OPINTO-OPAS 2011-2012

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala ISSN 1797-688X Multiprint Oy, Espoo 2011

2 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Postiosoite: PL 14100, 00076 Aalto Käyntiosoite: Otakaari 4 Puh. vaihde 09 47001 kanslia 09 470 23400 09 470 23401 09 470 23402 e-mail: etunimi.sukunimi@aalto.fi http://eng.aalto.fi/fi/

SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO... 3 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE... 8 1 KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT... 9 1.1 Yleistä... 9 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 9 1.3 Aalto-yliopisto... 9 1.4 Korkeakoulu ja laitokset... 10 1.5 Kirjastot... 11 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 12 2.1 Alempi perustutkinto... 12 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 13 2.2 Ylempi perustutkinto... 15 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 15 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 15 2.3 Jatkotutkinto... 17 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet... 17 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne... 18 2.4 Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä... 19 2.4.1 Perustieteiden laaja oppimäärä... 19 2.4.2 Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin... 19 2.4.3 Moduulien ja pääaineen valinta... 19 2.5 Kieliopinnot... 20 2.5.1 Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi)... 20 2.5.2 Äidinkielen ja viestinnän opinnot... 21 2.5.3 Muut kieliopinnot... 21 2.5.4 Opintokokonaisuus... 21 2.5.5 Kielitodistukset... 22 2.5.6 Vapauttavat kielikokeet... 22 3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 23 3.1 Opetus- ja tenttijaksot... 23 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 23 3.3 Kurssit... 24 3.4 Tentit ja välikokeet... 25 3.5 Suoritusmerkinnät, opintorekisteri ja osoitteenmuutos... 26

4 3.6 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 26 3.7 Koulutusohjelman vaihto ja toisen vaiheen valinta... 27 3.7.1 Koulutusohjelman vaihto eli sisäinen siirtyminen... 27 3.7.2 Sisäisten siirtyjien kiintiöt ja koulutusohjelmakohtaiset kynnysehdot... 28 3.7.3 Toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta... 29 3.7.4 Hakukelpoisuus toisen vaiheen opiskelijavalinnassa... 29 3.8 Vuoden 2005 tutkintorakenteeseen siirtyneet... 31 3.9 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 31 3.10 Kirjastot... 32 3.10.1 Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi... 32 3.10.2 Muut kirjastot... 32 4 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 34 4.1 Into opiskelijan portaali... 34 4.2 Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut... 35 4.2.1 Insinööritieteiden korkeakoulun OOP-palvelupiste... 35 4.2.2 Kanslia... 35 4.2.3 Kansainväliset opiskelijat palvelut... 35 4.2.4 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 36 4.2.5 Opintojen suunnittelijat... 37 4.2.6 Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiset palvelut... 37 4.3 Tuutorointi... 38 4.4 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 39 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 40 4.5.1 Opintotuki... 40 4.5.2 Terveydenhoito... 41 4.5.3 Esteetön opiskelu... 41 4.5.4 AYY:n opintososiaaliset palvelut... 41 4.5.5 Opinto- ja urapsykologi... 41 4.5.6 Muita palveluita... 42 4.6 Koneinsinöörikilta ry... 42 5 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 43 5.1 Opetusmenetelmät... 43 5.2 Oppimisen arviointimenetelmät ja arvosanat... 43 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 44 5.4 Opiskelijapalaute... 45 6 HARJOITTELU... 46 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut... 46 6.2 Harjoittelun tavoitteet... 46

