VUOSIKERTOMUS 2009
Sisällysluettelo 4 5 Lahti Aqua konserni Konsernin keskeiset tunnusluvut 6 7 Toimitusjohtajan katsaus 8 9 Seudullinen vesihuolto Tuotteiden ja palveluiden myynti 10 11 As i a k k a a t As i a k a s t y y t y v ä i s y ys 12 18 Aqua Palvelu Oy hoitaa operatiiviset käyttö- ja 22 27 hallituksen toimintakertomus 28 33 tilinpäätös Lahti Aqua konserni 34 35 Tilinpäätös Lahti Aqua Oy 37 38 Tu n n u s l u v u t k u n n o s s a p i t o p al v e l u t Ve d e n t u o t a n t o Ve r k o s t o t Jä t e v e d e n p u h d i s t u s 19 In v e s t o i n n i t 21 He n k il ö s tö
Lahti Aqua konserni Lahti Aqua tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2009 25,7 M ja henkilöstömäärä 87. Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluu tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Lisäksi konserniin kuuluu Lahti Aqua Oy:n 50 %:sesti omistama Kujalan Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle. Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden eli tuotantolaitokset ja verkostot, joita se vuokraa emoyhtiölle Lahti Aqua Oy:lle. Aqua Verkko Oy rahoittaa vesihuollon investoinnit. Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen. Kujalan Komposti Oy käsittelee Päijät-Hämeen kuntien yhdyskuntalietteet ja biojätteet Komposti Oy. LAHTI AQUA KONSERNI LAHTI AQUA OY ASIAKASPALVELU AQUA PALVELU OY AQUA VERKKO OY KUJALAN KOMPOSTI OY SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN PALVELUTUOTANTO JA TUTKIMUS INVESTOINNIT LIETTEEN KOMPOSTOINTI BIOJÄTTEEN KÄSITTELY TALOUSHALLINTO PROSESSIT JA KUNNOSSAPITO 4
Konsernin keskeiset tunnusluvut 2009 Liikevaihto (milj. euroa) 25,7 muutos ed. vuoteen (%) 9,0 Liikevoitto (milj. euroa) 4,2 Osuus liikevaihdosta (%) 16,5 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 5,2 Omavaraisuusaste (%) 24,7 Osingot (milj. euroa) 0,9 Henkilöstö (hlöä) 87 2008 23,5 13,2 3,6 15,1 6,2 25,8 0,9 86 2007 20,8 8,0 3,2 15,4 3,4 87,7 2,2 78 5
Toimitusjohtajan katsaus Taloudellinen taantuma jatkui edelleen vuonna 2009 siten, että syvin notkahdus oli jäämässä taakse. Odotuksia jonkinlaisesta elpymisestä oli olemassa. Tämä näkyi kuitenkin eniten pörssikurssien nousuna, mutta ei yritysten reaalitoiminnan kasvuna. Hallituksen toimet elvyttämiseksi lisäsivät rahoitusta, mutta odotukset esim. suurten infrahankkeiden käynnistämisestä eivät ole toteutuneet tai hankkeiden käynnistys nopeasti ei ole mahdollista. Globaali kriisi poikkeaa aikaisemmista myös siinä, että euroalue on yhtenäinen ja valtiokohtaiset korjaustoimenpiteet ovat rajallisia. Kehitys on johtamassa julkisen talouden haastavaan jaksoon vaikutusten kumuloituessa tuleviin vuosiin kasvavina velvoitteina ja lisääntyvänä rahoitusvajeena. Vesihuoltotoiminta ei ole taantuman ulkopuolella. Teollisuusasiakkaiden määrästä ja toimialasta riippuen niiden vesihuoltopalveluiden kysyntä voi muuttua. Mikäli teollista riskiä sisältyy kunnan omistamaan ja päätarkoituksena asukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottamiseen tarkoitettuun vesihuoltotoimintaan, ovat vaikutukset mahdollisia. Itse asukkaiden vedenkulutukseen taantuma ei suuresti vaikuta. Sen sijaan kulutuksen muutosta syntyy asuntojen vesijärjestelmien muutosten ja saneerausten kautta. Yhtiömme veden myynnin toteutuma oli 3,5 % alle edellisen vuoden. Jäteveden laskutus toteutui 5 % edellistä vuotta pienempänä. Toteutuneet myyntiluvut olivat jonkin verran alemmat kuin yhtiö budjetoi. Myynnin aleneminen johtuu teollisuuden kulutuksen vähenemisestä lähes 20 %:lla. Luvut ovat poikkeuksellisia yhtiön historiassa. Taustalla on teollisuuden lopputuotteiden menekin muutoksen lisäksi myös veden- kulusta vähentäviä tuotantorakenteiden muutoksia. Huolimatta myynnin kehityksestä konsernin taloudellinen tulos oli budjetin