Arkeologia, historialliset kartat ja paikkatieto Lisensiaatintutkielma Teemu Mökkönen Helsingin yliopisto Kulttuurien tutkimuksen laitos Arkeologian oppiaine Kevätlukukausi 2008
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Tekijä Författare Author Laitos Institution Department KULTTUURIEN TUTKIMUKSEN LAITOS, ARKEOLOGIA TEEMU MÖKKÖNEN Työn nimi Arbetets titel Title ARKEOLOGIA, HISTORIALLISET KARTAT JA PAIKKATIETO Oppiaine Läroämne Subject ARKEOLOGIA Työn laji Arbetets art Level LISENSIAATINTUTKIMUS Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Alkulehdet ja Osa 1 60 sivua, Osa 2 14 sivua, Osa 3 75 sivua, Liite 1 125 sivua. Yhteensä 274 sivua. ARKEOLOGIA, HISTORIALLISET KARTAT JA PAIKKATIETO Artikkelimuotoinen lisensiaatintutkimus koostuu kolmesta osasta. Osat 2 ja 3 on julkaistu aikaisemmin. Osa 1 on kirjoitettu lisensiaatintutkimusta varten. Osa 1 käsittelee historiallisten suurimittakaavaisten karttojen tutkimuskäyttöä Suomessa. Katsauksessa käydään läpi arkeologian, historian, taidehistorian ja maantieteen historiallisia karttoja hyödyntävä tutkimus. Arkeologian erityispiirteenä suhteessa muihin käsiteltyihin tieteisiin on arkeologian vahva kytkös paikkaan. Arkeologia käyttää historiallisia karttoja paikantaakseen tai tulkitakseen muinaisjäännöksiä; maastosta yhä löydettävää menneisyyden materiaalista kulttuuria. Tätä seikkaa käsitellään tarkemmin kahden kaupungin varhaisimman, 1600- ja 1700-luvuille ajoittuvan, kartta-aineiston kautta. Esimerkkeinä esiteltävät tutkimustulokset perustuvat pääosin kirjoittajan vuosina 2000 2003 toteuttamaan Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien arkeologiseen inventointiprojektiin, jonka aikana tuotetuista internetissä julkaistuista yhteensä viidestätoista tutkimusraportista yksi on tämän työn liitteenä (Liite 1). Osan 1 päättää koko työtä kokoava yhteenveto. Osa 2 on englanninkielinen referee-julkaisukäytäntöä seuraavassa julkaisussa julkaistu artikkeli, joka käsittelee historiallisen kaupunkikartografian ja siitä tuotetun paikkatiedon hyödyntämistä kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa. Artikkeli perustuu kirjoittajan vuosina 2000 2003 Museovirastossa toteuttamaan edellä mainittuun kaupunkiarkeologiseen inventointiprojektiin. Artikkeli esittelee kaupunkiarkeologisen inventointimenetelmän, jossa hyödynnetään historiallisista kartoista tuotettua digitaalista paikkatietoa. Artikkelissa pohditaan myös arkeologian osaa kaupunkitutkimuksessa. Kirjoituksessa otetaan kantaa etelämpänä Euroopassa kivikaupungeissa luotujen kaupunkien asemakaavallisen kehityksen tutkimuksessa käytettyjen menetelmien soveltuvuuteen Pohjois-Euroopan historiallisten puukaupunkien tutkimukseen. Osa 3 on suomenkielinen monografia, joka käsittelee historiallisia suurimittakaavaisia karttoja ja sitä kuinka niiden pohjalta voidaan tuottaa digitaalista paikkatietoa. Julkaisu esittelee Suomessa käytettävissä olevan kartta-aineiston, mukaan lukien muutokset karttojen tekotavoissa ja tietosisällössä. Vaikka julkaisu ei ole kirjoitettu vain arkeologeille, sen sisällyttäminen osaksi arkeologian opinnäytetyötä on perusteltua. Historiallisen ajan arkeologien tutkimus on sekä perustutkimuksen että julkaisujen määrässä ollut Suomessa jatkuvassa kasvussa 1990-luvun lopulta alkaen ja historialliset kartat ovat historiallisen ajan arkeologian eräitä keskeisimpiä tutkimuksissa hyödynnettäviä lähteitä. Lisäksi arkeologisen tutkimuskohteen maankäyttöhistorian ymmärtäminen on tärkeää kaikelle arkeologiselle tutkimukselle tutkittavasta aikahorisontista riippumatta. Työn keskeisenä teemana on historiallisen kartan käyttäminen karttana, mikä yllättävää kyllä on ollut historiallisessa ihmistoimintaa tutkivassa tutkimuksessa hyvin harvinaista. Karttoja on ennemminkin käytetty kuten muita kirjallisia historiallisia lähteitä, jolloin kartat on luokiteltu niiden lähdearvon perusteella ja sijoitettu historialliseen asiayhteyteensä, mutta ei liitetty siihen paikkaan jota ne alun perin on tehty kuvaamaan. Arkeologinen tieto liittyy yleensä tiettyyn paikkaan, minkä takia myös historiallisen kartan liittäminen kartan kuvaamaan paikkaan on arkeologille luonnollista. Tämä on arkeologialle ominainen piirre, jonka suhteen arkeologialla on annettavaa myös muille historiatieteille. Työn Osassa 1 esitellyt Savonlinnan ja Vehkalahti-Haminan tapaustutkimukset ovat tätä väitettä havainnoillistavia esimerkkejä. Historiallisen paikkatiedon avulla yli kolmesataa vuotta vanhat kartat liitetään taas niiden kuvaaman paikan yhteyteen. Karttojen avulla arkeologit pystyvät paikantamaan historiallista asutusta, ja tuomaan tuon ajan materiaalisen kulttuurin jäänteet jälleen päivän valoon tutkijoiden tutkittaviksi ja ihmisten ihasteltavaksi. Avainsanat Nyckelord Keywords historiallinen kartografia, 1600-luku, paikkatieto, kaupunkiarkeologia Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Kulttuurien tutkimuksen laitos, Arkeologian oppiaine Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information Liite 1) Mökkönen, Teemu 2003d: Hamina Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. <http://www.nba.fi/fi/kaupunkiarkeologia> (URN: NBN:fi-fe20031905). 125 sivua.
