Te kerroitte toiveenne - me kuuntelimme

KENTTÄLAITESANOMAT Emerson Process Management Oy:n asiakaslehti 15. vsk. 1/05 Maaliskuu 2005 Tässä numerossa: sivu Pääkirjoitus... Valoa tunnelin päässä 3 Kemiart Liners Oy:n strategiana Pienin Askelin Kenttäväyliin 4 HART käyttöliittymän tuotetuki on laajentunut 5 KENTTÄIKKUNA 6 Mittaustarkkuuksista ja niiden ylläpidosta Yhteistyötä Perämeren Kaarella 8 Kemi-Tornion AMK:n kuulumisia Tuoteuutisia... Uusi 2-johdinpintatutka Rosemountilta 9 Urheilu-uutisia... Emerson-Kenttäkuppi 2005 10 Rosemount-lähettimien parantuneet suorituskykymäärittelyt 12

Te kerroitte toiveenne - me kuuntelimme Emerson logo on Emerson Electric Co:n tuotemerkki Emerson Process Management Oy 2004 Kaikki oikeudet pidätetään Uusi edistyksellinen Fisher GX säätöventtiili on suunniteltu eurooppalaisten toiveiden mukaisesti mahdollisimman yksinkertaiseksi - ja se voidaan toimittaa tehtaallenne viikon toimitusajalla. Emerson Process Management kehitti uuden GX säätöventtiilin eurooppalaisten käyttäjien toiveiden mukaisesti. Tämä korkealaatuinen ja kompakti venttiili on sekä helppo käyttää että huoltaa. Uudella digitaalisella FIELDVUE DVC2000 venttiiliohjaimella varustettuna se on osa Emersonin PlantWeb arkkitehtuuria joka tarjoaa kenttälaitteisiin jatkuvan toimintakunnon seurannan ja ennustavan älykkyyden. Ja FAST toimitustemme ansiosta saat tämän edistyksellisen säätöventtiilin tehtaallesi jopa viikossa. Tutustu venttiiliin tarkemmin kotisivuillamme www.emersonprocess.fi sähköpostilla myynti@emersonprocess.com tai pyydä uusi esitteemme

KENTTÄLAITESANOMAT 1/05 Valoa tunnelin päässä Emerson Process Management Oy:n asiakaslehti Julkaisija Emerson Process Management Oy Pakkalankuja 6 01510 Vantaa Puh. 0201 111 200 Telefax 0201 111 250 www.emersonprocess.fi Päätoimittaja Antti Heljo Puh. 0201 111 206 Toimituspäällikkö Jarmo Johansson 0400 736 406 jarmo.johansson@kolumbus.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kirsi Halme kirsi.halme@emersonprocess.com Telefax 0201 111 250 Puh. 0201 111 211 Kirjapaino Hermes Tampere ISSN 0788-9690 Useamman vuoden kestänyt teollisuuden investointilama näyttäisi pikku hiljaa olevan väistymässä ja esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tammikuussa tekemän teollisuuden investointitiedustelun mukaan kiinteiden investointien lasku pysähtyi vihdoinkin myös Suomessa viime vuoden aikana, ja kuluvan vuoden investointien arvon arvioidaan kasvavan noin seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Näyttävät myös sijoittajapiiritkin uskovan kasvuun, koska pörssissä vallitsevana värinä viime aikoina on ollut sininen eli nouseva. Myös moderniin teknologiaan, uusiin toimintoihin ja laitteiden ja palveluiden laatuun on alettu panostaa selkeästi enemmän hankintapäätöksiä tehtäessä, eikä halvin hankintahinta enää olekaan ensisijainen ja ainoa kriteeri päätöksiä tehtäessä. Olisikohan automaation elinkaariajattelu vihdoinkin saavuttamassa nämä kaukaiset EU:n takamaat? Osoituksena ajattelutavan muuttumisesta on kenttäväylien käytön selkeä yleistyminen prosessiteollisuudessamme, kun tämän teknologian mahdollisuudet ja hyödyt alkavat lopultakin avautua myös suomalaisille automaation käyttäjille ja suunnittelijoille. Yhä harvemmissa projekteissa vannotaan enää 80-luvun teknologian nimiin. Saattaa näissäkin tapauksissa olla se onnellinen tilanne, että toimitaan alalla jossa ei kilpailua ole eikä tule ja voidaan elellä kuin herran kukkarossa. Sinänsä kadehdittava tilanne kaikille meille, jotka joudumme kohtaamaan kovan kansainvälisen kilpailun päivittäisissä toimissamme. Eli kaiken kaikkiaan tilanne prosessiautomaatiossa näyttäisi olevan menossa pienin askelin parempaan suuntaan. Täytyy kuitenkin toivoa, että se tunnelin päässä kajastava valo ei ole taas uusi investointilama, joka on tulossa täydellä höyryllä meitä kohti. Sellainen tulisi sinänsä pahalla hetkellä, useimmilla yrityksillä on pitkästä aikaa hyvät taloudelliset mahdollisuudet investointeihin ja tarjolla on paljon uutta teknologiaa, joilla prosesseja voidaan kehittää ja parantaa. Haasteita näyttää riittävän myös vuonna 2005. Antti Heljo PS Helmikuun alussa pelattu Emerson-Kenttäkuppi näytti taas kerran, että ainakin automaation ammattilaisilta löytyy vanhaa hyvän ajan yhteishenkeä, peli oli vauhdikasta mutta rehellistä. Koko kaukalo pidettiin puhtaana kaikkien luistella, toisin kuului olevan hyppyrimäessä Keski-Euroopassa, jossa ylämäen latu harjattiin vain oman maan edustajille. No comments. 3

