Pienet Investoinnit Kylien KOkoontumistiloihin Lisäämään Osallistumista PIKKOLO

Pienet Investoinnit Kylien KOkoontumistiloihin Lisäämään Osallistumista PIKKOLO Suomen ensimmäinen koordinointihanke! LOPPURAPORTTI 2009 2011

2 PIKKOLO-loppuraportti SISÄLLYSLUETTELO: sivu YHTEENVETO 3 TAVOITTEET 3 TOTEUTUS 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT 6 HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 6 OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN LOPPURAPORTISTA 6 JATKOTOIMENPITEET 7 ALAHANKKEIDEN KARTTA 8 ALAHANKKEIDEN ESITTELYT 9 Sääksjärven Nuoriseura (Vimpeli): Seurantalon remontointi 9 Levijoen Nuorisoseura (Alajärvi): Seurantalon remontointi 10 Vimpelin Hiihtoseura (Vimpeli): Hiihtomajan kunnostus 11 Pelkkalan Kyläseura (Kauhava): Kylätalon remontointi 12 Härmänkylän Nuorisoseura (Kauhava): Seurantalon lämmitysjärjestelmän uusiminen 13 Huhmarkosken kyläyhdistys (Kauhava): Kylätuvan remontti 14 Haapakosken Nuorisoseura (Lapua): Seurantalon lämmitys ja turvallisuus 15 Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys (Kauhava): kylätalon remontti 16 Mäenpään Kyläseura (Kauhava): Kylätalon remontti 17 INDIKAATTORILOMAKE 18

Toteuttaja: Hanke: PIKKOLO-loppuraportti 3 Hankenro: 7225 Diaarinro: 2430/3570 2009 Toteutusaika: 1.11.2009 31.12.2011 Vastuuhenkilö: Mervi Niemi-Huhdanpää Alahankkeiden esittelyt: Marita Mattila AISAPARI ry PIKKOLO Pienet Investoinnit Kylien Kokoontumistiloihin Lisäämään Osallistumista, koordinointihanke YHTEENVETO: TAVOITTEET: Pikkolo oli Aisaparin, ja samalla koko Suomen ensimmäinen koordinointihanke. Hanke kokosi yhteen Aisaparin alueen kylien pienet investoinnit, joilla parannettiin kyläläisten mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Hankkeen tavoitteena oli kyläyhteisöjen kokoontumistiloja kehittämällä edistää asukkaiden osallistumista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Hanke edisti maaseudun yhteisöjen käytössä olevien rakennusten monipuolista käyttöä tukemalla alahankkeiden investointeja, mm. talojen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamista, siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, jätevesijärjestelmien saattamista jätevesiasetuksen mukaiseen kuntoon sekä talojen ympäristöjen kunnostamista sekä talojen laitehankintoja. Koordinointihanketta hallinnoi Aisapari ja hankkeessa siirrettiin tukea kyläyhdistysten tai vastaavien alahankkeisiin. Hankkeen toteutusalueena oli Aisapari ry:n toiminta-alue. Hanke toteutti Aisaparin kehittämissuunnitelmaa, Aisaparin alue - ajassaan elävä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen vuosille 2007 2013. Ohjelman teemoja ovat 1) kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta 2) Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö ja 3) Onnelliset ja osallistuvat ihmiset. Pikkolo-hanke toteuttaa erityisesti kahta viimeistä teemaa ja niiden seuraavia alatavoitteita: vapaa-ajanviettomahdollisuudet, harrastukset kestävä kehitys haja-asutusalueiden jätevesiratkaisut nuorten osallisuus yhteistyö elämänlaatu Aisaparin kehittämissuunnitelma toteutetaan osana Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaa Leader-toimintalinjalla. PIK- KOLO-hanke toteutti toimenpidettä 322 (Kylien kunnostus ja kehittäminen). Toimenpiteen tavoitteena oli maaseudun aktiivisen kylätoiminnan avulla kehittyvät monipuoliset kehittäjäverkostot, yhteistyömenettelyt ja kasvava sosiaalinen pääoma.

4 PIKKOLO-loppuraportti Hankkeen tavoitteet: TOTEUTUS: Toimenpiteet : Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa Leader-varojen käyttö pienten yhteisöjen kehittämiseen, tukea kylien kehittämistyötä ja asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa elinoloja alueella. Tavoitteena oli saada 10 20 yhteisöä toteuttamaan investointeja, joilla em. tavoitteisiin päästään. Investointien toteuttamiseen talkoisiin ja hallinnointiin tavoiteltiin 50 200 henkilöä. Yksittäisten kylien osalta tavoitteena oli, että kylän asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet paranevat sekä yhteisten rakennusten ja niiden ympäristön turvallisuus, ympäristökuormitus ja energiatehokkuus paranevat. Lisäksi investointien yhteydessä toteutettavilla talkoilla lisättiin asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Hankepäätös saatiin 11.12.2009 ja alahankkeiden haku avattiin sen jälkeen. Hakuaika jatkui 17.2.2010 saakka. Tätä ennen järjestettiin yhteistyössä HYMYhankkeen kanssa kuntakierros, jossa PIKKOLO-hanketta esiteltiin ja neuvottiin rahoitushakemuksen tekemisessä. Hakijoita neuvottiin myös tarpeen mukaan puhelimitse, sähköpostitse ja käymällä kyläyhdistysten kokouksissa. Alahankkeiden valinta: Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 47 ja niiden kustannusarviot olivat yhteensä noin 500 900 euroa. Tarvittaessa hakemuksia pyydettiin täydentämään 3.3.2010 mennessä. Yhtä hakijaa pyydettiin etsimään hankkeelle yhteisöhakija, kun alun perin hakijana oli yksityishenkilö. Ohjausryhmä kokoontui 18.3.2010 pisteyttämään saapuneet hakemukset valintaa varten. Ohjausryhmä valitsi 10 rahoitettavaa hanketta. Näistä yksi peruttiin myöhemmin, kun rakenteita purettaessa huomattiin suunniteltua isompi korjaustarve. Tämäkin korjaus kyllä toteutui erillisenä investointihankkeena. Aisaparin hallitus valitsi rahoitettavat hankkeet kokouksessaan 10.3.2010. Samalla hallitus päätti korottaa 2. vaiheen kustannusarviota 105 000 eurosta 150 000 euroon, jotta mahdollisimman moni alahanke saataisiin rahoitettua. Pisteytyksessä maksimipistemäärä oli 12, jonka sai yksi hanke. Pienin pistemäärä, jolla rahoituksen piiriin pääsi, oli 9,5. 2. vaiheen hakemus: Ennen 2. vaiheen hakemuksen toimittamista rahoitettavaksi valittujen alahankkeiden hakijoita pyydettiin täydentämään hakemukseensa kaikki tarvittavat liitteet. Kun nämä oli saatu ja hakemusten oikeellisuus tarkistettu,

PIKKOLO-loppuraportti 5 Aisaparin hallitus hyväksyi hankkeet rahoitettaviksi. 2. vaiheen hakemus lähetettiin ELY-keskukseen 3.5.2010 ja päätös tästä saatiin 28.5.2010. Alahankkeiden toteuttaminen: Alahankkeille pidettiin infotilaisuudet 13. ja 14.huhtikuuta. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin sopimukset tuen siirrosta. Tämän jälkeen alahankkeille annettiin aloituslupa. Osa kuitenkin odotti ELY-keskuksen päätöstä ennen aloitusta. Alahankkeiden toteutusaika jatkui vuoden 2011 puolelle, mutta kaksi alahanketta saatiin valmiiksi jo vuonna 2010. Alahankkeiden toteutusaika tuensiirtosopimusten mukaan oli vuoden 2011 loppuun saakka. Kaikki alahankkeet valmistuivat marraskuun 2011 loppuun mennessä. Alahankkeille lähetettiin kyselyt hankkeiden toteuttamisesta. Loppumaksamishakemus koordinoinnin osalta lähtee ELY-keskukseen mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen. Resurssit: Hanketta toteuttivat Aisaparin henkilöstö niin, että hankkeen johtajana toimii toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää, joka on seurannut myös hankkeen rahoitusta ja toteutusta. Toteutuksesta v. 2010 vastasi kehittämissuunnittelija Eeva Arpala. Marras-joulukuussa 2011 tehdyt alahankkeiden yhteenvedot on koonnut Marita Mattila. Toteutuksen organisaatio: Toteutusta seurasi ohjausryhmä ja toteutuksesta vastasi Aisaparin hallitus. Yhteistyötä lähinnä tiedottamisessa tehtiin HYMY-kylähankkeen kanssa. Ohjausryhmään kuuluivat: Mervi Niemi-Huhdanpää, Aisapari ry Eija Koskela, Aisapari ry Eeva Arpala, Aisapari ry Heli Hämäläinen, Aisapari ry Leena Tyynismaa, Aisapari ry Jukka Kuoppala Maarit Ahola Päivi Sainio Tapio Sivula, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kustannukset ja rahoitus: KOORDINOINTIOSA Hyväksytty kustannusarvio Palkat ja palkkiot 22 700,00 Matkakulut 2 500,00 Muut kustannukset 5 500,00 YHTEENSÄ 30 700,00