5 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen... 47 6.4 Kansainvälinen harjoittelu... 47 6.5 Ulkomaanharjoittelun apurahat... 47 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet... 47 6.6.1 Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien harjoitteluohjeet... 47 6.6.2 Harjoittelun hyväksyminen... 48 6.6.3 Harjoitteluraportti... 49 6.7 Professuurikohtaiset harjoitteluohjeet... 49 6.7.1 Yleiset ohjeet... 49 6.7.2 Energia- ja LVI-tekniikka... 50 6.7.3 Konetekniikka... 50 7 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA... 54 7.1 Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus... 54 7.2 Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa... 55 7.3 Avoin yliopisto-opetus... 56 7.4 Kansainvälinen opiskelu... 57 8 OPINNÄYTETYÖT JA VALMISTUMINEN... 61 8.1 Kandidaatintyö... 61 8.1.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 61 8.1.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 61 8.1.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 61 8.2 Diplomityö... 62 8.2.1 Diplomityötä koskevia ohjeita... 62 8.2.2 Diplomityön arvostelu... 62 8.2.3 Kypsyysnäyte... 62 8.3 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 63 8.3.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 63 8.3.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 63 8.3.3 Todistuksenjakotilaisuus... 64 8.3.4 Urapalvelut... 64 8.3.5 Alumnitoiminta... 64 9 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 65 9.1 Jatkotutkinnot... 65 9.2 Jatko-opintojen aloittaminen... 65 9.3 Esitietovaatimukset... 65 9.4 Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu... 66 9.5 Hakuajat jatkokoulutukseen... 66 9.6 Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö... 66

6 9.7 Jatko-opintojen rahoitus... 66 9.8 Lisätietoja jatko-opinnoista... 68 10 ATT STUDERA VID AALTO UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER... 69 10.1 Aalto-universitetet... 69 10.1.1 De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen... 69 10.1.2 Studier över högskolegränserna... 69 10.2 Examensstruktur och målsättning... 70 10.2.1 Lägre grundexamen... 70 10.2.2 Högre grundexamen... 72 10.2.3 Praktik... 73 10.3 Studier vid högskolan för ingenjörsvetenskaper... 73 10.3.1 Undervisning, examination och utvärdering... 73 10.3.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 74 10.3.3 Att studera på svenska... 74 10.3.4 Begränsning av studietiderna... 75 10.3.5 Byte av utbildningsprogram... 75 10.4 Studier vid andra högskolor... 76 10.5 Studiehandledning... 76 11 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 78 11.1 Tavoitteet... 78 11.2 Kandidaattiohjelman perusopinnot... 79 11.3 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa... 80 11.4 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot... 81 11.5 Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet... 82 Pääaine: K3001 KONEENSUUNNITTELU... 89 Pääaine: K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA... 95 Pääaine: K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA... 98 Pääaine: TU3006 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF)... 101 Pääaine: K3005 MERITEKNIIKKA... 108 Pääaine: K3004 LENTOTEKNIIKKA... 112 Pääaine: K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA... 115 12 ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 119 12.1 Tavoitteet... 119 12.2 Kandidaattiohjelman perusopinnot... 120 12.3 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa... 121 12.4 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot... 122 12.5 Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet... 123 Pääaine: K3007 ENERGIATEKNIIKKA... 128

7 Pääaine: K3008 LVI-TEKNIIKKA... 138 13 ERILLISET SIVUAINEET JA MAISTERIOHJELMAT... 140 Sivuaine: K3010 MEKATRONIIKKA... 141 Sivuaine: IA3033 TUOTEKEHITYS... 143 Sivuaine: IA3018 LAIVATEKNIIKKA... 144 Sivuaine: IA3019 LAIVATEORIA... 145 Sivuaine: ENG3037 HITSAUSTEKNIIKKA... 146 Sivuaine: K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK... 147 Sivuaine: IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS... 150 Sivuaine: IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA... 152 Sivuaine: IA3023 TALOTEKNIIKKA... 154 ERILLISET MAISTERIOHJELMAT... 155 IA3027 Master s programme in Mechanical Engineering... 155 TU3006 Framtidens Industriföretag (FIF)... 157 TU3007 International Design Business Management (IDBM)... 157 IA3025 Innovative and Sustainable Energy Engineering (ISEE)... 160 14 LIITTEET... 165 LIITE 1 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 165 LIITE 2 Tieteen metodiikka moduulin kurssitarjonta lv 2011-2012... 167 LIITE 3 Pakollisen vieraan kielen opintoihin kelpaavat kurssit lv 2011-2012... 168 LIITE 4 Konetekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset... 171 LIITE 5 Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset... 174 LIITE 6 Moduulikaaviot... 178

OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 8 Tämä opinto-opas on tärkeä informaationlähde tulevia valintoja varten ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti. Se on käsikirja Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opintoihin, tutkintojen rakenteeseen ja opintohallintoon. Opinto-oppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun (ENG) opetusohjelmaa, helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi tekniikan kandidaatiksi (TkK) ja diplomiinsinööriksi (DI). Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syyslukukauden alussa ja päivittää sitä joka lukukausi. Myös korkeakoulun opinto- ja opiskelupalveluiden Into-sivuihin ja kurssien kotisivuihin on hyödyllistä tutustua huolella - sieltä löytyvät vastaukset moniin kysymyksiin. Kurssien kotisivuilta näet Aalto-yliopiston opetustarjonnan, kurssikuvaukset ja niiden suorittamisen edellytyksenä mahdollisesti olevat esitietovaatimukset. Kaikkien kurssien kotisivut löydät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta noppa.aalto.fi. Tutkintovaatimukset määräytyvät pääasiassa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Tämä opas on suunnattu vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskelun aloittaville. Insinööritieteiden korkeakoulun uusi tutkintosääntö astuu voimaa 1.8.2011. Uusi tutkintosääntö ei tuo tullessaan merkittäviä muutoksia tutkintorakenteiden määrittelyihin. Mikäli tarvitset jostakin asiasta enemmän ja täsmällisempää tietoa kuin tässä opinto-oppaassa on, sinun kannattaa olla aktiivinen ja tarkistaa, onko etsimästäsi asiasta lisätietoa esim. korkeakoulun tai koulutusohjelman Into-sivuilla (into.aalto.fi). Mikäli Into-sivuilta ei löydy etsimääsi tietoa, kannattaa asiaa tiedustella esim. opintoneuvolasta, kansliasta tai opettajilta. Tutustu oppaan antiin huolella. Huomaat, että sieltä löytyy vastaus moniin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Tämä opas julkaistaan myös opiskelijaportaali Intossa. Oppaan löydät korkeakoulusi sivustolta osoitteesta into.aalto.fi/display/fimastereng/. Oppaan parannusehdotuksista sekä mahdollisista virheistä voit ilmoittaa kansliaan, opintoneuvolaan tai opintojen suunnittelijalle. Mikäli tunnet tarvitsevasi lisätietoa, älä epäröi kysyä. Opintoneuvojat auttavat sinua yksilöllisesti opintoihin ja tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Sinun kannattaa käydä myös opettajien vastaanotoilla, sillä ne järjestetään opiskelijoita varten. Muiden koulutusohjelmien opinto-oppaita on nähtävänä Into-sivuilla, opintoneuvojien luona sekä kanslioissa. Vastuu opintojen käynnistymisestä ja edistymisestä on opiskelijalla itsellään. Oma opintosuunnitelma auttaa hahmottamaan luettavat kurssit osana tavoitteena olevaa TkK- ja DI-tutkintoa. Opintojen suunnittelun tueksi Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat järjestävät informaatiotilaisuuksia opintojen alkuvaiheessa ja valintojen yhteydessä sekä tarjoavat opettaja- ja opiskelijatuutortoimintaa ja tarvittaessa myös yksilöllistä opinto-ohjausta. Vuosittain koottavassa opinto-oppaassa on kuvattu koulutusohjelmien opintovaatimukset kyseisenä lukuvuonna. Tutkinnon perusopinnot luetaan pääsääntöisesti sen vuoden oppaan mukaan, jolloin opintopolku on alkanut. Menestyksellistä opiskelua! Insinööritieteiden KON- ja ENE-ohjelmien opinto- ja opiskelijapalvelut

