NOORMARKKU-FINPYYN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2017 Johdanto Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän kehittämistä. Se on kyläläisten yhteinen julkilausuma omasta kylästä; sen tarpeista ja tavoitteista. Noormarkku-Finpyyn kyläsuunnitelmassa luodaan katsaus kylän historiaan ja nykypäivään ja näiden pohjalta listataan toimenpiteitä ja suuntaviivoja vuosille 2013 2016. Lähitulevaisuuden tärkein tavoite on asukkaiden aktivointi ja innostaminen alueen kehittämistyöhön. Alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi keskeisiä ovat kylällä yhteisvoimin laaditut viralliset aloitteet ja kannanotot, mutta ideoiden toteuttamiseksi välttämätöntä on hyvä yhteishenki. Yhdessä olemme enemmän! Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys Noormarkku-Finpyyn alueen kehittämisestä. Kehittämisideat on kirjattu 4.4.2013 pidetyn Noormarkku-Finpyyn tulevaisuusillan keskustelujen pohjalta. Kyläsuunnitelman kokoamisesta on vastannut Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry. Kyläsuunnitelmasta tehdään myös esiteversio, jota voidaan jakaa laajalti. Kyläsuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan aina tarvittaessa ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry:n vuosikokouksessa. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus jättää kehittämisehdotuksiaan kyläyhdistyksen nettisivujen idealaatikkoon. Katsaus Noormarkku-Finpyyn kylän historiaan Noormarkun alueella on kuljettu jo kivikaudella runsaiden riista- ja kalavarantojen vuoksi. Varhaisin merkintä Noormarkku-nimellä on vuodelta 1400. Kainun (nyk. Finpyy) kylä taas mainitaan historian asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1473. Vanhimmat talot ovat Krevun ja Uoti. Kylän nimi muuttui Finpyyksi 1500 1600 luvun taitteessa paikkakunnalle muuttaneiden ruotsinkielisten mukaan. Osa varhaisesta asutuksesta on säilynyt nykypolville asti. Kestikievarina aikoinaan tunnetuksi tullut Juhani ja Liisa Ekqvistin talo sekä pihapiiri elävät nykypäivää historiasta ammentamalla. Pihapiirissä toteutetaan taidenäyttelyjä ja pienimuotoisia konsertteja. Kylän kukoistus alkoi 1700-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset sahamyllyt. Ensimmäinen saha rakennettiin vuonna 1747 Vanhansahankoskeen ja toinen kuusi vuotta myöhemmin Makkarakoskeen. Maaherra, everstiluutnantti ja kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnall perusti Säteritilalleen rautatehtaan vuosina 1805 06. Vuonna 1870 sahat ja pruuki siirtyivät Antti Ahlströmin 1
omistukseen ja vuonna 1907 perustettiin A. Ahlström osakeyhtiö. Vanha ruukkimiljöö, pääkonttori, Havulinna, Isotalo ja Villa Mairea ovat edelleen suvun kotipaikka. Kauppaneuvoksetar Eva Ahlström perusti vuonna 1902 yhtiön vanhoja työläisiä varten Turvakodin, jossa myöhemmin toimi Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntainliiton hallinto. Lars Sonckin suunnittelema Eva Ahlströmin sairaala otettiin käyttöön vuonna 1912. Noormarkun historiassa näkyy monin tavoin Ahlströmin suvun kädenjälki. Antti Ahlström rakennutti esimerkiksi kylän ensimmäisen koulun Simulan taloon vuonna 1873. Nykyinen Noormarkun yhtenäiskoulu eli Finpyyn koulu aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan 1950-luvun alussa. Artekin kautta Noormarkulla on paikka suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiassa. Vuonna 1935 noormarkkulainen Maire Gullichsen (os. Ahlström) perusti yhdessä Alvar ja Aino Aallon ja Nils-Gustav Hahlin kanssa Artekin. Vuosina 1938 39 Ahlströmin suvun maille valmistui Alvar Aallon suunnittelema Maire ja Harry Gullichsenin yksityiskoti, Villa Mairea, joka on tänä päivänä tunnettu esimerkki Aallon funktionalisesta arkkitehtuurista. 