mukainen. Liikevaihtotavoite 25,7 M saavutettiin kasvaneilla muiden palveluiden myynnistä saaduilla tuloilla. Operatiiviset kulut jäivät alle budjetin ja kannattavuustavoitteet saavutettiin. Erityisesti on mainittava konsernin operaattoriyhtiö Aqua Palvelu Oy:n tulos. Yhtiö on pystynyt alentamaan käyttökulujaan lähtötilanteesta molempina vuosina siitä kun konsernirakenne perustettiin vuoden 2007 lopussa. Taloudellisen tuloksen lisäksi konsernin palveluiden laatutavoitteet saavutettiin Lahden ja Hollolan alueella. Kokonaisinvestoinnit olivat noin 7,5 M. Merkittävimmät kohteet olivat Karinimen jätevedenpuhdistamon saneerauksen loppuunsaattaminen sekä vedentuotannossa 6
Keskeisimmät tapahtumat vuonna 2009 1. NELJÄNNES 2. NELJÄNNES 3. NELJÄNNES 4. NELJÄNNES E-laskutus käyttöön Aqua Way esimiesvalmennus Kariniemen jätevedenpuhdistamon biokaasu käyttöön Strategian tarkistus Jalkarannan vedenkäsittelyn saneeraushankkeen käynnistäminen. Yhtiö osallistui useaan kehityshankkeeseen, joista voidaan mainita mm. pohjaveden laatuun ja pohjavesivaroihin liittyvät hankkeet. Näissä ovat mukana valtakunnan keskeisimmät tutkimuslaitokset sekä myös muita vesihuoltotoimijoita. Konsernin kehityshankkeena jatkoimme Aqua Way- prosessia tavoitteena kattava strategian mukainen toimintapa konsernissa ottaen huomioon kokonaisvaltainen riskienhallinta. Seudullinen vesihuolto, joka on konsernin kasvutavoite, on osittain odotustilassa kuntaliitoksen selvityksen vuoksi. Suunnittelu Kärkölän jätevesien siirrosta Lahteen eteni liittyen Hollolan kunnan Herralan jätevesien johtamisesta Lahteen. Mukana hankkeessa on lisäksi Orimattila ja sen Hennan alueen vesihuolto. Pohjoisessa kaavailtua Hollola-Lahti-Nastola-Asikkala- Heinola hanketta valmisteltiin. Molemmissa hankkeissa on valtionrahoitusta osana kokonaisrahoitusta. Lahti Aqua Oy:llä ei ole kohteissa merkittäviä investointivastuita, mutta sen sijaan palveluiden myyntitavoitteita on. Omistajaohjauksen välineinä kaupunginhallitus päivitti konserniohjeet vuoden lopulla. Yhtiön strategia todettiin ohjeiden tavoitteiden mukaisiksi. Yhtiö jatkaa kasvustrategian mukaisesti vesihuoltotoiminnan kehittämistä Lahden seudulla. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta vuosi 2009 toteutui kokonaisuudessaan suunnitelman mukaisesti. Lahti Aqua Oy jakaa suunnitelman mukaisesti 0,85 M :n osingon omistajalleen. Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä. Yhtiö valmistautuu vuonna 2010 100 vuotta täyttävän vesihuoltotoiminnan merkkivuoden suunniteltuihin tapahtumiin. Kiitän henkilöstöä, omistajaa, yhtiön hallitusta ja asiakkaita sekä kaikkia sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Lahti Aqua Oy Martti Lipponen toimitusjohtaja 7
Seudullinen vesihuolto Seudullinen vesihuoltoyhteistyö käynnistyi 1.1.2008 Hollolan kunnan kanssa. Lahti Aqua Oy on vuokrannut kunnan omistamat verkostot ja laitokset käyttöönsä. Yhtiö tuottaa vesihuoltopalvelut Hollolan vesihuollon toiminta-alueen asukkaille. Kunta omistaa edelleen verkostonsa ja laitoksensa sekä huolehtii niihin liittyvistä investoinneista. Kunta päättää myös vesihuoltomaksuistaan. Toteutetulla yhteistyöllä turvataan parhaiten vesihuoltopalveluiden resurssit, laatu, toimitusvarmuus ja maltillinen kustannustaso. Hollolalla ja yhtiöllä on ennestään yhteistyötä vedenhankinnassa ja jätevesienpuhdistuksessa. Konsessiosopimus on voimassa 15 vuotta. Toimintavuoden palveluiden laatua arvioivat parhaiten Hollolan asukkaat. Asiakastyytyväisyystaso, joka Lahdessa oli huippuluokkaa, oli sitä myös Hollolassa. Osapuolet neuvottelivat vuosineljänneksittäin konsessiosopimuksen mukaisesti yhteistyöstä ja sen kehittämisestä sopimustyöryhmässä ja teknisessä työryhmässä, jotka keskittyvät valmistelemaan sektorikoh- taisia asioita. Hollolan