Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto
Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia - Kehittämisen foorumi: miten jatketaan?
Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia - Kehittämisen foorumi: miten jatketaan?
Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia - Kehittämisen foorumi: miten jatketaan?
Seminaarin lähtökohtia (1): Pekka Lund 24.10.2012
Seminaarin lähtökohtia (1): - Kristillisyys on läsnä vankiloissa: - Noin 15 vankilapappia ja kolme diakonia - Lukuisa määrä vankilalähettejä - Vaasan vankilan kristillinen osasto - Riihimäen vankilan KAN-osasto
Seminaarin lähtökohtia (2): - Kristillisyys on läsnä vapautumisessa: - Lukuisat järjestöt ja seurakunnat tukevat vapautuvia vankeja arjen, työn, asunnon ja sosiaalisen tuen saamisessa
Seminaarin lähtökohtia (3): - Kristillisyys on läsnä yksilössä: - Rakenteet eivät ole tässä esityksessä keskiössä - Otsikko on tietoisesti kristillisyys, eivät kristilliset toimijat - Tavoitteena on miettiä, mitä kristillinen usko voi antaa vangille ja vapautujalle
Seminaarin lähtökohtia (4): - Vangit ja vapautujat ovat samoja ihmisiä - En erottele aikaa vankilassa ja vapautumisen jälkeen: kyse on samasta ihmisestä - Kysymys, joka jollekin aktivoituu vankilassa, voi toiselle aktivoitua vapautuessa - Tuen tulee kantaa vankilasta vapauteen
Seminaarin lähtökohtia (5): - Vangit ja vapautujat ovat samoja ihmisiä - Vankilasta vapautuminen toteutetaan suunnitellusti siten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. - Puolustusvoimien ja vankien terveydenhuolto siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston valvontaan. (Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma)
Seminaarin lähtökohtia (6): - Päihdeongelmat ovat vahvasti läsnä vankiloissa - Vankien päihderiippuvuus kymmenkertainen tavalliseen väestöön verrattuna: 80-85 %:lla häiriö - Päihdeongelmaan puuttuminen on aivan keskeistä uusintarikollisuuden ehkäisyssä (Henriksson 18.10.2012) - Lisätään mahdollisuuksia päihdeongelman hoitoon vankeuden aikana (Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma)
Seminaarin lähtökohtia (7): - Päihdeongelmat ovat vahvasti läsnä vankiloissa - Päihdealan järjestöt ovat asiantuntijoita, joiden kannattaa nostaa profiiliaan nyt, kun hallitusohjelman mukaan vankien päihdekuntoutus ja tuki vankeudesta vapauteen halutaan saattaa aiempaa parempaan kuntoon
Seminaarin lähtökohtia (8): - Vankila on kristityille tärkeä ja tuttu paikka - Raamatussa puhutaan useissa kohdin vankilasta - Vankilaa sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme eli kuntoutumisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen ja itsensä löytämisen paikkana ei Raamatusta kuitenkaan löydy
Seminaarin lähtökohtia (9): - Vankila on kristityille tärkeä ja tuttu paikka - Vankilat olivat Raamatun maailmassa joko tutkintavankiloita, joissa odotettiin tuomiota tai eristysvankiloita, joissa yhteiskunnallisesti hankalat tapaukset pidettiin poissa julkisesta toiminnasta (vaikka yksityinen elämä saattoikin jatkua, kuten Paavalilla Apostolien tekojen mukaan)
Seminaarin lähtökohtia (10): - Vankila on kristityille tärkeä ja tuttu paikka - On vaikea sanoa, minkälainen vankila ja minkälaiset vangit Jeesuksella oli mielessä, kun hän (Matt 25:36) puhui vankien luona käymisestä - Kristinuskon vankeja on käyty katsomassa, jotta on voitu helpottaa heidän kurjia olojaan ja tukea heitä hengellisesti
Seminaarin lähtökohtia (11): - Vankila on kristityille tärkeä ja tuttu paikka - Ajatus vankilasta vapautuvasta vangista on moderni ja se tuo kristilliseen vankilatyöhön uuden näkökulman: kun rangaistus ei ole elinkautinen, diakonisen ja iankaikkisen näkökulman rinnalle tulee kolmas, vapautumisen jälkeistä elämää tukeva ulottuvuus
Seminaarin lähtökohtia (12): - Tukemisessa tarvitaan yhteistyötä - Kumppanuuksien hyödyntäminen ja kehittäminen sekä verkostoituminen kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa tulevat korostumaan entistä enemmän. (Henriksson 18.10.2012)
Seminaarin lähtökohtia (13): - Tukemisessa tarvitaan yhteistyötä - Sininauhaliitto haluaa strategiansa mukaisesti olla Johtava sillanrakentaja järjestöjen, seurakuntayhteisöjen ja julkisen sektorin välisessä päihdetyössä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (1)
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (1) - Vankeudesta ja päihdeongelmasta eroon pääseminen merkitsee usein uuden elämän aloittamista hyvinkin kokonaisvaltaisesti - Mitä annettavaa kristinuskolla on uuden elämän aloittamisessa?