1950 Maire Gullichsen valittiin Artekin taiteelliseksi johtajaksi. Noormarkku-Finpyyn kylä tänään Noormarkun-Finpyyn kylä on tänä päivänä osa Porin kaupunkia, sillä Noormarkun kunta liitettiin Poriin vuonna 2010. Entisenä kuntakeskuksena kylän ilme on kaupunkimainen kerros- ja virastotaloineen. Kylä on Noormarkunjoen varrella ja luoteesta kylää rajaa Porista Jyväskylään johtava valtatie 23. Liikenneyhteydet Poriin ja lähikuntiin ovat hyvät. Matkaa Porin keskustaan on 15 kilometriä. Lentokettä on n. 15 kilometrin etäisyydellä. Kevyenliikenteenväyliä on rakennettu kohtuullisesti. Teiden päällystys ja muu kunnostus on tähän asti sujunut hyvin. Kehitteillä on kevyenliikenteenväylä, joka yhdistäisi kylän Poriin johtavalle kevyenliikenteenväylälle. Kylällä on peruspalvelut tyydyttävää elinkeinoliiketoimintaa. Kylällä toimii noin 200 eri alojen yritystä. Kylän keskustassa on entisen kunnan suurin koulu, Noormarkun yhtenäiskoulu sekä kirjasto, terveyskeskus ja sairaala. Lisäksi kylällä sijaitsevat urheilutalo, urheilukenttä ja yleinen uimaranta. Niin sisä- kuin ulkoliikuntamahdollisuudetkin ovat kylällä hyvät. Kesäaikaan Noormarkun-Finpyyn kylä vilkastuu matkailijoista, joita kiinnostaa erityisesti ruukkimiljöö ja Alvar Aallon arkkitehtuuri (Villa Mairea). Kylällämme ei ole varsinaista loma-asutusta. Vanha sairaala toimii nykyään vanhusten päivätoimintakeskuksena. Vanhusten palvelutalo valmistui muutama vuosi sitten. Aiemmin rakennettiin vanhustentalo terveyskeskuksen yhteyteen. Lisäksi palvelutalon välittömässä läheisyydessä on useita vanhusten rivitaloja, joiden asukkaat voivat käyttää palvelutalon palvelutarjontaa. Uusi rivitalo on suunnitteilla. Kylällä on myös kehitysvammaisille tarkoitettu hoivakoti. Muutaman kilometrin päässä kylältä toimii yksityinen vanhusten hoitokoti. Lasten päivähoito on myös hyvin hoidettu. Kunnallisten perhepäivähoitajien lisäksi kylällä on kaksi päiväkotia. Noormarkku-Finpyyn alueella toimii kaksi koulua, Noormarkun yhtenäiskoulu ja Kankaan koulu. Yhtenäiskoulussa oppilaita on noin 420. Luokilla 1-6 oppilaita on noin 200 ja luokilla 7-9 oppilaita on noin 220. Kankaan koulussa oppilaita on 147 sekä 15 esikoululaista. Tulevaisuus näiden koulujen osalta näyttää positiiviselta. Suurin osa nuorista lähtee suorittamaan jatko-opintoja Poriin toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin tai lukioon. Toisen asteen ammatillisia opintoja suoritetaan myös Kankaanpäässä sekä Harja- 2
vallassa terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa Satakunnan Ammattikorkeakoulussa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Porin yliopistokeskuksessa. Kaiken kaikkiaan mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat Porin seudulla erittäin hyvät. VAHVUUDET terve ikärakenne hyväpohjaisia tontteja tarjolla aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset hyvät päiväkodit ja koulut kaunis luonto monipuolista kulttuuritoimintaa hyvät urheilumahdollisuudet Porin keskustan läheisyys (sopiva työssäkäynti- ja asiointietäisyys) MAHDOLLISUUDET matkailun kehittäminen asukasmarkkinoinnilla lisää asukkaita kylätiedottamisen tehostaminen ja sähköinen palveluhakemisto kylätalkkari uudehkon kyläyhdistyksen toiminnan kehittäminen HEIKKOUDET kuntaliitoksen mukanaan tuoma epävarmuus paikallisesta päätöksenteosta puuttuu kylätalo/ kokoontumispaikka entisenä kuntakeskuksena puuttuu kyläidentiteetti yhteistyössä eri seurojen ja yhdistysten välillä parantamisen varaa UHAT kyläläisten oman aktiivisuus puuttuu ja turvaudutaan liikaa kaupungin päätöksentekoon peruspalveluiden saatavuus heikkenee kylän yhteisiin tapahtumiin ja hankkeisiin ei riitä osallistujia