asiakaspalvelukäytäntöjä yhtenäistettiin yhtiön käytäntöihin. Tämän mukaan yhtiö hoitaa mm. vesimittareiden asentamisen osalta Hollolassa. Lahti Aqua Oy on raportoinut kuntaa sopimuksen mukaisesti. Lahti Aqua Oy on tehnyt konsessiosopimuksen ulkopuolisista investointiluonteisista töistä sekä suunnittelu- ja rakennuttamistöistä, joiden kustannuksista on sovittu yhteistyöryhmässä. Merkittävin suunnitteluhanke on Hollolan kunnan Herralan puhdistamon jätevesien johtaminen Salpakankaalle ja edelleen Lahteen. Hankkeen yleissuunnitelmaa valmisteltiin ja mukaan liittyi Kärkölän kunta sekä Orimattilan kaupunki. Myös kaava-alueiden suunnitteluun yhtiö osallistui. Messilän alueen vesihuollosta yhtiö laati yleissuunnitelman luontoisen selvityksen. HOLLOLA LAHTI 8
Tuotteiden ja palveluiden myynti Veden myynti oli vuonna 2009 Lahdessa noin 7,2 milj. m³, joka laski edellisestä vuodesta noin 3,5 prosenttia. Laskutettavan jäteveden määrä myös laski 5 prosenttia. Lahdessa laskutettavan jätevesimäärä oli 7,3 milj. m³. Veden myynti ja jäteveden laskutuksen muutokset olivat suurimmat teollisuusasiakkaissa. Vuonna 2009 Hollolassa vettä myytiin 0,85 milj. m³ ja laskutettu jätevesimäärä oli 0,83 milj. m³. Hollolan veden myynti ja jäteveden laskutus oli edellisvuoden tasolla. Veden myynnin ja jäteveden määrän kehitys Lahdessa 1000 m 3 80 00 7800 76 00 74 00 7200 70 00 20 05 20 06 20 07 20 08 2009 Veden myynti (1000 m³) Laskutettu jätevesi (1000 m³) 1000 0 Kulutuksen kehitys kuluttajaryhmittäin Lahdessa 80 00 10 00 m 3 60 00 40 00 20 00 0 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 Asukkaat Teollisuus Muut 20 08 2009 9
Asiakkaat Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 100 854 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 19 450 hollolaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan asukkaista noin 89 % on vesihuoltopalvelujen piirissä. Liittyjät Liittyjät Uudet liittyjät Lahti 13 107 136 Hollola 3 767 143 Yhteensä 16 874 279 Vesihuoltomaksut 2008 2009 alv 0% alv 22% alv 0% alv 22% Lahti - vesimaksu /m ³ 0,87 1,06 0,91 1,11 - jätevesimaksu /m ³ 1,38 1,68 1,45 1,77 Hollola* - vesimaksu /m ³ 1,21 1,48 1,27 1,55 - jätevesimaksu /m ³ 1,98 2,42 2,08 2,45 * Hollolan kunta päättää vesihuoltomaksuista Vedenkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmittäin Lahdessa 2009 kokonaiskulutus 7,2 milj. m ³ Vedenkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmittäin Hollolassa 2009 kokonaiskulutus 0,85 milj. m ³ 1,1; 15% 1,18; 22% 1,3; 18% 4,8; 67% 0,67; 78% Teollisuus Muut Asukk aat Asukk aat Teollisuus ja muut rak ennukset 10
Asiakastyytyväisyys Lahti Aqua Oy:n vuoden 2009 asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos oli kautta aikojen paras. Lahtelaiset ja hollolalaiset antoivat kiitettävän arvosanan veden laadulle, kuten maulle, värille, hajulle ja paineelle sekä veden jakelun katkottomuudelle. Kouluarvosanana tulos oli 9,1. Lahti Aqua Oy on osallistunut Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyystutkimukseen vuodesta 2005 lähtien. Asiakkaat arvioivat myös yhtiön toimintaa. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat veden toimintavarmuuteen sekä vesikatkojen vähäiseen määrään ja niiden lyhytkestoisuuteen. Hyvän arvosanan sai toiminnan uskottavuus, asiakaspalvelu, laskutuskäytännöt, viemärien toimivuus ja hajuttomuus sekä tiedotustoiminta ja suhtautuminen tiedusteluihin. Tutkimuksessa ainoastaan veden hinta ja hinnoittelu saivat tyydyttävän arvosanan. Kaikissa kyselyn osissa yhtiön tulokset paranivat edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyystutkimuseen osallistui 12 vesihuoltolaitosta. Lahti Aqua Oy:n tulokset olivat parhaat omassa vertailuryhmässä veden laadun ja toiminnan WACSI-indekseistä (Water Customer Satisfaction Index). Puhelinhaastatteluna tehtyyn tutkimukseen Lahdessa ja Hollolassa osallistui yhteensä noin 500 henkilöä arvioiden veden laatua ja yhtiön toimintaa kouluarvosanoin (4-10). Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy kesäkuussa 2009. Asiakastyytyväisyyden kehitys 9,2 9,0 8,8 8,6 8,4 8,2 20 01 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09* * Laadun WACSI-luku Toiminnan WACSI-luku Laadun WACSI-luvun trendiviiva Toiminnan WACSI-luvun trendiviiva * Sisältää Lahden ja Hollolan asukkaiden arviot 11
