BEST PRACTICES IN INNOVATION POLICIES an International Study

Aluksi BEST PRACTICES IN INNOVATION POLICIES an International Study Suomen innovaatiojärjestelmän soveltaminen on ainutlaatuista ja vielä kilpailukykyistä Vertaistutkimus ei anna merkittäviä ideoita uudistuksiin Parantamisen varaa on proaktiivisessa, henkilöresurssien ja infrastruktuurin kehittämisessä Nopeus ja joustavuus keskeisiä kehityksessä Kaukoitä (KR,TW,SG) nopein ja tehokkain innovaatiotoiminnassa Suomen vaarana jäädä EU päätöksenteon hitauden jalkoihin Missään maassa ei T&K toiminta ole tasapainossa kansallisen arvonlisän tuoton kanssa Palvelu- ja julkinen sektori eivät ole integroituneet innovaatiojärjestelmiin

Value added by sectors, Finland 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 Industry Services Public Other

Finland: Value Added by Industries 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,0 %

Fig. 3.1 Value Added by Sectors 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % Industry Services Public sector Other 20,0 % 10,0 % 0,0 % Finland Canada Denmark Germany South Korea Norway Taiwan United States

Fig. 3.2 Share of Manufacturing Exports by Level of Technology 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% High-technology Medium-high technology Medium-low technology Low technology 20,0% 10,0% 0,0% Canada Denmark Finland Germany Norway United States

Fig. 4.4.4 South Korea: Value Added by Industries 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 2,0 % 1,0 % 0,0 %

Fig. 4.4.1 Structure of National R&D System President NSTC MOST OSTI MOCIE MIC Others KOSEF ITEP KISTEP IITA Agencies KITECH Main Bodies of R&D (Research institutions under Research Council Private Companies, Universities etc) R&D structure MOST

Fig. 4.4.2 National Science & Technology Council System (NSTC) National Science & Technology Council Chair: President of Korea Vice chair: Minister of MOST Ministerial Council of S&T Chair: Vice Prime Minister Executive Committee Chair: Vice Minister of STI Special Committee on National Technology Innovation Chair: Minister of Science and Technology Regional Science and Tecnology Council Special Committee on New Growth Engine Chair: Minister of Science and Technology Expert committee on planning and budget coordination Working committee on national technology innovation General management working committee Expert committee on space development Working committee on regional technology innovation Working committees on new growth engine industry

Yhteenvetoa Koreasta Korea on muuttamassa politiikkaansa valmistuspainotteisesta innovaatioihin; tuotanto on karkaamassa Kiinaan! Tavoitteet korkealla R&D keskus maailmanlaajuisesti Keskitetyt kansalliset ohjelmat: New Growth Engine Project ja Foresighted Plan Project Politiikan vaihdos merkitsee radikaaleja muutoksia organisaatioissa ja tukimuodoissa mielenkiintoinen seurannan kohde Tärkeä seurattava on OSTI (Office of science and technology), joka on halukas yhteistyöhön Avauksia mm.: verovapaat alueet R&D työn houkuttelemiseksi Koreaan,asepalveluksesta vapautus R&D työtä varten, useita R&D verohelpotuksia, kansainvälistymisen voimakas tuki kansalliset ohjelmat avautuvat Vero- ja tullihelpotukset merkittäviä eri kohteisiin: R&D, HR, infra R&D/GDP 2,64% jo nyt varsin korkea, suunnitelmat lisätä vuosille 2006 19% ja 2007 17,6% Lisäpanostuksia perustutkimukseen Ongelmana suurten yritysten vähäinen mielenkiinto kansallisiin hankkeisiin ja pienten yritysten vähäinen mielenkiinto R&D työhön yleensä Suurin teollinen lisäarvon tuottaja on rakennustoiminta! Tekesin huomioon: Hyvä kontakti OSTI; harkittava kevyttä kontaktin ylläpitoa STEPI hyvä kontakti policy-, roadmap-, evaluaatio- asioissa ITEP hyvä kontakti rahoitusasioissa

