Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2011/3 Dnro ESAVI/585/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011 ASIA Haali Oy:n / Juho Korvenojan ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 75 hiehon ja 5 nuorkarjapaikan lypsylehmähiehopihaton laajentamista 400 hiehon ja 80 nuorkarjapaikan lypsylehmähiehopihatoksi Salon kaupungissa. LUVAN HAKIJA Haali Oy / Juho Korvenoja Rekijoentie 611, 25380 Rekijoki Y-tunnus: 2387095-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lypsylehmähiehopihatto sijaitsee Salon kaupungin Haalin kylässä kiinteistöllä Haali RN:o 1:159. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 20.7.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Lypsylehmähiehopihatolla ei ole aiempaa lupaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 167 hehtaarin peltoalaa Salon kaupungissa. Lisäksi on vuokrasopimus, joka koskee kahta yhteistilavuudeltaan noin 900 m 3 lietesäiliötä. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Salon seudun maakuntakaava. Laitoksen sijaintipaikka on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta, Uskelanjoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lypsylehmähiehopihatto sijaitsee Uskelanjoen vesistöalueella (25.002) Rekijokilaakson reunamilla, joka on osa maisemallisesti tärkeää perinteistä maatalousmaata haka- ja niittymaineen. Lisäksi Rekijoki lähialueineen on Natura-aluetta, luonnonsuojelualuetta (sl 007) ja perinnemaisemaa. Natura-alueen suojelumääräys edellyttää, että suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Lisäksi Haalin tilan talouskeskuksen läheisyydessä on historiallisen ajan muinaisjäännös Revä (sm 049) ja Kankare, esiroomalaisen ajan rautakautinen asuinpaikka (srr 1). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laajennus toteutetaan vaiheittain rakentamalla nykyisen kivinavetan pohjoispuolelle kaksi verhoseinäistä kylmäpihattoa. Eläinsuojarakennusten ympäristö on peltoa. Etäisyys pihaton eteläpuolella sijaitsevien lähimpien naapureiden asuntoihin on noin 600 800 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan nykyisen toiminnan laajentamiseen siten, että kasvatettavien hiehojen ja vasikoiden määrä nousee 480. Vasikat tuodaan tilalle noin 3 kuukauden ikäisinä ja viedään pois tiineinä hiehoina lypsykarjatiloille. Eläinmäärä jakaantuu eri ikäluokkiin seuraavasti: alle 6 kk noin 80 kpl ja 6 24 kk noin 400 kpl. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 250 tiinettä lypsykarjahiehoa.
3 Kahteen rakennettavaan verhoseinäiseen kylmäpihattoon tulee tilat 400 naudalle (3 19 kk). Näihin rakennuksiin tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma tulee avonaisilta verhoseiniltä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta. Pihaton eteläpäädyn yhteyteen rakennetaan noin 2460 m 3 katettu kuivalantala ja 417 m 3 kuormauslaatta. Vanhassa kivinavetassa on tilat 80 hieholle (19 23 kk). Navetta toimii lietelantajärjestelmällä, jossa kattamattoman lietesäiliön tilavuus on noin 1000 m 3. Navetan lietekuilujen tilavuus on noin 110 m 3. Lietesäiliö täytetään altapäin. Lisäksi toiminnanharjoittaja on vuokrannut kaksi yhteistilavuudeltaan noin 900 m 3 lietesäiliötä, joihin lietettä kuljetetaan tarvittaessa talvella tammi-helmikuussa. Navetassa on luonnollinen ilmanvaihto, jossa poistoilma poistuu yläpohjan ja katon hormien kautta. Korvausilma otetaan seiniltä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kestokuivikepohjalla toimiva 240 hiehon pihatto, jonka ruokinta/lantakäytävälle (420 m 2 ) jäävä lanta työnnetään pienkuormaajalla lantalaan. Kuivitetun alueen pinta-ala tulee olemaan 793 m 2 ja kuivikkeen paksuus 40-100 cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kestokuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa. Kun tilan kokonaiseläinmäärä toteutuu, niin kestokuivikepohjalla tullaan kasvattamaan nuorkarjaa ja alle 12 kuukauden ikäisiä hiehoja. Toisessa vaiheessa rakennetaan noin 180 hiehon (yli 12 kk) kaksirivinen makuuparsinavetta, jonka läpi kulkee kaksi pienkuormaajalla tyhjennettävää lantakäytävää. Lanta työnnetään kokoojakuiluun, josta se padottamalla valutetaan laajennuksen yhteydessä rakennettavaan lietesäiliöön. Tämän pihattorakennuksen yhteyteen rakennetaan mahdollisesti myös jaloittelutarha. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 300 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin ja noin 1000 tonnia vuodessa toisen laajennusvaiheen yhteydessä rakennettaviin laakasiiloihin, joista puristenesteet kerätään noin 5 m 3 umpisäiliöön ja levitetään pellolle. Tiineet hiehot (noin 150 kpl) laiduntavat neljä kuukautta vuodessa ja eläimet ovat laitumella myös öisin. Laidunnettavat hiehot kiertävät laidunlohkoja viidessä noin 30 hiehon ryhmässä. Hiehoja siirretään lohkolta toiselle siten, että laidunpaine pysyy sopivana. Laidunala on noin 100 hehtaaria. Laitumet ovat jokinotkolaitumia, jotka ovat suurelta osin erityisympäristötukea saavia alueita, kuten perinnebiotooppeja ja suojavyöhykkeitä. Eläinten juottaminen on järjestetty 2500-5000 litran uimureilla varustetuista juottovaunuista. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Lypsylehmähiehopihatosta tuleva lanta noin 3900 m 3 lietelantaa vuodessa ja noin 2720 m 3 kuivikelantaa vuodessa levitetään yhtiön omille pelloille (35 ha) ja vuokrapelloille (160 ha) keväällä 80 100 % ja syksyllä 0-20 %.
