mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen ja lasten päivähoidon palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt He ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta (alle 18 v.) jonka: hoidon ja huolenpidon tarve tai kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojeluntarpeen selvittämistä. Edellä mainittujen lisäksi jokaisella on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulaki 25. 42
Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, jatkoa Esimerkkejä syistä lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteille jättö, lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen vaarantavat puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa, lapsen fyysinen tai henkinen pahoinpitely tai niiden epäily vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat, vanhemman jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen lapsen oma käyttäytyminen, esim. päihteiden käyttö tai hoitamattomat mielenterveysongelmat, syyllistyminen rikoksiin, itsetuhoinen käytös, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen HE 252/2006 lastensuojelulaiksi 43
8. b. Ilmoitusvelvollisuus poliisille, 1/3 Lastensuojeluilmoituksen tekoon velvoitetuilla on salassapitosäännösten estämättä lisäksi velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu 1) seksuaalirikos (RL 20 luku) tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Lastensuojelulaki 25 3 mom. 44
Ilmoitusvelvollisuus poliisille, 2/3 Esimerkkejä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava ko. rikoksesta. (4 kk - 4 v.) Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin Joka ehdottaa tapaamista tai muuta kanssakäymistä lapsen kanssa siten, että ehdotuksen sisällöstä tai olosuhteista muuten ilmenee tekijän tarkoituksena olevan valmistaa kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lasta, taikka kohdistaa lapseen seksuaalinen hyväksikäyttö tai sen törkeä tekomuoto, on tuomittava ko. rikoksesta. (sakkoa tai vankeutta max. 1 v.) Rikoslaki 20 luku 6, 8b 45
Ilmoitusvelvollisuus poliisille, 3/3 Rikoslain 21 luvun rikoksia, josta enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta: pahoinpitelyt (paitsi lievä, esim. luunappi ja tukistus, KKO v. 1993), törkeä vammantuottamus (törkeällä huolimattomuudella aiheutetaan toiselle ruumiinvamma tai sairaus, joka ei ole vähäinen), vaaran aiheuttaminen (tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetaan vakava hengen tai terveyden vaara), heitteillepano (saatetaan avuttomaan tilaan tai jätetään sellaiseen tilaan henkilö, josta on velvollinen huolehtimaan ja siten aiheutetaan varaa tämän hengelle tai terveydelle). 46
8. c. Ilmoitusvelvollisuus iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Edellä mainittujen lisäksi jokaisella on oikeus tehdä ilmoitus. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Vanhuspalvelulaki 25. 47
8. d. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 1/2 Kun terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaali-toimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen hänellä on velvollisuus ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön suostumuksella otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen. Ilmoituksen johdosta tulee henkilön tuen tarve arvioida. 35. 48
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 2/2 Jos suostumusta ei voida saada ja a) henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai b) lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Myös muu henkilö kuin edellä mainittu voi tehdä ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksesta ja ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta säädetään lastensuojelulaissa. Jos ilmoitusvelvollinen on ottanut yhteyttä tämän pykälän tavoin ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei enää tarvitse tehdä samojen tietojen perusteella lastensuojeluilmoitusta. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta on voimassa, mitä vanhuspalvelulain 25 :ssä säädetään. 35. 49
8. e. Ilmoitusvelvollisuus törkeän rikoksen estämiseksi Jokainen, joka tietää rikoslain 15 luvun 10 :ssä luetellun törkeän rikoksen - olevan hankkeilla ja - kun rikos on vielä estettävissä - on velvollinen antamaan siitä ajoissa tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa. Ko. rikoksia ovat mm. henkirikokset, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ryöstö, törkeä ryöstö, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä huumausainerikos. Esim. kyseinen tilanne on silloin, kun kuulee henkilön kohdistavan toiseen vakavasti otettavan tappouhkauksen. Rikoslaki 15 luku 10. 50
8. f. Ilmoitusoikeus henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia varten Poliisille saa ilmoittaa ja luovuttaa salassapitovelvollisuuden estämättä henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos on lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Koskee mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, perusopetusta sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Asiakaslaki 18 3 mom., potilaslaki 13 4 mom., perusopetuslaki 40 5 mom., laki taiteen perusopetuksesta 9 a, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 4 mom., laki vapaasta sivistystyöstä 21 a, laki ammatillisesta koulutuksesta 43 5 mom., lukiolaki 32 3 mom., yliopistolaki 90 a 2 mom., ammattikorkeakoululaki 65 4 mom., nuorisolaki 7 e. 51
8. g. Ilmoitusoikeus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä Se, joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle (=maistraatti). Holhousviranomainen ryhtyy ilmoituksen saatuaan toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tekee tarvittaessa hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. Voi tulla kyseeseen esim. lapsen ja huoltajan välisessä eturistiriitatilanteessa tai dementoituneen potilaan tai psykiatrisesti sairaan potilaan kohdalla. Näissä tilanteissa on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot maistraatille ja tuomioistuimelle. Holhoustoimilaki 90, 91. 52
8. h. Ulosottomiehen tietojensaantioikeus Ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada jäljempänä säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. Viranomaisen ja sen, joka hoitaa julkista tehtävää, on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle kaikki tiedossaan olevat: 1) velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja, velkoja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat tiedot; 2) velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja taloudellista toimintaa koskevat tiedot; 3) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot. Ulosottokaari 3 luku 64, 67 53
8. i. Haastemiehen oikeus saada osoitetiedot Haastemiehellä ja 6 :ssä mainitulla tiedoksiantoon oikeutetulla virkamiehellä (mm. poliisi, syyttäjä, ulosottomies) on yksittäisessä tiedoksiantoasiassa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada mm. viranomaiselta tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä tai yhteisöä koskevat tarpeelliset osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot. Haastemieslaki 4 a. 54
8. j. Ilmoitusvelvollisuus pelastusviranomaiselle Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Pelastuslaki 42. 55