Aqua Palvelu Oy hoitaa operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Ty t ä r y h t i ö Aq u a Palvelu Oy h o i t a a v e s i h u ol l o n operatiiviset k ä y t t ö- ja k u n n o s s a p i t o- palvelut La h d e s s a ja Hollolassa. Ty t ä r y h t i ö n t o i m i n t a a l k o i 1.1.2008 ja y h t i ö n palveluksessa on 64 henkilöä. Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mustonen Aqua Palvelu Oy 2009 Aqua Palvelu Oy:n tehtävänä on vesihuollon käyttö- ja kunnossapitopalveluiden tuottaminen emoyhtiölle palvelusopimuksessa sovitussa laajuudessa. Tehtäviin kuuluvat vesihuoltopalveluiden tuottaminen sekä Lahdessa että Hollolassa ja lisäksi Hollolan - Lahden vesilaitoskuntayhtymän käytännön operointitöistä huolehtiminen. Vuoden 2009 aikana vesihuollon toimintatavat molempien kuntien alueella ovat yhtenäistyneet siten, että kuntaraja ei enää näy käytännön vesihuoltopalveluiden suorittamisessa. Töiden organisointi tehdään asiakkaiden tarpeiden perusteella joustavasti ja tehokkaasti, jolloin vesihuollon toimintavarmuus on kasvanut merkittävästi. Toimintamalli on mahdollistanut myös vesilaitoskuntayhtymän vesivarojen optimaalisen hyödyntämisen. Voidaankin todeta, että vuonna 2009 toiminta vakiintui alueellisesti ja myös työnjako Lahti Aqua konsernin sisällä selkiintyi entisestään. Aqua Palvelu Oy:n rooli vesihuollon operaattorina on vakiintunut ja henkilökunnan erityisosaaminen käyttöja kunnossapitotöissä kasvanut huomattavasti. Vuoden aikana oli kaksi merkittävää häiriötilannetta. Ensimmäisen häiriötilanteen aiheutti voimakas ukkonen toukokuussa, jonka aikana rikkoontui laitosautomaatiojärjestelmiä sekä vedentuotannossa että jätevesiprosesseissa. Toinen vakava poikkeama kohdistui kuntayhtymän uudehkoon päävesijohtoon (DN 600), joka rikkoontui yllättäen elokuussa. Molempien tapahtumien vaikutukset vesihuoltopalveluihin hallittiin henkilökunnan erinomaisella ammattitaidolla siten, että vesihuoltopalveluihin ei tullut katkoksia eikä syntynyt merkittäviä vahinkoja. Vesihuollon toimintavarmuuteen liittyvien riskien hallinta onkin ollut keskeinen tavoite Aqua Palvelu Oy:lle ja toimintaa on kehitetty siten, että näiden väistämättömien vahinkojen vaikutukset pystyttiin minimoimaan. Asiakkailta ja Hollolan kunnalta saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista ja laatutaso vesihuoltopalveluissa on tehtyjen tutkimusten mukaan huippuluokkaa. Erityisen maininnan ansaitsee asiakaspalveleva ja tiedottava asenne häiriötilanteita hoidettaessa. Vuonna 2010 jatketaan Lahti Aqua konsernin strategian toteuttamista liiketoimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Aqua Palvelu Oy:n pääpaino on valmiusriskien hallinnan kehittämisessä sekä tuotannon ja työmenetelmien uusien tekniikoiden käyttöönotossa kuten esimerkiksi energiatehokkuuden optimointi jätevedenkäsittelyssä. Nämä kaikki strategiset tavoitteet antavat terveen haasteen korkean ammattitaidon omaavalle, motivoituneelle henkilökunnalle. 12