Väestörakenne: Finpyyn alueella asuu noin 2168 henkilöä ja Noormarkun alueella 2510 henkilöä. Yhteensä 4678 henkilöä, joka on noin 2/3 koko Noormarkun väestöstä. alle 7 v. 7-18 v. 19-24 v. 25-64 v. 65-74 v. Yli 75 v. Finpyy 231 339 100 1130 230 138 Noormarkku 201 378 111 1270 337 213 Yht. 432 717 211 2400 567 351 Väestön ikärakenne on hyvin terveellä pohjalla, sillä kylään muuttaa jatkuvasti nuoria lapsiperheitä. Kaavoitettuja, kohtuuhintaisia ja isohkojakin omakotitalotontteja on hyvin saatavilla. Kylällä on myös useita kunnan rakentamia kerros- ja vuokrarivitaloja ja yksi osakekerrostalo. 3
Asukashankinta on siirtynyt Porin kaupungin harteille. Mikäli kunnallisia palveluja siirretään enenevässä määrin kaupungin keskustaan, on selvää, että kyläyhdistys joutuu miettimään myös toimenpiteitä, joilla tähdätään kylän asukasmäärän kasvattamiseen. Kulttuuri ja aktiviteetit: Kuvataide ja käsityö Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistys MyllyKONSTi ry. järjestää kaikenikäisille maalaus- ja piirustustoimintaa. Otsolan kansalaisopistolla on lasten- ja nuorten kuvataidekoulutoimintaa Noormarkun yhtenäiskoulun tiloissa. Noormarkun käsityökeskuksessa Otsolan kansalaisopisto järjestää lasten- ja nuorten perusopetuksen käsityökurssitoimintaa. Musiikki 1984 perustettu Noormarkun Mieslaulajat pitävät vuosittain erilaisia teemakonsertteja. Noormarkun Torvisoittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut soittokunta. Soittokunta kouluttaa jatkuvasti uusia musiikista kiinnostuneita nuoria soittokuntaansa. Hiihtoladut ja kuntoradat Hiihtolatuja ja kuntoratoja on Kirkkokallion, Torpankorven ja Näsin maastossa. Niiden hoidon toivotaan säilyvän vähintään entisellä tasollaan. Uimarannat Noormarkussa on yksi kaupungin ylläpitämä uimaranta keskusurheilukentän vieressä, Finpyyntie 1. Siellä toimii myös aktiivisesti Noormarkun avantouimarit, jotka ylläpitävät oman alueensa rantaa ja saunatilaa. Kaupungin aikanaan hylkäämää ns. rautatiensillan uimarantaa monet sen alueen asukkaat toivovat uudelleen otettavaksi kaupungin ylläpitämien uimarantojen listalle, kuten myös Snällin sillan pielessä olevaa uimarantaa. Urheilukentät Nurmipintainen keskusurheilukenttä ja Kankaan koulun kenttä sekä yhtenäiskoulun hiekkakenttä ovat hyvässä kaupungin hoidossa ja siellä harjoittelevat ja kilpailevat aktiivisesti urheiluseurat Noormarkun Koitto ja Noormarkun Nopsa. Kenttien hoitotason toivotaan myös pysyvän entisellä tasollaan. Jääkiekkokaukalo Kankaan koulun ja urheilutalon vieressä on kaikkien kuntalaisten yhteisessä käytössä ja hyvässä hoidossa. Ampumarata Noormarkun Erämiehet ja reserviläiset ovat monet vuodet aktiivisesti harjoitelleet ja kilpailleet Noormarkun ampumaradalla. Asutuksen laajentuessa ampumaharrastusta (esim. haulikkoammun- 4
taa) on sen melun vuoksi alettu rajoittaa. Erämiesten ja reserviläisten toiveena on ollut uuden ampumaradan saaminen noormarkkulaisten käyttöön. Myllykoski On varmasti kuvatuimpia kohteita Noormarkussa. Sen rantojen valaistusta on jo monet kerrat suunniteltu ja valopaikatkin on jo valmiina. Kosken partaalla, saaressa on pieni huvimaja, jonka kunnostamista ja alueen siistimistä kaivattaisiin. Makkarakoski Makkarakoskessa sijaitseva voimalaitos on vuonna 1914 valmistunut voimalaitos, joka kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Noormarkun ruukkialueeseen. Voimalaitoksen omistaa myös sen rakentanut A. Ahlström Osakeyhtiö. Makkarakosken voimalaitos on Suomen vanhimpia toimivia voimalaitoksia. Voimalaitokseen lisättiin toinen turbiini 2013 ja samalla koskeen rakennettiin kalaportaat. Retkeilyreitti ja Noormarkunjoki Monipuoliseen luontoon pääsee tutustumaan myös patikoimalla