1 KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT 9 1.1 Yleistä Konetekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu kone-, metalli- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu energiantuotantoon ja -käyttöön liittyville tekniikan aloille. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opetuksen järjestämisestä vastaa Insinööritieteiden korkeakoulu. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa oli syksyllä 2010 läsnä olevia perusopiskelijoita n. 1400 (KON 1057, ENE 327) sekä lisäksi n. 240 läsnä olevaa jatkoopiskelijaa. Professoreita on 26. Vuonna 2010 suoritettiin 83 tekniikan kandidaatin tutkintoa, 254 diplomiinsinöörin tutkintoa ja 11 jatkotutkintoa, joista 9 oli tohtorin tutkintoja. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien asioista päättää Insinööritieteiden korkeakoulun ohjesäännön (22.12.2010) määräämällä tavalla dekaani, Insinööritieteiden akateeminen komitea, Insinööritieteiden koulutusneuvosto ja koulutusohjelman johtaja yhdessä pää- ja sivuaineista vastaavien professoreiden kanssa. Opiskelijoilla on edustus akateemisen komitean sekä koulutusneuvoston kokouksissa. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Juha Paavola, sihteerinä opintosihteeri Salme Pylkkänen ja opintohallinnon asioiden esittelijöinä suunnittelijat Pertti Jokela, Ville Kivimäki sekä opintosihteeri Salme Pylkkänen. Opintohallinnollisissa asioissa opiskelijaa palvelevat Konetekniikan kanslia, opintojen suunnittelijat sekä opintoneuvola. Kanslia on avoinna ma pe kello 9 11. Yleisissä opintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa palvelee myös opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste ma-pe kello 9 11 ja 12 14. Voit olla myös suoraan yhteydessä suunnittelijoihin ja opintoasioita käsitteleviin sihteereihin: suunnittelija Pertti Jokela (p. 09-470 28607), suunnittelija Ville Kivimäki (p. 09-470 25102), opintosihteeri Salme Pylkkänen (p. 09-470 23401) ja opintosihteeri Erika Ruohonen (p. 09-470 23400). 1.3 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopistossa yhdistyi alkuaan kolme korkeakoulua, mutta vuoden 2011 alusta Teknillinen korkeakoulu jakaantui neljäksi erilliseksi korkeakouluksi. Nämä ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu. Aalto-yliopiston muut korkeakoulut ovat Kauppakorkeakoulu sekä Taideteollinen korkeakoulu. Aalto-yliopiston korkeakoulut ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aaltoyliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen.

10 Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: aalto.fi, ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: aalto.fi/fi/studies/. 1.4 Korkeakoulu ja laitokset Aalto-yliopistossa on kuusi korkeakoulua. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat kuuluvat Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka dekaani on professori Petri Varsta ja varadekaani professori Juha Paavola. Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja insinööritieteiden akateeminen komitea. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat sijoittuvat kolmeen laitokseen: Energiatekniikan laitos johtaja, professori Kai Sirén Koneenrakennustekniikan laitos johtaja, professori Matti Juhala Sovelletun mekaniikan laitos johtaja, professori Olli Saarela Energiatekniikan laitokseen kuuluvat tutkimusryhmät Energiatalous ja voimalaitostekniikka, Energiatekniikka ja ympäristönsuojelu, LVI-tekniikka, Sovellettu termodynamiikka sekä Polttomoottoritekniikka. Useat niistä sijaitsevat Konetekniikka 4 -rakennuksessa. Polttomoottoritekniikka sijaitsee Konetekniikka 3:ssa. Energiatalous ja voimalaitostekniikan, LVI-tekniikan ja Sovelletun termodynamiikan tiloja on myös Konetekniikka 1:ssä. Koneenrakennustekniikan laitokseen kuuluva Koneensuunnittelu sijaitsee Konetekniikka 1:ssä ja 3:ssa; Tuotantotekniikka ja Koneenrakennuksen materiaalitekniikka sijaitsevat Konetekniikka 2:ssa ja Auto- ja työkonetekniikka sekä Valutuotetekniikka Konetekniikka 3:ssa. Sovelletun mekaniikan laitokseen sisältyvät Aerodynamiikka ja Virtausmekaniikka, jotka sijaitsevat Konetekniikka 4:ssä sekä Kevytrakennetekniikka ja Lujuusoppi, jotka sijaitsevat Konetekniikka 3:ssa. Meritekniikka sijaitsee Laivatekniikan talossa.