Taiwan: Value Added by Industries 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,0 %

Fig. 4.7.7 National S/T Conference NSC. STAG Gov Agencies Propose topics in S&T development, countermeasures Current Status in Taiwan ( Policy and Projects) National S/T Policy National S/T Program Discipline Strategic Plan STAG Board Meeting (annually) Strategy Review Board Meeting (annually) Science & Technology Meeting of Executive Yuan ( quarterly) STAG Gov t Agencies Propose topics in S&T development, countermeasures S/T Performance Evaluation Agencies Mid-term Framework Plans Projects Review & Budget Allocation Gov. Agencies Review NSC Review Deliberation at the NSC Board Conference Executive Yuan ( Legislative Yuan) Budgeting Agencies implement plans (EXECUTE) Monitor & review programs

Taiwan-Finland vertailu Taiwan National S/T policy National S/T program Finland Government program Discipline strategic plan Mid Term Plan Budget allocation & project review Government agencies review NSC review Science and Technology Policy Council (STPC) 3-year outlines Annual state budget/allocation Government agencies review Ministries reviews Deliberation of NSC Board Conference Agencies implementation plans Monitoring & reviews Performance evaluation Agencies implementation plans/agreements with the ministries Semiannual reports Reporting and evaluation

Yhteenvetoa Taiwanista Taiwan työn antoisin kohde Erittäin moderni ajattelu ja suoraviivainen toimintamalli, Järjestelmät ja ajattelutavat lähellä suomalaista Pragmaattiset päätökset ja implementointi Organisaatiot vielä osin päällekkäiset Kovat tavoitteet tehokkuusintensiivisestä siirrytään innovaatiointensiivisyyteen 60% GDP tultava tietointensiivisestä teollisuudesta R&D/GDP oltava 3% vuonna 2006, nyt 2,62% Taiwan Asia-Pacific keskus uusi policy, sillä tuotanto siirtyy manner-kiinaan Tulli- ja verohelpotukset tiedepuistoissa oleville yrityksille Verohelpotukset vanhoille ja suurille yrityksille, avustukset ja lainat pienille Kansallisen lisäarvon tuotanto ja R&D ovat linjassa (ainoana maana) Korkean tason poliittinen komittoituminen (pääministeri) Tärkein ohjelma TDP 487M, sisältää myös palvelusektorin (ainoa maa) Yritteliäisyys hyvällä tasolla start-up rahaa ei puutu STAG tärkein organisaatio policy tasolla ITRI ja tiedepuisto hyvät mallit Tulevaisuuden tarkastelu teollisuusalakohtaisilla foresight ja roadmap tarkasteluilla Tekesin huomioon: STAG toimintaa seurattava ITRI ja uusyritystoiminnan mallit seulottaviksi Palvelusektorin kehitys seuraamisen arvoinen

Fig. 4.3.2 Germany: Value Added by Industries 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,5 % 0,0 %

Fig. 4.3.1 Die Deutsche Forschungslandschaft Vertragsforschungsmarkt Forschungscharakter Marktorientiert Bund-, Länder- Institute 1,0 MPG 1,3 HGF 2,2 WGL 0,95 Hochschulen 8,0 FhG 1,0 Sonstige 1,1 Wirtschaft 37,2 Mrd AIF Erkenntnisorientiert Vorwiegend institutionell HGF Hermann von Helmholtz-Gemeinschaft WGL Wissenschaftgemeinschaft Gottfried Wilhelm Leibniz AIF Arbeitsgemeinschaft industrieller Forschung MPG Max-Planck-Gesellschaft FhG Fraunhofer Gesellschaft Vorwiegend privat Finanzierung