KUVA????? Vedentuotanto Korkealaatuista talousvettä Vuonna 2009 verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 120 kappaletta ja Hollolassa noin 30. Näytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimus- ja suositusarvot (STM 461/2000). Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin käyttötarkkailunäytteitä noin 260 ja vastaava luku Hollolassa oli noin 240 näytettä. Aqua Palvelu Oy laati vuoden 2009 aikana Hollolan vesihuoltolaitokselle uuden talousveden valvontatutkimusohjelman vuosille 2009-2010, jonka viranomainen hyväksyi käyttöönotettavaksi lokakuusta alkaen. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Näytteenotto tehdään myös uusista ja saneeratuista vesijohtolinjoista ennen niiden käyttöönottoa. Vedenhankinta Vuonna 2009 tuotetun veden määrä oli Lahdessa 7,956 milj. m³ ja Hollolassa 1,09 milj. m³. Lahdessa ja Hollolassa talousvesi on yksinomaan hyvälaatuista pohjavettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi sekä lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä. Yhtiön vedenottamoiden vesioikeuslupien mukaiset pohjavedenottomäärät ovat yhteensä 32 500 m³/vrk, kunnan 10 000 m³/vrk ja vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoiden 15 000 m³/vrk. Vuonna 2009 jatkettiin puhdistuspumppausta yhtiön Launeen vedenottamolla ja Urheilukeskuksen vedenottamolla pohjavedessä olevien torjunta-ainejäämien vuoksi. Näistä ottamoista ei johdettu talousvettä jakeluun. Puhdistuspumppauksen määrä vuonna 2009 oli yhteensä 1,4 milj.m³. Vedentuotanto Yksikkö Lahti Hollola - oma tuotanto 1000 m ³ 4 863 280 - ostettu vesi 1000 m ³ 3 037 814 Pumpattu vesimäärä yhteensä 1000 m ³ 7 956 1 094 13
Lahden vedentuotanto ottamoittain 2009 Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2009 kokonaismäärä 7,96 milj m ³ kokonaismäärä 1,06 milj m ³ Sa lpa-mat tila 7, 8 % He rr ala 2,5 % Kuntayhtymän vesi 38,4 % Kukkila 9,6 % Ja lkarant a 43,5 % Myllymäki 5,4 % Laitiala 0,1 % Oste ttu vesi Lahdesta 0,2 % Kärpänen 0,4 % Kunnas 2,6 % Riihelä 6,3 % R enkomäki 8,9 % Kuntayhtymän vesi 74,4 % Vedenkäsittely Raakavetenä käytetään hyvälaatuista pohjavettä, joten vedenkäsittelyn tarve on vähäistä. Vettä kuitenkin desinfioidaan veden hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2009 Lahdessa natriumhypokloriittia syötettiin keskimäärin 0,79 mg/l ja Hollolassa 0,54 mg/l. Veden ph:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7-7,5. Veden ph-säätöön käytettiin vuonna 2009 Jalkarannan vedenottamolla kalkkia keskimäärin 10,9 mg/l ja muilla vedenottamoilla natronlipeää keskimäärin 16,5 mg/l. Hollolan vedenottamoilla veden ph-säätö tapahtuu natronlipeällä, jota annosteltiin keskimäärin noin 14,4 mg/l. Lahti ja Hollola sijaitsevat Salpausselän ja siihen liittyvien pitkittäisharjumuodostumien, Suomen suurimpiin kuuluvan pohjavesiesiintymän tuntumassa. Vesijohtovesi Lahdessa ja Hollolassa on kokonaan hyvälaatuista pohjavettä. Veden hyvä laatu ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä valtaosalla pohjaveden muodostumisalueita on asutusta, liikenneväyliä ja teollisuutta, jotka lisäävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Vuoden sademäärä oli 532 mm ja pohjavettä muodostui keskimääräistä vähemmän. Pohjavedenpinta kaikilla pohjavesialueilla oli kuitenkin vuoden lopussa keskimääräisellä tasolla, koska käyttöönotetun pohjaveden määrä on muodostunutta pohjavesimäärää pienempi. Pohjavesiensuojelu on yhtiölle elintärkeää. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat, joissa esitetään pohjavettä uhkaavat riskitekijät ja toimenpideehdotukset. Suojelusuunnitelmat päivitetään vuosien 2010-2011 aikana Lahden seudun pohjavesityöryhmän toimesta. Pohjavesityöryhmään kuuluu Lahden kaupungin, Hollolan ja Nastolan kunnan ympäristö- ja pelastusviranomaiset, Hämeen ELYkeskus sekä Lahti Aqua Oy. Pohjavesialueet I III POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE POHJAVESIALUE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE MUU POHJAVESIALUE opaskartta Lahden kaupunki, maankäyttö pohjavesialuerajat: Hämeen ympäristökeskus 14