4 Energian ja veden käyttö Kiinteistöllä on kuivurin yhteydessä kaksi 5 000 litran polttoainesäiliötä ja koneita varten kaksi 5 000 litran polttoöljysäiliötä. Säiliöt on sijoitettu betonilaatoille ja ne on varustettu lukituksilla. Lisäksi tilalla säilytetään konehallissa noin 500 litraa muita öljytuotteita. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa, joista osa on katettuja. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Lietelanta ja kuivikelanta levitetään urakoitsijan toimesta tarkkuuslevittimellä sekä sijoittavilla ja multaavilla laitteilla. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläinkuljetusauto käy kerran kuukaudessa. Rehunkuljetuksia suoritetaan viikoittain. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 0,5 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville naudanraadoille ei ole suunnitteilla kylmävarastoa. Muovit (arvio 20 m 3 vuodessa) varastoidaan vaihtolavalla ja toimitetaan jätteenkeräykseen. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Pilaantunut rehu (arvio 10 m 3 vuodessa) kompostoidaan lantavarastossa ja levitetään pellolle. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pitkäaikaisia haittavaikutuksia ympäristöön. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua.
5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalle tullaan tekemään palo- ja pelastussuunnitelma. Lisäksi hankitaan sammuttimia. Sähkökatkoksen varalle on aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 5.11. 7.12.2010 Salon kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 5.11.2010. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Salon kaupunginvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 1.11.2010 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Lypsylehmähiehopihaton sijaintipaikkaan on käyty tutustumassa 7.2.2011. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Salon kaupunginhallitukselta, Salon kaupungin ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Salon kaupunginhallitus (13.12.2010) on päättänyt, että se ei anna erikseen kaupungin lausuntoa, vaan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto riittää kaupungin kannanotoksi. 2) Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta (8.12.2010) esittää lausuntonaan, että hakemuksen mukaista eläintenpitoa harjoitetaan ja suunnitellaan laajennettavaksi tavanomaisella maatalousalueella. Eläinsuojan teknisissä ratkaisuissa ja lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja peltolevityksessä on sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Lantasäiliöiden määräaikainen kuntotarkastus on välttämätöntä ja kattaminen suositeltavaa. Hakemukseen on liitetty arvioita toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Toimintaan liittyvistä riskeistä ja varautumisesta onnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalta ei ole suunnitelmia. Hanke tukee alueen arvokkaan perinnemaiseman hoitoa. Uudisrakennushankkeiden toteuttamisessa tulee ottaa huomioon alueen muinaisjäännösten säilyminen.
6 3) Salon kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto (1.12.2010) esittää lausuntonaan, että laajennus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Aluksi rakennetaan toinen suunnitelluista hiehokasvattamorakennuksista ja kuivalantala. Nykyinen lietesäiliö riittänee syntyvälle lietelannalle. Varalle on vuokrattu kaksi lietesäiliötä (yhteensä 900 m 3 ). Syntyvä lanta ja liete levitetään urakoitsijoiden toimesta tarkkuuslevittimillä sekä sijoittavilla ja multaavilla laitteilla. Lannan levitysajankohdissa tulee huomioida mahdolliset juhlapyhät, kuten juhannus. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset talousvesikaivot. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Kyseinen tila ei sijaitse pohjavesien muodostumisalueella. Tilalla kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräykseen (Honkajoki). Ympäristöterveydenhuollolla ei ole muuta huomauttamista ympäristölupahakemukseen. 4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (16.12.2010) esittää lausuntonaan, että alueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava, jossa kiinteistö on maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue). Kaavamääräyksen mukaan: "Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä." Lisäksi Haalin tila on merkitty srr1 -ryhmämerkinnällä (merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus/ryhmä/alue) valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät suojeltavat rakennetut ympäristöt. Kaavamääräyksen mukaan: "Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä." Asemapiirroksen perusteella uudisrakennus työntyy pihapiiristä avoimeen peltomaisemaan päin. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa ja sovittaa kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Hanke edellyttää rakennuslupakäsittelyn yhteydessä suunnittelutarveharkintaa, jotta edellä mainitut kaavamääräykset tulevat huomioiduksi rakennuksen sijoituksessa ja maisemaan sovittamisessa ja jotta vaikutukset maisemaan tulevat arvioiduiksi. Eläinsuoja ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Toiminnan yhteydessä tulee ottaa huomioon, että lietelannan levittäminen pohjavesialueille tai vedenottamoiden välittömään läheisyyteen ei ole pohjaveden laadun vaarantumisen takia sallittua. Poikkeustapauksissa lietelannan levittäminen pohjavesialueen reuna-alueille voidaan sallia, jos maaperä- ja pohjavesiselvityksin on osoitettu pohjavesitason päällä olevan riittävän paksun, tiiviin sa-