Yhteenvetoa Saksasta R&D järjestelmä hyvin tutkimusorientoitunut Teollisella puolella suuret yritykset dominoivat tutkimusaiheita R&D/GDP on 3,9%/Baden-Württemberg Järjestelmä moniportainen Tutkimuslaitokset ovat vahvoja (Max Planck, Fraunhofer, Helmholz-Leibniz ym) Tärkeä kontakti on Projekträger, joka on välittäjäorganisaatio toimien lähinnä Tekesin tapaan; teknologia-alueet valittu kullekin esim Jülich materiaalit, Karlsruhe tuotantoteknologia Stenbeis Stiftung mielenkiintoinen teknologian siirto-organisaatio AiF (Arbeitsgemeinschaft industrieller Forschung) mielenkiintoinen teollisuuden tukija samoin Stiftung Industrieforschung Fokusta ollaan siirtämässä innovaatioihin, mutta rahoitusta ei osoiteta Innovaatioille on määritelty teknologia-alueet (lienee mahdollista, kun teollinen pohja on riittävän laaja) Tekesin huomioon: Kontakti Projektträgereihin Kontakti Steinbeis Stiftung Teolliset kontaktit ja yhteistyö?

Fig. 4.1.4 Canada: Value Added by Industries 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,0 %

Fig. 4.1.2 Organization of Federal S&T Prime Minister Cabinet Advisory Committee on S&T Council of S&T Advisors Cabinet Committee for Economic Union Responsible ministers Minister of Industry Minister of Industry Responsible ministers Responsible ministers Agriculture& Agri Food Environment Fisheries& Oceans Health Canada National Defence Natural Resouces Canada Space Agency NRC Industry Canada/ Ressearch Chairs Statistics Canada Sec. State R&D Industry Canada NSERC SSHRC CHIR CFI Genome Canada NRC/IRAP IC/TPC Dept. Foreign Affairs and Internat. Trade Canadian International Development Agency International Development Research Centre Line dept. Regulat. policy performers Performers industrial support S&T policy Funders of university and industry R&D International

Fig. 4.1.5 How NSERC Supports Partnerships NSERC Partnerships a flexible continuum Innovation Projects Strategic Projects Research Networks Collaborative R&D grants Research Partnership Agr. IP I2I (1) CCI I2I (2) Building Critical Mass Chairs Technology Transfer Idea to Innovation Intellectual Property and Network Training College&Community Innovation Pilot Research SP RN RPA Chair IRCs Industry Participation CRD

Yhteenvetoa Kanadasta Liiketoimintaa tukevat mallit, mutta.. Vahva tutkimusorientaatio rahat pääsääntöisesti tutkimukseen, jonne teollisuutta houkutellaan mukaan IPR oikeuksien avulla IP käytäntöjen osalta hyvä benchmarkkauskohde Teollisuusministeriö voimakkain tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukija,nrc,irap Keskushallinnon toimenpiteet vs. provinssien toimet R&D/GDP 2,03%/2001; 1,91%/2002 Useita organisaatioita ja rahalähteitä, rahalähteet pirstottu pieniksi puroiksi Kaupallistaminen esillä hyvin useilla organisaatioilla; 5% budjetista kaupallistamiseen SBIR tapaan esim CHIR Yrittäjyys esillä vaikkei vahvasti jätetty yksityisten organisaatioiden huoleksi Enterprise in- residence ohjelma Industrial research chair ohjelma Julkiset tuet osittain hyvin laaja-alaisia ja ei-teknologisiakin Verotuet ovat suurimmat yksittäiset tuet Paljon painotusta yksittäisten henkilöiden tukeen ja human capital kehitykseen Useita instrumentteja teollisuuden ja yliopistojen yhteistyön tukemiseen. Ulkomaisten/ulkopuolisten evaluaattoreiden käyttöä suhteellisen paljon IRAP tärkeä seurantakohde, alueelliset neuvonantajat, alueelliset rahastot, klusterit alueellisen kehittämisen instrumentteina, rahoitusperiaatteet ja kriteerit samankaltaiset

Tekesin huomioon: Veroinstrumentit käytävä läpi huolella yhteistukivaikutus voi olla merkittävä esim. 69-75% Tärkein kontakti on IRAP Ei-teknologiset tuet liiketoiminnan kehittämiseksi (aluetuet) Human resource kehittäminen otettava mukaan kehittämisportfolioon Sektoritutkimuksen innovaatiopotentiaalin mobilisointi Provinssien tukitoimet erityisesti uuden liiketoiminnan tukemiseksi otettava tarkastelun kohteeksi Yritystoiminnan tukimuodot VTTn yhteydessä Klustereiden käyttö innovaatioinstrumentteina