15
Verkostot % Verkostojen toimivuus Vedenjakelu ja viemäröinti toimivat hyvin koko toiminta-alueella. Vesijohtovuodot ja viemäritukokset pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Lahdessa vesijohtovuotoja tapahtui 19 kertaa runkojohdoissa ja 15 kertaa tonttijohdoissa. Runkovesijohtovuodoista puolet havaittiin etukäteen mittauksin, jolloin ne saatiin korjattua ilman suoranaisia asiakasvaikutuksia. Hollolan alueella korjattiin yhteensä neljä vesijohtovuotoa, joista yksi oli Hollolan kunnan omistamassa runkovesijohdossa ja kaksi oli tonttijohtovuotoa sekä lisäksi yksi Hollolan-Lahden kuntayhtymän runkovesijohtovuoto. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti nousi hiukan edellisvuoden 5,8 prosentista, joka oli kaikkien aikojen alhaisin, lukemaan 8,2 prosenttia. Hyvän tuloksen 12 10 8 6 4 Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Lahdessa mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti oli 22,8 prosenttia. Lahdessa veden laatu- ja jakeluhäiriöilmoituksia kirjattiin 87 kappaletta ja Hollolassa 8 kappaletta. Lahdessa aukaistiin vuoden aikana 74 viemäritukosta, joista 62 alkavaa tukosta havaittiin ennakkohuollon yhteydessä. Vastaavasti Hollolassa tukoksia oli 26 kappaletta ja niistä 20 aukaistiin ennakkohuollossa. Suurin osa tukoksista johtui viemäriin sinne kuulumattomista jätteistä tai esineistä. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti laski tehtyjen korjaustoimenpiteiden ansiosta. Myös sadanta oli normaalia vähäisempi. Vuonna 2009 Lahdessa viemärin vuotovesiprosentti oli 29,5 prosenttia ja Hollolassa 29,2 prosenttia. Verkostojen kunnossapito Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä lähes 2 000 km. Vuonna 2009 Aqua Palvelu Oy valitsi yhdeksi liiketoimintasuunnitelman painopisteekseen jätevesiverkoston vuotovesien vähentämisen, jolla on merkitystä erityisesti jätevesipumppaamoiden ja puhdistamoiden toimintavarmuuteen ja energiatalouteen. Projekti toteutetaan vuosina 2009 2012. Viemäreitä tutkittiin erilaisilla mittauksilla ja tutkimuksilla sekä savukokeilla ja tv-kuvauksella. Lisäksi viemäreitä puhdistettiin painehuuhtelulla ja samalla tutkittiin tarkastuskaivojen kunto. Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voitiin havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia. Hollolassa jatkettiin verkoston täydennyskartoitusta kunnossapitotöiden yhteydessä. Vuoden aikana verkostodokumentaatio saatiin sille tasolle, että vesijohtoverkoston hydraulinen mallintaminen voidaan aloittaa. Verkostomalli helpottaa sekä yleissuunnittelua että vedenjakelujärjestelmän operointia. 2 0 20 06 20 07 20 08 20 09 Viemärin vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa Verkostopituudet vuoden 2009 lopussa (km) sadanta mm 80 0 60 0 40 0 20 0 80 60 40 20 vuoto vesi-% Lahti Hollola Vesijohtoverkosto 525 280 Jätevesiviemäriverkosto 477 237 Hulevesiviemäriverkosto 373 68 Verkosto yhteensä 1 375 585 0 20 06 20 07 20 08 2009 0 Jätevesipumppaamot 58 96 S adant a Vuoto vesi-% 16
KUVA????? Jätevedenpuhdistus Puhdistustulokset Jätevedenpuhdistamot Vuonna 2009 yhtiön Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla saavutettiin jätevesien lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Lupaehtojen mukaan fosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 90 %, orgaanisen aineen osalta vähintään 95 % ja kokonaistypen osalta 70 % (t> 12 C). Puhdistustehot lasketaan jokaisen vuosineljänneksen puhdistustulosten keskiarvosta. Lupaehtojen enimmäispitoisuudet ovat kokonaisfosforilla < 0,5 mg/l, biologisella hapenkulutuksella < 10 mg/l, ammoniumtypellä < 4 mg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella <125 mg/l. Puhdistuksella saavutetut puhdistustehot ja niille asetetut lupaehdot vuonna 2009 Vuonna 2009 