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (2) - Tarkastelen muutoksen polkuja ja keskeisiä sisältöjä limittäin - Tukeudun 21 ihmisen haastatteluihin - Kaikki entisiä päihteiden ongelmakäyttäjiä - Kaikki saaneet jonkinlaista apua kristinuskosta - Monet, mutta eivät kaikki, olleet vankilassa
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (3) - Esittelen neljä erilaista toipumisen polkua ja niihin liittyen kysymykset syyllisyydestä, häpeästä, elämän sisällöstä, uudesta identiteetistä ja tukea antaneiden tahojen roolista
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (4) - Ensimmäinen polku (a): Salama kirkkaalta taivaalta - Joillekin, mutta harvoille, muutos vanhasta uuteen tapahtuu hetkessä, Jumalan kosketuksen kautta - Ratkaisevaa kokemusta ei edellä erityinen etsintä eikä sitä seuraa kasvaminen eikä identiteettityö: kaikki tapahtuu hetkessä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (5) - Ensimmäinen polku (b): Salama kirkkaalta taivaalta - Jumalan teko ihmiset voivat auttaa arjen rakentamisessa, työpaikan löytymisessä, mutta usko ja raittius tulevat lahjana ilman ihmisten apua
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (6) - Toinen polku (a): Kolmas kerta toden sanoo - Moni ihminen löytää uskon vasta toisella tai kolmannella kerralla: aikaisemmat uskoon tulon kokemukset eivät ole johtaneet pysyvään muutokseen miksi?
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (7) - Toinen polku (b): Kolmas kerta toden sanoo - Muutos on saattanut onnistua hoidossa tai vankilassa, mutta se ei ole kantanut itsenäiseen elämään - Ryhmän tuen ja identiteettipeilien avulla saavutettu muutos haihtuu, kun peilit vaihtuvat
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (8) - Toinen polku (c): Kolmas kerta toden sanoo - Ratkaisevaa muutosta edeltää usein uusi käsitys ei vain itsestä vaan myös kristinuskosta ja uskovista: minun ei tarvitse olla hyvä kelvatakseni Jumalalle ja seurakuntaan vaan saan olla kristitty sellaisena kuin olen ja olen ollut
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (9) - Toinen polku (d): Kolmas kerta toden sanoo - Jostain syystä monelle on ollut tarjolla kristityn malleja, jotka ovat olleet liian etäisiä suhteessa omaan itseen ja omaan historiaan: kuilu aiemman ja uuden minän välillä on ollut kohtuuton
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (10) - Toinen polku (e): Kolmas kerta toden sanoo - Kun henkilö voi nähdä itsensä kristittynä, hänen elämänsä muuttuu mielekkääksi ja arvokkaaksi: elämällä on tarkoitus, yksilöllä kutsumus
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (11) - Toinen polku (f): Kolmas kerta toden sanoo - Aina muistettava, että rakkauden ja armon vastaanottaminen ei ole helppoa, jos sitä ei ole saanut harjoitella - Harppaus turvallisesta yhteisöstä (vankila) vapaaseen maailman edellyttää realistista käsitystä uudesta kristitystä minästä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (12) - Kolmas polku (a): Lupa elää - Joillain ratkaiseva muutos liittyy häpeästä vapautumisen kokemukseen: minä en olekaan kelvoton vaan ihan kelvollinen eikä minun tarvitse paeta kelvottomuuttani päihteisiin
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (13) - Kolmas polku (b): Lupa elää - Usein häpeän tunne liittyy lapsuuden kokemuksiin (laiminlyövät vanhemmat, kiusaavat kaverit, hyväksikäyttö) mutta häpeä voi kehittyä myös riippuvuuskäyttäytymisen myötä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (14) - Kolmas polku (c): Lupa elää - Häpeä eroaa syyllisyydessä siten, että syyllisyys kohdistuu tiettyihin tekoihin ( tein väärin ), häpeä ihmiseen ( olen huono ) - Häpeän ja syyllisyyden erottaminen on tärkeää, että häpeää tuntevalle ei esimerkiksi anneta anteeksi hänen huonouttaan
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (15) - Kolmas polku (d): Lupa elää - Häpeää ei usein osata tunnistaa eikä nimetä - Häpeästä vapautuminen liittyy usein jonkinlaiseen oivallukseen: en ole itse syypää elämääni, en ole vain riippuvuuksista kärsivä ihminen toisten ihmisten merkitys tämän oivalluksen löytymisessä on keskeinen
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (16) - Kolmas polku (e): Lupa elää - Kun häpeä väistyy, tilalle tulee usein syyllisyys, mikä on terve kehitys: syyllisyys konkretisoituu johonkin ja on käsiteltävissä, sitä voi pyytää ja saada anteeksi