Fig. 4.6.1 Singapore s National Innovation System Cabinet National Science & Technology Council (NTSC) Ministry of Education Higher Education Division Ministry of Trade & Industry (MTI) EDB NSTB* NCB PSB*** Ministry of Health National Medical Council Ministry of Defence DSO DTG Other Ministries Academic Research Fund Universities (2) Polytecnics (4) Public research** Institutes/centres (PRI/Cs (14) EDB = Singapore Economic Development Board NSTB = National Science and Technology Board NCB = National Computer Board PSB = Singapore Productivity and Standards Board DSO = DSO (Defence Science Organisation) National Laboratories DTG = Defence Technology Group * = Today known as A*STAR (AAAgency for Sciences, Technology and Research ** = The agency comprises the Biomedical Research Council (BMRC), the Science and Engineering Research Council (SERC), the Corporate Planning and Administration Division (CPAD), the A*STAR Graduate Academy (AA*GAAA) and the commercialisation arm, Exploit Technologies Pte Ltd (ETPL). *** = Today known as SPRING Singapore (Standards, Productivity and Innovation Board)

Singaporen tuet (1) Innovation/R&D/Intellectual property Technology for Enterprise Capability Upgrading T_UP Investors Grant: provides partial funding for secondment of research scientists and engineers from research institutes to local enterprises for two years Open to Singapore companies with minimal 30% local equity Writing Down Allowance for Acquisition of Knowhow S19B Investors Tax incentive: allows companies to write down its intellectual property IP acquisition costs over five years Automatically available to all companies through the income Tax Act IP must have economic spin-offs Helps local enterprises build inhouse R&D capabilities by partially supporting salaries of seconded researchers and engineers Reduces amount of tax payable Technology/R&D Manpower development Intellectual property

Singapore tuet (2) Industry development Pioneer Incentive PC-M or PC-S Investors Tax incentive: tax exemption on qualifying profits for up to 10 years Encourages the introduction and growth of new and better industry technologies, knowhow or skills Projects must result in the creation of new, or strategically expand existing, industries in Singapore Reduces tax liability Industry development/ upgrading Training and Attachment Programme TAP Investors Grant: provides full training costs local or overseas-including cost of living, allowance, in strategic areas A bond to applicant companies applicable Trainees must be Singaporeans or PRs They are not currently employed by the applicant companies New capabilities to be acquired are not available in Singapore yet. Defrays cost of introducing new industry capabilities and manpower training Industry upgrading manpower development

Yhteenvetoa Singaporesta Pragmatismi ja tehokas implementointi Tavoite global entrepolis ecosystem for entrepreneurship FDI aika on ohitse keskitytään omaan R&D työhön ja oman yritystoiminnan synnyttämiseen. R&D tavoitteet GDP ylös 1% ja 10,000 työpaikkaa/a Hyvät yhteydet USA ja Euroopan (Englannin) yliopistoihin; yhteisiä opetusohjelmia ja vierailevia professoreja Suht. keskitetty systeemi Ministry of Trade and Industry suurin tukija EDB ja A*Star organisaatioiden kautta R&D/GDP 2,15%/2002 Liiketoimintaorientaatio selvästi esillä myös korkeakouluissa Erittäin suuri määrä instrumentteja - yksi joka lähtöön parhaisiin kaksi myös infra, rakennukset, laitteet tukien piirissä Veroinstrumentti näkyvästi esillä, myös avustukset, lainoja ei juuri ollenkaan Human capital voimakkaasti esillä ja tuettu; erikoisia ratkaisuja Yliopistot hyvin liiketoimintaorientoituneita ja hyvin resurssoituja Hautomot ~ HOTSpots varsin ammattimaisia; sekä yritysvetoisia että julkisia; erinomaisia paikkoja alkavalle yritystoiminnalle; hyvin organisoituja kontaktipaikkoja Tutkimuksen kaupallistaminen vanhanaikaista tech transfer vetoista Tutkimuslaitokset aktiivisia kaupallistamiseen, mutta tulokset laihanpuoleisia Yrittäjyys alhaalla toimenpiteitä parantamiseksi tehty esim colleget ulkomailla MNC ja FDI dominoivat yhä ajattelua ja voimakas pyrkimys saada omaa osaamista vallalla

