Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020



Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäohjelman seuranta

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsäohjelman seuranta

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Metsäohjelman seuranta

Kainuun metsäohjelma

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsäohjelman seuranta

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Uudenmaan metsäohjelma

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Metsäohjelman seuranta

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Sisävesi LIFE IP -diat

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Suomen metsien inventointi

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSO-ohjelma :

Metsäohjelman seuranta

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsäohjelmien seuranta

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ihmisen paras ympäristö Häme

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Kaakkois-Suomen metsäohjelma

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Odotukset maakuntauudistukselta

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto.

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa

Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja -asetukseen (20.12.2013/1085 26 ja 30.12.2013/1308 17 ) Maakunnallisten metsäneuvostojen tulee 31.12.2015 mennessä laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma ajalle 2016-2020 Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Ohjelmassa määritellään keskeiset strategiset päämäärät, joiden saavuttamiseksi on tärkeää löytää toimenpiteitä ja ratkaisuja. Nämä liittyvät tiiviisti Kansalliseen metsästrategian linjauksiin ja maakuntien omiin kehittämistavoitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattu yhteys: TL 1 Kilpailukyky ja työllisyys, E. Pohjois-Pohjanmaan toimialojen jatkokehittäminen, Biotalous tulevaisuuden mahdollisuus, Toimenpide e. Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman toteuttaminen.

AMO-työn eteneminen Metsäneuvosto, käsittely: 8.6., 3.9. 15.10., 13.11., 10.12.2015 Verkkokyselyt kehittämistarpeista vko 26-27 WOOD-, NONWOOD-, ENVIRONMENT-työryhmät 2-3 kokoontumista VMI julkistaminen 8.9.2015 Luonnonhoidon toteutusohjelman laadinta, TOTELMA Metsäneuvosto, käsittely 13.11.2015 Lausuntopyynnöt vko 47 49 Metsäneuvosto, hyväksyntäkäsittely 10.12.2015

Alueelliset metsäohjelmat / sisältö ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN RUNKO 0. Yhteenveto 1. Johdanto 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet A. avaintavoitteet ja toimenpiteet (Kansallisesta metsästrategia 2025) B. muut tavoitteet ja toimenpiteet 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen 7. Ohjelman vaikutukset 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Sisällössä on huomioitu metsäasetuksen (1308/2013) 17 :ssä mainitut asiat, toimintaympäristön muutokset sekä nykyisten ohjelmien toimeenpanosta saadut kokemukset.

PP metsäohjelma VISIO: Pohjois-Pohjanmaan metsien lisääntyvät mahdollisuudet hyödynnetään biotaloudessa kattavasti Lisääntyvät mahdollisuudet = puu, muut fyysiset luonnontuotteet (marjat, yrtit, sienet jne), ihmisen luonnosta saamat muut hyödyt, luontoarvot Hyödynnetään = hoidetaan ja käytetään kestävästi niin, että niistä syntyy kasvua elinkeinoelämään (tuloja, työpaikkoja) sekä parempaa ympäristöä Biotaloudessa = metsien tarjonta kytkeytyy biotalouden monimuotoisiin tuotantoketjuihin raaka-aineina, käyttöympäristöinä, itsenäisinä ja täydentävinä tuotteina sekä palveluina Kattavasti = Maakunnan eri osissa löydetään hyödyntämisen menettelyt ja kanavat, mahdollisuuksia ei jätetä hyödyntämättä, mutta toimitaan metsäluonnon ja yhdessä asetettujen reunaehtojen puitteissa Suomen metsäkeskus 5

Strategiset päämäärät 1. Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 2. Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 3. Metsäbiotalouden merkitys ja odotukset näkyvät alueella Suomen metsäkeskus 6

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 1. Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 1.1 Hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen nostetaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä 1.1.1 Toimintamallit, jolla puun myyjät ja ostajat saavat tietoa hakkuumahdollisuuksista ja markkinoiden kehityksestä ja osaavat hyödyntää näitä tietoja 1.1.2 Puun energiakäytön edistäminen erilaisissa energiantuotantoympäristöissä (suuret laitokset/lauhdesähkö, hajautettu energiantuotanto/chp, kotitaloudet) 1.1.3 Edistetään puunkäyttöä ja sitä lisääviä investointeja Suomen metsäkeskus 7