1.5 Kirjastot 11 Konetekniikka 1:ssä sijaitsee kirjasto, josta löytyy opinnäytetöitä lainattavaksi. Kysy diplomitöistä opintosihteeri Salme Pylkkäseltä (huone: K104a). Ammattikirjallisuus on koottu eri laitoksissa sijaitseviin käsikirjastoihin. Näistä saa tietoja myös assistenteilta. Konetekniikka 1:n kirjastot Energiatalous ja voimalaitostekniikka: huone K316, Otakaari 4 Koneensuunnitteluoppi: K1, huone 236a LVI-tekniikka: huone K303, Otakaari 4 Mekatroniikka: huone 236a, Otakaari 4 Konetekniikka 2:n kirjasto huone 216, Puumiehenkuja 3, puh. 09 470 23538 (mat.) ja 09 470 23511 (tuo.) Koneenrakennuksen materiaalitekniikka, Tuotantotekniikka Konetekniikka 3:n kirjasto huone 130b, Puumiehenkuja 5 A, puh. 09 470 23460 Auto- ja työkonetekniikka, Lentotekniikka, Lujuusoppi, Polttomoottoritekniikka, Valutuotetekniikka Konetekniikka 4:n kirjastot Sovellettu termodynamiikka: huone 404, Sähkömiehentie 4 J Energiatekniikka: huone 358, Sähkömiehentie 4 A Laivatekniikan talon kirjastot Meritekniikan kirjasto: Tietotie 1 a, huone 108c, 121 Laivatekniikan kirjasto: Tietotie 1 c, huone L 138 Design Factory Tuotekehitys: tutkijasiipi, Betonimiehenkuja 5 CAD/CAM/CAE & konepajakirjallisuus: Machine shop, Betonimiehenkuja 5 Lisätietoja: otalib.aalto.fi/fi/yhteystiedot/muut_kirjastot/ Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjaston henkilökunnalta saa neuvoja kirjastonkäyttöön liittyvissä asioissa. Lisätietoja löytyy kirjaston www-sivuilta otalib.aalto.fi/fi/ ja opinto-oppaan luvusta 3.10.

2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Insinööritieteiden korkeakoulussa noudatetaan kaksiportaista tutkintorakennetta. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun 1.8.2011 voimaan tulleessa tutkintosäännössä (6, into.aalto.fi Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Insinööritieteiden korkeakoulu Opetuksen ja opiskelun säännöstä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai niiden lisäksi arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutuksen yhteydessä taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin osalta myös taiteelliseen toimintaan. Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

13 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P 75-85 op Ohjelman yhteiset opinnot O 15-25 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta perusopintojen moduulista P (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa P-moduulin laajuus on tasan 80 op. ohjelman yhteisten opintojen moduulista O (15-25 op), Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa O-moduulin laajuus on tasan 20 op. P- ja O-moduulien tulee muodostaa yhteensä 100 opintopisteen kokonaisuus. kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (esimerkiksi 20 + 20 + 20 op, tässä A1, A2 ja B1). Moduulien laajuus voi vaihdella 18-22 op. kandidaattiseminaarista, siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä K ja kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitettavasta kypsyysnäytteestä (yhteensä 10 op). vapaasti valittavista opinnoista V (suositus 10 op) siten, että tutkinnon laajuus on 180 op aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö 14 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa opiskellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.1. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Tutkintosääntö 5 ): 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisenä viranomaisena, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä olevan momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa kieliopintojen suorittamisesta löydät osoitteesta: kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat_kieli-ja_viestintaopinnot/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta on lisää luvussa 6.

15 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun 1.8.2011 voimaan tulleessa tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito (riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä); sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op). Moduulien laajuus voi vaihdella 18-22 op. Muutoin moduulit voivat olla opiskelijan Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opetustarjonnasta vapaasti valittavia perus-, jatko-, syventäviä tai erikoismoduuleita, esitietovaatimukset huomioon ottaen. diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavista opinnoista (suositus 20 op) aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

16 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: pääsääntöisesti alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine pääsääntöisesti perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla korkeakoulun suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Erikoismoduulin tarkoitus on tukea pää- tai sivuainetta. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli, 10 op) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille koulutusohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja/tai insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien tieteen metodiikan opintojen koulutusohjelmakohtaiseen osuuteen tulee valita joko kurssi Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A (5 op) tai kurssi Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op). Tämän lisäksi opiskelija valitsee vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot Tieteen metodiikka moduuliin soveltuvista kursseista (LIITE 2). Mahdollisista muista opinnoista sovitaan pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä.

Diplomityö 17 Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä on lisää luvussa 8.2. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta on lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Aalto-yliopistossa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto. Aalto-yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa.