1/05 KENTTÄLAITESANOMAT Kemiart Liners Oy:n strategiana Pienin Askelin Kenttäväyliin Kenttäväylät olivat tulossa ja tulevaisuutta, siinä viime vuosien puheenaihe. Eiköhän prosessiautomaatiossakin voida jo todeta, että kenttäväylät ovat tulleet ja piste. Suomalainen käytäntö teollisuudessa, investoinnit ovat käytössä pitkään ja kunnossapito toimii, eivät "mahdollista" toistuvia tekniikkamuutoksia, joten useimmissa tehtaissa saadaan odottaa vielä pitkään uuden tekniikan laaja-alaista käyttöönottoa. Mutta kenttäväyliinkin voidaan perehtyä pienissä erissä, kuten on tehty Kemissä. Kemiart Liners Oy:n automaation kunnossapidosta vastaavaan Erkki Rantavuotiin ja hänen ajatuksiinsa erityisesti ennakoivasta kunnossapidosta olemme saaneet tutustua lehtemme palstoilla jo aikaisemminkin, mm. AMS kentänhallintaohjelmisto prosessitutkimuksen apuna Kenttälaitesanomien numerossa 2/2000. Erkki on jakanut kokemuksiaan myös lukuisilla kursseilla ja muissa yhteyksissä, monissa mielenkiintoisissa keskusteluissa vuosien varrella myös tämän artikkelin kirjoittajalle. Ei ole vaikea kuvitella, että kenttäväylätkin ovat kiinnostaneet häntä, erityisesti niiden ansiosta saatavissa oleva diagnostiikka, josta on huomattava apu kunnossapidolle ja prosessitiedon hankinnalle. Vas. lämpötila-anturit Kemiart Liners Oy:n Polar Queen kartonkikoneella, niiden vierellä kotelossa 848T lämpötilalähetin ja oik. Emersonin PlantWeb automaatioarkkitehtuuriin kuuluva FIM3420 kenttäväylän liityntämoduuli koneen ohjauspulpettiin asennettuna Miksi Kenttäväylää Kemiin? Erkin motiivi hankinnalle oli yksinkertaisesti kenttäväylän opettelu, kuten hän totesi keskustelumme aluksi. Hänen mukaansa on jo fakta, että kenttäväylät ovat tulleet ja tulossa yhä laajemmin prosessiteollisuudenkin palvelijoiksi. Käytännössä niihin voi perehtyä jo hankkimalla yhden mittauksen. Samalla havainnollistuvat säästöt I/O-korteissa ja voi suunnitella ja kehittää tarvittavaa dokumentaatiota, kuinka positioidaan ja yleensäkin valmistautua tulevaisuuteen. Kenttäväylät merkitsevät konkreettista tietoa, enemmän kuin saadaan perinteisistä laitteista, totesi Erkki ja jatkoi, mikä on parempi testausympäristö kuin toimiva tehdas? 4 Kenttälaitteiden suunniteltu käyttöikä on 15-20 vuotta, joka käytännössä vaatii diagnostiikkaa ennakoivan kunnossapidon tukena. Kenttäväyläpohjaiset laitteet tarjoavat sitä ja ellei automaatiojärjestelmä pysty hyödyntämään tietoja, voidaan edut ottaa kunnossapidon kautta, myös hyödynnettävänä prosessitietona. Erkin mukaan pikku hiljaa yhä useammat koko-

KENTTÄLAITESANOMAT 1/05 HART käyttöliittymien laitetuki on laajentunut Erkki Rantavuoti naisuudet siirretään nykyaikaan ja saatavissa on kasvavassa määrin rahanarvoista tietoa prosessin parhaaksi. Kemissäkin vielä hyvin toimiva olemassa oleva laiteympäristö ajetaan loppuun hyvässä taloudellisessa järjestyksessä, kenttälaitteilla on vielä käyttöikää jäljellä. Kuten Erkki korosti, ei Kemissäkään oltu liikkeellä pelkästään uuden tekniikan opettelun vuoksi, taustalla on lisäksi joukko käytännön kovia realiteetteja. Yksi sellainen on, että yksi kaapelointi on jo vedetty ja valmiina ja sen kautta on nyt mahdollista saada aikaisempaa enemmän tietoa. Kaapelihyllyt alkavat lisäksi olemaan jo aivan täynnä, joten niitä ei voi kuormittaa lisää kohtuukustannuksin. Sovellus käytännössä Kyseessä on FOUNDATION-kenttäväylällä toteutetut lämpötilamittaukset kartonkikoneella käyttäen Emersonin FF-laitteita. Mittaukseen kuuluu kahdeksan lämpötila-anturia, jotka on kytketty Emersonin 8- kanavaiseen FF-lämpötilalähettimeen 848T, josta on muodostunut yksi merkittävimmistä lähettimistä liittyen Emersonin PlantWeb-automaatioarkkitehtuurilla toteutettuihin tehdaslaitoksiin maailmassa. Lämpötilamittauksien osuus kaikista mittauksista on lukumääräisesti suuri ja 848Tlähettimellä saavutetaan sitä kautta huomattavia taloudellisia säästöjä. Yleisestikin voidaan todeta FF-tekniikasta: kun tarvitaan paljon mittauspisteitä, uusi tekniikka on kustannustehokkaampaa. Lämpötilalähetin on liitetty Emersonin FIM3420 kenttäväylän liityntämoduuliin (Fieldbus Interface Module), josta on Modbus-liityntä automaatiojärjestelmään. Modbus-liitynnän avulla saatavaa mittaustietoa voidaan hyödyntää myös sellaisissa järjestelmissä, joissa ei vielä ole