i Arkeologia, historialliset kartat ja paikkatieto Lisensiaatintutkielma Teemu Mökkönen Sisällys Esipuhe OSA 1 Arkeologia ja historialliset kartat 1600-luvun suurimittakaavaisten karttojen tutkimuskäyttö 1. Johdanto...1 2. 1600-luvun suurimittakaavaisten karttojen käyttö eri tutkimusaloilla...7 3. Kartta ja paikka kaksi esimerkkiä arkeologian ja muiden humanististen tieteiden välisistä eroista...14 3.1 Savonlinna 1600-luvun kaupunkikarttojen ajoitukset ja ylittämättömät rakennusesteet...16 1600-luvun kartat aiemmassa tutkimuksessa...16 Uusi ajoitus ja tekijä signeeraamattomalle regulointisuunnitelmalle...19 Regulariteetin ideologia ei ole jumalainen voima...21 Savonlinnan 1600-luvun kartat Nils Ahlbergin tutkimuksessa...24 Savonlinnan arkeologisesti...26 3.2 Vehkalahdesta Haminaan Ruutukaavasta ympyräkaupunkiin...29 Ruutukaava-alueen koko...30 Vehkalahtea Haminassa...31 Hamina arkeologisesti...39 4. Yhteenveto arkeologian rooli karttoihin liittyvässä tutkimuksessa...41 Lähteet...46
ii OSA 2 From present to the past Archaeological surveys in postmedieval towns in Finland and the use of urban cartography artikkeli teoksessa V. Immonen, M. Lempiäinen & U. Rosendahl (toim.) 2007, Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland, (Archaeologia Medii Aevi Finlandiae, XIV). Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku. 52 64. Introduction.. 52 Urbanization in Finland... 52 On the stability of urban structures in wooden towns.. 53 Urban archaeological surveys in Finland during 1980 s.. 53 Surveys in post-medieval towns method. 54 Urban cartographic sources.... 56 Source value of the early town maps.. 56 Old town maps and GIS in practice... 57 Urban archaeological survey in practice.... 60 Concluding remarks. 60 Acknowledgements 62 References.. 62
iii OSA 3 Historiallinen paikkatieto - Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista monografia, Suomen ympäristö 34/2006, Rakennettu ympäristö, s. 74. Verkkojulkaisuna pdf dokumenttina <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=197075&lan=fi> Esipuhe...3 1. Johdanto...7 1.1 Teoksen tavoitteet...7 1.2 Teoksen rakenne...7 1.3 Historialliset kartat ja paikkatieto...8 1.4 Historiallisen paikkatiedon käytettävyys...9 2. Historiallisen paikkatiedon vaiheita...10 2.1 Katsaus Ruotsissa ja Norjassa tehtyyn historiallisten karttojen digitointiin...10 2.2 Historiallisten paikkatietoaineistojen tuotanto ja käyttö Suomessa...11 3. Historialliset kartat tietolähteenä...14 3.1 Kartoituksen historiaa...14 Erilaisia karttoja...14 Mitä kartoissa kuvattiin?...16 Kartoitusmenetelmät...16 3.2 Historialliset kartat paikkatiedon primaarilähteenä...19 4. Historiallisen paikkatiedon tuottaminen...21 4.1 Paperikartasta digitaaliseksi paikkatiedoksi...21 4.2 Kuvanluku...22 4.3 Kartan sijaintitiedon määrittäminen digitaalisen historiallisen kartan tuonti nykykoordinaatistoon...23 Mitkä ovat sopivia asemoinnissa käytettäviä vastinpisteitä?...25 Mistä tietää onko asemointi onnistunut?...28 4.4 Rasteri- ja vektorimuotoista paikkatietoa...28 4.5 Vektorointi ja tiedonhallinta...29 4.6 Metatieto, ominaisuustiedot ja maankäyttöluokitukset...30 Metatieto...30 Vektoriaineiston karttaobjektien ominaisuustieto ja maankäyttöluokitukset...33 5. Historiallisen paikkatiedon käyttö...35 5.1 Paikkatiedon laatu ja yhteiskäyttö...35 5.2 Paikkatiedon saavutettavuus...37 5.3 Kaavoitus ja paikkatiedon käyttömittakaavat...37 5.4 Sovellusesimerkkejä...38 Historiallinen paikkatieto Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja varten tehdyissä selvityksissä (Johanna Forsius)...39
iv Historiallisen paikkatiedon käyttö osayleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä (Karim Peltonen)...43 Historialliset kaupunkikartat...45 6. Keskeisimmät historialliset kartta-aineistot...50 6.1 Pienimittakaavaiset yleiskartat (mk noin 1:20 000 50 000)...50 Pitäjänkartat (1:20 000)...50 Sotilasviranomaisten tuottamat kartat (mk > 1:50 000)...52 6.2 Suurimittakaavaiset kartat (mk > 1:10 000)...54 Maaseutu...54 Kaupungit ja linnoitukset 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin...60 6.3 Historiallisten karttojen saatavuus...62 7. Historiallisiin karttoihin pohjautuva paikkatieto yhteenveto...64 Lähteet...66 Kirjallisuus...68 Kuvailulehti...71 Presentationsblad...72 Documentation page...73 LIITE 1 Mökkönen, Teemu 2003d: Hamina Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. <http://www.nba.fi/fi/kaupunkiarkeologia> (URN: NBN:fi-fe20031905).*
v Esipuhe Päästyäni yli 1990-luvun alun tietokoneita kohtaan tuntemistani antipatioista, päädyin vuoden 1997 paikkeilla arkeologeille järjestetylle paikkatieto-kurssille. Tämä oli ensikosketukseni digitaaliseen paikkatietoon. Vuonna 2000 jättämässäni Muinais-Saimaan alueen kivikautta käsittelevässä pro gradu -tutkielmassa hyödynsin paikkatietoa muinaisrantarekonstruktioissa ja asuinpaikkojen ympäristön analysoinnissa. Historiallisen ajan kartografian ja sitä hyödyntävän paikkatiedon pariin päädyin vuonna 2000 aloittaessani siviilipalveluksen Museoviraston rakennushistorian osastolla. Museovirastolla oli yritetty 1990-luvun lopulla käynnistää 1980-luvulla toteutetun keskiajan kaupunkeja käsittelevän arkeologisen inventointihankkeen jatkona nuorempien, 1500- ja 1600-luvuilla perustettujen kaupunkien arkeologisia inventointeja. Rahoitusta tälle työlle ei ollut löytynyt normaalien kanavien kautta, joten aloitin työn arkeologi-sivari halpatyövoimana. Inventoinnin ensimmäisistä tuloksista pidettiin, minkä seurauksena pääsin jatkamaan inventointiprojektia myös siviilipalveluksen jälkeen aina vuoden 2003 loppuun saakka. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien arkeologisessa inventointiprojektissa inventoitiin yhteensä 15 kaupunkia. Tämän projektin yhteydessä tehty työ on tämän lisensiaatintutkielman pohjana. Inventointiprojektin tutkimusraportit ovat julkaistuina staattisina verkkojulkaisuina (Mökkönen 2000a- 2003d, Ikonen & Mökkönen 2002, ks. myös Mökkönen 2003e). Inventointimenetelmä ja raportit kehittyivät tehdyn työn aikana. Tämän lisensiaatintutkielman liitteenä on Vehkalahden/Haminan inventointiraportti (Mökkönen 2003d, Liite 1), joka projektin viimeisen vuoden aikana valmistuneena raporttina antaa hyvän kuvan siitä, miten inventointi toimii ja millaisiksi inventointien raportit kehittyivät. Inventointiprojektin jatkuttua siviilipalvelukseni jälkeen projektista lupailtiin loppujulkaisua. Rahaa loppujulkaisun tekemiselle ei kuitenkaan löytynyt, mikä selvisi minulle viimeisen työsopimukseni lähestyessä loppua. Koska inventointi oli menetelmiltään pioneerityötä ja olin ahertanut asian parissa vuosia, halusin kuitenkin julkaista jotain aiheeseen liittyen. Tämän kautta syntyi ajatus aiheeseen liittyvästä lisensiaatintutkielmasta. Alkuperäinen lisensiaatintutkielman tutkimussuunnitelma seurasi pitkälti sitä, millaiseksi olin ajatellut projektin loppujulkaisun. Ajatuksena oli monografia. Halusin ottaa työhön mukaan myös kaksi inventointiprojektin ulkopuolelle jäänyttä kaupunkia Vaasan ja Uusikaarlepyyn joiden historiallisten karttojen paikkatietotyöskentelyyn hain ja sain apurahaa Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahastolta. Apuraha käytettiin tähän tarkoitukseen vuoden 2004 aikana. Muuta rahoitusta alkuperäisen suunnitelmani toteuttamisen en sitten saanutkaan. Samalla minulle avautui myös mahdollisuuksia jatkaa kivikauden tutkimusta. Ilman rahoitusta kirjoitustyö ei edennyt, ja olin välillä jo täysin valmis hautaamaan koko asian. Vuonna 2004 minua pyydettiin kirjoittamaan ympäristöministeriön rahoittamassa Museoviraston kanssa yhteis-
vi työssä tehtävässä hankkeessa opasta historiallisista kartoista tuotettavasta paikkatiedosta. Otin työn vastaan ja työ julkaistiin alkuvuodesta 2006 Suomen ympäristö sarjassa (Mökkönen 2006). Työ on nyt osana tätä lisensiaatintutkimusta. Koska julkaisu on loppuunmyyty, tähän työhön on liitetty kyseisen julkaisun verkkojulkaisusta väritulostettu versio. Väritulostus on hoidettu ympäristöministeriön toimesta, josta suuri kiitos. Vuoden 2006 alussa Suomen keskiajan arkeologinen seura ilmoitti tekevänsä tuoretta, nuorten tutkijoiden historiallisen ajan arkeologista tutkimusta esittelevän julkaisun, jonka oli tarkoituksena toimia käyntikorttina syksyllä 2007 Pariisissa järjestettävässä Medieval Europe konferenssissa. Tartuin mielelläni tilaisuuteen, sillä mieltäni kaiversi julkaisematta jäänyt inventointiprojekti. Vaikka kyseinen julkaisu ei ehtinytkään valmistua Pariisin konferenssiin, olen todella iloinen SKASin tarjoamasta mahdollisuudesta julkaista englanniksi (Mökkönen 2007a). Ilman loppuvuodesta 2007 julkaistua Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland teosta, en todennäköisesti olisi saanut kirjoitettua kaupunkiarkeologisia inventointeja käsittelevää artikkelia. Kirjoittaessani artikkelia edellä mainittuun teokseen heräsi ajatus aihetta käsittelevästä lisensiaatintutkielmasta uudelleen. Lyhyellä tiedonetsinnällä selvisi, että myös lisensiaatintutkielma on mahdollista tehdä artikkelipohjaisena. Päätin siis uudelleen tehdä lisensiaatintutkielman jotakuinkin samasta aiheesta kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta täysin erilaisella rakenteella. Loppuvuodesta 2007 tämä työ oli siis täydentävää ja kokoavaa osiota vaille valmis. Työn loppuunsaattamisessa oli ensiarvoisen tärkeää hyvä mieli, joka seurasi helmikuussa 2008 Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksella pitämääni historiallisia karttoja ja paikkatietoja käsittelevää luentoa. Työn pohjana ovat vahvasti tekemäni kaupunkiarkeologiset inventoinnit. Vaikka inventointien kaupunkikohtaiset raportit ovat saatavissa ilmaisina verkkojulkaisuina, tämän työn liitteenä (Liite 1) on Haminan kaupunkiarkeologinen inventointiraportti. Liitteen 1 väritulostuksesta kiitän Museoviraston rakennushistorian osastoa. Koska en ole ollut tekemässä tätä työtä yksin, haluan kiittää seuraavia henkilöitä. Ensinnäkin haluan kiittää Mikko Häröä (yli-intendentti, Museoviraston rakennushistorian osasto, rakennuskulttuurin yksikkö) ja Marianna Niukkasta (intendentti, Museoviraston rakennushistorian osasto, rakennuskulttuurin yksikkö), jotka toimivan kaupunkiarkeologisen inventointiprojektin ohjaajina. Samoin, kiitos kuuluu myös Johanna Forsiukselle (intendentti, Museoviraston rakennushistorian osasto, rakennuskulttuurin yksikkö), joka auttoi ja opasti minua useaan otteeseen tehdessäni kaupunkiarkeologista inventointia ja Suomen ympäristö sarjan julkaisua. Haluan esittää erityisen kiitokseni myös Karim Peltoselle (yli-intendentti, Museoviraston rakennushistorian osasto, dokumentointiyksikkö) ja Minna Perähuhdalle (yliarkkitehti, ympäristöministeriö), jotka ohjasivat julkaisun Historiallinen paikkatieto digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista (Suomen ympäristö 34/2006) valmistumistyötä. Kiitos arvokkaista kommenteista, ja erityisesti hämmästyttävän sitkeästä uskosta työn valmistumiseen, kuuluu työn ohjaajalle Georg Haggrénille (dosentti, Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine). Kiitän myös Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen professoria Mika Laventoa hänen apurahojen hakuja varten auliisti kirjoittamistaan suosituksista.