6 PIKKOLO-loppuraportti KOORDINOINTIOSA Toteutuneet kustannukset raportointijaksolla, Palkat ja palkkiot 24 598,75 Matkakulut 1 189,15 Muut kustannukset 4 909,86 YHTEENSÄ 30 697,76 ALAHANKKEIDEN kustannusarvioksi oli budjetoitu josta talkootyön osuus ALAHANKKEIDEN toteutuneet kustannukset olivat josta talkootyön osuus oli 128.711,87 euroa, 26.802,05 euroa. 126.022,20 euroa, 26.334,18 euroa. Raportointi ja seuranta: Hankkeen indikaattoritiedot on toimitettu Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukseen 31.1.2011. Ohjausryhmä on kokoontunut 18.2.2010 ja 10.3.2010 lisäksi on pidetty ohjausryhmän sähköpostikokouksia 2 kpl, muistiot 11.11.2010 ja 19.11.2010. Vuonna 2011 ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 9.2.2011 ja 20.12.2011 lisäksi on pidetty yksi sähköpostikokous koordinaatioosan kustannusten muuttamisesta. Toteutusoletukset ja riskit: Koska korjaustöitä tehtiin vanhoihin rakennuksiin, tuli välillä myös ikäviä yllätyksiä. Muutoin alahankkeet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Yleensä talkootyötä alahankkeille on kertynyt paljon enemmän kuin mitä alun perin oli suunniteltu, joissakin alahankkeissa myös kustannukset ylittyivät jonkin verran budjetoidusta. YHTEISTYÖKUMPPANIT: Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä HYMY-kylähankkeen kanssa. HYMY:n kanssa järjestettiin muun muassa yhteisiä tiedotustilaisuuksia ja tehtiin muuta yhteistä tiedottamista. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET: Raportointikaudella saatiin aktivoitua viitisenkymmentä kylää tai yhteisöä hankehaulla. Tiedotustilaisuuksia pidettiin kuusi. Hakemuksia saatiin 47 ja alahankkeita valittiin rahoitettavaksi 10, joista yhdeksän toteutuu. Luettelo rahoitetuista alahankkeista Mäenpään kyläseura ry Alahärmän Härmänkylän Ns Huhmarkosken kyläyhdistys ry Lapuan Haapakosken nuorisoseura ry

PIKKOLO-loppuraportti 7 Sääksjärven Nuoriseura ry Vimpelin Hiihtoseura ry Pelkkalan kyläseura ry Levijoen Nuorisoseura ry Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys ry OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN LOPPURAPORTISTA: Pikkolo-hanke, uraa uurtavana, Suomen ensimmäisenä koordinointihankkeena toteutui ohjausryhmän mielestä erittäin hyvin. Alahankkeiden toteuttajilta saatiin pääsääntöisesti positiivista palautetta, maksatusten hitaus on ainoa asia, josta on kuulunut jonkin verran negatiivista palautetta. Sellaiset hankehakijat, jotka ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta myös suoraan joko Aisaparilta tai ELY-keskuksesta, pystyivät vertailemaan hankkeita ja niiden byrokratiaa hakijan näkökulmasta. He pitivät hakijan näkökulmasta tätä toimintatapaa onnistuneena. Hankkeen tavoitteet ovat täyttyneet ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on saatu toteutettua erittäin kustannustehokkaasti. JATKOTOIMENPITEET: Kylätaloja on kunnostettu ja remontoitu sekä niiden käytettävyyttä on parannettu. Tulevaisuudessa voidaan kylätaloja käyttää yhteisiin kokoontumisiin, tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Saadun myönteisen palautteen perusteella hanketyyppinä koordinaatiohankkeesta ovat toteuttajat pitäneet, onhan se tällä hetkellä ainoa mahdollisuus hankerahoituksen hyödyntämisessä näin pienten hankkeiden toteuttamiseen. Tämän ensimmäisen koordinaatiohankkeen jälkeen Aisapari on hakenut viisi (5) uutta koordinointihanketta, hieman eri teemoilla ja mikäli tarvetta on, ollaan jatkossakin valmiita hakemaan vastaavan tyyppisiä koordinointihankkeita. Kauhava 31.12.2011 Mervi Niemi-Huhdanpää toiminnanjohtaja AISAPARI ry Koordinointihankkeen ohjausryhmä tutustui hankeraporttiin ja Aisaparin kotisivulla olevaan Pikkolo-alahankkeiden karttaesitykseen oheistietoineen. Vas. Maarit Ahola, Päivi Sainio, Leena Tyynismaa ja Mervi Niemi-Huhdanpää..

8 PIKKOLO-loppuraportti PIKKOLO alahankkeet: 1. Sääksjärven Nuoriseura (Vimpeli): Seurantalon remontointi 2. Levijoen Nuorisoseura (Alajärvi): Seurantalon remontointi 3. Vimpelin Hiihtoseura (Vimpeli): Hiihtomajan kunnostus 4. Pelkkalan Kyläseura (Kauhava): Kylätalon remontointi 5. Härmänkylän Nuorisoseura (Kauhava): Seurantalon lämmitysjärjestelmän uusiminen 6. Huhmarkosken kyläyhdistys (Kauhava): Kylätuvan remontti 7. Haapakosken Nuorisoseura (Lapua): Seurantalon lämmitys ja turvallisuus 8. Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys (Kauhava): kylätalon remontti 9. Mäenpään Kyläseura (Kauhava): Kylätalon remontti

