Työelämän näkymät 2012 Juhani Pekkala Kaupan liitto 11.04.2012
Kauppa on suuri toimiala 2 500 000 kaupassa käyntiä päivittäin Kauppa työllistää lähes 303 000 henkilöä Suurin elinkeino, liikevaihto noin 120 mrd euroa Kymmenesosa bruttokansantuotteesta
Kaupan rakenne Päivittäistavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttajat Valmistava teollisuus Erikoistavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa Tekninen tukkukauppa ja palvelut Teollisuus ja yritykset
Suomen kaupan toimijoiden neljä lohkoa Kaupan liiton jaotuksen mukaan Päivittäistavarakauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakaupat Tavaratalot, hypermarketit Kioskit ja liikenneasemat Tukkukauppa Päivittäistavaratukut Hankinta- ja logistiikka Horeca-tukut Erikoisja tekninen kauppa Erikoiskaupat Rakennus- ja sisustuskaupat Maatalouskauppa + AKL ja Apta Erikoistavaratukut Tekninen tukkukauppa Konevuokrausyritykset Sivu 4
Suomen suurin ja tärkein palveluala Noin 47 000 yritystä Yli 40 000 yrityksistä hyvin pieniä Palvelualan merkittävin toimiala Kaupan liiton työehtosopimusten piirissä 140 000 palkansaajaa EK:n kolmanneksi suurin liitto, mutta suurin yksittäinen toimiala
Kaupan myynti 2010 Yht. 118,5 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 % Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot.
2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkilöä 350 300 250 200 150 100 50 0 Kauppa Metalli- ja elektroniikkateolli suus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Energia- ja jätehuolto Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto.
Kaupan työlliset 2011 303 000 henkilöä 14 % Autokauppa 55 % 31 % Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
Kaupan näkymät - taustaa Vähittäiskaupan myynnin volyymi kasvoi 2011 tammi-marraskuussa 2,5 prosenttia, autokaupan 15,6 prosenttia ja tukkukaupan puoli prosenttia. Viime vuonna vähittäiskaupan työllisyys kasvoi 1,7 prosenttia, autokaupan 4,2 prosenttia ja tukkukaupan 0,5 prosenttia. Viime vuonna BKT:n kasvu jäi noin 2,6 prosenttiin. Alkuvuodesta 2012 kasvu hidastuu edelleen ja jää koko vuonna lähelle nollaa. Riskiskenaariona on edelleen taantuma kuten edellisessäkin Kaupan näkymissä. Hidas kasvu jatkuu 2013, jolloin talouskasvu jää alle kahden prosentin. Inflaatio oli viime vuonna 3,4 prosenttia ja tänä vuonna se hidastuu selvästi alle kolmen prosentin, mutta on edelleen nopeaa. Vasta 2013 inflaatio hidastuu lähelle kahta prosenttia. Kotitalouksien ostovoima ei juurikaan kasva 2012-2013, ja työllisyyden paraneminen pysähtyy. Kansainvälinen rahoituskriisi ja julkinen velkaantuminen horjuttavat kuluttajien luottamusta edelleen. Odotukset oman talouden kehityksestä ovat nyt lähes vuoden 2008 taantuman tasolla. Teollisuustuotannon ja yksityisten investointien kasvu on hitaampaa kuin viime vuonna.
3/00 6/00 9/00 12/0 3/01 6/01 9/01 12/0 3/02 6/02 9/02 12/0 3/03 6/03 9/03 12/0 3/04 6/04 9/04 12/0 3/05 6/05 9/05 12/0 3/06 6/06 9/06 12/0 3/07 6/07 9/07 12/0 3/08 6/08 9/08 12/0 3/09 6/09 9/09 12/0 3/10 6/10 9/10 12/1 3/11 6/11 9/11 12/1 20 15 Kuluttajien odotukset omasta taloudesta seuraavan vuoden ajan Saldoluku Odotus omasta taloudesta Odotus, 2000-luvun KA 10 5 0 Tilastokeskus. -5
Kaupan näkemykset oman yrityksen suhdannetilanteesta Suomessa Saldoluku 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00-20,00-30,00-40,00-50,00 Lähde: EK. Suhdannetilanne Suhdanneodotukset 12/0 3/10 6/10 9/10 12/1 3/11 6/11 9/11 12/1
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012** 2013** 140 130 Vähittäiskaupan liikevaihto Määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi 2000-2008 Liikevaihto 120 110 100 90 80 70 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. Myynnin volyymi kasvaa tänä vuonna puoli prosenttia ja ensi vuonna prosentin.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 180 Vähittäiskaupan työlliset 1000 henkilöä 170 160 150 140 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. Vähittäiskaupan työllisten määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna puoli prosenttia.