2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. 18 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala Täydentävän aihealueen opinnot T 30-40 op S 10-20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3. Jatko-opintojen rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli T on laajuudeltaan 30-40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan täydentävän aihealueen opinnot (moduuli S, laajuudeltaan 10-20 op), joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja opinnäytetyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös tieteen käytännöt ja periaatteet (moduuli Y, 5-10 op). Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on korkeakoulukohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Korkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon suorittamisen yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Korkeakoulu hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

19 2.4 Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä 2.4.1 Perustieteiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen koulutusohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Insinööritieteiden korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perustieteiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin koulutusohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu Opiskelijan valitessa laajan matematiikan opinnot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan P-moduulin matematiikat (K1+K2+K3b=25 op) korvataan laajoilla matematiikoilla (L1+L2+TnA=25 op) eikä P-moduuliin tarvitse tehdä muita muutoksia. B1-moduuliin voidaan sitten sijoittaa laajan oppimäärän muita kursseja eli esimerkiksi L3+L4=20 op. Perustieteiden laajan oppimäärän DI-tutkinnon sivuaineeksi täydentävän jatkomoduulin (B2) suorittaminen on myös mahdollista, sisältö on sovittava perustieteiden laajan oppimäärän vastaavan professorin kanssa. Koulutusohjelmakohtaisesta osuudesta ja oman opintosuunnitelman laatimisesta laajan matematiikan suorittamisen yhteydessä saa lisätietoa opintoneuvolasta. Mikäli opiskelija haluaa lopettaa laajan oppimäärän suorittamisen, tulee hänen ilmoittaa asiasta koulutusohjelman kansliaan ja jälki-ilmoittautua sopivalle K-matematiikan kurssille. 2.4.2 Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta ja se rakentuu valitun perusmoduulin A1 jatkoksi tarjottavien yhteensopivien jatko-, syventävien- ja erikoismoduulien avulla. Energiatekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat perusmoduulina A1 Energia- ja LVI-tekniikkaa. Konetekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat puolestaan perusmoduulina A1 joko Koneenrakennustekniikkaa tai Sovellettua mekaniikkaa. 2.4.3 Moduulien ja pääaineen valinta Pääainemoduulit valitaan omasta koulutusohjelmasta ja sen alalta tehdään pääsääntöisesti diplomityö. Moduuli- ja pääainevalinnat ja niiden vahvistaminen tehdään henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen ja vahvistamisen yhteydessä. DI-tutkinnon sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia Aalto-yliopiston tekniikan alalla hyväksyttävistä pääaineista. Korkeakoulut voivat suunnitella sivuaineiksi myös muita kahden moduulin kokonaisuuksia (ks. kappale 13). Sallittuja sivuaineita ovat oletusarvoisesti kaikki Aalto-yliopiston tekniikan alalla tuotettavista moduuleista koostuvat sivuaineet. Eli oli pääaineesi mikä tahansa, voit yhdistää siihen minkä tahansa tekniikan alan sivuaineen (ellei kyseisen pää- tai sivuaineen kuvauksen kohdalla toisin mainita). Sivuaineena voi olla myös korkeakoulun vahvistama toisessa korkeakoulussa suoritettava kokonaisuus, jonka sisältö on erikseen vahvistettava opintosuunnitelmaan, eli HOPSiin. Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta (Ene/Kon). Sivuaineen voi halutessaan valita myös toisesta koulutusohjelmasta (ks. kappale 13). Valinnat tehdään virallisella HOPS-lomakkeella, josta löydät lisätietoja kappaleesta 4.2. Keväisin järjestettävällä informaatioluennolla sekä muulla valintaa tukevalla opintoohjauksella pyritään auttamaan opiskelijaa oman pää- ja sivuaineen löytämisessä.

