Elämisen ympäristö aktiivisen vanhuuden edellytyksenä. Erkki Vauramo 7.4.2009 Seinäjoki



Samankaltaiset tiedostot
Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

Lapin psykiatria. Levi Erkki Vauramo

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto

muutos *) %-yks. % 2017*)

*) %-yks. % 2018*)

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo Forssa

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

muutos *) %-yks. % 2016

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Elämää PISA:n varjossa

Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / huhtikuu 2009

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / helmikuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2014

Mainosvuosi 2015 TNS

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / tammikuu 2010

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Markkinaraportti / heinäkuu 2013

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / toukokuu

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Sonera Avoin Kuitu Alueellisia valokuituverkkoja ja valinnanvapautta pientaloalueille

Markkinaraportti / toukokuu 2013

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Market Report / November 2011

Markkinaraportti / elokuu 2011

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Markkinaraportti / lokakuu 2009

Market Report / November 2012

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Market Report / August 2012

Markkinaraportti / tammikuu 2009

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Markkinaraportti / syyskuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2011

Market Report / November 2010

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Market Report / July 2010

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2012

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Market Report / October 2015

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

Market Report / December 2011

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Market Report / March 2010

Market Report / November 2006

turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Market Report / August 2010

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Transkriptio:

Elämisen ympäristö aktiivisen vanhuuden edellytyksenä Erkki Vauramo 7.4.2009 Seinäjoki

Terveydenhuollon vaikea ongelma Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili taloudellisesti

2,07 1,70 1,17 1,00 Kerroin 793963 651701 450355 383733 75+ 2,85 244897 146295 121706 85834 85+ 2,08 254420 188495 137163 122286 80-84 1,68 294646 316911 191486 175613 75-79 1,61 329805 338033 263509 205368 70-74 1,33 321638 344585 384416 242516 65-69 0,87 624207 692440 739164 715479 55-64 0,92 1085750 1046289 1150440 1183573 45-54 0,91 1247819 1307698 1306839 1363873 25-44 0,93 725075 720809 760525 782941 15-24 0,92 833486 871064 871133 906460 0-14 2005/2035 2035 2025 2015 2005 MUUTOS 1, Väestö, kaikki sh-piirit 2005-2035

Väestöennuste - Befolkningsprognos 2010-2040 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2040/ 2010 Etelä-Pohjanmaan SHP - Södra Österbottens SVD Ikäluokat yhteensä 193902 194093 194787 195531 195876 195555 194591 1,00-14 33399 33751 34235 34190 33605 32911 32586 0,98 15-64 122359 116006 111091 107900 105870 105138 105551 0,86 65-74 18937 24164 27638 26184 24893 23310 21048 1,11 75-19207 20172 21823 27257 31508 34196 35406 1,84 75+ kerroin 1,00 1,05 1,14 1,42 1,64 1,78 1,84 Vaasan SHP - Vasa SVD Ikäluokat yhteensä 168780 171140 173485 175449 176718 177250 177247 1,05-14 28894 29776 30597 30626 30170 29636 29435 1,02 15-64 107326 103683 101243 100455 100069 99828 100248 0,93 65-74 16469 20580 22310 20644 19630 19322 18370 1,12 75-16091 17101 19335 23724 26849 28464 29194 1,81 75+ kerroin 1,00 1,06 1,20 1,47 1,67 1,77 1,81

Muutos 2: Henkilöstön (2005 loppu) eläköityminen - myös mahdollisuus %-share of patients by admission reason 20 vuoden sisällä (2025) eläkkeelle 1800 1600 10 vuoden sisällä (2015) eläkkeelle 1400 1200 1000 800 600 Vanhusten palvelutalot Vanhainkoti Terveysasema, työterveysasema Terv.huollon kiinteä henkilöstö Sairaala Psykiatrinen sairaala Muu asumispalveluhenkilöstö muu Mielenterveystoimisto Kotisairaanhoito, kouluterveydenhoito Kotipalvelu 400 200 0 65+ 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 <19 Lähde: Stakes / Reijo Ailasmaa (2007)