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 11,47 milj. m³. Kariniemessä käsitellään 58 % ja Ali- Juhakkalassa 42 % jätevesistä. Kariniemen puhdistamo palvelee Lahden pohjoispuolista aluetta ja lisäksi sinne johdetaan jätevedet Hollolan kunnan Tervamäen, Kukkilan ja Messiän alueilta. Ali-Juhakkalan puhdistamolla käsitellään eteläisen Lahden jätevesien lisäksi Hollolan kunnan Salpakankaan jätevedet. Hollolan kunnan Herralan puhdistamolla käsiteltiin jätevettä noin 24 000 m³. Herralan puhdistamo tulee tulevaisuudessa poistumaan käytöstä siirtoviemärin valmistuttua Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Jätevedestä poistetaan mekaanisesti hiekka ja kiinteät jätteet, biologisesti orgaaninen aines ja typpi sekä kemiallisesti fosfori. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kariniemen ja Ali- Juhakkalan puhdistamoilta Porvoonjokeen. Energiankulutus käsiteltyä jätevesikuutiota kohti oli keskimäärin 0,81 kwh/m³. Puhdistamoilla tapahtui vuoden aikana viemärivesien ohijuoksutusta 35 kertaa ja ohijuoksutetun vesimäärä oli yhteensä noin 10 140 m³. Syynä ohijuoksutuksiin oli rankkasateet. Ohivirtauksien osuus koko jätevesimäärästä oli 0,09 %. Yhtiö on jättänyt lupahakemuksen uudesta jätevesiluvasta lupaviranomaisille vuoden 2008 lopussa. 10 0 90 % 80 70 60 BHK7 Kok.fosfori Amm. tyyppi Kok. tyyppi Kariniemi Ali-J uhak kala Lupa 95 % Lupa 90 % Lupa 70 % Käsitelty ja laskutettu jätevesimäärä (milj. m ³ ) sekä vuotovesiprosentti (%) vuonna 2009 Lahti Hollola Käsitelty jätevesi yhteensä milj. m ³ 10,3 1,17 Laskutettu jätevesi yhteensä milj. m ³ 7,29 0,83 Vuotovesi-% % 29,5 29,2 17
Biokaasun hyötykäyttö Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään ja kuivataan. Lietteen mädätyksessä eli anaerobisessa käsittelyssä suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Kariniemen ja Ali- Juhakkalan puhdistamoilla muodostui yhteensä 2,28 milj. m³ biokaasua, josta tuotettiin lämmitysenergiaa 13 150 MWh. Tästä määrästä 70 % käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja 30 % myytiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkostoon johdettu lämmitysenergia vastasi noin 260 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiatarvetta. Lämmitysenergiatarpeen suhteen puhdistamo on lähes omavarainen. Kuivattua lietettä toimitettiin 10 222 tonnia Kujalan Komposti Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa. Kompostimultaa käytetään viherrakentamisessa. Yhdyskuntajätevesien kuormitus on vähentynyt Porvoonjoessa Lahti Aqua Oy:n puhdistamien jätevesien kuormitus on pysynyt edellisvuosien tasolla. Kolmenkymmenen vuoden tarkastelussa Porvoonjoen yhdyskuntajätevesikuormitus on pienentynyt merkittävästi. Vuoden 2007 tutkimuksen mukaan Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoiden osuus Porvoonjoen aine- virtaamista jokisuulla oli yhteensä noin 5 % fosforivirtaamasta ja noin 8 % typpivirtaamasta. Pääosa Porvoonjokeen kohdistuvasta kuormituksesta on hajakuormitusta. Lahti Aqua Oy seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamojen vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla. Lahti Aqua Oy lieventää jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Jätevedenpuhdistuksen kehitys 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 19 76 1980 1985 1990 1995 20 00 2005 2010 19 76 Karinieme n puhdistam o käy ttöön 1981 Ali-J uhak kala n puhdistamon saneeraus valmistui 1988-1 991 Tehostet tiin kummanki n puhdistamon käy ttöä ja siir ryt tiin ammonium - typen hapetukseen 1995 Kariniemen puhdistamon purkuvesille rak ennet tiin Nikulan tasausalla s 1997 Kariniemen puhdistamolla toteutet tiin kokonaistypen poist o 2005 Ali-J uhak kala neljännen puhdistuslinja n käy ttööno tto ja kokonaistypen poiston toteut taminen 2008 Lahti Aqua Oy jä tti uuden ympäristölupaha kemuksen ympäristö - lupaviranomaisille Biologinen hapenkulutus Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori Biologinen hapenkulutus Ammoniumtyppi Fosfori Puhdistuksella poistettu t/a Kuormitus Porvoonjokeen t/a Puhdistuksella poistettu t/a Kuormitus Porvoonjokeen t/a Puhdistuksella poistettu t/a Kuormitus Porvoonjokeen t/a 2009 2008 2007 5443 5698 6210 65 83 67 390 392 376 39 24 17 121 124 120 2,5 3,1 2,8 18