esim. FF-valmiutta. Sekä mittaustieto että mittauspiirien diagnostiikkatieto voidaan tuoda automaatiojärjestelmään. Konfiguroinnin käyttäjärajapintana Kemissäkin käytetään internet-selainta, mittaustieto saadaan sarjalinkeillä. Yhden FIM3420 liityntämoduulin alla voi olla enimmillään neljä FF-väyläsegmenttiä, jokaisessa maks. 16 kenttälaitetta. Jos käytetään 8-kanavaisia kenttälaitteita, yhden moduulin maks. kapasiteetti on 512 mittausta. Koska samassa Modbus-liitynnässä voi olla suurimmillaan 31 FIM-yksikköä, käytettävissä on edullinen tuhansien mittaustietojen keräysratkaisu. Luovimalla kenttäväyliin Eräs purjehtijaystäväni toistaa jatkuvasti Täysillä eteen, vaikka venettä ei ole mailla halmeilla, mutta suotakoon se hänelle. Erkin valitsemaa etenemistä kenttäväyliin voidaankin kutsua purjehdusterminä luovimiseksi, jota se puhtaimmillaan on. Taloudelliset ja muut realiteetit määrittelevät tuulet ja asettavat ne karit, joita on väisteltävä perille pääsemiseksi, mutta päämäärä on kirkkaana mielessä. Kiitos Erkki jälleen kunnossapidon tietoiskusta. Teksti ja kuvat: J.Johansson 5 Emersonin 375 HART käyttöliittymän tuotetuki laajeni vuoden 2004 lopussa 80 FOUNDA- TION kenttäväylälaitteella ja 50 HART-laitteella. Näin 375 tukee tällä hetkellä yli 800 kenttälaitetta kaikilta maailman johtavilta valmistajilta. Uudet laitekuvaukset ovat vapaasti ladattavissa Internetin kautta käyttäen 375:n Easy Upgrade toimintoa. AMS Device Manager ohjelmiston tuotetuki on käytännössä yhtä laaja kuin 375-käyttöliittymällä. AMS laitehallintaohjelmiston täysi tuotetuki saadaan ylläpitämällä ohjelmiston käyttölisenssi, jolloin uudet laitekuvaukset ja vanhojen laitekuvausten uudet versiot tulevat automaattisesti päivityslevykkeiden mukana. Lisäksi AMS Device Manager kotisivulla (http://www.emersonprocess.com/ ams/ ) on käyttäjien ladattavissa uusia laitekuvauksia. (Kohdan Technology alla valikko Device Description Downloads ). Emerson Process Management tukee IEC:n EDD standardia, joka perustuu avoimeen laitekuvaustekniikkaan. Kenttälaitteiden laitekuvaukset eli ns. ajuritiedostot ovat saatavilla käyttöliittymien mukana, eikä niitä tarvitse hankkia erikseen automaatiototeutukseen valituilta laitetoimittajilta. Näin isäntälaitteen valmistaja vastaa myös kenttälaitteiden elinkaaren kestävästä versionhallinnasta. P.S. Myös 275 käyttöliittymään on tullut paljon uusia laitekuvauksia, sekä uusille että jo tuetuille laiteperheille. Tarkista, onko aika suorittaa päivitys. Lisätietoja antavat Risto Wallin, puh. 0400-448 248 ja Pasi Yliheljo, puh. 040-527 2180.

1/05 KENTTÄLAITESANOMAT KENTTÄIKKUNA Mittaustarkkuuksista ja niiden ylläpidosta Prosessimittauksissa haetaan usein huipputarkkuutta. Tätä edellytetään erityisesti tärkeiden laitehankintojen yhteydessä.kuitenkin virhetarkastelu jää usein puutteelliseksi - eikä myöskään hankitun tarkkuuden ylläpito ole riittävää. Samanaikaisesti käytetään paljon aikaa täysin turhiin laitetarkistuksiin ja -kalibrointeihin - onko työohjeita siis syytä kehittää? Mittaustarkkuuksista Digitaalisen kenttäinstrumentoinnin ansiosta on tyypillisten kenttälähettimien mittaustarkkuus kehittynyt huomattavasti. Mittausepävarmuudet eli virhetasot ovat pienentyneet 20 vuodessa tyypillisesti viidennekseen, parhaimmillaan jopa kymmenenteen osaan 1980-luvun laitteiden arvoista. Merkittävämpi kehitys on ollut laitteiden toimintalämpötilan muutosten kompensoinnissa ja erityisesti pitkäaikaisessa pysyvyydessä. Tästä on selkeänä esimerkkinä sivun 12 yhteenveto Rosemount painelähetinperheen laitteiden nykyisistä suorituskykyarvoista. Rosemountin lähettimet ovat keskimääräistä parempi esimerkki kenttälaitteiden kehittymisestä, sillä Rosemountille on tärkeää ylläpitää ja edelleen kehittää markkinajohtajuuttaan tarkimpien ja luotettavimpien kenttäinstrumenttien valmistajana. Markkinoillahan on myös laitekantaa, joissa uusi tuote ei tuonut oleellista kehitystä suorituskykyyn, vaan teknologian kehittyminen onkin käytetty valmistuskustannusten alentamiseen ja tuotteen näennäisen kilpailukyvyn parantamiseen. Nykyinen tarkkojen lämpötilamittausten konsepti on käyttää kalibroituja lämpötila-antureita ja sovittaa ne käytettävään lämpötilalähettimeen Callendar-Van Dusen vakioiden ohjelmoinnilla. Menettely on seuraava: Lämpötila-anturille suoritetaan valmistuksen jälkeen kalibrointi. Kalibroinnin avulla määritellään ns. Callendar-Van Dusen vakiot, jotka ohjelmoidaan esimerkiksi käyttöönoton yhteydessä mittauspiirissä käytettävään lähettimeen. Kuvassa 1 on esitetty tyypillinen menettelyllä saavutettava mittaustarkkuuden paraneminen. Lämpötilalähettimiemme tarkimmat versiot, 3144P ja 644 sisältävät anturinsovitusratkaisun. 