Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa puolueetonta tietoa jäsenilleen, joita on n.5000. PRKK osallistuu omakotirakentamisen kehittämishankkeisiin, tuottaa jäsenistönsä tarvitsemaa kirjallista ja CD- muotoista ohjeistoa, sekä kouluttaa jäseniään erilaisissa rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvissä koulutus- ja kurssitapahtumissa. Lisäksi PRKK tarjoaa jäsenistölle puhelimitse teknistä ja juridista opastusta. Copyright PRKK ry
PRKK ry:n rakentajajäsenyys vuodelle 2011 liittymis- ja jäsenmaksu 146 liittymismaksu 102 ja vuosijäsenmaksu 44 TÄLLÄ KURSSILLA yht. 126 vuoden 2011 loppuun saakka TÄLLÄ KURSILLA LIITTYVÄT SAAVAT LISÄKSI UUDEN PIHAPIIRI-CD:n Liittymislomake luennoitsijalta, jäsenmaksusta tulee lasku kotiin postitse Copyright Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
Energiatehokkaan talon muistilista Suunnitele tarpeita vastaava talo Kylmät ja puolilämpimät tilat talon pohjoispuollelle Eristä talo paremmin Energiatehokkaat ikkunat. Tee talosta ilmatiivis Hyvällä lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite Kodin sähkölaitteiden energiatehokkuus ( kodinkoneet, viihde-elektroniikka) % Copyright Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
Talo tontin mukaan valitse, suunnittele ja sijoita talo tontin ominaisuuksien mukaan Lämpimät tilat talon keskelle ja auringon puolelle etelään. Vähemmän lämpöä tarvitsevat tilat, kuten makuuhuoneet, harrastus- ja säilytystilat, pohjoisen puolelle ulkoseinää vasten. Tekninen tila kannattaa sijoittaa pohjoispuolelle mahdollisimman keskelle taloa, jotta ilmakanavat, putket yms. yhteydet talon muihin tiloihin jäisivät mahdollisimman lyhyiksi mieti auringonvalon hyödyntämistä sekä puuston ja tontin muotojen antamaa suoja
IKKUNA- REMONTTI
Rakentamismääräykset Rakennusosien U- arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010 Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,17 Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09 Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,16/0,09 Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1 Ovet 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1 Muut laskennan lähtöarvot n50-luku 6 6 6 4 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 30% 30% 45% Vaipan lämpöhäviön jousto 0 0 10 % 20 % 20 % 30 % 11.09.2008 8
Lämmitysenergian kulutus erilaisissa omakotitaloissa kwh/m2/vuosi Rintamamiestalo 310 1970-1990-lukujen normitalo 160 2000-luvun normitalo 120 2003-luvun normitalo 100 2010-luvun normitalo 60-70 Matalaenergiatalo 35-50 Passiivienergiatalo 20-30
Normitalon energiajakauma
RakMK C3 (2007) U = 0,24 W/(m2K) eriste 200 mm RakMK C3 (2010) U = 0,17 W/(m2K) eriste 250 mm Passiivi U = 0,10 W/(m2K) eriste 375 mm
Suomen yleisin"rakennusvirhe" Ilmanvaihto on hoidettu koneellisella poistolla ja kylmä korvausilma otetaan korvausilma-aukoista ja rakennusvirheiden kautta. Poistoilma Sisääntulevan ilman tuloalueilla talvella miinusasteita! Korvausilma
Rakennuksen vaipan tiiveys
Lämmitysjärjestelmän valinnasta Onko mahdollista vaihtaa lämmitysenergiaa? vesikiertoisilla lämmitystavoilla etu Täydentävien lämmitysmuotojen käyttö varaavat tulisijat pellettitakat ilmalämpöpumppu aurinkokerääjät Sähkölämmitykseen päätyvien kannattaa: panostaa talon eristävyyteen käyttää puuta
Lämmitysjärjestelmän valinnasta Ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua Perusneuvoja: mitä suurempi talo / lämmitysenergian tarve, sitä enemmän korostuu lämmitysenergian hinta maalämpö, kaukolämpö ja pelletti ovat kilpailukykyisiä mitä pienempi talo / paremmin eristetty talo, sitä enemmän korostuu alhainen hankintahinta sähkölämmityksen kilpailukyky kasvaa (matalaenergiatalot!) kaukolämpö hyvä vaihtoehto siellä missä sitä on saatavilla
Copyright Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry %
Lämmitysjärjestelmän valinta 45 40 35 30 25 20 2006 2007 2008 2009 15 10 5 0 www.prkk.fi Copyright Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
LISÄLÄMMÖNERISTYS Vanhan talon energiataloudelliset parannukset kannattaa ottaa huomioon muiden remonttien yhteydessä. Rintamamiestalojen alkuperäinen puru- tai lastutäytteinen lämmöneristys ulkoseinissä ja yläpohjassa on sinänsä toimiva, mutta ei vastaa tämän päivän nykyaikaisten omakotitalojen eristysvaatimuksia.
VETOINEN LATTIA
Puruseinä Ulkopuolinen lisälämmöneristys Ulkopuolinen lisälämmöneristys parantaa aina puruseinän kosteusteknistä toimintaa. Julkisivuverhouksen tuuletus järjestetään kuten uudisrakennuksissa. Mikäli sisäpintaa uusittaessa poistetaan vanhoja ilmatiiviitä kerroksia, on rakenteeseen asennettava uusi ilmatiivis kerros. Vinolaud. raot tukittava seinän alaosassa niin että ilma ei virtaa eristeissä
Lisäeristys sisältä päin Vanha tiivis pinta poistetaan. Uusi pinta liitettävä ilmatiiviisti ympäröiviin rakenteisiin. Muutoin on riski, että ilmavuotojen mukana rakenteeseen pääsee kosteutta sisäilmasta ja se voi tiivistyä vanhaan pintaan
Puruseinä Sisäpuolinen lisälämmöneristys Rakenteen sisään jäävät vanhat tiiviit kerrokset on poistettava. Sisäpuolelta lisäeristettyyn puruseinään voidaan kosteusteknisesti arvioiden aina asentaa höyrynsulku. Höyrynsulkuna voi toimia muovikalvo tai ilmansulkupaperi. Kosteissa tiloissa aina käytettävä höyrynsulkua.
Yläpuolinen lisälämmöneristys Kuivattaa vanhaa rakennetta. Eriste: Puhallusvilla Räystäällä: Tuulenohjain
Ullakon lisäeristäminen Sisäpinta mahdollisimman tiivis Vinolla osalla tuulensuoja Tuuletusväli väh. 50-100 mm Harjalta kunnollinen tuuletus ulos
Energiamuodon huomioiminen X kwh/m 2 /v Energiamuoto 1 Kerroin 2,0 Energiamuoto 2 Kerroin 1,0 Energiamuoto 3 Kerroin 0,5 Kokonaisenergiatarkastelu Primäärienergiatarkastelu 11.09.2008 28
Energiatehokkuuden ylläpitäminen Rakenna ja korjaa talo niin, että sen lämmittämiseen tarvitaan mahdollisimman vähän energiaa Säännöllinen huolto ja tarkistus! Valitse vähän vettä kuluttavia kalusteita, seuraa veden kulutusta Suosi energiapihejä sähkölaitteita, seuraa sähkön kulutusta Käyttötottumuksien muutoksella voi säästää helposti 15 20 % energia-kustannuksissa
PRKK kiittää mielenkiinnosta www.prkk.fi