Sääksjärven Nuoriseura Seurantalon remontointi Ulkoseinät on uusittu ja maalattu, samoin ikkunat ja ulko-ovi. Nuorisoseuralla on tilaa kahdessa kerroksessa. Yläkerran kahviossa ja keittiössä olisi vielä kunnostettavaa. Seurantalon näyttämö. Ilmalämpöpumput on asennettu seurantalon takaseinään. PIKKOLO-loppuraportti 9 Sääksjärven Nuorisoseura on Järviseudun toiseksi vanhin nuorisoseura. Nuorisoseura perustettiin Sääksjärvelle 1894. Nuorisoseuralla on oma talo, joka on kaivannut kipeästi remonttia. Nuorisoseuran hallituksen jäsen Harri Hänninen toteaa, että käytännössä rakennus olisi mennyt pilalle, ellei remonttia olisi tehty. Työtä lähdettiin tekemään ELY-keskuksen rahoittamalla Sääksjärven NS peruskorjaus -hankkeen nimellä. Tämän jälkeen jatkettiin talon kunnostusta Aisaparin Pikkolo-hankkeen avulla. Hankkeiden aikana peltikatto uusittiin, talo maalattiin ulkoa, rakennukseen rakennettiin kuisti ja uusittiin ulko-ovi, välikattoon laitettiin lisää lämpöeristeitä 30 senttiä. Rakennukseen vaihdettiin 21 ikkunaa, rakennuksessa on uusi siipiosa, jonka ikkunoita ei vaihdettu. Ikkunat ovat erikoismitoilla, mutta Harri Hänninen totesi, että se ei tuottanut ongelmia, koska ikkunavalmistajat pystyvät nykyisin toimittamaan ikkunoita varsin nopeasti myös erikoismitoilla. Ikkunavalmistajat, kuten muutkin tavarantoimittajat kilpailutettiin. Rakennukseen uusittiin kaksi ilmalämpöpumppua ja öljykattilan piippu korjattiin. Öljyä käytetään lisälämmityksenä ja esimerkiksi tilaisuuksia järjestettäessä vesi lämmitetään öljyllä. Vanha maanalainen öljysäiliö poistettiin ja hankittiin uusi sisäsäiliö. Nuorisoseuralla ei ole varaa pitää taloa lämpimänä ympäri vuoden. Talon perusrakenteet on saatu nyt hyvään kuntoon ja kyläraitin ilme on siisti. Talkootyötäkin on tehty runsaasti, kertoo hankeen yhdyshenkilö ja nuorisoseuran puheenjohtaja Janne Pohjoispää. Talkootyöt ovat ajoittuneet kahden kesän ajalle. Pienelle yhdistykselle hankkeen läpiviemisessä on ollut työtä, Pohjoispää toteaa. Kylässä on vakituisia asukkaita noin 350. Kylässä on jonkin verran myös kesäasutusta. Kesäasukkaat ovat myös osallistuneet talkootöihin. Kaikkiaan talkoolaisten määrä oli noin 40 henkeä, mutta aktiivinen ydinryhmä on huomattavasti pienempi. Pikkolo-hankkeen kautta toteutetun remontin kustannusarvio oli kaikkiaan liki 30 000 euroa. Nuorisoseuran rahat ovat nyt vähissä. Hanketta toteutettaessa on jouduttu välillä käymään johtokunnan jäsentenkin kukkarolla. Sääksjärvellä on oma koulu ja koulu on pitänyt joulujuhlansa nuorisoseuralla. Nyt asiaa harkitaan, sillä talon lämmittämiseen ei tahdo rahaa olla, kertoo Hänninen. Viikoittaista, säännöllistä toimintaa tiloissa ei ole, mutta omana toimintana järjestetään päivällistapahtumia, markkinat kesällä ja syksyllä myyjäiset, kesäaikana on pidetty myös tansseja. Tiloja vuokrataan ulkopuolisille kokousten ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Sääksjärvellä on oma koulu, joka myöskin järjestää joskus tilaisuuksia seuralla. Työtä riittäisi tulevaisuudessa vielä sisätilojen kunnostuksessa. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrassa on kahvio, jonka voisi kunnostaa. Yläkerrassa on myös kylmillään oleva huone, jonka voisi kunnostaa ympärivuotisesti lämpimäksi kokoustilaksi. Sääksjärvellä näytelmätoiminta on ollut vilkasta Seurantalon remontointi Sääksjärven nuorisoseura, Sääksjärventie 486, Vimpeli Toimenpiteet Ulko-oven ja ikkunoiden uusiminen. Julkisivun ja räystäiden maalaus. Vesikaton kunnostus. Lisäeristys välikattoon. Öljykattilan piipun korjaus. Vanhan maanalaisen öljykattilan poistaminen ja uuden sisäsäiliön hankkiminen. Kustannusarvio 27 825,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 19 477,50 euroa. Yksityinen rahoitus 8 347,50 euroa, josta talkootyön osuus 6 260,00 euroa. ja korkeatasoista. Nyt nuorisoseuraväki on suunnitellut repäisevänsä ja tekevänsä jälleen näytelmän. Näytelmätoiminta myös yhdistäisi kyläläisiä entistä enemmän. Nuorisoseura tekee yhteistyötä kyläyhdistyksen kanssa niin paljon kuin mahdollista. Hänninen näkee ilonaiheeksi sen, että kylä on saatu siistimmäksi ja nuorisoseuran rakennus on pelastettu. Hän toteaa, että kylän eteenpäin vieminen on puhdasta kapitalismia; kun laitetaan paikat siistiksi, kylän arvo nousee, saadaan enemmän asukkaita ja jos haluaa myydä kiinteistöään, niin hinta on korkeampi. Kun itse pitää talonsa siistinä, siitä hyötyvät naapuritkin. Hänninen toteaa, että kun kylään saadaan lisää väkeä, pystytään säilyttämään koulu ja kauppa. Hänninen arvio, että ellei kylässä tapahdu lapsilisäystä, säilyy koulu kylässä enää muutamia vuosia. Myyjäisiä pidetään useamman kerran vuodessa.

10 Levijoen Nuoriseura Seurantalon remontointi Salin sähköpatterit on uusittu. Keittiö on saanut uudet kaapistot ja jääkaapin. Keittiössä on toimiva varustus. Tuoleja ostettiin omin varoin edullisesti Jamin poistohuutokaupasta. Nuorisoseuran näyttämölle sijoitetut kangaspuut ovat ahkerassa käytössä, sanoo Sari Palmu. PIKKOLO-loppuraportti Levijoki sijaitsee vajaan 10 kilometrin etäisyydellä Alajärven keskustasta. Kylään on tullut uusia asukkaita, koska sijainti kuntakeskukseen nähden on hyvä. Uusia asukkaita on kotoutettu, muun muassa kutsumalla heitä mukaan Levijoen nuorisoseuran toimintaan ja heitä on valittu myös hallitukseen. Kylän vaikutusalueella on noin 500 asukasta. Remontti tehtiin pääosin kesällä 2010. Hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Sari Palmu toteaa, että remontti päätettiin viedä läpi tiiviissä tahdissa, jolloin talo saatiin taas nopeasti kyläläisten käyttöön. Sari Palmu kertoo, että remontointi eteni hyvin, aluksi tuntui, että talkoolaiset olivat jopa toistensa tiellä! Aktiivisten talkoolaisten määrä oli noin parisenkymmentä. Remontti lisäsi kyläläisten yhteishenkeä. Talkoiden päätteeksi syksyllä 2010 talkoolaisille järjestettiin yhteinen kiitostilaisuus. Hankkeeseen tehtävät paperityöt olivat kahden ihmisen harteilla. Kilpailuttaminen teetti työtä, koska aina ei omalta paikkakunnalta löytynyt riittävästi palvelun tarjoajia ja tarjouksia oli pyydettävä myös kauempaa. Boffar-miekkailukerhoa nuorisoseuralla ohjaava Matti Nelimarkka kertoo, että ennen remonttia salissa pystyi olemaan vain kengät jalassa, muuten jalkapohjiin olisi mennyt tikkuja. Nyt salin ja näyttämön lattiat on hiottu ja lakattu. Eteisen lattia on hiottu ja maalattu, osaan lattioista laitettiin muovimatto. Ulko- ja sisäseinät on maalattu, samoin kaikki sisäkatot. Huonokuntoiset ikkunat on korjattu ja yksi ikkuna laitettiin umpeen. Keittiöön hankittiin uusi jääkaappi ja kaapistot on uusittu. Saliin on uusittu sähköpatterit ja lisäksi on hankittu ilmalämpöpumppu. Ulkorappuset uusittiin myös. Sari Palmu kertoo, että nuorisoseuralle avautui mahdollisuus ostaa edulliseen hintaan tuoleja, pöytiä ja joitain suurkeittiön kalusteita Järviseudun ammatti-insituutilta, kun siellä remontoitiin vesivahingon jälkeen. Esimerkiksi ruokailemaan nuorisoseuralle mahtuu kerrallaan nyt sata henkeä. Talon puskittunut ympäristö raivattiin remontin yhteydessä. Tontin vieressä olevan pienen maakaistaleen omistaja lahjoitti maapalan nuorisoseuralle ja seura maksoi lohkomiskulut. Tontin laajeneminen mahdollisti alueen siistimisen. Levijoen nuorisoseuralla on säännöllistä toimintaa lähes joka päivä. Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston kutomapiirillä on näyttämölle sijoitettuna neljät kangaspuut, piiri kokoontuu maanantaisin ja kutomassa naiset käyvät muinakin päivinä, lähinnä aamupäivisin. Itsenäisen yrittäjän kautta tiistaisin tiloissa on fysio-pilates, jossa on mukana 12 naista. Itsenäisesti, noin kerran kuukaudessa järjestetään myös zumbaa. Toimintaa pyritään saamaan kansalaisopiston piireiksi, jolloin vuokratuloja saataisiin sitä kautta. Keskiviikkoisin on Alajärven seurakunnan järjestämä boffar-miekkailu. Torstaisin useat kylän yhdistykset pitävät tiloissa kokouksiaan, koska säännöllistä toimintaa ei torstaisin ole. Viikonloppuisin nuoriso käy pelaamassa biljardia, pingistä ja sählyä. Avain haetaan Sarilta, ohjaajilla on myös avain ja Seurantalon remontointi Levijoen nuorisoseura, Tikkasentie 47, Alajärvi Toimenpiteet Ulko- ja sisäseinien maalaus. Sisäkattojen maalaus. Salin ja näyttämän lattioiden hionta ja lakkaus tai maalaus. Huonokuntoisten ikkunoiden korjaus. Yhden ikkunan umpeen laittaminen. Keittiön kaapistojen uusiminen. Salin sähköpattereiden uusiminen. Ilmalämpöpumpun hankkiminen. Kustannusarvio 10 852,00 euroa. Tuki 70 prosenttia 7 596,40 euroa. Yksityinen rahoitus 3 255,60 euroa, josta talkootyön osuus 2 441,70 euroa. kutomapiirin naisilla oma avain. Koulu käyttää nuorisoseuraa toisena liikuntasalina ja koulun joulujuhla on seuralla. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät seuralla kyläkirkon vuosittain. Lisäksi talvisin on nappulahiihdot, pääsiäiskokko, kesällä lastentapahtuma sekä kirppistapahtuma. Iltapäiväkerhon toiminta alkaa jälleen ensi syksynä. Ennen syyslomaa koulu järjesti muotinäytöksen yhdessä muutaman paikallisen liikkeen kanssa. Muotinäytöksellä kerättiin varoja luokkaretkikassaan. Muotinäytös sai suuren suosion ja sellainen järjestetään keväällä uudelleen. Monenlaista uutta toimintaa tiloihin on suunnitteilla, kertoo Sari Palmu, ja lisää, että kylän nettisivut ovat myös työn alla. Salin ja näyttämön lattiat on hiouttu ja lakattu, seinät on maalattu sekä sisältä että ulkoa. Keskiviikkoisin talolla kokoontuu seurakunnan järjestämä boffarmiekkailukerho, lisäksi pelataan biljardia, pingistä ja sählyä.