3144P-sarja on kenttäasenteinen, saatavilla normaalina HART-lähettimenä, IEC 61508:n mukaisella turvahyväksynnällä varustettuna ja tietenkin myös Foundation kenttäväylätoiminnoilla. Sen erityistoimintona on ns. suora anturivarmistus, eli lähettimessä on kaksi anturisisääntuloa ja se voi lennossa vaihtaa mittauksessa käytettävää anturia anturivian yhteydessä. 644-sarja on saatavilla kytkentärasia- ja DIN-kiskoasenteisena, HART ja Foundation kenttäväylätoiminnoilla. Se on testien mukaan markkinoiden tarkin kytkentärasia-asenteinen lämpötilalähetin. Laitetarkistus vai kalibrointi Suorittaako laitetarkistus vai kalibrointi? Aiheesta on viime aikoina keskusteltu paljon. Ilmeisesti turhan työn tekeminen ei sovi suomalaiselle luonteelle. 90-luvun ISO 9000 laatuinnostuksessa laadittiin monenlaisia työohjeita. Osaa niistä ohjasi ilmeisesti enemmän tavoite näyttää hyvälle kuin kuvata järkevää ja tehokasta toimintaa. Lisäksi työohjeet perustuivat kokemuksiin huomattavasti nykyistä vanhemmista kenttälaitteista. Niinpä niiden edellyttämät kalibroinnit edellyttäisivät monissa yrityksissä välitöntä lisähenkilöstön palkkausta. Oma kokemukseni esimerkiksi normaaleista ylipaine-, paine-ero- ja pintalähettimistä on tältä osin selkeä. Kaikilla lähettimillä esiintyy aina nolla- ja aluevirhettä. Kun tutustutaan laitteiden toiminnalliseen rakenteeseen, havaitaan, että nollavirhe on yleensä aina merkittävämpi. Toisin ilmaistuna nollavirhe esiintyy usein ilman aluevirhettä, mutta on hyvin epätodennäköistä, että laitteella on aluevirhe ilman nollavirhettä. Niinpä laaja-alaisten kalibrointien sijaan voidaan harkita seuraavaa menettelyä. Työohjeena on säännöllinen laitteiden perustarkastus, käsittäen normaalin visuaalisen tarkastuksen ja lähettimen nollapisteen tarkastuksen. Mikäli nollapiste on paikallaan, luotetaan siihen että myöskään mittausalue ei ole ryöminyt. Mikäli nollapiste on ryöminyt yli hyväksymistason, Tarkat lämpötilamittaukset Uusi tekniikka on muuttanut myös tarkkojen lämpötilamittausten toteutusratkaisuja. Käytössä ollut menettelytapa, 1/10 DIN anturitarkkuudet ja lähettimen kanssa sovitetut parit on jäämässä käytöstä. Merkittävin syy on vaikeus ylläpitää hankintatarkkuus edes kohtuullisilla kustannuksilla, sillä sovitetun parin kalibrointi vaatii perinteisesti ilmaisten aikaa ja tupakkaa. Kuva 1 6

KENTTÄLAITESANOMAT 1/05 tehdään lähettimelle nollaus ja alueenleveyden tarkistus. Edelleenkin tullaan havaitsemaan, että useimmat nollauksen vaatimat lähettimet eivät tarvitse alueenleveyden korjausta. Väitän, että menettelytapamuutoksen jälkeen joudutaan kalibroimaan ainoastaan pieni osa lähettimistä, tietenkin olettaen, että ne ovat modernia digitaalista sukupolvea, ja laitevalinnassa on ollut muitakin kriteerejä kuin hankintahinta. Lisäksi laipallisten pintalähettimien ja hydraulisten välittimien vikaantumiset vähenevät oleellisesti, sillä niiden mittauskalvoja ei enää kolhita irrotusten ja kiinnitysten yhteydessä. Turvapiirien laitetestit Viime vuosina on turva-automaatioon liittyvissä keskusteluissa ollut kiinteästi esillä uudet IEC:n standardit 61508 ja 61511. 61508 on ns. kattostandardi, joka ohjaa mm. laitevalmistajia laatimaan turvakäyttöön hyväksyttyjä laitteita. 61511 kohdistuu prosessiteollisuuteen ohjeistaen turva-automaation toteuttamisen suunnittelun aloittavasta riskianalyysistä käytönaikaiseen ylläpitoon saakka. IEC 61511 on suorituskykypohjainen standardi, joka ei määrittele menettelytapoja. Niinpä käyttäjä laatii toimintaohjeet esimerkiksi turva-automaation lähettimien eli anturien toimintatestaukseen. Laadituissa testimenettelyissä on merkittävä kirjo. Taulukossa 1 on esitetty 3144P SIS lämpötilalähettimellemme suositeltu määräaikaistestaus. Asiat voi siis tehdä myös helposti. Lisäksi toimintatestauksen kattavuus on selkeästi parempi kuin perinteisillä menettelyillä. Dokumentoivat käyttöliittymät Suoritettujen toimintojen dokumentointi on osa nykyistä toimintatapaa. Sen merkitys korostuu, sillä laatutoimintojen seurannan ohella palvelujen hankinta ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta on kasvussa. Dokumentoivat käyttöliittymät, kuten AMS Device Manager kentänhallintaohjelmistomme, tarjoavat uuden, automaattisen menetelmän dokumentoida tehty laitetarkistus. Kyseessä voi olla pelkkä laitteen nollapisteen tarkistus tai laajempi turva-automaation anturin toimintatestaus. Riippumaton turva-automaation konsultointiyritys EXIDA on antanut AMS Device Manager ohjelmistollemme turva-analyysilausunnon, jonka mukaan ohjelmisto on turvatoimintoon puuttumaton (=non-interfering) ratkaisu. Lausunnossa todetaan, Lämpötilalähettimen toimintatesti (Proof Test) 1. Ohita turvalogiikka tai varmista muuten, että ei tapahdu käytön aikaista turvalaukaisua. 