KIRJALLISUUS Aarnio, Jouni 1999: Kaskiviljelystä metsätöihin: tutkimus Pielisjärven kruununmetsistä ja kruununmetsätorppareista vuoteen 1910. Joensuun yliopiston maantieteenlaitoksen julkaisuja no 4. Joensuun yliopisto, Joensuu. 202 s. Aarnio, Jouni 2000: Paikkatietojärjestelmät ja historiallinen karttamateriaali. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä 11. S. 117-127. Adel, Vadim 1999: Reuharinniemen arvoitukset: lapinrauniotutkimuksia Tampereella. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia. Tampereen museoiden julkaisuja 52. Tampereen museot, Tampere. S. 14-25. Adel, Vadim 2002: Tampereen Reuharinniemen lapinraunion tutkimukset. Muinaistutkija 1/2002. Suomen Argeologinen Seura ry, Helsinki. S. 2-11. Ahlberg, Nils 1998: Stadens mönster de historiska kartorna berättar. Riksantikvarieämbetet, Stockholm. 139 s. Alanen, Timo & Kepsu, Saulo 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Konungens kartverk från Finland. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. 397 s. Alho, Pentti 1967: Pohjois-Pohjanmaan rannikkokuntien maanjako-olot metsätalouden kannalta. Acta Forestalia Fennica 82.1. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki. 62 s. Alho Petteri, Pukkila Jouko, Tulkki Carita & Uotila Kari 2003: Menneisyyden maiseman visualisointi tietokoneella. Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. S. 345-350. Austad Ingvild, Øye Ingvild, Kvamme Mons, Domaas Stein-Tage, Timberlid Anders, Hauge Leif, Norderhaug Ann, Austad Inger, Anderssen Randi, Kore Elisabeth & Gjerland Berit 2001: Den tradisjonelle vestlandsgården som kulturbiologisk system. Kulturminner og miljø. Forskning i grenseland mellom natur og kultur. Norsk institutt for kulturminneforskning, Oslo. S. 135-205. Aronoff, Stan 1989: Geographic Information Systems: A Management Perspective. WDL Publications, Ottawa. 294 p. Baltsavias, E.P. 1996: DeskTop Publishing Scanner. Proceedings of the OEEPE - WORKSHOP on Application of Digital Photogrammetric Workstations OEEPE, Official Publications No 33. Institut für AG, Frankfurt am Main. P. 75-94. Julkaistu myös internetissä sivulla <http://phot.epfl.ch/workshop/wks96/art_1_4.html>. (18.1.2005). Cserhalmi, Niklas 1998: Fårad mark. Handbok för tolkning av historiska kartor och landskap. Byggd och natur, vol. 78, nr. 6. Sveriges Hembygdsförbund, Stockholm. 175 s. Ene, Stefan & Bengtson, Ingemar 1994: Modelling historical landscapes. Proceedings of the Fifth European Conference and Exhibition on Geographic Information Systems, EGIS 94. Volume I. EGIS foundation, Utrecht. P. 200-206. Forsius-Nummela, Johanna 1994: Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Vihdin kunta, Vihti. 187 s. Forsius, Johanna 2003: Kuninkaan kartaston tulkinta. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennuspirintö. Hämeenliitto ja Rakennustieto oy, Hämeenlinna. S. 38. Frisk, Michael 2000: Historiska kartor. Begrepps- och informationanalys inför en anpassning till GIS. Riksantikvarieämbetet, Stockholm. 59 s. Frisk, Michael 2002: Mer än bara kartan. Digitala historiska kartor tillämpningar i GIS för kulturmiljövården. Riksantikvarieämbetet, Stockholm. S. 138-170. Gustafsson, Alfred G. 1933a: Maanmittarikunta ja maanmittaustyöt Ruotsinvallan aikana. Suomen maanmittauksen historia I. Ruotsinvallan aika. Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo. Gustafsson, Alfred G. 1933b: Mittaus- ja kartoitustyöt vuoden 1809 jälkeen. Suomen maanmittauksen historia II. Venäjänvallan ja itsenäisyyden aika. Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo. Haapanala Auvo, Laine Ritva, Lundén Tuula, Pitkäranta Harri, Raatikainen, Elina, Saarinen Timo, Salmi Ritva-Liisa, Sippola- Alho Tanja, Heikkonen Mauri, Korpelainen Heikki, Salminen Pekka & Rajala Pasi 2003a: Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 11. Edita, Helsinki. 127 s. Haapanala Auvo, Laine Ritva, Lundén Tuula, Pitkäranta Harri, Raatikainen, Elina, Saarinen Timo, Salmi Ritva-Liisa, Sippola- Alho Tanja, Fränti-Pitkäranta Marttiina, Heikkonen Mauri, Korpelainen Heikki & Salminen Pekka 2003b: Asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 12. Edita, Helsinki. 236 s. Hall, Ola 1996: Byar och gårdar i Hackås och Näs. Bebyggelseutvecling och markanvändningsmönster I Jämtland ur regionalt perspektiv. Kulturgeografiskt seminarium 4/96. Stockholms Universitet, Stockholm. 62 s. Harvio, J. 1933: Maatilain osittamiset vuoden 1809 jälkeen. Suomen maanmittauksen historia II. Venäjänvallan ja itsenäisyyden aika. Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo. H:nen [Hannikainen], A. 1922: Jakotoiminta Suomessa. Suomen maanmittariyhdistyksen aikakauskirja. Suomen maanmittariyhdistys, Helsinki 1922. Irjala, Antti & Hallin, Lena 2002: Numeerinen maakuntakaava. Suomen ympäristö 572. Edita, Helsinki. 52 s. Jaakkola, Matti 1983: Valtakunnalliset runkomittaukset. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 400-427. Jerpåsen Gro, Sollund May-Liss Bøe & Widgren Mats 1997: Historiske kart og kulturminnevern. En metode for landskapanalyse. NIKU Fagrapport 003. Stiftelsen Norsk institutt for kulturminneforskning, Oslo. 45 s. Jerpåsen Gro, Sollund May-Liss Bøe & Widgren Mats 2002: Histroriske kart og kulturminnevern. En metode for landskapanalyse. Strategisk instituttprogram 1996-2001. Landskapet som kulturminne. NIKU publikasjoner 121. Norsk institutt for kulturminneforskning, Oslo. S. 24-33. Johnsson, Bruno 1965: Synpukter på 1600-talets tidiga geometriska kartering med särskild hänsyn till Västmanlands län. YMER. Tidskrift utgiven av Svenska sällskapet för antropologi och geografi. 