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012** 2013** 140 130 Tukkukaupan liikevaihto Määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi 2000-2008 Liikevaihto 120 110 100 90 80 70 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. Myynnin volyymi ei tänä vuonna kasva ja ensi vuonna kasvu on 4 prosenttia.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 110 Tukkukaupan työlliset 1000 henkilöä 100 90 80 70 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. Tukkukaupan työllisten määrä pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna puolitoista prosenttia.
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012** 2013** 170 160 150 140 Trendi 2000-2008 Myynti Autokaupan liikevaihto Määräindeksin keskiarvo 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. Myynnin volyymi pienenee tänä vuonna neljä prosenttia ja ensi vuonna se kasvaa 3 prosenttia.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 50 Autokaupan työlliset 1000 henkilöä 45 40 35 Tilastolähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. 30 Autokaupan työllisten määrä pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Arvonlisäveron noston vaikutus kauppaan Yleisen arvonlisäverokannan nosto 23 prosentista 25 prosenttiin nostaa hintoja 1,6 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön nosto nostaa hintoja 0,6 prosenttia. Arvonlisäverokantojen prosenttiyksikön noston vaikutuksen arvioidaan olevan vähittäiskaupan liikevaihtoon 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2011 tasoon. Tämä leikkaa vuodelle 2013 ennustetun vähittäiskaupan lähes kasvun kokonaan. Yhteensä arvonlisäverokantojen kiristys pienentää kaupan työllisyyttä 3 500 5 000 työllisellä perusennusteeseen verrattuna.
Kaupan näkymät - Yhteenveto Vähittäiskaupan myynnin volyymin kasvu hidastuu viime vuodesta. Tämä näkyy varsinkin kestokulutustavaroissa. Tänä vuonna myynnin volyymin kasvu on puoli prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Keskimääräinen myynnin kasvu 1995-2010 on ollut 4,2 prosenttia. 2012-2013 vähittäiskaupan työllisyys kasvaa puoli prosenttia. Tukkukaupan myynnin volyymi kasvoi viime vuonna hitaasti, kun energian ja raaka-aineiden hintojen nousu söi kasvua eivätkä teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit vauhdittuneet riittävästi. Tukkukaupan myynnin volyymi ei tänä vuonna kasva ollenkaan ja ensi vuonna noin 4 prosenttia. Keskimääräinen myynnin kasvu 1995-2010 on ollut 3,1 prosenttia. Tukkukaupan työllisyys kääntyi laskuun viime vuoden puolivälissä. Tänä vuonna työllisyys pienenee 2 prosenttia ja ensi vuonna kasvaa puolitoista prosenttia. Viime vuonna autokauppa kasvoi varsinkin tammi-huhtikuussa erittäin hyvin. Loppuvuodesta autokauppaa vilkastutti myös tuleva autoveron kiristys. Tänä vuonna autokaupan myynnin volyymi pienenee neljä prosenttia ja ensi vuonna kasvu on 3 prosenttia. Keskimääräinen myynnin kasvu 1995-2010 on ollut 6,3 prosenttia. Autokaupan työllisyys pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kasvu on puolitoista prosenttia.