2. Anna lähettimelle HART käsky ohjata ma-lähtö diagnostisen hälytyksen ylärajaan ja tarkista, että lähtöviesti asettuu annettuun tasoon. 3. Anna lähettimelle HART käsky ohjata ma-lähtö diagnostisen hälytyksen alarajaan ja tarkista, että lähtöviesti asettuu annettuun tasoon. 4. Tarkista HART-käyttöliittymän avulla, että laitteella ei ole aktiivisia hälytyksiä tai varoituksia. 5. Suorita mittausarvon tarkistus vertaamalla sitä esimerkiksi automaatiojärjestelmän näyttämään prosessiarvoon. 6. Palauta piiri normaaliin toimintaan. 7. Poista turvalogiikan ohitus ja varmista, että turva-automaatio on normaalissa toimintatilassa. että ohjelmistomme tarjoaa mm. seuraavia käyttöetuja: - seuraa laitediagnostiikkaa - antaa selkeät hälytykset laitevioista - automatisoi toimintatestaukset - sisältää tapahtumahistorian hallinnan - turvamanuaalin ja korjausohjeiden hallinta Kuva 2 Taulukko 1 Kuvassa 2 on esitetty esimerkki webbiserverin kautta luettavasta kenttälaitteen tapahtumahistoriasta. Tutustu AMS Device Manager ohjelmiston tarjoamaan ratkaisuun ja tulet huomaamaan, että se tarjoaa hyvät ratkaisut toimintojen kehittämiseen. Martti Hakonen 7

1/05 KENTTÄLAITESANOMAT Yhteistyötä Perämeren Kaarella Kemi-Tornion AMK:n kuulumisia Lehtemme numerossa 5/2001 vierailimme Kemi-Tornion AMK:n Kemissä sijaitsevassa Tekniikan Koulutusyksikössä DeltaV:n ja yksikön koulutustarjonnan merkeissä. Silloin yhtenä isäntänä oli laboratorioinsinööri Jouko Alaniva, kuten tälläkin kerralla, tosin tehtävänimikkeenä on toistaiseksi projektipäällikkö, josta lisää myöhemmin tässä artikkelissa. Kemi-Tornion AMK hankki ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa DeltaV automaatiojärjestelmän noin viisi vuotta sitten. Mitä kuuluu Kemin DeltaV:lle ja muita kuulumisia Kemin AMK:sta ja automaation koulutustilanteesta yleensä kävimme kuulostelemassa pohjoisen myyntialueemme aluepäällikön Jouko Mutan kanssa. Tekniikan Koulutusyksikkö sijaitsee Digipoliksessa, Kemin teknologiakylässä, joka on noin 500 ihmisen työpaikka useissa yrityksissä, lisäksi alueella on noin tuhat opiskelijaa AMK:ssa ja Ammatti- Instituutissa. Viime vierailumme jälkeen Ammatti-Instituutti on muuttanut samoihin tiloihin AMK:n kanssa. Käytännön yhteistyö oppilaitosten kesken on lisääntynyt, mm. ruokala on yhteinen ja sen toiminnasta vastaavat Ammatti-Instituutin oppilaat, hyvää käytännön harjoittelua suuressa yksikössä. Jouko kertoi, että Kemiin on tullut uutena linjana Tuotantotalous, sähkötekniikka, jonka yhtenä erikoistumisalueena on automaatio on säilynyt samanlaisena kuin viimeksi tavatessamme. Yleistrendinä hän kertoi olevan IT-alan "ylivallan" pienenemisen opetuksessa ja kysynnässä, toki Kemissäkin on edelleen siihen liittyvä englanninkielinen linja, mutta hänen mukaansa perusteollisuuden alat ovat selvästi kasvattaneet osuuttaan. Esimerkkinä hän mainitsi automaation, jossa valmistuneiden työllistyminen on hyvää tasoa, teollisuus rekrytoi jälleen pitkän hiljaisemman kauden jälkeen, ja me isot ikäluokat pidämme trendin jatkuvana (toim. huom.). "Ulos" koulusta Tuo Joukon projektipäällikkö-tehtävänimike liittyy niin Kemissä kuin muissakin opinahjoissa vallitsevaan trendiin kasvavasta yhteistyöstä yritysten ja eri oppilaitosten kesken, jopa kansainvälisellä tasolla. Kemissä se tarkoittaa mm. RPC2-projektia, joka toteutetaan yhteistyössä Tekesin Vas. projekti-insinööri Heikki Laurikkala, joka vastaa oppilaitoksen DeltaV:stä, projektipäällikkö Jouko Alaniva ja Jouko Mutta Emersonilta kanssa. Projektin tavoitteena on parantaa tuotantojärjestelmien tehokkuutta ja edistää opetuksella ja tutkimuksella etäkunnonvalvonnan käyttöönottoa. Käytännön tasolla tavoitteena on hw-/sw-rajapintojen avoimuus ja käyttöjärjestelmäriippumattomuus sekä etäkunnonvalvontanäyttöjen