Tekesin huomioon: Tärkein kontakti on EDB Instrumenttien yksityiskohtainen läpikäynti, erityisesti veroinstrumentit Mietittävä, olisiko järkevää tehdä aloite collegien perustamisesta liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi (Akatemia, yliopistot, kauppakorkeakoulut, Tekes) Tekesillä mahdollisuus osallistua internship education programme Suomalaisilla mahdollisuus osallistua HOTSpot ohjelmaan Harkittava, miten Tekesin tuet vaikuttavat kolmansien osapuolten rahoituspäätöksiin ja olisiko tukia suunniteltava niin, että saataisiin muut rahoittajat parhaalla mahdollisella tavalla mukaan ( ei vain Sitra, Finnvera, Akatemia, vaan myös VC, pankit ja Euroopan investointipankki) Mielenkiintoiset instrumentit T-UP, S19B, PC-M ja TAP

Fig. 4.5.1 Norway: Value Added by Industries 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 5,0 % 0,0 %

Fig. 4.5.2 Norwegian organization for policy formulation Government Research Board Government Government Innovation Board Ministry of Education and Research Ministry of Trade and Industry Ministry of Local Government and Regional Development Research Council of Norway Innovation Norway SIVA, the Industrial Development Corporation of Norway Control Advice Funding Chaired by minister

Fig. 4.5.3 Tool-box Projects Universities Colleges R&D inst. Proof of concept Projects R&D ----------- Public R&D Business R&D Idea Eval. CFS Bp.light Bus.pl. Start-up Seed phase Growth Idea stimulation Business development support FORNY Pre-seed capital Seed capital Venture capital 10

Yhteenvetoa Norjasta R&D ja innovaatiorakenteet muutettu radikaalisti Periaatteessa yksinkertainen järjestelmä, jossa vain kaksi toimijaa RC ja IN Sekä RC että IN toimivat laajalla mandaatilla RC ja IN välissä toimivat FORNY ja SkatteFUNN; järjestelmä periaatteessa kevyt ja toimiva, jos organisaatioiden väliset suhteet avoimet ja luottamukselliset IN toimii vastaanottajana ja ohjii hakemukset SkatteFUNNille Innovation Norway (IN) on 9 vanhan organisaation yhdistelmä, joka käsittää sekä kansainvälisen verkoston että alueellisen verkoston; kiinnostava seurantakohde, kuinka onnistuu yhdistämään erilaiset organisaatiot ja löytämään synergiaetuja Hirmuinen määrä erilaisia ohjelmia kriteerien määrittely ja ylläpito?? Oma organisaatio kaupallistamiseen FORNY; pienet resurssit Pääasiallinen tukimuoto on verohelpotukset ratkaisu ei innovaatiopolitiikkaa, vaan veropolitiikkaa Pienet yritykset eivät voi hyödyntää täysimääräisesti veroetuja, saavat myös rahana laskennallisen osuuden (state- aid määräysten kiertomahdollisuus??) Top-down ajattelu voimakasta, kehityskohteet valittu etukäteen; teollinen intressi arvoitus Tekesin huomioon: Verotukien kehitystä seurattava omia käyttökohteita ajatellen FORNY mielekäs seurattava lähinnä uusyrittämisen kannalta

Fig. 4.2.4 Denmark: Value Added by Industries 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,0 %

Fig. 4.2.2 The Danish System of Councils The new system of councils Research Council of Research Policy Innovation Council for Technology and Innovation High Technology Fund Basic Research Fund Strategic Research Council Free Research Council Coordination Committee Program committees Sectorial Research Council Forskningstyrelsen, 2004 Danich councils