Kevään pää- ja sivuainevalinta 20 Opiskelijat valitsevat ja vahvistavat kandidaattivaiheen pää- ja sivuaineen moduuleineen pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä. Tällöin syksyllä 2011 opintonsa aloittavat opiskelijat tekevät valintansa keväällä 2013. Opetusresurssit ja diplomi-insinöörien kysyntä työelämässä asettavat rajoituksia tiettyihin pää- ja sivuaineeseen valittavien opiskelijoiden määriin. Lisätietoa kiintiöistä, mahdollisesta karsinnasta ja karsinnan toteutustavasta annetaan ennen kevään valintaprosessia järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Mahdollisessa karsintatilanteessa koulutusohjelman johtaja asettaa opiskelijat järjestykseen opiskelijoiden opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan ne suoritetut kurssit, jotka liittyvät tekniikan alan opetusohjelmaan. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisissa moduulivalinnoissa sovelletaan seuraavaa kaavaa: jossa X = opintopisteiden määrä, A = painotettu arvosanojen keskiarvo ja LOL = läsnäololukukausien määrä. Moduulikarsintakaavaa käytettäessä perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijat saavat kertoimen 1.25 laajan oppimäärän kursseista saamaansa opintopistemäärään. Kerroin koskee vain niitä opiskelijoita, jotka on hyväksytty perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijoiksi ja opiskelevat sitä edelleen valintojen ajankohtana. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet perustieteiden laajassa oppimäärässä, mutta jättäneet sen kesken, eivät saa kerrointa. Opiskelijan katsotaan luopuneen laajan oppimäärän opiskelusta, jos hän on suorittanut muita kuin laajan oppimäärän matematiikan peruskursseja. Opiskelijat, jotka omatoimisesti käyvät muita kuin K-peruskursseja, eivät saa kerrointa. Yhden kerran karsittu voi osallistua uudelleen samaan pääainevalintaan vain kerran. Karsittujen uuden valinnan yhteydessä huomioidaan opintosuoritusten määrä edellisen valinnan jälkeen. Mahdolliset valitukset valinnoista osoitetaan koulutusohjelman johtajalle. Erikoistapaukset Erikoistapaukset (poissaolevat, koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtajat, ym.) suorittavat valinnat oman opiskeluvaiheensa mukaisesti sen jälkeen, kun he ovat virallisesti siirtyneet Konetekniikan tai Energia- ja LVItekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiksi. Koulutusohjelmaa tai korkeakoulua vaihtaneiden opiskelijoiden suositellaan valitsevan ainakin perusmoduulin koulutusohjelmaan hyväksymistä seuraavan lukukauden alkuvaiheessa. 2.5 Kieliopinnot 2.5.1 Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen koe (2 op) on pakollinen kaikille DI-tutkintoa suorittaville. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Vuoden 2005 tutkintorakenteen mukaisesti opintonsa aloittavat opiskelijat saavat merkinnän sekä kirjallisesta että suullisesta osiosta toisen kotimaisen kielen opintoja suorittaessaan. Merkinnät kirjataan opintosuoritusrekisteriin (Oodiin) seuraavasti: Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) kirjallinen osio 1 op

Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) suullinen osio 1 op 21 Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa vaadittu kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä (suomi/ruotsi) tutkinnon toisena kotimaisena kielenä seuraavasti: 1) Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002). Kokeen voi suorittaa joko lauantaitenttinä tai kokeeseen valmistavan kurssin jälkeen (koskee vain kyseiselle kurssille osallistuneita). 2) Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 3) Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe 4) Suorittamalla integroidun ruotsinkielisen kurssin Aalto-yliopiston tekniikan alalla (http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/). Kaikista eri tavoin suoritetuista toisen kotimaisen kielen kokeista annetaan samanlainen suoritusmerkintä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan korkeakoulun pakollinen toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen koetta. Ammattikorkeakoulussa suoritetut kielikokeet hyväksytään suoraan kielilainsäädännön perusteella. 2.5.2 Äidinkielen ja viestinnän opinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee osoittaa hyvää äidinkielen ja viestinnän taitoa. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. 1. Tieteellinen kirjoittaminen 2. Tieteellisen tekstin piirteitä 3. Tekstin viimeistely 4. Akateemiset viestintätaidot 1 5. Akateemiset viestintätaidot 2 6. Havainnollistaminen 7. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte & Palautteenanto ja opponointi 2.5.3 Muut kieliopinnot Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa tutkinnon perusosan opintoihin kuuluu kaikille pakollisena kolmen opintopisteen edestä vieraan kielen opintoja, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Pakolliset kieliopinnot koostuvat suullisen ja kirjallisen kielen opinnoista, jotka suoritetaan yhdessä kielessä. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Toista kotimaista kieltä ei lueta vieraaksi kieleksi. Pakollisiksi vieraan kielen kursseiksi eivät kelpaa kielten helpot alkeis- ja peruskurssit. Tämän oppaan lopussa liitteessä 3 on luettelo hyväksyttävistä kursseista. Alempaan perustutkintoon sisältyy 10 opintopistettä ja ylempään 20 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joihin on mahdollista sisällyttää kieliopintoja. Suositeltavaa on jatkaa joko lukiossa opiskeltujen kielten kursseilla vaativammalla tasolla tai aloittaa uuden kielen opiskelu. Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa annetaan opetusta englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä. Ulkomaalaisille opiskelijoille järjestetään suomen kielen kursseja. Lisäksi kielikeskuksessa opetetaan puheviestintää ja tieteellistä kirjoittamista englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksen kirjastossa on myös mahdollisuus itseopiskeluun. Lisätietoja on kieltenopetuksen ilmoitustaululla sekä sähköisesti kielikeskuksen www-sivuilla (kielikeskus.tkk.fi). 2.5.4 Opintokokonaisuus Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vieraan kielen ja puheviestinnän opintokokonaisuus, josta annetaan erillinen todistus. Kielen opintokokonaisuuteen sisältyy vähintään 20 opintopistettä kielikeskuksen määrittelemiä kyseisen kielen kursseja. Kursseihin ei voi sisällyttää alkeiskursseja. Kielen opintokokonaisuuden kurssien painotetun