Muutos 3. Palvelujärjestelmän kustannuskasvu ylittää maan kestokyvyn Palvelujärjestelmän kustannukset Vanhusten lisääntyvästä kysynnästä johtuva kustannuskasvu, johon ei ole varaa Henkilöstöpula vs. mahdollisuus Vaadittavaterveydenhuollon ja vanhushuollon kustannuskehitys (nimellisarvoina) Tämä kasvu kohdistuu vanhusten laitoshoitoon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon Tämä ratkaistaan palvelurakenteen muutoksella Ratkaistaan tuottavuuden ja kustannustehokkuud en parantamisella 2005 2035

Terveydenhoidon rakenteiden uusiminen Tavoite: tehtävän työn säästö 10-15 % nykytasosta Keski-ikäisten hoito vähenee Piiloresursseja laboratorioissa Oheistyötä liikaa Konservatiivinen päiväsairaala Päivystyksen keskitys Laatu vaatii määrää Skaalaetu ja leikkaustoiminnan keskitys Keinovalintaa ja laskelmia ei ole vielä tehty Potilassiirtojen vähentäminen Innovatiivinen IT-käyttö Avohoitotilojen monikäyttöisyys Potilaskeskeinen prosessi Erikoissairaanhoidon ja perushoidon yhteinen tietopohja Hoitoprosessien puhdistus

Vanhusvallankumous 1960-luvulla WHO suositti 1950-luvum lopulla sairaalat jaettavaksi akuuttihoitoon (3 ss/1000 as) ja kroonisen 4-6 ss/1000 as. Hollannissa, Ruotsissa ja Englannissa havaittiin, että pitkäaikaissairaalassa vuoteessa makaaminen on tarpeetonta eikä paranna Kun vuoteessa makuu lyhentää vanhuksen elämään, inhimillistettiin hoito siirtämällä vanhukset palveluasuntoihin ja itsehoitoon. Suomessa perustutettiin terveyskeskussairaala pitkäaikaissairaalaksi ja säilytettiin (museoitiin) osittain 1950-luvun kunnalliskotien käytännöt

Avaruustutkimus ja vanhushuolto Testaus astronautiksi keski-ikäisiä 10 päivää makuuta 30 kokeita makuulla, Kukaan ei kävele testien jälkeen 3 viikkoa intensiivistä ja yksilöistä kuntoutusta Lento vastaa makuuta, erityinen yksilöllinen kuntoutusohjelma Vanhushuolto Kunnalliskotimitoitettu osasto 7m2/ss Vanhus pannaan korkeaan sänkyyn Ei liikkumistilaa osastolla Hoito vastaa avaruustutkimuksen pakkomakuuta Kuntoutus puuttuu

Pysy liikkeellä Duodecim 03.05.2007 Liikkumattomuus on haitallista etenkin lihaksille, se kävi ilmi esiin tutkimuksessa, jossa terveitä vapaaehtoisia (keskimäärin 67 vuotiaita, puolet naisia) makuutettiin 10 päivän ajan. Koehenkilöt olivat koko ajan vuoteessa wc-käyntejä lukuun ottamatta ja nauttivat suositusten mukaista ruokavaliota. Tutkimuksessa mitattiin lihaksen aineenvaihdunnan muutoksia, lihasmassaa ja -voimaa. Vuodelevon aikana kaikki lihaksiin liittyvät mittarit kääntyivät huonoon suuntaan: Lihaksen proteiinisynteesi, lihasmassa ja lihasvoima vähenivät, lihaskato oli selvintä alaraajojen osalta. Sukupuolten välillä ei havaittu eroa. Vertailu nuorempiin henkilöihin viittasi siihen, että iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien 4 viikon aikana. (www.jama.com ; JAMA 2007;297:1772-4)