vikerroksen (vähintään 3 metriä) eikä vaaraa pintavalunnan kulkeutumisesta pohjavesimuodostumaan ole. Sekä liete- että kuivalannan levittäminen on kiellettyä pohjaveden muodostumisalueella. Luvitettava hiehokasvattamo sijaitsee Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Kiskonjoen-Uskelanjoen-Halikonjoen osaalueella. Kasvattamo sijaitsee Uskelanjoen valuma-alueella. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat Terttilänjoen, Rekijoen, Uskelanjoen ja Hiitolanjoen valuma-alueilla. Jokien ekologinen tila on pääosin välttävä. Terttilänjoen ekologinen tila on huono. Entisen Kiikalan kunnan alueella olevissa eläinsuojissa muodostuvassa lannassa on 27,4 kg kokonaistyppeä ja 5,1 kg kokonaisfosforia peltohehtaaria kohden. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta keskeisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla. Tarkempaa kannanottoa kasvattamon vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksistä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Karjasuojan ja lannan levitykseen käytettävien peltojen vaikutusalueella vesistön tila on välttävä ja huono, joten lannan levitykseen käytettävien peltojen tarkempi arviointi on perusteltua. Hakijalta tulisikin pyytää ajantasaiset tiedot lannanlevityspeltojen viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. Karjanlannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Laidunalaa on noin 100 ha. Kaikki hiehot laiduntavat kesällä neljä kuukautta jokinotkolaitumilla. Tällä tulee olemaan erittäin merkittäviä positiivisia vaikutuksia lähiympäristön perinnemaisemaan ja Natura-alueiden hoitoon jokinotkon säilyessä kasvustoltaan monipuolisena ja avarana. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 20 m 3. Säiliöt sijaitsevat betonilaatalla. Maatilojen yli 10 m 3 polttoainemäärien säilytyksessä tulee ottaa huomioon kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeet ja sijoittaa ulkona olevat säiliöt yhteen paikkaan ja varustaa tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. 7
8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Haali Oy:lle / Juho Korvenojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 75 hiehon ja 5 nuorkarjapaikan lypsylehmähiehopihaton laajentamiseen 400 hiehon ja 80 nuorkarjapaikan lypsylehmähiehopihatoksi Salon kaupungin Haalin kylässä kiinteistöllä Haali RN:o 1:159. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Ympäristölupa ei koske hakemuksessa esitettyjä vuokrattuja etälietesäiliöitä, joiden tilavuus on yhteensä noin 900 m 3. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 3200 m 3 lietelantatilavuutta ja 2720 m 3 kuivikelantatilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. Kattamaton lietesäiliö tulee aidata verkolla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön korkeuteen lisättävä 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojarakennusten ja lantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.
9 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Kuivalantalan ja toisen laajennusvaiheen yhteydessä rakennettavan lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan hyödyntäminen 5. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 139 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus tulee olla tehtynä ennen levitystä. Tutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Toiminnanharjoittajan on ennen laajennusrakentamisen aloittamista esitettävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys lannan levitykseen käytettävissä olevista peltolohkoista ja niiden viljavuustutkimuksista. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.
10 Laiduntaminen ja jaloittelu Jätteet 9. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka tarvittaessa estää aitauksella. Laitumella juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. 11. Lypsylehmähiehopihaton yhteyteen mahdollisesti myöhemmin perustettavaa jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedoksi vähintään neljä kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Suppean jaloittelutarhan, jonka ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti, tulee olla tiivispohjainen ja muotoiltu niin, että valumavedet voidaan johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Laajalla jaloittelualueella, jonka ala on vähintään 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti, tulee eläinsuojan sisäänkäyntien edessä olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 jaloittelualuetta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. Jaloittelutarhaa tulee hoitaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. 12. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Raportointi 13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava val- 11
vontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin.
Lupamääräykset 1 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Jaloittelutarhan tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöön huomattavia määriä. Tii- 13
vispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Mahdollisen jaloittelutarhan suunnitelmat on toimitettava valvontaviranomaiselle toimenpiteiden asianmukaisuuden toteamiseksi. Lupamääräykset 12 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 19 mukaisesti. 14
15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai muutoin lupa toiminnan laajentamiseen raukeaa. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2021. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002)
16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 400 lihanaudalle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3480. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Haali Oy / Juho Korvenoja Rekikoskentie 611, 25380 Rekikoski Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Salon kaupunki Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-585-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Salon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Salon Seudun Sanomat -nimisessä lehdessä.
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/sl
Sijaintikartta Liite 1
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.