Vimpelin Hiihtoseura PIKKOLO-loppuraportti 11 Hiihtomajan kunnostus Uusi varaava takka on kaunis ja tehokas. Lisälämpöä tulee ilmalämpöpumpusta ja vanhoista sähköpattereista Hiihtomajalla on nyt myös sisäsauna. Marko Timo on tyytyväinen majan palvelutason paranemiseen. Vimpelin hiihtomaja on valmistunut noin parikymmentä vuotta sitten. Kunnan vuokratontilla sijaitsevan rakennuksen omistaa Vimpelin Hiihtoseura. Hiihtomajalla on ollut varsin vähän käyttöä, ja tila on ollut yleisilmeeltään kalsea. Pari vuotta sitten Hiihtoseura ryhtyi ideoimaan tilan kunnostamista. Ajatukset olivat hienoja, vaikka tuntuivat vähän suureellisilta, kun puhuttiin takan rakentamisesta ja muusta, toteaa Tero Havinen. Kysyimme rahoitusta kunnalta, mutta siellä todettiin, ettei tässä vaiheessa löydy tällaiseen rahaa. Sitten tuli tämä Aisaparin hanke, joka sopi aivan erinomaisesti meille, selvittää hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Vimpelin Hiihtoseuran puheenjohtaja Marko Timo. Hankkeen puitteissa hiihtomajaan on rakennettu varaava takka. Jari Arpala lupaa, että puita takan lämmittämiseen kyllä löytyy. Aikaisemmin tila on lämminnyt sähköpattereilla, nyt lisäksi on hankittu ilmalämpöpumppu. Tiloihin on rakennettu myös sauna. Piha-aluetta on kunnostettu, sadevedet ohjattiin poispäin rakennuksesta, sisääntulokatosta on parannettu ja sisääntulon yhteyteen on rakennettu ulkoterassi. Rakennus on myös maalattu. Hankkeen puitteissa tiloihin on saatu jääkaappi, mutta muut kalustehankinnat eivät kuulu hankkeeseen. Tiloihin tulee pirtinpöytäryhmiä ja sohvaryhmiä. Tiloissa on mahdollisuus myös suksien voiteluun. Hiihtoseurassa on noin 300 jäsentä. Aktiivisia talkoolaisia on vajaa kymmenen henkilöä. Satunnaisesti talkoissa olleiden määrä on suurempi, noin parinkymmenen hengen luokkaa. Yhdistyksen sihteeri Johanna Männikkö toteaa, että uusia toimijoita on saatu mukaan kunnostushankkeen myötä. Mukana talkoissa on ollut eri alojen ammattilaisia, joilta on saatu arvokasta apua talkootyössä. Alajärven ja Vimpelin kunnat ovat saaneet suunnittelurahaa Lakeaharju-hankkeeseen. Tuon hankkeen toteutusaikataulu ja rahoitus ovat vielä avoimia, mutta suunnitelma sisältää kansainvälisen ampumahiihtostadionin rakentamisen. Myös kesäharjoittelupaikkojen saaminen kuuluu suunnitelmaan. Latuverkostoa ylläpitää kunta. Valaistuja latuja on kaikkiaan 16 kilometriä ja korkeuseroa löytyy. Hiihtoseuran väki antaa kiitosta kunnalle hyvin hoidetuista laduista. Yhteistyö sujuu myös hyvin. Kilpailuihin ajetaan ladut Hiihtoseuran toiveiden mukaan. Hankesuunnitelmassa pyritään saamaan alue entistä enemmän ympärivuotiseen käyttöön. Vimpelin Hiihtoseuran lajeihin kuuluvat hiihdon lisäksi suunnistus ja maastojuoksu. Seura järjestää vuorollaan iltarastit kerran kesässä. Hiihtokilpailuja järjestetään melko paljon, omia nappulahiihtoja, Hippo-hiihdot, Pokaalihiihdot sekä yhdessä kunnan kanssa Viinilaaksohiihtely. Hiihtokoulua järjestetään säännöllisesti. Hiihdossa painopiste on ollut enemmän harrastehiihdossa kuin kilpailussa ja Lakeaharjun maastossa käy runsaasti hiihtäjiä myös paikkakunnan ulkopuolelta. Tähän saakka hiihtomaja on ollut varsin vähäisessä käytössä, mutta nyt toivotaan käytön lisääntyvän. Kun tilat saadaan viihtyisään kuntoon, voidaan tiloja vuokrata ulkopuolisille erilaisten tapahtumien Hiihtomajan kunnostus Vimpelin Hiihtoseuran hiihtomaja Hiihtomaja, Lähdetie, Vimpeli. Toimenpiteet Rakennuksen ulkomaalaus. Sisäsaunan rakentaminen. Sisääntulokatoksen parantaminen ja ulkoterassin rakentaminen. Varaavan takan rakentaminen. Piha-alueen tasaaminen ja siistiminen. Sadevesien kulun ohjaaminen rakennuksesta poispäin. Ilmalämpöpumpun hankkiminen. Jääkaapin hankkiminen. Kustannusarvio 18 046,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 12 632,20 euroa. Yksityinen rahoitus 5 413,80 euroa, josta talkootyön osuus 4 060,00 euroa. järjestämiseen. Yhdistys on asettanut rajoituksen, että alkoholia tiloissa ei saa nauttia. Hiihtomajasta on tullut myös partiolaisten kolo. Vimpelin Villikehrät on ollut ilman tiloja, nyt Hiihtoseura on sopinut heidän kanssaan Hiihtomajan tilojen käytöstä. Partiolasten varusteet ovat hiihtomajan tiloissa ja partiolaiset kokoontuvat tiloissa kaksi kertaa viikossa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös hiihtomaan järjestäminen majan läheisyyteen. Jäsenmaksukeräyksen yhteydessä Hiihtoseura lähestyy myös yrityksiä uudella tavalla. Hankkeen eteenpäin vieminen on sujunut ongelmitta. Tero Havinen toteaa, että perheen, työn ja harrastuksen yhteensovittamisessa on ollut suurimmat ongelmat. Marko Timo lisää, että kesän aikana pesäpallokauden ollessa kuumimmillaan hiihtomajalla ei ole tapahtunut mitään. Hiihtoseura on saanut vietyä hanketta eteenpäin myös taloudellisesti hyvin. Pankin kanssa on alustavasti ollut sopimus lainasta, mutta sitä ei ole tarvinnut käyttää. Rahat on saatu riittämään nipin napin, toteaa Marko Timo. Kun remontti saadaan valmiiksi, oven lukkoon vaihdetaan lukkopesä, sillä nyt ei tiedetä kenellä kaikilla on avaimia. Remontin jälkeen kontrolli tiukentuu ja avaimen saa hallituksen jäseniltä. Piha on tasattu, rakennus maalattu, sisääntulokatosta parannettu ja etuseinälle on rakennettu ulkoterassi.