helppo konfiguroitavuus. Insinööriopetuksessa AMK:ssa on kunnossapitoon liittyen 20 opintoviikon laajuinen kokonaisuus. Toinen, kansainvälinen projekti, jossa kemiläiset ovat mukana on ITEM, joka on EU-vetoinen tavoitteena etäkunnossapitoon liittyvä yhteistyö koko Perämeren kaaren alueella, Oulusta Luulajaan. Tässä projektissa on mukana paljon yrityksiä myös Keski-Euroopasta. RPC2-projektista Jouko kertoi piloteissa olevan mukana useita lähiseudun yrityksiä ja käytännössä niissä on keskitytty mm. käyttöpaikkatutkimuksiin sekä kunnossapitologistiikkaan, kuten "varaosapolitiikkaan", jossa laajemmalla yhteistyöllä on saavutettavissa huomattavia ajallisia ja taloudellisia säästöjä. Tutkimus on ollut pitkälti logistiikkapainotteista, eikä vielä ole keskitytty esim. mittauksiin. Tulevaisuuden tavoitteena ovat etäkunnonvalvontacenterit, jotka toimivat avoimien järjestelmien kanssa ja niillä voidaan valvoa muutakin kuin prosesseja. Joukon kommenttia lainaten tulevaisuuden centereihin liittyen maali ei ole vielä lopullisesti hahmottunut, mutta suunta kehitykselle on aivan selvä. Se on muotoutumassa ja lähtenyt alunperin liikkeelle IT-puolen tuotantolinjoista, joita kokemuksia nyt hyödynnetään. Mielenkiintoista, tätä täytyy seurata lehdessämme jatkossakin ja näkymät tarjoavat mahdollisuuksia myös DeltaV-järjestelmällemme, jonka yksi merkittävä ominaisuus on avoimuus. DeltaV on 2000- luvun järjestelmä, joita Jouko kuulutti projektin tähänastisten kokemuksien perusteella törmättyään myös järjestelmiin 8

KENTTÄLAITESANOMAT 1/05 Tuoteuutisia... Kuvissa ylh. Heikki Laurikkala PlantWeb Messengerin parissa, kesk. ja alh. DeltaV viesti- ja ristikytkentää joiden yhteydessä on täytynyt "nostaa kintaat ylös". AMK:n DeltaV kokemuksia Kemissä ollaan tehty työtä DeltaV:n kanssa jo noin viisi vuotta, joten kokemuspohjaa löytyy. Jouko mainitsi DeltaV:n olevan järjestelmä, joka osaa kenttäväylät, jotka ovat välttämättömiä kattavan etäkunnossapidon kannalta. Toisena käytännön kokemuksena hän totesi myös, että DeltaV:n oppii kahdessa tunnissa, koska Windows-osaaminen on itsestäänselvyys ja sen ansiosta järjestelmään on helppo päästä sisään. Joukon keskittyessä projekteihin DeltaV:stä Kemissä on vastannut projekti-insinööriheikki Laurikkala. Hän kertoi tehneensä lopputyönsäkin DeltaV:stä keväällä 2004. DeltaV:hen liittyen tuorein laajennus, joka on jo käytännössä testattukin DeltaV tuotepäällikön Juha-Pekka Pajusaaren kanssa on PlantWeb Messenger. Kyseessä on työkalu, jolla voidaan välittää hälytykset sähköpostiin, GSM tekstiviestipalvelimeen tai tallentaa XML-muotoisina kunnossapitojärjestelmää varten. (JiiPee käsitteli aihetta artikkelissaan lehtemme numerossa 2/2004). Heikki kertoi toiminnon olevan hyvä ja pienen käyttöönotto-opettelun jälkeen olevan helpon käytössä. Kytkentävaiheessa hän kertoi tehneensä yhteistyötä mikrotukihenkilön kanssa koulun verkkoon liittyen. Kemissä kerätään tietoa koulun omasta prosessista ja, jälleen ensimmäisenä Suomessa, toimivuus testattiin suoralla hälytyksellä JiiPeen sähköpostiin. Heikki kertoi projektin olleen hyödyllinen yhteistyön opettelun kannalta, olihan Messenger uusi myös JiiPeelle, joten molemmat oppivat. Kiitos Jouko ja Heikki ja menestystä projekteille. Teksti&kuvat: J.Johansson Uusi 2-johdinpintatutka Rosemountilta Rosemount on julkistanut 5400-sarjan 2- johtimisen pintatutkan. Kuten aikaisemmatkin menestystuotteet, myös tämä perustuu Göteborgissa Ruotsissa tehtävään tutkateknologian tuotekehitykseen. Niinpä 5400-sarja sisältääkin täysin uudentasoisia teknisiä ratkaisuja. Tutkassa käytetty kaksoisportti mikroaaltotekniikka tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkan sisällä on omat portit lähetettävälle ja vastaanotettavalle signaalille. Kaksoisporttirakenne vähentää kohinaa ja signaalin vaimenemista. Näin mittauksen herkkyys paranee ja luotettava mittaustulos saadaan alhaisemmalla signaalitasolla. 5400-sarja tutkat käyttävät lähettämässään signaalissa kierteispolarisaatiota, toisin sanoen lähetettyjen mikroaaltojen polarisaatio muuttuu. Kierteispolarisaation ansiosta voidaan puolet virheellisistä kaikusignaaleista eliminoida jo ilman erillistä signaalinkäsittelyä. Lehtemme seuraavissa numeroissa kerromme, kuinka nämä uudet tekniset ratkaisut on toteutettu ja erityisesti sen, mitä käyttöetuja niiden avulla saavutetaan. 5400-sarjan pintatutkasta antavat lisätietoja aluepäällikkömme ja Juha Komulainen, puh. 020 1111 222, juha.komulainen@emersonprocess.com. 9