Yllätys! Vähittäiskaupan kasvu on ollut jopa 6-8 prosenttia toimialasta riippuen. Autokauppa on vauhdittanut veromuutos, maaliskuu +80 prosenttia. Silti ei päästä viime vuoden lukuihin Tekninen tukkukauppa kasvanut myös hyvin Pelkona on edelleen, että suomalaiset kuluttavat velaksi. Lasku voi olla edessä.
Kaupan investoinnit 2012
Kauppa investoijana kansantaloudessa Milj. euroa 2010 Kiinteät investoinnit yht. Muutos 2009-2010 Teknologiateollisuus 1596 Tekstiiliteollisuus 114 % Informaatio ja viestintä 1355 Rakentaminen 17 % Kauppa 1285 Informaatio ja viestintä 16 % Rakentaminen 768 Hallinto- ja tukipalvelut 1 % Hallinto- ja tukipalvelut 519 Kauppa -3 % Kemianteollisuus 437 Metsäteollisuus -8 % Metsäteollisuus 386 Teknologiateollisuus -8 % Elintarviketeollisuus 314 Elintarviketeollisuus -14 % Rahoitus ja vakuutus 245 Majoitus- ja ravitsemus -19 % Majoitus- ja ravitsemus 164 Kemianteollisuus -41 % Tekstiiliteollisuus 15 Rahoitus ja vakuutus -43 % Lähde: Tilastokeskus 0 500 1000 1500 2000-100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 %
Kauppa investoijana kansantaloudessa Milj. euroa 2010 Rakennusinvestoinnit* Kauppa Informaatio ja viestintä Teknologiateollisuus Hallinto- ja tukipalvelut Rakentaminen Kemianteollisuus Majoitus- ja ravitsemus 65 59 146 132 131 172 300 Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit Teknologiateollisuus Kauppa Rakentaminen Informaatio ja viestintä Hallinto- ja tukipalvelut Kemianteollisuus Metsäteollisuus 283 342 329 598 580 771 870 Elintarviketeollisuus 49 Elintarviketeollisuus 227 Rahoitus ja vakuutus 1 Majoitus- ja ravitsemus 95 Tekstiiliteollisuus 0 Tekstiiliteollisuus 0 Metsäteollisuus -5 Rahoitus ja vakuutus -14-50 0 50 100 150 200 250 300 350-200 0 200 400 600 800 1000 Lähde: Tilastokeskus. * Talonrakennus
70 Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit 2012 Verrattuna vuoteen 2011 % vastaajista 60 50 40 30 30 25 30 20 15 10 0 Enemmän Yhtä paljon Vähemmän Ei investointeja Kaupan suunnitelmat rakennusinvestoinneista ovat varovaisemmat kuin vuosi sitten. Varsinkin tukkukauppa vähentää rakennusinvestointeja. 46 prosenttia tukkukaupoista ei aio investoida ollenkaan.
70 Kone- ja laiteinvestoinnit 2012 (ei autokalusto) Verrattuna vuoteen 2011 % vastaajista 60 50 40 30 31 29 29 20 10 11 0 Enemmän Yhtä paljon Vähemmän Ei investointeja Myös suunnitelmat kone- ja laiteinvestoinneista ovat viime vuotta varovaisemmat. Viime vuonna 41 prosenttia yrityksistä aikoi lisätä investointeja ja 15 prosenttia vähentää. Tänä vuonna vastaavat prosentit ovat 31 ja 29.
70 Investoinnit autokalustoon 2012 Verrattuna vuoteen 2011 % vastaajista 60 50 40 43 30 20 30 23 10 0 3 Enemmän Yhtä paljon Vähemmän Ei investointeja Investoinnit autokalustoon näyttäisivät pienenevän selvästi. Viime vuonna 15 prosenttia yrityksistä ei suunnitellut autoinvestointeja ollenkaan, tänä vuonna 43 prosenttia. Tänä vuonna vain 3 prosenttia aikoo lisätä autoinvestointeja, viime vuonna 41 prosenttia.