12 PIKKOLO-loppuraportti Pelkkalan Kyläseura Kylätalon remontointi Talo on saanut uuden maalipinnan ja ulko-ovet. Kylätalon keittiöön hankittiin liesi. Lisäksi hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua. Kunniakirjojen joukossa on vuodelta 1990 nimitys valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Pelkkalan kylässä on viitisenkymmentä asukasta. Ikärakenne painottuu eläkeläisväestöön. Syksyllä 2011 kylän nuorin asukas on 13-vuotias. Lapsiluku on kuitenkin kasvussa, sillä vuoden loppupuolella ja vuoden 2012 alussa kylään odotetaan syntyvän yhteensä kolme lasta. Pienokaisia odottavista äideistä Saila Myllykoski ja Kirsi Siltamäki ovat aktiivisesti mukana kyläseuran toiminnassa. Kylän työikäinen väestö käy pääosin muualla töissä. Turkistarhoja on ollut enimmillään 11, nyt niitä on kaksi. Joka talossa on ollut myös lypsykarjaa, nyt lypsykarjaa ei ole yhdelläkään tilalla. Kkolmella tilalla on kuitenkin eläimiä; mullikasvattamo, emolehmiä ja hiehokasvattamo. Monessakaan talossa ei ole jatkajaa. Pelkkala valittiin valtakunnallisesti Vuoden kyläksi 1990. Kylässä on oma vesiosuuskunta. Kyläläisillä on myös yhteinen jätekontti ekopisteen yhteydessä. Kyläseuran sihteeri Saila Myllykoski maksaa jätemaksut kyläyhdistyksen tililtä ja laskuttaa vuoden lopussa talouksia henkilöluvun mukaan. Pikkolo-hankkeella tehdyn remontin myötä kylätalo on entistä ehommassa kunnossa. Kylätalolle mahtuvat kerralla kaikki kyläläiset. Tarkoituksemme oli remontin yhteydessä tiivistää ikkunat, mutta ne hajosivat kun ryhdyimme työhön, niinpä uusimme kaikki 12 ikkunaa, kertoo hakkeen yhdyshenkilönä toiminut Tapani Holkkola. Remontin yhteydessä uusittiin myös kaksi ulko-ovea. Talon etelän puoleinen rimoitus uusittiin ja koko talo maalattiin, lisäksi asennettiin vesikourut. Lämmitysjärjestelmänä on kaksi pystymuuriin sijoitettua varaavaa yösähköyksikköä sekä sähköpattereita. Hankkeen puitteissa hankittiin lisäksi kaksi ilmalämpöpumppua. Kyläläisistä Jarkko Myllykoski on nimetty talon isännäksi. Hän huolehtii siitä, että rakennus on riittävän lämmin, etteivät vesiputket pääse jäätymään. Hankkeen yhteydessä keittiöön hankittiin myös liesi. Nyt ruoka voidaan laittaa kylätalolla, aikaisemmin emännät laittoivat ruoan kotona ja toivat sen kylätalolle. Säännöllistä toimintaa kylätalolla ei tällä hetkellä ole. Saila Myllykoski on aikaisemmin pitänyt jumppaa ja lupailee jatkaa toimintaa myöhemmin, kunhan on saanut uuden kyläläisen maailmaan. Kansalaisopiston kudontapiiriin ei ole riittävästi väkeä, vaikka kylätalon tiloissa on myös useammat kangaspuut. Itsenäisyyspäivänä kylätalolla järjestetään hirvipäivälliset, tapahtuma on samalla koko kylää kokoava itsenäisyyspäiväjuhla. Kylätaloa on vuokrattu erilaisten perhejuhlien pitämiseen. Kansanmusiikkiyhtye Pömpelit on pitänyt kylätalolla pari konserttia, jotka ovat olleet erittäin suosittuja. Väkeä on ollut jopa 60 henkeä. Varoja toimintaan kyläyhdistys saa jäsenmaksuista ja konevuokrista. Kyläyhdistys on myös vuokrannut kylän läheisyydessä, mutta naapuripitäjän puolella olevan pienen järven ja järjestänyt järvelle kalastustoimintaa. Järvi on vuokrattu 50 vuodeksi, ensimmäisen Kylätalon remontti Pelkkalan kylätalo, Korventie 475, Kauhavan Voltti Toimenpiteet eteläseinän rimojen vaihto kylätalon ulkomaalaus vesikourujen asennus ikkunoiden vaihto kahden ilmalämpöpumpun hankinta kahden ulko-oven vaihto lieden hankinta Kustannusarvio 14 980,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 10 486,00 euroa. Yksityinen rahoitus 4 494,00 euroa, josta talkootyön osuus 3 370,00 euroa. kesän teimme kunnostustöitä ja seuraavat 16 vuotta järjestimme kalastustoimintaa. Kesällä 2011 olemme kuitenkin pitäneet välivuoden. Pohdimme nyt jatkammeko kalastuksen järjestämistä, kertoo Tapani Holkkola. Järven rannat ovat pehmoiset ja ne on kierretty pitkospuilla, jotka ovat jo menneet huonoon kuntoon. Flankkua meillä kyllä olisi uusien pitkospuitten laittamiseksi, Holkkola toteaa. Kylässä on uimapaikkana hiekkamontut. Uimapaikka on kesäisin ahkerassa käytössä, ja uimareita tulee kauempaakin. Vesistö on kuitenkin matala ja alueelle laskee vesi ympäröivistä metsistä. Syksyn aikana alue on ruopattu ja puhdistettu. Holkkola toteaa, että kylän yhteisiin talkoisiin osallistuvat kaikki kynnelle kykenevät. Monenlaisia talkoita kylässä on ollutkin. Aikaisemman kylätalon kunnostuksen yhteydessä hankittiin Uudestakaarepyystä leppää paneelilautoihin. Puut hakattiin itse, sahattiin ja kuivattiin kylätalon sisällä. Kylän katuvalot on pystytetty talkoilla, kunta antoi tarvikkeet. Talkoilla on myös kunnostettu pärehöylä ja tervahauta. Kylätalon piha-alueella olevassa ulkorakennuksessa on muun muassa Alahärmän kunnan ensimmäinen paloauto. Kyläyhdistyksellä on tarkoitus kunnostaa auto. Sillä voisi ajeluttaa vaikka hääpareja, visioi Holkkola. Kylätalo tarjoaa puitteet monenlaisille tilaisuuksille.