1/05 KENTTÄLAITESANOMAT Urheilu-uutisia... EMERSON-KENTTÄKUPPI 2005 Jo kymmenes vuosi nykymuodossaan Kenttäkuppia, totesi Aki Laakso, yksi järjestelyvastuun kantajista. Pelillisesti ehdottomasti paras, totesi puolestaan yksi kokeneista joukkueenjohtajista. Kenttäkuppikaukalopalloturnausta lähes alusta asti seuranneena voi vain ihmetellä sen henkeä ja todeta vanhan suomalaisen sanonnan mukaan "Parantaa kuin sika juoksuaan". Mainitulla eläimellähän on ollut merkittävä rooli hengen luonnissa, vaikka sille sopivan kodin etsiminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, sen luokan herrasmiehiä kaukalossa viilettää. Sponsored by On helppo yhtyä mainittuun joukkueenjohtajan kommenttiin pelien korkeatasoisuudesta. Jo pronssiottelu isännän Emersonin ja porilaisen Kemira Pigmentsin välillä oli jännittävä. Henkien taistelu alkoi ennen varsinaista ottelua, joka päättyi tiukkoihin 3-2 numeroihin. Varsinainen jännitysottelu oli kuitenkin UPM:n Jämsänjokilaakson ja Tervasaaren "jäsentenvälinen". Valkeakoskelaiset johtivat vielä noin kolme minuuttia ennen ottelun päättymistä numeroin 3-1, jonka Jokilaakso käänsi numeroiksi 3-4. Koskilaisten pitkä nousujohteinen ura turnauksessa oli lähellä huipennustaan, mutta Jokilaakson joukkue löysi vanhan "punakonetahdin", jolla se oli voittamaton Kenttäkupissa joitakin vuosia sitten. Tervasaaren suunnalta onkin kuulunut, että jotain jäi hampaankoloon, joten jännitystä tiedossa Kenttäkuppi 2006:ssa. 10 Kunniataulukko 1 UPM Jokilaakso 2 TERA 3 EMERSON 4 PIGMENTS 5 INSSIPEG JETS 6 M-REAL 7 OMG 8 UPM KKV Viime vuoden voittaja Inssipeg Jets Porvoosta oli panostanut pelaajahankintoihin, mukana oli itse Elvis. Kuninkaan panos ei rajoittunut pelkästään esiintymiseen, jonka todistaa 10. sija tehopörssissä, joka varmisti osaltaan joukkueen viidennen sijan. Kuudenneksi sijoittui turnauksen varsinainen uusi joukkue, M-REAL Kyröskoskelta (UPM Jokilaakso palasi tauolta). Turnauksen kova taso tuli testattua, joten eiköhän Hämeenkyrön suunnalta tulla kovaa jatkossa. Konkarit OMG Kokkolasta ja kuuluisa UPM "Itä" jakoivat seuraavat sijat. OMG:n henki ja asenne, sekä vahvistus olivat kunnossa. UPM KKV osallistui perinteistä hillitymmällä profiililla, johon joukkueenjohtaja Jami Maijasen mukaan oli joku syykin, joka on unohtunut. Eiköhän värikkäimmän joukkueen valtikka jatkossa palaa Porvoosta Itään, on Lappeenrannan suunnalla sen verran kokemusta aiheesta.

KENTTÄLAITESANOMAT 1/05 Muutaman vuoden takainen voittamaton "punakone" UPM Jokilaakso palasi tauolta suoraan voittajaksi Vuoden 2004 Kenttäkupin voittajajoukkueella Inssipeg Jetsillä oli kuningasluokan vahvistus, Elvis Palkinnoista Ilta vietettiin Tampereen Pursiseuran tiloissa, johon osallistujat kiersivät Lapinniemen kylpylän kautta. Ruokailun jälkeen päästiin palkintojenjakoon, jossa järjestelytoimikunta oli jälleen käyttänyt mielikuvitustaan. Varsinaisten ottelumitalien jaon jälkeen keskityttiin erikoispalkintoihin. Pistepörssin voittajana palkittiin Mauri Kieksi TERA, joukkueenjohtajapalkinnon pokkasi Olavi Jolkkonen Inssipeg Jets, OMG:ltä Kari Roukala sai parhaan maalivahdin palkinnon, herrasmiehenä huomioitiin Metso Paperin Jukka Sarvela EMERSON-joukkueesta, tyylikkäimpänä pelaajana palkittiin Jokilaakson tehopelaaja Mika Huhtala ja ansiokkaan Raatajan eli joukkuepelaajan palkinnon sai Juha Sipola UPM KKV. Mainittujen lisäksi jaettiin myös muita palkintoja niin pelaajille, tuomareille kuin toimitsijoillekin, mm. tulokaspalkinnon sai Jari Matikka M-REAL. Ilta päättyi brasilialaisiin rytmeihin by Samba Roseira Sika löysi kodin tällä kertaa Porista Meillä kaikilla oli niin mukavaa Ettei unohdu, kiitos kaikille, jotka teitte tästäkin turnauksesta elämyksen. Tärkeimpänä osallistujat, järjestelyistä vastaavat (jotka kiittävät turnauksen jälkeen saamistaan kannustavista maileista), sponsorit ja kaikki muut, jotka olivat mukana luomassa pelijännitystä, vastasivat ruoka- tai silmänruokahuollosta tai muusta turnaushengen luomisesta. Toivottavasti Kenttäkuppiperinne säilyy ja Emerson-lippu liehuu mastossa ensi vuonnakin. Teksti&kuvat: J.Johansson Pursiseuralla ruokahuollosta vastasi Sari 11