Kaupan investointikysely Kysyntänäkymät ovat selvästi vähentäneet investointiaikomuksia, rahoituksen saatavuus ei niinkään. Kaupan investoinnit autokalustoon tulevat näillä näkymin pienenemään viime vuodesta selvästi. Tukkukaupan yrityksistä peräti puolet ei aio investoida kuljetuskalustoon ollenkaan ja neljäsosa aikoo pienentää niitä. Viime vuonna vastaavat osuudet olivat 22 ja 15 prosenttia. Myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat pienenemässä, mutta pudotus ei ole yhtä suurta kuin autoinvestoinneissa. 40 prosenttia kaupan yrityksistä pienentää tai jättää kokonaan investoimatta, kun viime tammikuussa vastaava osuus oli 30 prosenttia. Epävarmuus näkyy myös rakennus- ja kiinteistöinvestoinneissa, mutta vähemmän kuin muissa. 45 prosenttia kaupan yrityksistä aikoo investoida rakennuksiin yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna, kun vastaava prosentti vuosi sitten oli 51. Vähittäiskauppa aikoo tehdä rakennus- ja kiinteistöinvestointeja tänä vuonna tukkukauppaa enemmän. Tämänhetkisten suunnitelmien valossa kaupan investoinnit eivät tänä vuonna tule kasvamaan viime vuodesta.
Verkkokauppa 2011 Faktoja verkkokaupasta: Suomalaisten kuluttajien vähittäiskaupan tuotteisiin liittyvä verkkokauppa on 3,3 mrd. euroa, lähes 8 prosenttia vähittäiskaupan arvonlisäverollisesta myynnistä Suomessa (pl. autokauppa ja polttoaineet). Erikoiskaupan tuotteisiin liittyvä verkkokauppa on lähes 19 prosenttia Suomen arvonlisäverollisesta erikoiskaupasta. Ulkomaisen verkkokaupan osuus vähittäiskaupan verkkokaupasta on noin 18 prosenttia (pl. autokauppa ja polttoaineet). Verkkokauppa vähittäiskaupan tuotteilla on kasvanut selvästi nopeammin kuin vähittäiskauppa Suomessa: Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu 2011 oli 5,2 %. Verkkokauppa vähittäiskaupan tuotteilla kasvoi 2011 13,8 %. Suomalaiset kuluttajat ovat EU-alueen keskimääräistä kuluttajaa innokkaampia ostamaan tavaroita ja palveluita verkosta, myös ulkomaisista verkkokaupoista. Suomalaiset kauppiaat taas käyttävät keskimääräistä vähemmän internetiä myynnissään. Tärkeimpiä tekijöitä kuluttajan valitessa ostopaikaksi verkkokauppaa tavalliseen myymälään verrattuna ovat hinta, kuluttajansuoja ja takuuehdot sekä käyttäjäystävällisyys.
80 Ostokset ja tilaukset verkon kautta Suomessa 2011 % internetin käyttäjistä 70 60 68 62 50 45 40 30 20 10 0 Lähde: Tilastokeskus. Ostanut tai tilannut joskus Ostanut viimeisen vuoden aikana Ostanut viimeisen 3 kuukauden aikana
70 Viimeisen kolmen kuukauden aikana verkkokauppaa käyttäneet Suomessa % internetin käyttäjistä 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 Lähde: Tilastokeskus. Ennuste: Kaupan liitto. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2020**
Iso-Britannia Alankomaat Ruotsi Saksa Tanska Suomi Ranska Belgia Irlanti Slovakia Puola Tsekin tasavalta Luxemburg Itävalta Slovenia Espanja Unkari Latvia Viro Italia Portugal Liettua Malta Kreikka Bulgaria Kypros Romania EU 27 Kotimaisista verkkokaupoista internetin välityksellä vuoden aikana ostaneet kuluttajat % kaikista kuluttajista 70 60 50 64 62 62 55 55 53 51 40 36 30 31 29 29 28 25 25 24 20 22 20 17 14 14 11 10 9 10 0 4 7 4 4 3 Lähde: European Comission 2011, The Consumer Market Scoreboard, 5th edition.