Vanhusten laitospaikat Countries 2006 Longte rm care beds Per 1 000 populati on aged 65 years old and over 2006 LTC beds in nursing homes Per 1 000 populati on aged 65 years old and over 2006 or latest LTCtota l beds Per 1 000 populati on aged 65 years old and over Countries 2006 Longte rm care beds Per 1 000 populati on aged 65 years old and over 2006 LTC beds in nursing homes Per 1 000 populati on aged 65 years old and over 2006 or latest LTCtotal beds Per 1 000 populati on aged 65 years old and over Sweden 1,5 86,3 87,8 Finland 23,3 31,6 54,9 Switzerland 71,1 71,1 Ireland 15,5 46,1 61,6 Iceland 9,7 58,9 68,6 Japan 14,0 26,6 40,6 Ireland 15,5 46,1 61,6 Czech Republic 10,0 15,5 25,5 Norw ay 60,0 60,0 Iceland 9,7 58,9 68,6 Hungary 4,7 54,7 59,4 Korea 9,5 9,5 19,0 Finland 23,3 31,6 54,9 Slovak Republic 7,1 0,2 7,3 Germany 47,8 47,8 France 6,7 39,2 45,9 France 6,7 39,2 45,9 Hungary 4,7 54,7 59,4 Luxembourg 44,6 44,6 United Kingdom 3,1 3,1 United States 43,3 43,3 Poland 2,8 18,0 20,8 Japan 14,0 26,6 40,6 Austria 2,8 2,8 Australia 40,2 40,2 Spain 2 21,3 23,3 Netherlands 0,0 28,2 28,2 Canada 1,9 1,9 Czech Republic 10,0 15,5 25,5 Sweden 1,5 86,3 87,8 Spain 2 21,3 23,3 Turkey 1,5 1,5 Denm ark 22,1 22,1 Belgium 1,0 1,0 Poland 2,8 18,0 20,8 Italy 0,9 17,4 18,3 Korea 9,5 9,5 19,0 Netherlands 0,0 28,2 28,2 Italy 0,9 17,4 18,3 Switzerland 71,1 71,1 Slovak Republic 7,1 0,2 7,3 Norw ay 60,0 60,0 United Kingdom 3,1 3,1 Germany 47,8 47,8 Austria 2,8 2,8 Luxembourg 44,6 44,6 Canada 1,9 1,9 United States 43,3 43,3 Turkey 1,5 1,5 Australia 40,2 40,2 Belgium 1,0 1,0 Denm ark 22,1 22,1 Greece 0,0 Greece 0,0 Mexico 0,0 Mexico 0,0 New Zealand 0,0 New Zealand 0,0 Portugal 0,0 Portugal 0,0

30 25 20 15 10 5 0 Pitkäaikaiset sairaansijat yli 65-vuotiasta kohti OECD 2005 Ireland Japan Czech Republic Slovak Republic Iceland France Korea Turkey Greece Hungary Poland Austria Spain Canada Sweden Italy United States United Kingdom Finland ss 1000 yli 65 v. kohti

Esimerkkejä vuodepotilaista tuottavasta tilasta Kaksi mukavaa nojatuolia? Kirjasto ja olohuone? Miksi lääninhallitus ei tarkasta ja sulje?

Pakkomakuuta Osastolla on 6 tuolia päivähuoneessa 30 potilasta eli 2 tuntia potilasta kohti Vuosien pakkomakuuta!!!! Vierastuoli

Käyttäjän (= henkilökunnan) näkökulma - korkea vuode Prosessi Soitto osastolle Apu tulee Auttaa WC:n Auttaa sänkyyn Palaa takaisin Hoitopäivä 150 /vrk

Asiakkaan näkökulma matala vuode Prosessi: Vanhus nousee ja menee WC:n Ympäristö vähentää työtä!