Noormarkun retkeilyreitillä, jolle pääsee lähes kylän keskustasta. Retkeilyreitti myötäilee Noormarkun jokea, joka on erityisesti melojien suosiossa. Retkeilyreitti oli vuosia hyvin suosittu patikointikohde. Viime vuosina sen huolto- ja kunnostustyöt ovat vähentyneet ja sen myötä reitin suosio on vähitellen hiipunut. Matkailukohteena reitin varteen pitäisi saada enemmän erilaisten palvelujen tarjoajia, jotka myös huolehtisivat reitin turvallisuudesta ja reittiä pitäisi myös markkinoida. Retkeilyreittiä voisi myös kyläyhdistys kunnostaa osittain talkoilla. Nähtävyydet: Villa Mairea Vuonna 1939 valmistunut Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon piirtämä rakennus. Modernismia edustava rakennus on yksi tyylilajinsa onnistuneimmista luomuksista ja lukeutuu Aallon tunnetuimpiin teoksiin. Villa Mairea on todellinen kokonaistaideteos ja maailman arkkitehtien pyhiinvaelluskohde. Kotiseutumuseo Kahari Noormarkun Kotiseutuyhdistys on toiminut vuodesta 1955 lähtien. Sen kaunis ja idyllinen tyyssija on kotiseutumuseo Kahari aivan Noormarkun keskustassa. Noormarkun kotiseutumuseo tarjoaa tilat myös pienimuotoisille juhlille ja kokouksille. Se on pystytetty entisen Uotin tilalle. Noormarkun kirkko 5
Vanhimpia nähtävyyksiä on vuonna 1957 pystytetty kellotapuli ja sen edustalta kirkon aulaan siirretty vaivaisukko, joka on noormarkkulaisen Pauli Österlundin käsialaa. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1933 A. Ahlström Osakeyhtiön huomattavalla rahallisella tuella. Kirkon harvinainen alttaritaulu, Lennart Segerstrålen maalaama fresko valmistui 1950-luvulla. Kulttuuritalo Myllykartano Kulttuuritalo Myllykartanossa järjestää näyttelyjä paikallinen Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistys Mylly- KONSTi ry. Myös NoKun Näyttämö harjoittelee ja esiintyy siellä. Toistuvat tapahtumat: Noormarkun markkinat Noormarkun yrittäjien järjestämät Noormarkun markkinat ovat toistuneet joka vuosi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna samaan aikaan Porin silakkamarkkinoiden aikaan. Noormarkku-viikko Mairen päivät Noormarkku-viikon aikana noormarkkulaiset yritykset, yhteisöt ja yhdistykset järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Viikon päätteeksi Kaharilla vietetään avoimien ovien päivää. Viiri lasketaan salosta kello 17 kesäkauden päättymisen merkiksi. Perinteisen tapahtumaviikon vetovastuu siirtyi Noormarkun kotiseutuyhdistykselle kuntaliitoksen toteuduttua 1.1.2010. Viikoilla palkitaan aktiivinen ja Noormarkkua pyyteettömästi kehittänyt henkilö. Aikaisemmin tämä kunnianimitys on kulkenut nimellä Noomi, joka tulee 50-60-luvulla Noormarkun eteen töitä tehneen Harju-Jeantyn kutsumanimestä, nyttemmin tittelinä toimii kotiseutuhenkilö. On toivottu, että Mairen päivänä 1.8. järjestettäisiin vuosittain kyläyhdistyksen ja A. Ahlström Osakeyhtiön yhteinen vuosittainen tapahtuma. Yhteisöllisyys ja turvallisuus: Kylällä on totuttu siihen, että valtuutetut ja virkamiehet vastaavat kuntakeskuksen viihtyisyydestä ja monipuolisten palvelujen tarjonnasta. Yhteistyö seurojen ja yhdistysten sisällä sujuu, mutta yhteistyötä voidaan vielä kehittää. Paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kehittäminen on kylätoiminnan perusajatus. Tiedottamista olisi syytä kehittää. Yksi konkreettinen askel on sähköinen palveluhakemisto. Toinen sähköinen palvelu on kyläyhdistyksen sivuille rakennettava idealaatikko. Kyläyhdistyksellä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa. Tarkoituksena olisi saada kylätalo, josta yhdistykset ja muut toimijat saisivat edullisesti kokoontumistiloja. Porin kaupungin kanssa on neuvoteltu entisestä kunnantalosta. 6