Luxemburg Malta Itävalta Tanska Suomi Belgia Irlanti Ranska Kypros Ruotsi Alankomaat Iso-Britannia Slovenia Slovakia Saksa Viro Espanja Latvia Portugal Kreikka Italia Liettua Unkari Tsekin tasavalta Puola Bulgaria Romania EU 27 Rajat ylittävää verkkokauppaa EU:n alueella vuoden aikana käyneet kuluttajat % kaikista kuluttajista 70 60 50 53 40 35 30 29 28 20 21 20 18 16 15 10 13 12 10 10 9 8 8 7 7 6 4 4 3 3 2 2 2 1 9 0 Lähde: European Comission 2011, The Consumer Market Scoreboard, 5th edition.
Iso-Britannia Irlanti Itävalta Tanska Kreikka Slovenia Ranska Viro Saksa Tsekin tasavalta Alankomaat Ruotsi Espanja Unkari Italia Suomi Malta Luxemburg Slovakia Belgia Liettua Portugal Kypros Puola Bulgaria Latvia Romania EU 27 Internetin käyttö myynnissä vähittäiskauppiailla % vähittäiskaupoista 100 90 80 78 70 65 60 50 40 58 57 56 56 55 54 53 53 52 50 50 49 49 48 48 42 41 53 36 35 31 31 28 26 24 30 20 19 10 0 Lähde: European Comission 2011, The Consumer Market Scoreboard, 5th edition.
Alemmat hinnat Kuluttajansuoja ja takuuehdot Mukavuus Www-sivujen käyttäjäystävällisyys Tuotetta ei ole saatavilla omalla asuinalueella Laaja tuotevalikoima Verkkokaupan laatusertifiointi Muiden käyttäjien käyttäjäpalaute Eri tekijöiden merkitys kuluttajan valitessa ostopaikaksi verkkokauppaa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 49 48 45 45 39 35 31 Erittäin tärkeää 50 % 40 % 30 % 31 35 27 35 31 39 40 42 Jonkin verran tärkeää 20 % 10 % 19 16 25 19 23 21 24 26 Ei tärkeää 0 % Lähde: European Comission 2010, The Consumer Market Scoreboard, 3rd edition.
Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2011 Miljoonaa euroa Matkailu ja matkustaminen 3554 Liikenne 1184 Kulutus-, viihdeelektroniikka ja tietotekniikka 1098 Asuminen ja energia 790 Rahapelit 597 Pukeutuminen (pl. jalkineet) 565 Lähde: TNS Gallup. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät vähittäiskaupan alalla 2011 (pl. autot ja polttoaineet) Miljoonaa euroa Kulutus-, viihde-elektroniikka ja tietotekniikka 1098 Pukeutuminen (pl. jalkineet) 565 Musiikki ja elokuvat (pl. ladattavat) 198 Sisustus- ja puutarhakalusteet ja tarvikkeet 174 Keittiötarvikkeet, kodinkoneet ja puhtaus 148 Kirjat 138 Erikoisharrastuksiin liittyvät tuotteet 136 Kauneustuotteet 104 Lähde: TNS Gallup. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Tuoteryhmät, joissa ulkomaisen verkkokaupan osuus suomalaisten verkko-ostoksista on suurin 2011 % Urheiluvälineet 45 Erikoisharrastuksiin liittyvät tuotteet 38 Elintarvikkeet 35 Tietokoneohjelmat 33 Tietokone- ja konsolipelit 33 Aikuisviihde 29 Musiikki ja elokuvat 28 Kirjat 28 Jalkineet 27 Pukeutuminen 26 Lemmikkieläintarvikkeet 25 Pelit 25 Lastentarvikkeet 25 Vähittäiskauppa Verkkokauppa yht. 13 18 Lähde: TNS Gallup. 0 10 20 30 40 50 60
Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu 2010-2011 Prosenttia 20 13,8 13,4 15,4 10 5,2 0 Vähittäiskauppa Suomessa, TOL 2008* Verkkokauppa vähittäiskaupan tuotteilla**, yht. Verkkokauppa kotimaassa Verkkokauppa ulkomailta *Lähde: Tilastokeskus. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa. Liikevaihtotiedoissa on mukana vain kaupan toimialaan määritellyt yritykset. ** Lähde: TNS Gallup, Verkkokauppatilasto 2011. Liikevaihto sisältää kaikki verot ja toimituskulut. Tuoteluokitus ei vastaa Tilastokeskuksen toimialaluokitusta. Luku sisältää sekä ulkomailta että Suomesta tehdyt ostokset. Lukuun sisältyvät kaikki yritykset, jotka myyvät verkkokaupan kautta siitä huolimatta, mihin toimialaan ne kuuluvat.