1965. Åttiofemte årgången. Häfte 1-2. Svenska sällskapet för antropologi och geografi, Stockholm. S. 9-81. Jutikkala Eino, Jokipii Mauno, Luukko Armas, Soininen Arvo M. & Orrman Eljas 1973: Suomen asutus 1560-luvulla: kartasto. Suomen historiallinen seura, käsikirjoja 7. Suomen historiallinen seura, Helsinki. 23 s. Kepsu, Saulo 2004: Hävinnen asutuksen jäljillä. SKAS 4/2004. Suomen keskiajan argeologinen seura Sällskapet för medelstidsarkeologi i Finland ry, Turku. S. 4-16. Kepsu, Saulo 2005a: Vanhat kylänpaikat ja nimistö. SKAS 2/2005. Suomen keskiajan argeologinen seura Sällskapet för medelstidsarkeologi i Finland ry, Turku. S. 37-47. 68 Suomen ympäristö 34 2006
Kepsu, Saulo 2005b: Uuteen maahan: Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1027. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 255 s. Kostet, Juhani 1995: Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia I. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. 211 s. Kostet, Juhani 2000: 1600-luvun kaupunkikartat. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä. 11. S. 29-49. Lehtinen, Jyrki 1999: Historiallisen kartta-aineiston käsittely paikkatieto-ohjelmissa. Historiallisen ajan arkeologian menetelmät. Seminaari 1998. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 20. Museovirasto, Helsinki. S. 22-26. Lehtinen, Jyrki 2003: Kylät ja maisema Valkeakosken Rapola ja Sääksmäen kirkonpuoli historiallisissa kartoissa 1640-1959. Sääksmäen vanhimmat paikannimet ja historialliset kartat. Rapola-tutkimuksia 5. Museovirasto, Helsinki. S. 77-157. Lehtinen, Leena 1997: Maaseutumaiseman kerroksellisuus ja vetovoima. Helsingin yliopisto, maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 55. Helsingin yliopisto, maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. 269 s. Lehtinen, Leena 2000: Vanhat kartat muinaisjäännösinventoinnin apuna. Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Museovirasto, Helsinki. S. 50-68. Lehtinen, Leena 2005: Karttojen kertomaa. Vanhojen karttojen kautta maiseman historiaan. Genimap, Helsinki. 128 s. Lehtinen, Leena & Kirkinen, Tuija 1998: Kerimäki-Savonlinnan kuppikivien ajoitus karttojen perusteella. Maiseman arkeologiaa. Suomen arkeologinen seura ry, Helsinki. S. 54-81. Lehtonen, Kaarin 2000: Varsinais-Suomen jokivarsialueiden inventointiprojekti 1997-1999: loppuraportti. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arvot. Turun maakuntamuseo, Monisteita 15. Turun maakuntamuseo, Turku. 24 s. Lehtonen, Kaarin 2001: Pahviplanketeista paikkatietojen yhteiskäyttöön Rakennetun ympäristön inventointitulokset palvelemaan yhteiskuntaa. Aboa. Turun maakuntamuseo, vuosikirja 63-64/1999-2000. Turun maakuntamuseo, Turku. S. 50-61. Lilius, Henrik 1985: Suomalainen puukaupunki. Anders Nyborg A/S, Rungsted Kyst. 219 s. Lilius, Henrik 1988a: Kaupunkirakennustaide 1743-1775. ARS. Suomen taide 2. Weilin + Göös, Porvoo. S. 88-103. Lilius, Henrik 1988b: Kaupunkirakennustaide kustavilaisella ajalla. ARS. Suomen taide 2. Weilin + Göös, Porvoo. S. 104-133. Lyytikäinen, Hilpas E. 1983: Valtakunnalliset karttatyöt. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 448-518. Matiskainen, Heikki & Ruohonen, Juha 2004: Esihistorian pauloissa. Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki. 128 s. Moström, Jerker 2002a: Miljöhistorisk kunskap och våtmarksrestaurering. Digitala historiska kartor tillämpningar i GIS för kulturmiljövården. Riksantikvarieämbetet, Stockholm. S. 92-111. Moström, Jerker 2002b: Det formrika landskapets förändringar. Digitala historiska kartor tillämpningar i GIS för kulturmiljövården. Riksantikvarieämbetet, Stockholm. S. 112-137. Mökkönen, Teemu 2005: 1600-luvun kartat ja niiden pohjalta toteutettu paikkatieto. Historiaa kaupungin alla. Kaupunkiarkeologisia tutkimuksia Oulussa. Pohjois-Pohjanmaan museon julkaisuja 16. Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu. S. 27-36. Mökkönen, Teemu & Ikonen, Tiia 2005: Oulun kaupunkiarkeologinen inventointi. Maanalainen arkisto jalkojesi alla. Historiaa kaupungin alla. Kaupunkiarkeologisia tutkimuksia Oulussa. Pohjois-Pohjanmaan museon julkaisuja 16. Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu. S. 21-26. Nesheim, Olaug Hana 2001: Mellom skjønn og formalisering: om metoder og verktøy i områdevernet. Kulturminner og miljø. Forskning i grenseland mellom natur og kultur. Norsk institutt for kulturminneforskning, Oslo. S. 16-34. Niemelä, Osmo 2000: Maastokartat. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä. S. 51-59. Mikkola Aaro, Jaakkola Olli & Sucksdorff Yrjö 1999: Valtakunnallisten maankäyttö-, peitteisyys- ja maaperäaineistojen muodostaminen. Suomen ympäristö 342. Ympäristöministeriö, Helsinki. 85 s. Niemelä, Osmo 1998: Suomen karttojen tarina 1633-1997. Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi. Maanmittaushallitus, Karttakeskus oy ja Suomen Kartografinen seura ry, Helsinki. 176 s. Niukkanen, Marianne 2001: Uusia kaupunkeja kauppaa varten. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Rakennustieto oy, Helsinki. S. 69-72. Niukkanen, Marianne 2004: Kaupungit muinaisjäännöksinä kaupunkiarkeologia Suomessa. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 25. Museovirasto, Helsinki. 96 s. Nohrström, Walter 1933: Isojaot Suomessa venäjänvallan aikana. Suomen maanmittauksen historia II. Venäjänvallan ja itsenäisyyden aika. Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo. Paulaharju, Jyri 1983: Sotilastopografia. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 527-559. Paulaharju, Jyri 2000: Sotilaskartat. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä. S. 97-115. Pitkäranta, Harri 2002: Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Maankäyttö- ja rakennuslaki, Opas 6. Edita, Helsinki. 118 s. Pohjola, Antti 1983a: Kuusamon isojako. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 82-91. Pohjola, Antti 1983b: Isojaot Inarin, Enontekjön ja Utsjoen kunnissa. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 92-100. Pukkila, Jouko 2003: Rautakauden yhteisöt. Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. S. 351-365. Pukkila, Jouko & Uotila, Kari 2004: Muinaisjäännöksestä mallinnokseksi GIS sisällöntuotannon välineenä 3D -visualisoinnissa. Arkeologipäivät 2003. Luonnontieteelliset menetelmät ja GIS arkeologiassa. Hamina. S. 84-96. Pykälä, Juha & Bonn, Thomas 2000: Uudenmaan perinnemaisemat. Ängar, hagmarker och skogsbeten i Nyland. Alueelliset ympäristöjulkaisut 176. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 367 s. Rantatupa, Heikki 2000: Maakirjakartat. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä. S. 73-84. Rentzhog, Sven 2002: Att visa värden. Digitala historiska kartor. Tillämpningar till GIS för kulturmiljövården. Riksantivarieämbetet, Stockholm. S. 10-35. Rentzhog Sven, Larsson Lars-Inge, Frisk Michael & Moström Jerker (red.) 2002: Digitala historiska kartor. Tillämpningar till GIS för kulturmiljövården. Riksantivarieämbetet, Stockholm. 176 s. Suomen ympäristö 34 2006 69
Roeck Hansen, Birgitta 1998: De äldre lantmäteriakterna i Finland täckningsgrad, innehåll och praktiskt utnyttjande. Maiseman arkeologiaa. Suomen arkeologinen seura ry, Helsinki. S. 7-23. Roeck Hansen, Birgitta 2002: Gårdsgärdor och tegelsiftesåker. Resursutnyttjande och kulturellt inflytande i det gamla landskapet Västerbotten. Meddelande från Kulturgeografiska institutionen vid Stockholms universitet 111 / Kulturens frontlinjer: skrifter från forskningsprogrammet Kulturgräns norr 28. Umeå universitet, Umeå. 110 s. Roeck Hansen, Birgitta 2005: De äldre lantmäterikartorna som källa till äldre markanvändning. SKAS 2/2005. Suomen keskiajan arkeologian seura Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry, Turku. S. 17-27. Roeck Hansen, Birgitta & Nissinaho, Aino 1995: A fossil landscape in Salo, Laitila, SW Finland. Karhunhammas 16. Turun yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Suomalainen ja vertaileva arkeologia, Turku. S. 25-39. Rosberg, Harri & Orrman, Eljas 1998: Kartat ja piirustukset. Suomen historian asiakirjalähteet. Kansallisarkisto ja Werner Söderströn osakeyhtiö, Helsinki. S. 263-273. Ruokonen Ria, Stålhammar Eeva & Blomqvist Malin 2003: Stansvikin kartanoalue. Ympäristöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:1. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsinki. 72 s. (myös verkkojulkaisuna <http://www.hel.fi/ksv/projektit/kruunuvuorenranta/pdf/stansvik_osa1_netti_180603/stansvik_osa1_s1_20_180603_netti.pdf>) Saarenheimo, Juhani 1983: Isojaot ja isojaonjärjestelyt. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 20-62. Saarenheimo, Juhani 1994: Maanmittausarkistot. Suomen historian asiakirjalähteet. Kansallisarkisto ja Werner Söderströn osakeyhtiö, Helsinki. S. 205-213. Seppälä, Sirkka-Liisa 2006: Perinnemaisemien yhteys varhaiseen asutus- ja maankäyttöhistoriaan. Suomen ympäristö 1/2006. Ympäristöministeriö, Helsinki. 112 s. Skar, Birgitte (red.) 2002: Strategisk instituttprogram 1996-2001. Landskapet som kulturminne. NIKU publikasjoner 121. Norks institutt for kulturminneforskning, Oslo. 73 s. Skar Birgette, Jerpåse Gro, Bakkestuen Vegar, Fry Gary, Stabbetorp Odd, Sloreid Erik, Haugen Espen, Often Anders & Skarpaas Olav 2002: Forminner i skog. Landskapanalyse basert på geografiske informasjonssystemer (GIS). Strategisk instituttprogram 1996-2001. Landskapet som kulturminne. NIKU publikasjoner 121. Norks institutt for kulturminneforskning, Oslo. S. 34-45. Soinen, Arvo M. 1974: Vanha maataloutemme. Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle. Historiallisia tutkimuksia 96. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki. 459 s. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi 2003: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liiton julkaisu II:190. Hämeen liitto, Hämeenlinna. 45 s. Strang, Jan 2000: Suomen kartastot. Kartta historian lähteenä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus kustannus, Jyväskylä. S. 11-27. Suomaa, Väinö 1983a: Ruotusopimuspitäjien Kemijärvi ja Salla isojaot sekä Kuusamon isojaon vaiheet. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 63-81. Suomaa, Väinö 1983b: Uusjakolainsäädännön kehittyminen ja uusjaot Etelä-Suomessa. Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki. S. 101-123. Swensen Grete, Jerpåsen Gro, Skogheim Ragnhild, Saglie Inder-Lise, Guttormsen Torgrim S. 2004: Landskapet under press Urbanisering og kulturminnevern. En studie med eksemplaer fra Nannestad og Stavanger. NIKU Tema 12. Norsk institutt for kulturminneforskning, Oslo. 95 s. Syrjö, Veli-Matti 1994: Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyvät asiakirjat. Suomen historian asiakirjalähteet. Kansallisarkisto ja Werner Söderströn osakeyhtiö, Helsinki. S. 229-253. Tiitta, Allan 1999: Suomen karttakuvan kehitys. Tieteessä tapahtuu 4/1999: 16-23. Tollin, Clas 1991: Ättebackar och ödegärden. De äldre lantmäterikartorna i kulturmiljövården. Riksantivarieämbetet, Stockholm. 96 s. Tommila, Päiviö (toim.) 1981: Suomen kaupunkilaitoksen historia 1: keskiajalta 1870-luvulle. Suomen kaupunkiliitto, Helsinki. 393 s. Uotila, Kari 2003: Keskiajan kirkot ja linnat. Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. S. 366-374. Vitikainen, Arvo 2003: Uusjakojen kysynnästä ja toimitusmenettelyn uudistamistarpeesta. Maanmittaus 78:1. Maanmittaustieteiden seura, Helsinki. S. 5-20. (löytyy myös sähköisenä julkaisuna <http://mts.fgi.fi/maanmittaus/numerot/2003/2003_12_ vitikainen.pdf>). Vuorela, Niina 1997: Historialliset kartat maisemaekologisessa tutkimuksessa: esimerkkinä Ruissalo. Terra 109:2. Suomen maantieteellinen seura, Helsinki. S. 67-75. Vuorela, Niina 2001: Combined use of spatial data: implications for landscape dynamics in an oak woodland site in Southwest Finland. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja A 2, Biologica. Geographica. Geologica 150. Turun yliopisto, Turku. 105 p. Vuorela Nina, Alho Petteri & Kalliola Risto 2002: Systematic Assessment of Maps as Source Information in Landscape-change Research. Landscape Research, Vol. 27, No. 2: 141-166. Örback, Alfred 1990: Lantmäteriet och dess äldre kartarbeten. Sveriges kartor. Sveriges Nationalatlas. Sveriges Nationalatlas Förlag, Stockholm. S. 126-135. 70 Suomen ympäristö 34 2006
KUVAILULEHTI Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Teemu Mökkönen Julkaisuaika Elokuu 2006 Historiallinen paikkatieto. Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista. Julkaisusarjan nimi ja numero Suomen ympäristö 34/2006 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Rakennettu ympäristö Teos käsittelee historiallisiin karttoihin pohjautuvan paikkatiedon tuottamisprosessia ja sen eri vaiheissa huomioitavia seikkoja. Koska historiallisiin karttoihin pohjautuvan paikkatiedon tuottaminen ja käyttäminen edellyttävät aineiston syntyprosessin ymmärtämistä, teoksessa käsitellään myös kartoituksen historiaa ja esitellään keskeisimpiä kartta-aineistoja. Historiallisia karttoja käytetään lähdeaineistona mm. maankäytön suunnittelussa, rakennetun ympäristön inventoinneissa ja erilaisissa hankkeissa, työn taustalla ovatkin maankäytön suunnittelun erilaiset tarpeet. Teoksessa on käsitelty mm. lähtokohdiltaan erilaisen paikkatiedon yhteiskäyttöä ja yhdistettävyyttä, mittakaavaeroja eri kaavatasojen esitysmittakaavoihin nähden sekä aineistojen saavutettavuutta. Sovellusesimerkkeinä ovat historiallisista kartoista Museoviraston rakennushistorian osastolla maakunta- ja yleiskaavatyön pohjaksi tehdyt paikkatietoaineistot ja kulttuuriympäristöanalyysit. Teos on tarkoitettu historiallisen paikkatiedon tilaajille ja tuottajille. Sen tarkoituksena on opastaa ohi monien historiallisen paikkatiedon tuottamisen karikoiden sekä yhdenmukaistaa eri yhteyksissä tuotettua historiallista paikkatietoa ja näin luoda edellytyksiä tuotetun paikkatietoaineiston jatkokäytölle ja yhteiskäyttöisyydelle. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika historialliset kartat, paikkatieto, maisema-analyysi, kulttuuriympäristöselvitys, inventointi Ympäristöministeriö ISBN 952-11-2349-4 (nid.) Sivuja 74 ISBN 952-11-2350-8 (PDF) Kieli suomi ISSN 1238-7312 (pain.) Luottamuksellisuus julkinen Edita Publishing Oy, Asiakaspalvelu, PL 800, 00043 EDITA puh. 020 450 05, telefax 020 450 2380, sähköposti: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.edita.fi/netmarket Ympäristöministeriö Edita Prima Oy, Helsinki 2006 ISSN 1796-1653 (verkkoj.) Hinta (sis.alv 8 %) Suomen ympäristö 34 2006 71
PRESENTATIONSBLAD Utgivare Författare Publikationens titel Miljöministeriet Markanvändningsavdelningen Teemu Mökkönen Publikationsserie och nummer Miljön i Finland 34/2006 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Datum Augusti 2006 Historiallinen paikkatieto. Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista. (Historisk geografisk information. Produktion av digital geografisk information utgående från historiska kartor.) Byggd miljö I boken behandlas processen för produktion av geografisk information som grundar sig på historiska kartor. Dessutom behandlas faktorer som bör beaktas under olika faser i processen. Eftersom produktion och användning av geografisk information som grundar sig på historiska kartor förutsätter förståelse av processen för hur materialet har tillkommit behandlas även kartläggningens historia och presenteras det viktigaste kartmaterialet. Historiska kartor används som källmaterial bl.a. vid markanvändningsplanering och inventeringar av den byggda miljön och inom olika projekt. I bakgrunden till arbetet finns därför olika behov i anslutning till markanvändningsplanering. I boken behandlas bl.a. samanvändningen av och möjligheterna att kombinera geografisk information som har