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 1.2 Metsien muiden ekosysteemipalvelujen piiristä nousee liiketoimintaa ja palveluja yhteiskunnalle 1.2.1 Matkailu- (ja hyvinvointi) tuotteiden kehittäminen yritysten palvelutarjontamahdollisuuksiin ja asiakaskysyntään pohjautuen yhdessä metsänomistajien kanssa 1.2.2 Luonnontuoteliiketoiminnan (marjat, yrtit, sienet, riista jne.) kehittäminen metsästä kuluttajalle 1.2.3 Metsien hyödyntämisestä julkisessa palvelutarjonnassa haetaan ja edelleen kehitetään metsänomistajia, palvelun tuottajia ja käyttäjiä tyydyttäviä toimintamalleja Suomen metsäkeskus 8

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 1.3 Metsäluonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet ja vesiensuojelu kohdistetaan ja toteutetaan vaikuttavasti 1.3.1 Talousmetsien käsittelyssä toteutetaan metsänhoitosuositusten ja metsäsertifioinnin vaatimusten mukaisesti mahdollisuudet luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun 1.3.2 METSO-ohjelman toteutuksessa tuki kohdennetaan arvokkaimpiin luontotyyppeihin ohjelman tavoitteiden mukaisesti 1.3.3 Luonnonhoidon aktiivisten toimenpiteiden painopiste on vesiensuojelu ja lisäksi harvinaisten elinympäristöjen kunnostus Suomen metsäkeskus 9

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 2 Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 2.1 Tieverkosto ja varastointipaikat vastaavat nykyisen ja tulevan puunkäytön tarpeita 2.1.1 Tieverkon pullonkaulat paikallistetaan ja haetaan ratkaisut niiden poistamiseen 2.1.2 Terminaalitarpeet kartoitetaan ja käynnistetään toteutus 2.1.3 Teiden hoidosta vastaavia tahoja aktivoidaan hoidon järjestämiseen Suomen metsäkeskus 10

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 2 Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 2.2 Metsänomistuksen yrittäjämäisyys ja aktiivisuus lisääntyy 2.2.1 Yrittäjämäisen ja aktiivisen metsäbiotalouden harjoittamisen toimintatapojen käyttöönottoa edistetään 2.2.2 Metsäbiotalouden harjoittamista tehostavien digitaalisten palvelujen määrää, sisältöjä ja käyttöä lisätään 2.2.3 Metsätilojen pirstoutumista ehkäistään sukupolvenvaihdosten ja kuolinpesien purkamisen paremmalla valmistelulla 2.2.4 Metsätilusjärjestelyillä parannetaan metsätilojen käytettävyyttä a Suomen metsäkeskus 11

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 2 Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 2.3 Metsien monipuolisen käytön ratkaisuissa käytetään uusia menetelmiä 2.3.1 Puuntuotannon rästien purkamiseen taimikon ja nuoren metsänhoidossa sekä ensiharvennuksissa haetaan ja otetaan käyttöön tehokkaita ratkaisutapoja 2.3.2 Turvemaiden metsien käsittelyyn ja puunkorjuuseen sekä vesiensuojeluun haetaan ja otetaan käyttöön uusia ratkaisutapoja 2.3.3 Paikkatietoa tuottamalla ja sen analysointia hyödyntämällä parannetaan metsätalouden toiminnan kannattavuutta, luonnon- ja vesienhoidon suunnittelua ja metsien erilaisten käyttömuotojen välillä tehtäviä valintoja ja yhteensovittamista 2.3.4 Tutkimuksella ja kokeiluilla haetaan monipuolista tietoa ja kokemuksia puun ja metsien muiden tuotteiden tuotannosta sekä luonnon- ja vesienhoidosta Suomen metsäkeskus 12 b

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 3 Metsäbiotalous näkyy alueella 3.1 Metsäbiotalouden tarpeet ohjaavat maankäyttöä, koulutusta ja tutkimusta 3.1.1 Maankäytönsuunnittelusta, erityisesti kaavoituksesta, vastaavien toimijoiden kanssa neuvotellaan metsäbiotalouden tarpeiden huomioon ottamisesta 3.1.2 Metsäbiotalouden koulutustarpeet tuodaan koulutuksen järjestäjien tietoon ja tehdään aktiivista yhteistyötä sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa 3.1.3 Metsäbiotalouden tutkimuksen ja kehittämistyön kohdentamista ja resurssointia edistetään yhteistyöllä Suomen metsäkeskus 13

Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 3 Metsäbiotalous näkyy alueella 3.2 Metsäbiotalouden arvostus vahvistuu 3.2.1 Viestitään metsäbiotalouden toimenpiteistä ja metsäohjelman toteuttamisen vaikutuksista 3.2.2 Toimijat lisäävät lasten ja nuorten metsäbiotalouden tuntemusta 3.2.3 Arvokkaat metsämme - yksilöiden ja yhteisöjen oivallusten ja vastuunoton kannustaminen metsän- ja luonnonhoidossa Suomen metsäkeskus 14

Kärkihankkeet vuosina 2016-2018 Metsäenergian käyttökohteita maakuntaan Puun kuljetusolosuhteet paremmiksi Rästien purkamisen toimintamallit ja niiden käynnistys Vuosittain järjestettävät maakunnan metsäbiotalouden tiedonvaihtofoorumit Matka metsien hyödyntämisen uudelle tasolle Yrittäjämäisen ja aktiivisen metsänomistuksen kehittäminen Paikkatiedon hyödyntämisen ja digitaalisten palvelujen kehittämisen hankekokonaisuus (a,b) Osaamisen varmistaminen Talousmetsien luonnonhoidon ja vesiensuojelun osaamisen ja hyvien käytäntöjen jalkauttaminen Tuotekehityshanke matkailu-, hyvinvointi- ja virkistyskäytön palvelukonseptien luomiseksi yrityksille ja julkiseen tarjontaan Suomen metsäkeskus 15

MITTARIT (ohje) 1)Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luke) - Metsäteollisuus M (a) - Metsätalous M (a ja m) 2) Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys (Luke) - Metsähake milj. m3 (a ja m) - Kiinteät puupolttoaineet yhteensä milj. m3 (a ja m) 8) Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset kohdistuvat (SMK) - % metsäalasta, johon kohdistuu (a ja m) 9) Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto (Luke) - sijoitustuotto % (huomioiden ja ei-huomioiden kantohintojen kehitys) (a ja m) 10) Metsänhoito- ja perusparannustyöt (Luke) - ha tai km työlajeittain (a ja m) 3) Puuston kasvu talousmetsissä (Luke) - Runkopuu milj. m3 (a ja m) 4) Vuotuiset puuston korjuumäärät (Luke) - Runkopuun hakkuukertymä milj. m3 (a ja m) - Oksat, kannot, juurakot milj. m3 (a ja m) 5) Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELYt ja SMK) - ELY:ien ja metsäkeskuksen rahoitus alemman asteiseen tieverkkoon (a) 6) Rekrytoinneissa työvoiman määrä ja osaaminen vastaa metsäalan tarvetta (SMK + maakunnan metsäneuvosto) - Laadullinen arviointi (voidaan täydentää mol.fi saatavalla tiedolla avoimista metsäalan työpaikoista) 7) Yli 50 ha:n yksityisten metsätilojen ja yhteismetsien pinta-alaosuus (Luke) - Yhteensä % (a ja m) 11) METSOn toteutus (SMK, Ely:t) - ha eri työlajit (m) otetaan luonnonhoidon toteutussuunnitelmasta 12) Metsätalouden vesistövaikutukset - laadullinen arviointi ml. vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanosta saatava tieto 13) Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu (Luke) - hiilinielu milj. tn CO2; lasketaan jaolla Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi, jota hyödynnetään 14) Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärät (a ja m) (Metsähallitus) 15) Metsällisiin tapahtumiin osallistuneet lapset ja nuoret (a ja m) (SMK ja SMY Suomen metsäkeskus 16

MITTARIT (alueellisia) Metsäluonnon tila lahopuun määrä talousmetsissä m3/ha (METLA, erikseen Pohjois-Suomi / Etelä- Suomi, luonnontila.fi ME6) nykytila, vrt 2020 kpl uhanalaisuus lieventynyt/kasvanut (a) metsälajien uhanalaisuusluokan muutos (SYKE, seuraava uhanalaisuusarviointi 2020, luonnontila.fi ME13) nykytila, vrt 2020 Metsänhoidon rästit Taimikonhoidon rästit, nykytila, vrt 2020 (VMI) Ensiharvennuksen rästit, nykytila, vrt 2020 (VMI) Suomen metsäkeskus 17