Kotiseutumuseo Kaharia voisi hyödyntää jatkossa enemmän kyläläisten aktivoinnissa. Mahdollisuuksia olisi esim. kesäkahvilaan ja infopisteeseen. Tori on hankalassa paikassa ja sen siirtäminen nykyisen ST1:n pihalle olisi järkevää. Harrastus ja vapaa-aika Entisenä kuntakeskuksena kylän harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat erinomaiset. Tiloja ja mahdollisuuksia löytyy sekä ulko- että sisäliikuntaan. Täydennystä harrastuksiin ja vapaaaikaan löytyy riittävästi Porin keskustasta ja lähikyliltä. Harrastustoiminnassakin kaivattaisiin enemmän yhteisöllisyyttä. Harrastusseurat voisivat ottaa aktiivisesti osaa esim. Noormarkku-viikon tapahtumiin. Laskiainen olisi hyvä aika järjestää yhteinen talvitapahtuma. Uimaranta ja retkeilyreitti tulisi pitää hyvässä kunnossa ja tähän tarvitaan järjestettyjä talkoita. Uimarannan turvallisuutta tulee parantaa. Arjen turvallisuus Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja muut toimeentulovaikeudet lisäävät yksilöiden ja perheiden ongelmia. Toimivat peruspalvelut, pelastus- ja poliisitoimi kylien alueella on turvattava. Kylien asukastupatoiminnalla voidaan parantaa sosiaalista verkostoa, yksilön ja perheiden selviytymistä arjesta. Kirjaston palvelut, nuorisokahvila ja maksuttomat harrastusmahdollisuudet lisäävät arjen osallistumismahdollisuuksia. Noormarkun ja Finpyyn kylien osalta rikostilastoa synkentää erityisesti varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikokset. Erityisen hyvä tilanne kylillä puolestaan on huume-, ryöstö- ja ajoneuvojen luvattomien käyttörikosten suhteen. Tavoitteena on rikosten ennaltaehkäisy ja torjunta. Sosiaalinen kontrolli on rikollisuuden ennalta ehkäisyn keskeinen tekijä. Useimmat rikokset voidaan ennaltaehkäistä sillä, että kaikki kyläläiset välittävät toisistaan. Asuinympäristön siisteys on viihtyvyyden lisäksi rikollisuuden ennaltaehkäisyssä tärkeää. Omaisuuden suojaamista parantavat lukitseminen, valaistus ja hälyttimet. Kotitapaturmien ehkäisyssä parhaisiin tuloksiin on päästään varmistamalla vanhusten kodin esteettömyys ja turvallisuus. Vanhusten sosiaalista verkostoa olisi syytä parantaa. Turvallisuuskävelyt tutustuttavat ihmisiä toisiinsa ja elinympäristöön, sekä nostavat esille mahdollisia ongelmakohtia. Osa sisäistä tuvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Suuronnettomuus voi syntyä esim. vakavasta liikenne- tai vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuudesta. Luonnonmullistuksista aiheutuviin sähkö- ja vesikatkoihin sekä tulviin on syytä varautua. Turvallisuuteen vaikuttaminen edellyttää yhä useammin yhteistyötä viranomaisten, virkamiesten, kuntapäättäjien, kolmannen sektorin sekä kyläläisten kesken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kylän palo- ja pelastustoimesta saisi tinkiä. Poliisin olisikin hyvä kiertää puhumassa päiväkodeissa, kouluissa ja vanhempainilloissa. 7
Liikenneturvallisuus Poliisin tilastojen valossa Noormarkun ja Finpyyn kylillä tapahtuu henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia keskimäärin 1 vuodessa. Kolareita ja ulosajoja sattuu keskimäärin 20 ja rattijuoppoja jää kiinni 30 vuodessa. Ympyrät, hidasteet ja kevyen liikenteen väylät parantavat liikenneturvallisuutta oleellisesti. Liikenneturvallisuutta vaarantavista paikoista ilmoitetaan ja tehdään korjauspyyntöjä kaupungille (auraukset, liukkauden torjunta, tiekorjaukset). Oman nopeudennäyttötaulun hankkiminen ja kierrättäminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan saaminen kriittisiin kohtiin vähentäisivät ylinopeuksia. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen uusille asuinalueille ja Ruosniemen tien varteen parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. 8