Härmänkylän Nuorisoseura Seurantalon lämmitysjärjestelmän uusiminen PIKKOLO-loppuraportti 13 Puhaltimet antavat nopeasti lämpöä taloon. Sähkölaitteet korjattiin ja ylimääräiset poistettiin. Lämmityksen säätimet ja mittarit ovat siististi kaapissa. Salmiakkikuviot tuovat lisäsäväyksen tarkistettuun, huollettuun ja maalattuun ulkoseinään. Härmänkylän nuorisoseurantalo eli Onnela on rakennettu 1910-luvulla. Rakennusta on peruskorjattu 1970- ja 80-luvuilla ja aivan viime vuosina taloon on laitettu myös uusi vesikatto. Pikkolo-hankkeen puitteissa Onnela liitettiin kaukolämpöverkkoon. Rakennukseen asennettiin kaksi lämpöpuhallinta, jotka toimivat kaukolämmön avulla. Aikaisemmin lämmitys oli järjestetty sähköpattereitten avulla. Nyt tarpeettomaksi jääneet sähköpatterit poistettiin. Muutamia sähköpattereita kuitenkin edelleen jätettiin, mutta kaikkien pattereitten kunto tarkastettiin. Kaukolämpö koettiin turvalliseksi lämmitysvaihtoehdoksi ja samalla lämmityskustannuksissa saadaan säästöä. Sähköllä lämmitettäessä kustannukset olivat 1000 euroa kuukaudessa, nyt lämmityskustannukset on saatu huomattavasti pienemmäksi. Onnelan ulkolaudoitus käytiin läpi, korjattiin huonot kohdat ja talo maalattiin. Aikaisemmin talo oli vaaleanpunertava. Maalausta suunniteltaessa kaikki saivat sanoa mielipiteensä ja väristä äänestettiin. Yksi äänesti entisen värin puolesta, muut kannattivat punaista, johon sitten myös päädyttiin, kertoo Elsa Kumpula. Elsa on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuosikymmenien ajan erilaisissa tehtävissä. Ikkunoissa ei aikaisemmin ollut vuorilautoja. Nyt vuorilaudat laitettiin ja maalattiin valkoiseksi. Valkoiset vuorilaudat raikastavat talon ilmettä. Rakennuksen takaseinässä ei ole ovia eikä ikkunoita. Maalauksen yhteydessä Mia Salo Voltin Väristä ehdotti salmiakkikuvioiden tekemistä takaseinään, jolloin seinästä saatiin elävämpi. Kuvioiden kehykset maalattiin valkoisella, jolloin ne nousevat esiin isosta seinäpinnasta. Maalauksessa oli kova työ, talo maalattiin osin kolmeen kertaan, että saatiin vanha väri peittoon. Pinta oli huokoinen ja veti maalia, kertoo talkoissa mukana ollut Heikki Karkaus. Alahärmän kesätapahtuman, Härmäläästen Häjyylyjen, yhtenä osana ovat alusta alkaen olleet kesäteatterinäytelmät, joiden esityksestä Härmänkylän Nuorisoseura on vastannut. Muutamana kesänä näytelmiä esitettiin Alaviitalan tuvan pihamaalla, mutta sitten Onnelan piha-alueelle, joen rantaan tehtiin kesäteatteri, jota on vuosikymmenten varrella kohennettu ja parannettu. Härmänkylän Nuorisoseura toimii aktiivisesti ja näytelmätoiminta on keskeinen osa toimintaa. Nuorisoseuratoiminta ja näytelmätoiminta kokoavat harrastajia koko Alahärmän alueelta ja yhteistyötä on myös muiden kaupunginosien näytelmäharrastajien, erityisesti ylihärmäläisten ja kortesjärveläisten kanssa. Näytelmätoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä myös Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa. Häjyylyjen aikaan kesäteatterissa esitetään vuosittain kaksi näytelmää. Näytelmätoiminnalla saadaan rahoitettua talon ja alueen ylläpitokustannuksia. Lapset kokoontuvat Onnelassa tanssikurssille, Härmänkylän nuorisoseuran remontti Härmänkylän Nuorisoseura, Onnelanranta 2, Kauhavan Alahärmä Toimenpiteet Lämpöpuhaltimien hankinta Sähkölaitteiden korjaus ja ylimääräisten poisto Ulkolaudoituksen tarkistus, huolto ja maalaus Kustannusarvio 20 100,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 14 070,00 euroa. Yksityinen rahoitus 6 030,00 euroa, josta talkootyötä 4 520,00 euroa. keppihevoskurssille ja leipomakursseille. Toimintaa järjestää Pikku-Häjyjen Vanhemmat -yhdistys. Eläkeliiton piiri on pitänyt tiistai-kerhoa Onnelassa. Härmänkylän Nuorisoseura toimii aktiivisesti erityisesti Lahdenkylän ja Härmänkylän kyläyhdistysten sekä myös muiden alueen yhdistysten kanssa. Syksyn aikana Onnelassa järjestettiin muun muassa joulumyyjäiset Lahdenkylän kyläyhdistyksen kanssa. Myyjäiset saivat hyvän vastaanoton. Tiloja vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tapahtumien sekä muun muassa perhejuhlien järjestämiseen, lisäksi huonekalukalukauppiaat ja ompelukonekauppiaat vuokraavat tiloja myyntitoimintaan. Onnelan väki on tyytyväinen hankkeen toteuttamiseen. Hanke pantiin runnaamalla läpi pikaisella aikataululla. Hanke eteni hyvin ja toiminta pysyi hyvin kustannusarviossa, toteavat Kumpula ja Karkaus. Aktiiviset talkoolaiset antavat kiitosta Aisaparille siitä, että apua ja neuvoja on saatu hyvin. Ongelmana hankeen toteuttamisessa oli se, että rakennustarvikkeiden hinnat nousivat koko ajan ja rakennustarvikkeiden saatavuus oli ajoittain vaikeaa. Elsa Kumpula ja Heikki Karkaus ovat tyytyväisä seurantalon remonttihankkeen lopputulokseen.

14 PIKKOLO-loppuraportti Huhmarkosken kyläyhdistys Kylätuvan remontti Tietokone on tarpeen kursseja pidettäessä. Lapsille on leikkivälineistöä. Huhmarkosken kylätalo sijaitsee vuokrakiinteistössä. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Kiinteistön omistaa Mika Piri. Tila on toiminut kylätalona reilun kahden vuoden ajan. Huhmarkosken kyläyhdistyksen toiminnalla on pitkät perinteet, mutta toiminta hiipui vähän kerralla. Aikaisemmin kylätalona ollut vanha terveystalo oli kaupungin omistama ja kun kaupunki myi kiinteistön, jäi kylä ilman kylätaloa. Uinuva kylätoiminta sai kuitenkin uutta puhtia, toiminta vireytyi ja kyläyhdistys ryhtyi aktiivisesti etsimään uutta kylätaloa. Kylätalon tiloiksi löydettiin sopiva kiinteistö keskeiseltä paikalta. Nykyinen kylätalorakennus on alkujaan rakennettu asunnoksi, mutta se on myöhemmin toiminut muun muassa huoltoaseman kahviona ja postina. Pikkolo-hankkeen kautta kylätaloon on hankittu ilmalämpöpumppu, seinät ja katot on maalattu, wc-kalusteita uusittu ja tiloihin hankittu kalusteita, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tuira. Juha Tuira toteaa, että talkootyö alkaa nykyisin olla katoavaa perinnettä, mutta hallituksen lisäksi aktiivisesti talkootyössä on muutamia henkilöitä. Karkeasti arvioiden aktiivisia talkoolaisia on kymmenkunta. Huhmarkosken kylätalossa on säännöllistä toimintaa viikoittain. Kylätalolla pidetään pyhäkoulua, äiti lapsi -piiri kokoontuu, kansalaisopistolla on kudontapiiri ja lisäksi Aijoos-hanke kokoontuu joka toinen viikko. Tiloja vuokrataan koulutus- ja kokouskäyttöön ja kylän omien yhdistysten kokouksia pidetään tiloissa. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Kylätuvan remontti Huhmarkoskentie 352, Kauhava Toimenpiteet Ilmalämpöpumpun hankinta Seinien ja sisäkaton kunnostus Yhden väliseinän rakentaminen Huoneiston kalustaminen ja muiden talon toiminnalle oleellisten kalustojen, tietokoneen ja grillin, hankinta. Kustannusarvio 8 680,40 euroa. Tuki 70 prosenttia, 6 076,28 euroa. Yksityinen rahoitus 2 604,12 euroa, josta talkootyön osuus 1 510,00 euroa. Omina tapahtumina kyläyhdistys järjestää erilaisia tempauksia. Kesällä oli muun muassa kirjailija Antti Tuuri jutustelemassa kyläyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Erilaisia laulutilaisuuksia järjestetään myös, joulun alla muun muassa joululaulutilaisuuksia. Kyläyhdistys hankkii varoja toiminnan ylläpitoon muun muassa tekemällä ja myymällä kyläyhdistyksen omaa kalenteria. Näiden tilojen myötä toimintaa on selvästi vireytynyt, toteaa Juha Tuira. Hän lisää, että pääsiäiskokkoa on poltettu jo muutamana vuonna ja sitä perinnettä myös jatketaan. Äitienpäivänä kyläyhdistys järjestää päivälliset. Kylätalolla voi harrastaa monenlaista. Takka tuo viihtyisyyttä, grilli odottaa kesää. Sisäkatto kunnostettiin ja kalusteita uusittiin. Ilmalämpöpumppu tuo lisälämpöä tupaan. Mervi Niemi-Huhdanpää luovutti Juha Tuiralle Aisaparin viirin muistoksi onnistuneesta hankkeesta. Seinät kunnostettiin ja rakennettiin yksi väliseinä.