olika utgångspunkter, skalskillnaderna i förhållande till presentationsskalorna på olika plannivåer samt tillgången till material. Som exempel på tillämpningar ingår geografiskt informationsmaterial och kulturmiljöanalyser som baserar sig på historiska kartor och som byggnadshistoriska avdelningen vid Museiverket har framställt och utfört som grund för landskaps- och generalplanearbetet. Boken är avsedd för dem som beställer och producerar historisk geografisk information. Avsikten är att boken skall vägleda förbi många av blindskären i samband med produktion av historisk geografisk information samt förenhetliga historisk geografisk information som producerats i olika sammanhang och på så vis skapa förutsättningar för fortsatt användning av och samanvändbarhet för det geografiska informationsmaterial som producerats. Nyckelord Historiska kartor, geografisk information, landskapsanalys, kulturmiljöutredning, inventering Finansiär/ uppdragsgivare Beställningar/ distribution Förläggare Miljöministeriet ISBN 952-11-2349-4 (hft.) Sidantal 74 ISBN 952-11-2350-8 (PDF) Språk finska ISSN 1238-7312 (print) Offentlighet offentlig Edita Publishing Ab, Kundservice, PB 800, FI-00043 EDITA tel. +358 20 450 05, telefax +358 20 450 2380, e-mail: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.edita.fi/netmarket Miljöministeriet Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2006 ISSN 1796-1637 (online) Pris (inneh. moms 8 %) 72 Suomen ympäristö 34 2006
DOCUMENTATION PAGE Publisher Author(s) Title of publication Ministry of the Environment Land Use Department Teemu Mökkönen Date August 2006 Historiallinen paikkatieto. Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista. (Geographical information of the past. How to digitize historical maps.) Publication series and number The Finnish Environment 34/2006 Theme of publication Parts of publication/ other project publications Abstract Built Environment This publication looks at the process of producing geographical information based on historical maps and at what needs to be considered in the different phases of the process. As the production and use of geographical information based on historical maps requires an insight into how this material was created, a section on the history of cartography and a presentation of the most central map material are also included. Historical maps are used as source material in, for example, land-use planning, inventories of the built environment and various projects. The background of this publication is a diversity of needs prompted by the planning of land use. The publication addresses issues such as integrated use of geographical information and the possibility to merge information of diverse origin, differences between the scale of presentation in plans of different levels, and access to the material. An example of application is the geographical information material and analyses of the cultural environment that have been produced by the Department of Monuments and Sites of the National Board of Antiquities to form a basis for regional and master planning. The publication is meant for users and producers of historical geographical information. It is intended as a guide in navigating the multitude of pitfalls that may arise in producing historical geographical information. Another purpose is to harmonize historical geographical information of different origins and thus create the preconditions for further use and integrated use of the geographical information. Keywords Financier/ commissioner For sale at/ distributor Financier of publication Historical maps, GIS, landscape analysis, inventory of the cultural environment Ministry of the Environment ISBN 952-11-2349-4 (pbk.) No. of pages 74 ISBN 952-11-2350-8 (PDF) Language Finnish ISSN 1238-7312 (print) Restrictions For public use Edita Publishing Ltd. P.O. Box 800, FI-00043 EDITA tel. +358 20 450 05, telefax +358 20 450 2380, e-mail: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.edita.fi/netmarket Ministry of the Environment Printing place and year Edita Ltd. Helsinki 2006 ISSN 1796-1637 (online) Price (incl. tax 8 %) Suomen ympäristö 34 2006 73
Miten historiallisia karttoja voidaan käyttää ympäristön kehityksen ja muutoksen selvittämisessä? Miltä alueilta eri historiallisia karttoja on? Mitä erityistä tulee muistaa muutettaessa historiallisten karttojen tietosisältöä digitaaliseksi paikkatiedoksi? Mihin tarkoitukseen kartoitusta on eri aikoina tehty ja miten se vaikuttaa karttojen tietosisältöön? Miten varmistetaan tuotetun aineiston yhteiskäyttöisyys? Muun muassa näitä kysymyksiä Teemu Mökkönen valottaa tässä ympäristöministeriön ja Museoviraston yhteisen hankkeen tuloksena syntyneessä julkaisussa. Teos opastaa keskeisimpien historiallisten kartta-aineistojen käyttöä ja paikkatiedon tuottamista niistä, se antaa ohjeet historiallisista kartoista tuotettavan ominaisuustiedon tekemiselle sekä antaa maakunta- ja yleiskaavoitukseen liittyviä käytännön sovellusesimerkkejä. HISTORIALLINEN PAIKKATIETO Myynti: Edita Publishing Oy PL 800, 00043 EDITA Asiakaspalvelu: puh. 020 450 05, faksi 020 450 2380 Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44, puh. 020 450 2566 ISBN 952-11-2349-4 (nid.) ISBN 952-11-2350-8 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) SUOMEN YMPÄRISTÖ 34 2006