1/05 KENTTÄLAITESANOMAT Rosemount-lähettimien parantuneet suorituskykymäärittelyt Tuotteiden jatkuvan kehittämisen ansiosta on maailman suurin teollisten painelähettimien valmistaja Rosemount parantanut tuotteidensa suorituskykymäärittelyjä. Uudet suorituskykymäärittelyt ovat jo voimassa, ja koska kyseessä on valmistusprosessin jatkuva kehittäminen, on myös suurin osa viime aikoina hankituista lähettimistä näiden määrittelyjen mukaisia. 3051S-sarja, paras on entistäkin parempi Kun 3051S-sarja julkistettiin kolme vuotta sitten, se asetti uudet standardit teollisille painelähettimille. Supermoduuliin perustuva skaalattava rakenne tarjoaa uudentasoiset ratkaisut monipuolisten ja vaativien prosessimittausten toteuttamiseen. 3051S-sarja tarjoaa kolme laiteratkaisua, eli Classicin, jonka tarkkuusluokka on ± 0,055 % ja Ultran sekä normaalikäyttöön että virtausmittauksiin. Ultran tarkkuusluokka on ± 0,025 %, pitkäaikainen pysyvyysmäärittely on 10 vuoden käyttöajalle ja lähettimellä on 12 vuoden takuu. Uusimman laajennuksen, Ultra virtaukseen, tarkkuusluokka ilmoitetaan perinteisestä poiketen virhetasona hetkellisestä lukemasta, ja se on ± 0,04 %. 3051S-sarjaa on valmistettu yli 100 000 kpl. Tuoteperhe laajenee jatkuvasti. Se on saatavilla perinteisenä HART/mA-lähettimenä ja Foundation-kenttäväylätoiminnoilla. Lisäksi sillä on IEC 61508:n mukainen TÜV-hyväksyntä turva-automaation käyttökohteisiin. 3051-sarja, vuosivalmistukseltaan suurin Rosemount 3051-sarja on ollut jo 10 vuotta maailman eniten vuosittain valmistettu painelähetinperhe. Sen erityispiirteinä ovat erittäin laaja rakenne- ja materiaalitarjonta sekä jo kauan käytössä ollut 5 vuoden pysyvyysmäärittely. Lähettimen nykyinen tarkkuusluokka on ± 0,065 %, mutta siitä on myös saatavilla tarkempi versio vaativiin kohteisiin, tarkuudeltaan ± 0,04 %. 1151-sarja, eniten käytössä oleva lähetin Yhteenveto Rosemount lähettimistä Tyyppi Mittausepävarmuus 3051S ±0,025% / ±0,055% 3051S ±0,04% (*) 3051 ±0,04% / ±0,065% 1151 ±0,075% 2088 ±0,075% / ±0,1% 1810 ±0,1% 3095 ±1% massavirrasta 35 vuotta markkinoilla ollut 1151-lähetinperhe on todellinen klassikko ja ainutlaatuinen tuote koko automaatiomaailmassa. Markkinoille tullessaan se mullisti koko teollisen paineen mittauksen, ja sen rakenneratkaisut ovat edelleenkin laajalti käytössä. Lähettimen kapasitiivinen anturirakenne on ylivoimaisesti suosituin paine-eromittauksissa, erityisesti erinomaisen ylipainekeston ansiosta. Lähetinsarja on vuosien varrella uudistunut kokonaan. Se on nykyisin älykäs HART-lähetin, jonka elektroniikankin versiotunnus on kulkenut pitkän tien A:sta S:ään. Lähetinperheen tarkkuusluokka on ± 0,075 % ja niitä valmistetaan 70 000 kpl vuodessa. 2088/2090-sarja, yli- ja absoluuttipaineen mittauksiin Yli 10 vuotta markkinoilla ollut 2088-sarjan lähetinperheeen tarkkuusluokka on ± 0,1 %, mutta siitä on saatavilla myös tarkempi versio. Vaikka 2088 on hintatasoltaan edullisin Rosemountin painelähetin, siinä on kaikki normaalien Rosemount-lähettimien perusominaisuudet, kuten kaksoiskoteloitu rakenne ja mittaalueen paikalliset asettelut. 2088-sarjan lähettimet on suunniteltu käytettäväksi tukkeutumattomilla väliaineilla (kaasut, höyry, normaalit nesteet). 2090-sarja on kalvollinen ja siinä on erityyppisiä liitäntäratkaisuja sekä paperi- ja selluteollisuuden että elintarvike- ja lääketeollisuuden käyttötarpeisiin. Pysyvyys 10 vuotta/5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 1 vuosi 1 vuosi 5 vuotta (*) 3051S Ultra virtaukseen, virhe ilmoitetaan lukemasta Viritettävyys 200:1/100:1 200:1 100:1 50:1 20:1 10:1 10:1 (virtaus) 1810-sarjan kalvollinen lähetin 1810 on Rosemountin kalvollinen lähetin tukkeaville väliaineille. Se perustuu 3051- sarjan anturitekniikkaan. Lähettimen prosessiliitäntä on 1" kierre, joten se soveltuu suoraan käytössä olevien lähettimien tilalle ja myös erotusventtiiliasennuksiin. Haponkestävän teräskoteloinnin ansiosta sitä käytetään paljon kosteissa ja likaisissa prosessiympäristöissä. 3095MV monimuuttujalähetin 3095-sarjan monimuuttujalähettimien käyttö on viime vuosina yleistynyt merkittävästi. Sen yleisin käyttökohde on massavirtausmittaukset, joita varten lähettimessä on pitkälle kehitetty virtausmäärän laskentaohjelmisto. Lähettimellä saavutetaan normikuristimia käytettäessä ± 1 % mittausepävarmuus massavirtauksesta aluesuhteella 10:1. Lähettimellä on nyt myös 10 vuoden pysyvyysmäärittely ja 12 vuoden takuu. Lisätietoja Rosemountin lähettimistä antaa Juha Komulainen, puh. 020 1111 222, juha.komulainen@emersonprocess.com 12