Haapakosken Nuorisoseura Seurantalon lämmitys ja turvallisuus PIKKOLO-loppuraportti 15 Ilmalämpöpumppuja on kaikkiaan neljä. Vanhat lämmittimet lämmittävät, mutta lämpö ei kierrä, vaan nousee ylös. Haapakosken ns on Etelä- Pohjanmaan Vuoden nuorisoseura 2011. Seurantalon seinällä on pitkä rivi kunniakirjoja vuosien varrelta. Kalevan Nuorten kerho toimii aktiivisesti. Nuorisoseuran perinteisiin kuuluu koko kylän joulujuhla kuvaelmineen. Etelä-Pohjanmaan Vuoden Nuorisoseura 2011 on Haapakosken Nuorisoseura. Huomionosoitus jaettiin ensimmäisen kerran ja se luovutettiin Etelä- Pohjanmaan Nuorisoseuran syyskokouksen yhteydessä 19. marraskuuta. Haapakosken Nuorisoseura on vireä 111-vuotias. Aktiivisuudesta kertovat seurantalon seinillä olevat lukuista kunniakirjat. Kaikki eivät ole mahtuneet seinille, on niitä vielä kaapeissakin, toteaa puheenjohtaja Marja- Leena Laurila. Kalevan Nuoret kokoontuvat nuorisoseuralla tiistaisin. Sählyryhmiä on kaikkiaan viisi, ja kokoontumisia on maanantaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Harmonikkaryhmä kokoontuu torstaisin. Yhyrellaaset on naisten tanhuryhmä, jossa jäseniä on haapakoskelaisten lisäksi muualtakin, kokoontumispäivä on sunnuntaisin. Senioreiden lauluryhmä on kokoontunut syksyn aikana maanantaisin. Toiminnassa on aktiivisia vetäjiä ja Allianssin hanketoiminnan kautta nuorisoseuralla oli puolen vuoden ajan työllistettynä nuori ohjaaja. Haapakosken Nuorisoseuralla järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Myyjäisiä pidetään pari kertaa vuodessa. Seuran pihassa oleva urheilukenttä on myös ahkerassa käytössä. Kesäkisat, koskiseurat, agilitytoimintaa ja metsästyskoirien koulutusta on järjestetty piha-alueella. Vireän seuran jäsenet osallistuvat aktiivisesti oman järjestön kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin sekä tempauksiin. Härmä-elokuvan tekemiseen Haapakosken Nuorisoseura osallistui järjestämällä siivoukseen ja ravintolatoimintaan kuusi henkilöä, Laurila kertoo. Eri ryhmät, Kalevan Nuoret, Tanhuryhmä Yhyrellaaset ja Haapakosken Harmonikat esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissa muun muassa Simpsiö soi- ja Joupiska soi -tapahtumissa. Kylässä toimivat yhdistykset tekevät hyvää yhteistyötä. Koko perheen joulujuhla on nuorisoseuran kerhojen päätöstilaisuus ja kylän yhdistysten yhteisponnistus, jossa maa- ja kotitalousnaiset hoitavat kahvituksen, maamiesseuran vastuulla on kuusen hankkiminen, joka nykyisin allergioiden vuoksi on muovikuusi, ja nuorisoseuran väki hoitaa ohjelman ja ilmoituksen lehteen. Lapuan Virkiän alajaostona toimiva Haapakosken Kiri hoitaa paikalle Joulupukin. Myös kyläyhdistyksen kanssa on yhteistyötä. Vuoden 2011 aikana seurantaloa vuokrattiin 17 häätilaisuuteen ja 24:een muuhun tilaisuuteen. Pikkolo-hankkeesta nuorisoseura haki tukea lämmitysjärjestelmän parantamiseen. Seuralla on neljä sähkölämmitintä. Nyt on lisäksi hankittu neljä ilmalämpöpumppua, joilla pyritään energiakulut pitämään kurissa. Sähkölämmittimet kyllä tuottavat lämpöä, mutta lämmin ilma nousee kaikki ylös. Ilmalämpöpumput kierrättävät ilmaa ja tiloista saadaan Haapakosken NS:n hankinnat Haapakosken Nuorisoseura, Hourunkoskentie 52, Lapua Toimenpiteet Lämmitysjärjestelmän parantaminen Kameravalvontalaitteiston hankinta Kustannukset 6807,47 euroa. Tuki 70 prosenttia, 4765,23 euroa. Yksityinen rahoitus 2042,24 euroa, josta talkootyön osuus 0 euroa. heti lämpimät, toteaa Laurila. Hankkeen puitteissa nuorisoseuralle hankittiin myös valvontalaitteistot. Laitteisto ei varsinaisesti kuvaa mitään, mutta antaa hälytyksen kolmeen kännykkään. Haapakoskella on noin 450 savua, asukkaita noin 1500. Alueella on Haapakosken ja Männikön koulut. Koulut ovat täynnä tenavia ja kylään rakennetaan vilkkaasti, tyhjillään olevia taloja ei kylässä ole. Marja-Leena Laurila toteaa, että talkoisiin saadaan tarvittaessa väkeä. Jos jotain remonttia tehdään, niin väkeä on hyvinkin, mutta haravointi- ja ulkosiivouskökkään ei niinkään saa väkeä mukaan. Tapahtumista tiedotetaan lehti-ilmoituksilla, kökkiin kutsutaan myös tekstiviestein, ja koulujen kautta oppilaitten mukana menee koteihin viestiä. Kotisivuilta löytyy myös tietoa nuorisoseuran asioista. Marja-Leena Laurila toteaa, että osallistujamäärät kerhoissa vaihtelevat, mutta toiminta jatkuu edelleen vireänä. Kuluvan syksyn aikana kylässä on pantu matkaan kylähistoriikin tekeminen. Ensimmäiset palaverit on pidetty ja tavoitteena on saada kyläkirja valmiiksi parin vuoden kuluttua. Perinteinen pääsiäisvalkea järjestetään yhdessä kyläyhdistyksen kanssa. Kansalaisopiston kuvataideopettajien kanssa on lisäki neuvoteltu valoveistoksista tapahtuman yhteyteen. Haapakosken Nuorisoseura on osallistunut Seurantalojen energia -hankkeeseen. Energiatehokkuuden parantamiseksi seurantaloon pitäisi uusia ulko-ovi, tiivistää ikkunoita ja ulkovuorausta. Pikkolo-hankkeen kanssa ei haapakoskelaisilla ole ollut mitään ongelmia. Muutaman kerran kävin Aisaparin toimistossa ja siellä täytettiin papereita. Kyllähän tämä paperisota on valtava. Talonkirjat pitää olla käsillä, kun anomuksia tekee, naurahtaa Laurila. Mukavaa on se, että pienellä omalla rahalla on saatu paljon aikaan. Jo nyt on huomattavissa säästöä sähkölaskussa, Laurila toteaa.