Vuodelevon haittavaikutukset Pakkomakuu ahtaassa laitoksessa Kaatumispelko Tarvittavan kotiavun puute Krooninen kipu Depressio Lääkkeiden sivuvaikutukset Palveluasuntojen puute Elämän lyhentäminen: Lihasten surkastuminen ja jäykistyminen Raajojen jäykistymät, Luukadon pahentuminen Laskimotukokset Keuhko - emboliat Ortostaattinen hypotensio Heikentyvä hengitys Keuhkotulehdukset Ruokahaluttomuus Ummetusoireet Virtsatietulehdukset Virtsa- ja ulosteinkontinenssi

Terveyskeskus on kallis hotelli Huoneesta veloitetaan 3 * 150 /vrk= 450 /vrk Huoneesta veloitetaan 435 / vrk Hoitotyön osuus on vain 30 % kokonaistyömäärästä (Arras 2006, Greifswald 2007)

Ruotsissa ei ole pitkäaikaishoitoa Eikä Tanskassa, Hollannissa, USA:ssa, Virossa Erityisasuminen, yli 65 vuotta Koko Ruotsi % Tukholma % Kaikki yhteensä 110902 100 % 20006 100 % Usean hengen huone (vuodeosasto) 3261 3 % 841 4 % Oma huone, ei mukavuuksia 6893 6 % 1569 8 % Oma huone, wc, suihku, ei keittiö 19211 17 % 2996 15 % Oma huone, wc, suihku, keittiö 53856 49 % 7709 39 % Oma 1-1,5 huone, wc, suihku, keittiö 21507 19 % 3808 19 % 2 huonetta, wc, kylpy, keittiö 1404 1 % 277 1 % 3 huonetta tai enemmän 4770 4 % 2806 14 % Muut asunnot 3641 3 % 1026 5 %

EETTISIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ? Jo 10 päivän makuu on vanhukselle vaarallista Vanhuksen kunto huononee Huono kunto lyhentää elinikää Pitkäaikaisen potilaan sijoitus ahtaaseen vuodeosastoon merkitsee siis tietoista päätöstä siitä, että vanhuksen elinikä voi lyhetä Tämä pitäisi sanoa vanhukselle Hollannin kuolinsyyluokitus, ei luonnollinen kuolema luokka 2: treating the pain and symptoms taking into account the probability that the life will be shortened eli kivun ja oireiden hoito huomioiden hoidon mahdollisen elämää lyhentävän vaikutuksen ei ole luonnollinen kuolinsyy

Vanhustenkeskus - Centrum för äldre: Renaldahuis, Harlem, Hollanti

Ruokasali toimi kuoron harjoittelupaikkana Matsalen är bra träningslokal för kören

Tietokonenurkka myös ympäristön vanhuksille Datorhörnan också för närboende äldre

Rypälemalli

Tanskan malli Tanskassa eivät dementoituneet tai edes hyvin iäkkäät ihmiset asu laitoksissa. Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan tanskalaisesta vanhustenhuollosta ja vammaishuollosta. Hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Ikääntynyt saa itse valita haluamansa asuinpaikan toiveensa ja yksilöllisen tarpeensa mukaan. Hänet on sijoitettava tarvitessaan kahden kuukauden odottamisajan sisällä vapautuvaan vanhustenhoidon asumisyksikön asuntoon. Muutto ensisijaisesti valittuun asuinpaikkaan on oltava mahdollista heti, kun sieltä vapautuu asunto.

Tanskan malli Vuonna 1995 voimaan tullut laki edellyttää, että yli 75-vuotiaille on tarjottava mahdollisuus ennalta ehkäisevään kotikäyntiin kahdesti vuodessa. Kotikäyntien tavoitteena on ennakoida vanhuksen avun tarve, arvioida asunnon muutostöiden tarve sekä kertoa kunnan palveluista. Kotipalveluita tarjotaan omaishoidon tueksi. Kotihoitoa sai vuonna 2002 Tanskassa 24,6 % yli 65 vuotiaista ja yli 80 vuotiaista kotihoidon piirissä oli 49,6 %. Vastaavat luvut olivat Suomessa 10,6 % ja 35,4 %. Tanskalaiset ikääntyneet pääsevät helpommin kotipalveluiden piiriin kuin muissa pohjoismaissa, pelkän omaishoidon varassa on vain 20 %, Suomessa ja Ruotsissa on 54 % päivittäin apua tarvitsevista ikääntyneistä. Tanskassa ikääntyneen avuntarve arvioidaan ja palvelut tuotetaan eri tahoilla. Hoivakodinkin asukas saa valita, haluaako hän käyttää vanhainkodin tarjoamaa palvelua, vai ostaako hän sen ulkopuoliselta toimijalta. Hoidossa painottuu yksilöllisyys ja asukkaan valinnan vapaus, apua ja palveluja