Fig. 4.2.5 From Platforms to Centers COUNCIL FOR STRATEGIC RESEARCH Board Research platforms for accelerating innovations Nominated by the board based on the strategic foresight etc. Programme choice for platform 1 Programme choice for platform 2 Criteria & instruments for Progarmmecommittee activities, consortia creation etc. Strategic Research Centre Other research establishments Other activities Evaluation: Goals, strategy, governance, cooperation forms Forskningstyrelsen 2004 Strategic council

Yhteenvetoa Tanskasta Fragmentoitunut järjestelmä, jota pyritään yksinkertaistamaan Vahva tekijä on Ministry of Science, Technology and Innovation, jonka alle kuuluvat keskeiset organisaatiot ja 75% julkisesta R&D rahasta R&D/GDP 2,52%/2002 Tanska on erilaisten councilien luvattu maa, Research Councils useita eri aloja käsittäviä ryhmiä, Council of Technology and Innovation, Free Research Council, Strategic Research Council (laaja ja monipuolinen mandaatti), Danish Council for Independent Research (luultavasti sama kuin Free Research Council), Basic Research Fund (running out of steam), National Danish Research Foundation, Danish Council of Research Policy Koordinointi ei välttämättä ole parhain mahdollinen Voimakas tutkimuspainotteisuus rahoituksessa Samat organisaatiot tutkivat ja rahoittavat tutkimusta Vain vähän kilpailutettua rahaa valtaosa institutionaalista rahoitusta Yritysrahoitus lähes olematon tuki lähinnä IPR muodossa yhteistyössä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa Klusterit kehittämisen työkaluina Yritysten odotetaan maksavan puolet tutkimuksen kustannuksista, jossa ovat mukana Yritykset pieniä ja asiakasorientoituneita, ei juurikaan tutkimusintensiivisiä

Tekesin huomioon: Seurattava Strategic Research Council kehitystä top-down metodi + picking the winners; ei pysyvää henkilökuntaa jatkuvuus ja kriteerien soveltaminen;vastuukysymykset Seurattava Strategic Research Centre ohjelman kehitystä, joka on välimuoto Suomen teknologiaohjelmista ja huippuyksikköohjelmasta Tutustuttava tarkemmin DTH innovaatio-ohjelmaan, jossa on ratkaisuja esim markkinaläheisyys, joita voisi soveltaa Suomessakin. IPR kysymyksistä voi saada kokemuksia laista, jota aletaan soveltaa Suomessakin Research platforms voi olla mielenkiintoinen työkalu

Fig. 4.8.1 United States: Value Added by Industries 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Mining and quarrying Food, drink&tobacco, textiles etc. Wood, pulp and paper products, publishing Chemicals, rubber&plastics Metals Mechanical engineering Electrical machiner&apparatus, instruments Motor vehicles Electricity, gas and water supply Construction Other 1,0 % 0,0 %

Yhteenvetoa USAsta Innovaatiojärjestelmä keskustelun alaisena; uhkina globalisaatio, vaihtotaseen alijäämän aiheuttama budjettileikkaus, korkeat sosiaali- ja terveydenhoitomenot, homeland security menot DOC, DOD ja NIH ovat merkittäviä päättäjiä, mutta eivät toimijoita Toimeenpanijat tutkimuslaitoksia tai virastoja ATP ohjelma vastaa Tekesin teknologiaohjelmia, mutta ajetaan alas 2006 Hyvät analyysit AAAS ja Competitiveness Council, jolta tullut InnovateAmerica julkaisu R&D ja innovaatio- scorecard tulossa Varsinaiset toimeenpano-organisaatiot osavaltioissa, joissa myös tukimuodot erilaiset kuin kansallisella tasolla Leading Technology States (LTS) mielenkiintoinen näkökulma Tekesin huomioon: Tutkittava innovaatiopotentiaali ja tukimuodot LTS osavaltioissa

Johtopäätöksiä Keep flexibility in the system, Allocate the decision making to the level which is responsible for the implementation of policies Be capable to react quickly, Be ready to change the organizational system and rules, Implement the plans with efficiency don t wait too long the others don t, Don t allocate 100% of the resources.