Investoinnit Aq u a Ve r k k o Oy o m i s t a a La h d e n v e s i h u ol t o t o i m i n n a n o m a i s u u d e n e l i t u o t a n t o- l a i t o k s e t ja v e r k o s t o t, j o i t a s e v u o k r a a e m o y h t i öl l e La h t i Aq u a Oy:lle. Aq u a Ve r k k o Oy teettää ja rahoittaa vesihuollon investoinnit. Rakennukset omistaaemoyhtiö. Merkittävimmät investoinnit Laitosinvestoinnit Vuonna 2009 aloitettiin Jalkarannan vedenottamon uuden tuotantorakennuksen rakentaminen ja nykyisen vedenottamon saneeraus. Hankkeessa toteutetaan veden kalkkikivialkalointikäsittely ja UV-desinfiointi, jolla varmistetaan veden puhtaus ja hygieenisyys. Lisäksi varaudutaan mahdollisen raudan ja mangaanin poistoon ilmastamalla kaikki tuotettava vesi. Jalkarannan lisäksi muutoksia tehdään Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän Ruopan vedenottamolla sekä Lahti Aqua Oy:n Kunnaksen vedenottamolla. Myös Hollolan Kukonkoivun paineenkorotusasemalla tehdään muutoksia. Näissä kohteissa muutokset ovat UV-laitteiston käyttöönotto sekä desinfioinnin muutos Jalkarannan vedenkäsittelyä vastaavaksi. Uudet investoinnit valmistuvat kesällä 2010. Hankkeen kokonaisinvestoinnit ovat noin 4 M, joista 1,8 M toteutui vuonna 2009. Syksyllä 2009 valmistui Kariniemen jätevedenpuhdistamon energiatehokkuuteen tähtäävät investoinnit joita olivat jäteveden esikäsittelylaitteistot ja lietteen sakeutus sekä saneeratut mädätyssäiliöt. Mädätyksessä muodostuvaa biokaasua hyötykäytetään 100 %:sti polttamalla ylijäämäkaasu kaasukattiloissa lämmitysenergiaksi Lahti Energia Lahti Hollola* Vesijohdot 525 280 - rakennetut 7,0 4,6 - saneeratut 2,9 Jätevesiviemärit 477 237 - rakennetut 5,6 3,5 - saneeratut 1,9 Hulevesiviemärit 373 68 - rakennetut 3,4 2,8 - saneeratut * Hollolan kunta omistaa verkostot ja päättää niihin liittyvistä investoinneista Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lisää energiatehokkuutta saatiin varustamalla luolapuhdistamon ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 3,6 M, josta toteutettiin vuonna 1,0 M. Suomen Hiiva Oy rakensi siirtolinjan hiivatehtaalta Lahti Aqua Oy:n Kariniemen jätevedenpuhdistamolle. Hiivatehtaan prosessijätevedet johdetaan yhdessä jätevesilietteen kanssa mädätyssäiliöihin. Verkostoinvestoinnit Vuonna 2009 Lahdessa rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä noin 11 km ja saneerattiin noin 5 km. Suurimpia uudisrakennuskohteita olivat Purolaakso Karistossa, Hakaportti ja Vintilänkatu. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 150 tonttia vesihuoltoliittymineen. Saneerauskohteista merkittävämpiä olivat Heinlammintie, Saana-/Uutelankatu ja Metsäpellontie. Uudisrakennusinvestoinnit olivat noin 2,2 M ja saneerausinvestoinnit noin 1,8 M. Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta verkostoa 9 km, jotka siirtyvät yhtiölle kunnossapidettäviksi. Hollolan suurimpia verkostohankkeita oli Paimelan alueen vesihuollon rakentaminen. Kunnan kokonaisinvestoinnit olivat noin 0,6 M. Tulevaisuuden investointitarpeet Jatkossa vesihuoltoverkostojen saneerauspanostusta kasvatetaan, kun kovien kasvuvuosien putkistot tulevat elinkaarensa päähän. Saneeraustaso on kaksin- jopa kolminkertaistettava nykyisestä tasosta. Vuonna 2009 aloitettiin verkostojen pitkän tähtäimen saneerausohjelman laadinta. 19
KUVA????? 20