Figure 3 Distribution of municipalities with >20 000 inhabitants according to coverage of home care services for persons +65 years Figure 4 Distribution of municipalities with >20 000 inhabitants according to coverage of home care services for persons +80 years 50 % 40 % Finland (n=53) Sweden (n=116) Denmark (n=25) Norway (n=45) 50 % 40 % Finland (n=53) Sweden (n=116) Denmark (n=25) Norway (n=45) 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % <2% >2 4% >4 6% >6 8% >8 10% >10 12% >12 14% >14 16% >16 18% >18 20% Fredrik Eklund 2009 >20 22% >22 24% >24 26% 0 % 0 4% >4 8% >8 12% >12 16% >16 20% >20 24% >24 28% >28 32% >32 36% >36 40% >40 44%

Figure 5 Distribution of home care clients (>65 of age) according to amount of home care received per month in Denmark and Sweden (2007) Figure 6 Distribution of municipalities with >20 000 inhabitants according to coverage of home care services for persons >65 of age* +20h (2,7%) 100 % 8 19,9h (9,6%) 60 % 50 % Finland (n=53) Sweden (n=51) Denmark (n=25) 80 % Norway (n=45) 2 7,9h (24,4%) 40 % >25h (53,2 %) 60 % 30 % 40 % 20 % 20 % <2h (63,2%) 10 25h (35,4 %) 10 % 0 % Denmark (n=25) 1 9h (4,1 %) <1h (7,3%) Sweden (n=51) <2% >2 4% >4 6% >6 8% >8 10% >10 12% >12 14% >14 16% >16 18% >18 20% 0 % >20 22% >22 24% >24 26% Fredrik Eklund 2009

Ikä-ihmisten hoitosuositus tiikerinhyppy eteenpäin Suositus laukaisee muutoksen Parempi ympäristö - Vähemmän hoitoa Vähemmän kustannuksia - Parempi vanhuus Kotipalvelujen lisääntyminen Paikallinen sovellus on rakennettava olemassa olevan tilanteen pohjalle tilojen ja rakennusten inventaari - kehittämisohjelma Muutokseen aikaa 5-7 vuotta Porsaanreikä: tilan kokoa eikä minimikalusteita ole määritelty esim. Helsingillä edelleen omat tila-standardit?

Södra Österbottens SVD Ålderdomshem Hälsocentral, vårdavdelni ngen Serviceboende Serviceboende 24- h Total 15 Etelä-Pohjanmaan shp Tehostettu palveluasunto Terveyskeskussairaala Vanhain-koti Palveluasunto YHTEEN- SÄ % Laskenta 31.12.2007 Potilaita tai asukkaita - Patenter eller boende 0 1-9 217 53 36 12 318 10 % 1 10-29 148 52 30 11 241 7 % 2 30-59 55 48 40 27 170 5 % 3 60-90 44 50 30 16 140 4 % 4 91-179 92 66 89 55 302 9 % 5 180-364 91 179 181 77 528 16 % 6 365-729 107 131 162 101 501 15 % 7 730-3599 190 227 295 332 1044 31 % 8 3600-9999 6 3 27 45 81 2 % Yhteensä 950 809 890 676 3325 100 % Yhteensä % 29 % 24 % 27 % 20 % 100 % %- yli 75+ kohti 5 % 4 % 5 % 4 % 17 % Yli kuukauden ss 585 3 %- yli 75+ kohti vastaa 576 paikkaa, nyt 2709, purettava tai muutettava 2133 paikkaa