Next Practice Innovation policy = Science + technology + industrial + energy + environment + + policies What next? Science policy Technology policy Innovation policy SERVICE POLICY

Maitten vertailu +++ +++ ++ - - FINLAND - n.a. ++ - n.a. USA -MA ++ ++ +++ +++ ++ TAIWAN ++ ++ +++ +++ ++ SINGAPORE n.a. + + ++ +++ NORWAY + + +++ ++ +++ KOREA - - + - n.a. GERMANY/B-W ++ + ++ + +++ DENMARK + - ++ + + CANADA Networking Contact U-I Attitude Dynamism Flexibility

The effectiveness of public R&D support SCIENCE POLICY Protection-Promotion-Policy MATURITY OF THE SOCIETY BASIC RESEARCH NATIONAL PROGRAMMES THE BENEFIT OF SOCIETY APPLIED RESEARCH TECHNOLOGY POLICY INDUSTRIAL R&D INNOVATION POLICY ALLOCATED PUBLIC MONEY DIRECT SUBSIDIES INDUSTRIAL POLICY THE SPEED OF IMPACT S&T Balance SLO1/HK 7.4.1999

Innovation Trends User-based innovations Merger of manufacturing and service Mulitidisciplinary innovations Public and private sector innovations Globalisation of innovations Small firm innovations- large firm interventions Innov.trends

Changing Role of the Innovation Agency Past Future Regulator Referee System integrator Finance provider Administrator Instructor Partner Networker Investor Innovator Agency role

Suosituksia If innovation policy will be understood in broad sense, it should also be implemented in full i.e. all tasks including basic research should be targeted to the benefit of national economy The next extension of innovation policy could be service policy focusing on innovations in service sector and combining manufacturing with services Establish a service fund and a tax exemption system to enhance service sector innovations. Include the social innovations (social sciences, human behaviour observations, humanistic sciences) in the service innovation policy. Involve and give the lead to the women networks in the development of service sector Implement sectoral innovation development in order to create sectoral strategies on innovation and to create interdisciplinary administration Create networks of municipalities to complement each others strengths and to build up centres of critical mass with international competitive edge

Suosituksia (2) Secure the interdisciplinary balanced research and development system taking into account skill and competence creation, quality of research, entrepreneurship and innovation management Secure an industry driven research system in order to increase the productivity and location independent manufacturing linked to services Introduce a more proactive funding system meaning more mentoring, training, education and competence building for individuals in connection of innovation support Invite temporary staff to work in Tekes to introduce new technologies and to create trust and credibility towards the customers Introduce clusters as new innovation instruments, expand the clusters across borders to increase the mass and competitive power, consider a tax-free zone idea with e.g. Russia

Suosituksia (3) Create clusters, conglomerates, co-operatives, consortiums of sufficient size exceeding the critical mass including multidisciplinary research, mature industries and start-ups jointly with e. g. municipalities (ITRI/Oulu model) Establish an open lab/enterprise-in-residence system within VTT to foster start-ups (CDN, TW), Allocate money for VTT to boost start-ups Establish a creativity lab in technical university or in connection of the open lab to boost innovative thinking and product development (DK) Establish an industrial chair system for targeted industry-university cooperation with tax exemption support opportunity (CDN) Join the Far- East universities education and business to learn their way of thinking, but with selected people with capability to establish own businesses and with sufficient resources

Suosituksia (4) Finland is considered as an example of innovation policy implementation however, it is not visible in the international context and participating in the international discussions, organizing international seminars on Innovation Finnish people are not seen on the leading positions in the international organizations like the EU, OECD and alike. The government should consciously lobby own people to positions, for which they are most competent Finnish official international networks like Finpro, Ministry of Foreign Affairs and others should be trained to understand and distribute the correct information of the Finnish innovation system and to learn to know the relevant institutions in their respective countries

Thank you for your kind attention! S&T Balance