16 PIKKOLO-loppuraportti Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys Kylätalon remontti Kylätalon savupiippu on uusittu. Komeat pystyuunit on otettu jälleen käyttöön. Kleemola-Varpula-Varvaan kylätalo on aikaisemmin ollut Kleemolan kylän koulu. Kyläyhdistys osti rakennuksen kolmen kylän kylätaloksi vuonna 2008. Kylien alueella on noin 200 asukasta. Rakennus vaati remonttia, jotta se saatiin mahdollisimman lämpötehokkaaksi. Pikkolo-hankkeen puitteissa rakennuksen savupiippu muurattiin uudelleen, jolloin rakennuksessa olevat pystymuurit voitiin ottaa jälleen käyttöön. Lisäksi rakennuksen lämmitykseen hankittiin sähköpattereita ja ilmalämpöpumppu. Rakennuksen ulkolaudoitus korjattiin ja rakennus maalattiin. Lämpötehokkuutta saatiin lisää vaihtamalla kolme ulko-ovea. Kylätalossa on myös erillinen saunarakennus. Piharakennukseen tehtiin pintaremontti. Vanhassa kouluna toimineessa rakennuksessa on luokkatilojen lisäksi kahden huoneen ja keittiön käsittävä asuntokokonaisuus. Asunto-osa on vuokrattu kansalaisopistolle kudontapiirin käyttöön. Tiloissa on kaikkiaan kymmenet kangaspuut. Kudontapiirissä on toistakymmentä innokasta osallistujaa kanta-kauhavan ja Ylihärmän alueelta. Kylässä asuvista kudontapiiriläisistä osa on ollut aktiivisesti myös mukana talkoissa. Kaikkiaan talkoolaisten ydinjoukkoon on kuulunut parisenkymmentä henkeä, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja hankkeen yhdyshenkilö Ville Virrankoski. Kansalaisopiston lisäksi muuta säännöllistä viikoittaista toimintaa tiloissa ei ole, mutta erilaisia tapahtumia tiloissa on järjestetty muun muassa Aijjoos-hankkeen puitteissa. Vuosittain toistuvia tapahtumia ovat ulkoilupäivän, pääsiäisvalkean, Alajoki-hölkän ja pyöräilykampanjan järjestäminen. Ennen joulua kylätalolla järjestetään oma kuusijuhla, jossa esiintyjinä ovat kaiken ikäiset kyläläiset. Luontoiltoja järjestetään eri teemojen merkeissä Kleemola-Varpula-Varvaan kylätalon remontti Kleemola-Varpula-Varvaan kylätalon, Varpulantie 338, Kauhava Toimenpiteet Ulkolaudoituksen korjaus ja ulkomaalaus. Tikkaiden asennus. Kolme ulko-ovea vaihdettiin. Savupiipun muuraus. Ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden hankinta. Saunan pintaremontti. Kustannusarvio 9 365,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 6 555,50 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus 2 809,50 euroa, josta talkootyön osuus 2 100,00 euroa. muun muassa lintujen kevätmuuton aikaan ja kesäisin lepakkoillan merkeissä. Härmänmaan 4H-yhdistys on jo kahtena kesänä järjestänyt tiloissa taideleirin. Tiloja vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, ja muun muassa ylioppilasjuhlia on kylätalolla järjestetty. Nyt remontin jälkeen kylätalo palvelee entistä ehompana kyläläisten kokoontumispaikkana. Ville Virrankoski on iloinen siitä, että kylässä on aktiivisia talkoolaisia, jotka olivat innolla mukana kylätalon kunnostushankkeessa. Hankepapereitten täyttämisessä oli oma hommansa. Hän toteaa, että hanketta vietiin eteenpäin vaiheittain, jolloin myös kyläyhdistyksen kassavarat riittivät hyvin, eikä tilapäislainaa ole jouduttu ottamaan. Ilmalämpöpumppu tuo lisälämpöä. Ulkoseinät on korjattu ja maalattu. Alajoki-hölkkä on jokavuotinen kuntotapahtuma. Kylätalolla syntyy vaikkapa poppanaliinaa. Palkintojenjakotilaisuus kylätalon salissa. Uusi loimi viritetään porukalla paikoilleen.

Mäenpään Kyläseura PIKKOLO-loppuraportti 17 Kylätalon remontti Mäenpään kylätalolla on kotoisa tunnelma. Uusitut ikkunat antavat siistin vaikutelman. Toinen pumpuista on salin seinällä. Mäenpään kyläseura lähti toteuttamaan kylätalolla Pikkolo-hanketta tavoitteenaan energiakustannusten pienentäminen. Niinpä saliin vaihdettiin uudet ikkunat, ulko-ovi uusittiin ja kylätaloon hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua, joiden avulla pyritään lämmityskustannukset pitämään kurissa. Hanketta käynnistettäessä yhdyshenkilönä toimi Päivi Lakso. Hän toimi tuolloin myös kyläseuran puheenjohtajana. Päivin jäätyä äitiyslomalle otti varapuheenjohtajana toiminut Jouni Lammi vetovastuun hankkeen eteenpäin viemisestä ja hänestä tehtiin myös yhdistyksen puheenjohtaja. Hanke on edennyt hyvin ja toimintaa kylätalolla on runsaasti. Kylän omien tapahtumien lisäksi taloa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Kyläseuran alajaostona toimii emäntien ryhmä, joka huolehtii keittiöpuolesta. Kylätalon voi vuokrata emäntineen tai ilman emäntiä. Emännät ideoivat myös omaa toimintaa varainhankkimiseksi. Joulumyyjäisissä laatikot kävivät hyvin kaupaksi ja niinpä emännät päättivät tehdä laatikoita tilauksesta lisää. Laatikoita tilattiin noin 500. Kylätalon keittiö on erinomaisessa kunnossa ja Lakso toteaakin, että kyläyhdistyksen pyrkimyksenä on pitää talo ja laitteistot hyvässä kunnossa ja tekniikka sellaisena, että talon vuokraaminen on joustavaa. Viikoittain kylätalolla järjestetään kansalaisopiston jumppa. 4H-yhdistys pitää kerhotoimintaa lapsille. Kansalaisopiston piirinä kylätalolla ryhdyttiin harjoittelemaan näytelmää vuoden 2011 keväällä. Kansalaisopistolta saatiin ohjausapua näytelmään, Kylätalon remontti Mäenpään kylätalo Mäenpääntie 433, Kauhava Toimenpiteet Salin ikkunaremontti Ulko-oven uusiminen Kahden ilmalämpöpumpun asennus Kustannusarvio 12 056,00 euroa. Tuki 70 prosenttia, 8 439,20 euroa. Yksityinen rahoitus 3 616,80 euroa, josta talkootyön osuus 2 540,00 euroa. joka saatiin valmiiksi syksyllä. Ensi-ilta oli marraskuussa ja näytelmää esitetään vielä vuodenvaihteen jälkeenkin. Näytelmästä on tilattu myös vierailuesitys Pietarsaareen. Päivi Lakso toteaa, että Mäenpäässä on aktiivista ja osallistuvaa väkeä. Hanke on edennyt hyvin. Paperityöt ovat ottaneet aikaa, mutta muuten hanke on sujunut hyvin. Hankkeen positiivisiksi asioiksi Lakso mainitsee sen, että olosuhteet kylätalolla ovat nyt entistä paremmat. Hän arvelee, että nyt tehdyt toimenpiteet olisi toteutettu ilman hankettakin, mutta toteutus olisi tehty huomattavasti pidemmässä liemessä, eli hanke mahdollisti kunnostustyön toteuttamisen ripeällä aikataululla. Kylätalon tilat on käytetty tehokkaasti, pöydät pinotaan tarvittaessa rullakkolavalle näyttämön alle. Kylätalon ulko-ovi on uusittu. Maarit Moilanen ja kahvion ilmalämpöpumppu. Harmaat pantterit -näytelmässä Mäenpään kylätalon näyttämö muuttuu vanhainkodiksi. Aisapari järjesti Mäenpäässä Voimistuvat kylät -seminaarin marraskuussa, puhujana mm. Eero Uusitalo. Kylätalon keittiö on toimiva ja tehokas kokonaisuus, kehuvat Eila Rintamäki (vas.) ja Anni Keisala.

18 PIKKOLO-loppuraportti

PIKKOLO-loppuraportti 19

PIKKOLO-loppuraportti AISAPARIN ALUE AJASSAAN ELÄVÄ, ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN Tavoitteet: Onnelliset ja osallistuvat ihmiset Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö EVIJÄRVI Kortesjärvi Alahärmä LAPPAJÄRVI Ylihärmä KAUHAVA VIMPELI LAPUA ALAJÄRVI