Södra Österbottens SVD Ålderdomshem Hälsocentral, vårdavdelni ngen Serviceboende Serviceboende 24-h Total 15 Etelä-Pohjanmaan shp Tehostettu palveluasunto Terveyskeskussairaala Vanhain-koti Palveluasunto YHTEEN- SÄ % Kertyneet kustannukset - ackumulerade kostnader Miljoonia euroja - Miljoner euro Laskenta 31.12.2007 150 /vrk 120 /vrk 100 /vrk 60 /vrk 0 1-9 0,1 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 % 1 10-29 0,4 0,1 0,1 0,0 0,5 0,2 % 2 30-59 0,4 0,2 0,2 0,1 0,8 0,3 % 3 60-90 0,5 0,4 0,2 0,1 1,2 0,5 % 4 91-179 1,9 1,1 1,2 0,4 4,6 1,8 % 5 180-364 3,5 6,0 4,9 1,2 15,7 6,3 % 6 365-729 8,7 8,5 8,4 3,3 29,0 11,7 % 7 730-3599 40,7 40,3 47,2 33,7 161,9 65,3 % 8 3600-9999 3,8 1,5 13,6 15,1 33,9 13,7 % Yhteensä 59,9 58,3 75,7 53,9 247,8 100,0 % Yhteensä % 24 % 24 % 31 % 22 % 100 % - yli 75+ kohti 3117,9 3035,9 3940,9 2805,3 12899,9

Vasa SVD Ålderdomshem Hälsocentral, vårdavdeln ingen Serviceboende Serviceboende 24-h Total 16 Vaasan shp Tehostettu palveluasunto Terveyskeskussairaala Vanhain-koti Palveluasunto YHTEEN- SÄ % Potilaslaskenta 31.12.2007 0 1-9 108 31 22 1 162 6 % 1 10-29 87 29 49 5 170 7 % 2 30-59 56 21 43 5 125 5 % 3 60-90 50 17 57 11 135 5 % 4 91-179 66 75 104 21 266 10 % 5 180-364 118 103 172 24 417 16 % 6 365-729 98 126 186 42 452 18 % 7 730-3599 185 216 324 60 785 31 % 8 3600-9999 8 4 21 20 53 2 % Yhteensä 776 622 978 189 2565 100 % Yhteensä % 30 % 24 % 38 % 7 % 100 % %-yli 75+ kohti 5 % 4 % 6 % 1 % 16 % Yli kuukauden ss 581 3 % - yli 75+ kohti vastaa 482 paikkaa, nyt 1398 purettava 916 paikkaa

Vasa SVD Ålderdomshem Hälsocentral, vårdavde lningen Serviceboende Serviceboende 24-h Total 16 Vaasan shp Vanhainkoti Terveyskeskussairaala Tehostett u palveluasunto Palveluasunto YHTEE N-SÄ % Kertyneet kustannukset - Ackumulerade kostnader Miljoonia euroja - Miljoner euro Laskenta 31.12.2007 150 /vrk 120 /vrk 100 /vrk 60 /vrk 0 1-9 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0 % 1 10-29 0,2 0,1 0,1 0,0 0,3 0 % 2 30-59 0,4 0,1 0,2 0,0 0,7 0 % 3 60-90 0,6 0,1 0,2 0,0 1,0 0 % 4 91-179 1,2 1,2 1,2 0,2 3,8 2 % 5 180-364 4,8 3,3 4,9 0,4 13,4 7 % 6 365-729 7,8 8,0 8,4 1,2 25,4 13 % 7 730-3599 36,0 36,0 47,2 5,8 125,0 62 % 8 3600-9999 7,6 2,0 13,6 7,7 30,9 15 % Yhteensä 58,7 50,9 75,7 15,4 200,7 100 % Yhteensä % 29 % 25 % 38 % 8 % 100 % - yli 75+ kohti 3648,8 3162,9 4704,1 955,2 12471,0