Raamisopimus Kova keskustelu edelleen työnantajaleirin sisällä raamisopimuksen toimivuudesta. Kritiikki ollut ajoittain kovaakin. Raamisopimus on nostanut keskusjärjestöjen asemaa. Oli ay-liikkeen tavoite ja se toteutui. Ay-liikkeellä hyvin läheiset suhteet hallituksen demareihin. On taannut työrauhan ja kohtuulliset korotukset toiselle vuodelle. Raamisopimusta on mahdotonta arvioida ennen kuin näemme, miten sopimukseen kuuluvat kymmenen työryhmää saavat työnsä päätökseen.
Raamisopimuksen työryhmiä Trendityöryhmä määräaikaiset, osa-aikaiset, vuokratyö, itsensä työllistäjät palkansaajapuolella lukuisia kovia vaatimuksia ta-puolella tavoitteena riittävän väljät toimenpide-ehdotukset lopputuloksena todennäköisesti jatkotoimeksiantoja määräaika 31.3.2012 Opintovapaalain kokonaisuudistus työryhmän määräaika päättyy 30.4.2012 esillä ainakin opintovapaaseen oikeuttava koulutus vapaan enimmäiskesto oikeus keskeyttää, pätkiä, muuttaa opintovapaa lakitekniikan parantaminen
Raamisopimuksen työryhmiä Henkilöstösuunnittelun kehittäminen keskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstösuunnitelmasta 31.5.2012 mennessä tämän jälkeen kolmikantavalmistelu 30.11.2012 mennessä muutoksista yt-lain henkilöstösuunnitelmaan Määräaikaiset vuokratyössä toteutuuko vuokratyössä perusteiden yhteneväisyyden periaate tulisiko ottaa käyttöön ennakkoilmoitusmenettely määräaika päättyy 31.3.2012 ilmeisesti ei lainsäädäntömuutosesityksiä? (selvitetään lisäksi 0-työsopimuksiin liittyviä mahdollisia muutostarpeita) Vuosilomatyöryhmä EUT:n tuomioiden vaikutukset vuosilomalakiin työaikamuutokset vuosiloman ansainta sairauden ajalta
Kaupan alan omia kysymyksiä Osa-aikaisten oikeus täysiin viikkotyötunteihin Vuokratyövoiman käyttöön liittyvät asiat Paine parantaa luottamushenkilöiden asemaa -> Osittain näistä syistä ei saatu koululaisille Tutustu ja tienaa kesätyösopimusta.
Kaupan ala on vetovoimainen Suosituimmat toimialat 2012 (2011) 1. Kaupan ala 36 % (35) 2. Kunnat, kaupungit ja valtio 35 % (33) 3. Teknologiateollisuus 34 % (32) 4. Koulutusala 33 % (32) 5. Liiketoiminnan konsultointi 29 % (33) 6. Tutkimus/tuotekehitys 29 % (33) Suosituimmat toimialat opiskelijoiden mielestä 2012 (2011) 1. Tutkimus/tuotekehitys 51 % (53) 2. Teknologiateollisuus* 50 % (41) 3. Kunnat, kaupungit ja valtio 38 % (40) 4. Kaupan ala 32 % (25) 5. Liiketoiminnan konsultointi 28 % (24) 6. Finanssi 26 % (18) Lähde: Talentum, Uratie, Työantajamielikuvatutkimus 2012, ylemmät toimihenkilöt