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (17) - Kolmas polku (f): Lupa elää - Kristinusko voi tarjota oivalluksen, joka vapauttaa häpeästä: armo (ei anteeksiantamus) - Kristinusko voi tarjota tuen selvitä häpeän jälkeen esiin nousevasta syyllisyydestä: anteeksiantamus
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (18) - Kolmas polku (g): Lupa elää - Tällaisessa häpeästä vapautumisen polussa toisilla ihmisillä (tai heidän välittämällään sanomalla) on usein keskeinen merkitys: armon julistaminen, kelpaavuuden sanoma sinä olet kelvollinen, hyvä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (19) - Kolmas polku (h): Lupa elää - Mutta: häpeävä ihminen ei voi käsitellä tekoihinsa liittyvää syyllisyyttä eikä hänelle voi julistaa anteeksiantamusta, jota hän ei osaa pyytää syyllisyyskeskeinen tapa lähestyä kristinuskoa ei toimi ihmisille, jotka tuntevat häpeää, vaan he tarvitsevat armokeskeistä lähestymistapaa
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (20) - Neljäs polku (a): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Monet irtautuvat aiemmasta elämästä kahdessa vaiheessa: ensimmäiset vuodet ovat ehdottoman ja musta-valkoisen kristillisyyden aikaa, vähitellen tilalle tulee armollisempi ja avarampi käsitys
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (21) - Neljäs polku (b): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Ensimmäisessä vaiheessa mennään yhdestä äärimmäisyydestä toiseen: ehdottoman tarkkaan moraaliin, tiukkaan opetukseen, Raamatun tankkaamiseen, uskovien tiiviiseen yhteyteen, jatkuvaan todistamiseen
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (22) - Neljäs polku (c): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Polun läpikäyneet pitävät tätä vaihetta välttämättömänä: se suojaa aiemmalta elämältä, auttaa irrottautumaan vanhasta, tarjoaa selkeän kehyksen elämälle
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (23) - Neljäs polku (d): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Ehdoton moraali auttaa käsittelemään aiempaan elämään liittyvää syyllisyyttä: aiemmasta moraalittomuudesta mennään sääntöjen pilkun tarkkaan noudattamiseen, mikä toimii jonkinlaisena hyvityksenä aiemmalle: jos aiemmin tein väärin, nyt teen ihan varmasti oikein
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (24) - Neljäs polku (e): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Polun läpikäyneet ovat myös sitä mieltä, että jos tästä ensimmäisestä vaiheesta ei pääse eteenpäin, seuraa loppuun palaminen ja paluu vanhaan: kukaan ei kestä loputtomiin musta-valkoista ja ehdotonta uskoa
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (25) - Neljäs polku (f): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Osa haastattelemistani ihmisistä oli hyvin kriittisiä niitä seurakuntia ja kristillisiä piirejä kohtaa, joissa olivat viettäneet nämä ensimmäiset vuodet: tilaa saati lupaa toiseen vaiheeseen kasvamiseen ei ollut
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (26) - Neljäs polku (g): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Kun pahasta on päästy eroon, on aika päästä eroon pyhästä: käsitys Jumalasta (ei lakihenkinen valvoja vaan armollinen isä) ja seurakunnasta (ei pyhimysten vaan keskeneräisten kristittyjen yhteisö) muuttuu armo ylittää lain
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (27) - Neljäs polku (h): Ensin pahasta, sitten pyhästä - Entinen päihdeongelmainen vanki ryhtyy mielellään vankilalähetiksi ja hyvä niin - Seurakunnan tai järjestön vastuulla on, että hän ei elä koko loppu elämäänsä riippuvaisena päihdeongelmaisista ja vangeista
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (28) Summa (a): Kristinusko voi tarjota vangille ja vapautuvalle tuen häpeän, syyllisyyden ja elämän tarkoituksen käsittelemiseen sekä uuden identiteetin rakentamiseen.
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (29) Summa (b): Prosessit eivät tapahdu hetkessä eikä tuloksia voi arvioida vankilassa eikä kahden vapaudessa vietetyn vuoden jälkeen tarvitaan pitkää perspektiiviä eikä pikavoittojen metsästystä
Kristillisyys uuden elämän rakentamisessa (30) Summa (c): Tarvitaan myös vastuuta: tavoitteena ei saa olla ihmisten sitouttaminen oman seurakunnan tai järjestön toimintaan yhteen sen pitemmäksi aikaa, kuin on heidän oman etunsa mukaista
Yhteistyö Pekka Lund 24.10.2012
Yhteistyö - Mitä olisi tehtävissä, jotta - vankilassa tehty kristillinen työ kehittyisi - vankilan ja vapautumisen sauma olisi mahdollisimman sujuva - eri toimijat, seurakunnat, järjestöt ja julkinen sektori, tekisivät mahdollisimman hyvää yhteistyötä