Uusi palvelukeskus keskelle asutusta Taajaman keskustaan kerätään kävelymatkan päähän vanhuspalvelut (palvelutalot, hoivakodit, senioritalot) Itsehoito ja oma hoito tehdään mahdolliseksi antamalla tilaa Palvelukeskuksen roolina on olla myös kylän taajaman olohuone, kirjasto ja kuntosali Kävelyetäisyys palveluihin Samalla tehdään aktiivisempaa ja onnellisempaa vanhuutta sadoille asukkaille

Kuntoutus on kapeikko Antakaa kuntouttaa aivohalvauspotilaat käveleviksi, me osaamme Heti akuuttihoidosta kuntoutukseen Kuntoutuksen moniportainen arviointi kestää ja tulos huononee odottamisesta Resursseja on, mutta hajalla Organisaation luonti on kiireellinen asia Ruotsin vanhuspalvelurakenne perustuu kuntoutukseen Tk-sairaala tarvitsee potilaita, mutta potilaat eivät tarvitse sitä

Elämää laitokseen Henkilökunta ei voi yksin synnyttää elämää Palvelluissa epäviralliset verkot (ystävät, kaupat, juttuseura, harrastus) 80%, julkiset palvelut loput Eläkeläisillä harrastustoiminnassa tilanpuute Kävelyetäisyys bussipysäkille Lounaita sukulaisille ja tuttaville Kuoron harjoitustilat Lapset ja vanhukset samalle pihalle Luonnollista kävelyä syömään? Uimahallin monikäyttö? Vierashuone? Pelejä, lehtiä ja kirjasto? Ruokahuone? Olohuone? Ostoskeskus?

Vanhuspalvelukeskus tarvitsee tietyn koon ASUNTOJA noin 35 m2 Omistus-asuntoja Vuokra-asuntoja Dementiakoti 6-8 hengen soluasuntoja Palveluasuntoja Vierailijan yöpyminen Yhteensä ainakin 200 paikkaa Ravintola Kuntosali Siivouspalvelu Hoivaosasto Kampaamo Aulatilat Uima-allas Vastaanottotilat Palvelupiste ympäristön vanhuksille

Tavallista kalustusta Asuinhuoneessa on voitava sijoittaa peruskalusteiksi: sänky tai sairaalasänky yöpöytä pöytä ja kaksi mukavaa tuolia vaatekaappi hyllyjä ja säilytystilaa, tv omaisen sänky tilapäiseen yöpymiseen Ei näin Vaan näin

Vanhusten (palvelu-) asunnon tilantarve Asuintilaa vähintään Vuoteellisen huoneen tilavaatimus vähintään Muun kalustuksen tilavaatimus vähintään Säilytystilat vähintään Komerotilat vähintään Olohuone 35 m² / hlö 14 m² / vuode 3 m² / huone 2 m² / hlö 1 m² / hlö 4 m² / hlö Ruokahuone Hygieniatilat vähintään Käytävät, tekniset tilat 3 m² / henkilö 4,5 m² / huone 22 m² / huone

Investointi palkkakustannuksilla kuolleettaan Käyttökustannukset Hoitopäiväkustannus Palkat Rakennus Muut Erotus /vrk % % % % Vanha ympäristö 150 70 7 23 Uusi ympäristö 114 40 14 23 23 Investointikustannukset Investointikustannukset Miljoonia euroja Uusi rakennus 55 m2/paikka, 100 paikkaa 13,75 Säästö vuodessa 100 paikka 1,296 kohti Korko 5 % 0,6875 Kuoletus 0,6085 Rakennuksen kuoletusaika vuosia 22,6

the city Vanhuspalvelut ovat kaupungin osan keskustatoimintoja Keskussairaala Lähipalvelut osakeskuksessa Kuntoutussairaala

Dementia hoitoaika sairaalassa Dementia average treatment time

Distansgatan 7 BORÅS

Johtaja ja virkahuone

Yhteinen kokous ja juhlatila

Yksiöstä tehtiin keittiö

Kalustuksella luodaan olohuone

Olohuoneessa on elämää

Tavaroita saa kuljetella

Dementin vanhuksen koti

Yksiöstä tehty dementiasuntola

Dementit eivät vaeltele mukavasta paikasta