22 keskiarvon on oltava vähintään 3. Lisäksi tarvitaan kolmen kuukauden harjoittelu tai opiskelu kohdekielisessä maassa. Siitä laaditaan noin nelisivuinen raportti, joka esitetään kielen koordinaattorille. Kun opiskelija haluaa todistuksen opintokokonaisuudesta, on koordinaattorille raportin lukemiseen varattava aikaa vähintään 14 päivää, japanin kielessä 30 päivää. Puheviestinnän opintokokonaisuus on yhteensä 15 opintopistettä. Kokonaisuuteen kuuluu kielikeskuksen määrittelemiä puheviestinnän kursseja. Lisäksi opiskelija tekee yksilöllisen viestintätyön, jonka hän raportoi ja esittää suullisesti viestinnän vastuulehtorille. 2.5.5 Kielitodistukset Vaihto-opiskelijaksi ulkomaille hakeva opiskelija voi suorittaa kielitestin ja saada tarvittavan kielitodistuksen kielikeskuksesta. Kielitestistä sovitaan kyseisen kielen opettajan kanssa. 2.5.6 Vapauttavat kielikokeet Vapauttavia kielikokeita järjestetään englannin kielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi tai suomi). Englannin kielen koe järjestetään kerran jokaisessa opetusjaksossa. Jos opiskelija läpäisee sekä kirjallisen (1 op) että suullisen (2 op) kokeen, hän saa 3 opintopistettä, mikä täyttää yliopiston pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Kokeeseen voi osallistua vain kerran. Englannin kielen tasokoetta koskeviin kysymyksiin vastaa englannin kielen koordinaattori Diane Pilkinton-Pihko. Toisen kotimaisen kielen kokeessa testataan opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito. Kokeessa on kirjallinen (1 op) ja suullinen (1 op) osio. Kirjallinen koe järjestetään yleisinä lauantaitenttipäivinä tai kokeeseen valmistavan kurssin jälkeen (koskee vain kyseiselle kurssille osallistuneita)..

3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 23 3.1 Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden 2011 2012 opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: Syyslukukausi 2011 1. Tenttikausi ma 22.8. - la 3.9.2011 I Opetusperiodi ma 5.9. - pe 21.10.2011 2. Tenttikausi la 22.10. - la 29.10.2011 II Opetusperiodi ma 31.10. - pe 9.12.2011 3. Tenttikausi la 10.12. - to 22.12.2011 Syksyn 2011 lauantaitentit: 3.9., 22.10., 29.10., 12.11., 19.11., 3.12., 10.12. ja 17.12. Lukuvuoden avajaiset to 1.9.2011 klo 12 alkaen, jonka aikana ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Kevätlukukausi 2012 4. Tenttikausi ma 2.1. - la 14.1.2012 III Opetusperiodi ma 16.1. - pe 2.3.2012 5. Tenttikausi la 3.3. - la 10.3.2012 IV Opetusperiodi ma 12.3. - pe 11.5.2012 6. Tenttikausi la 12.5. - to 31.5.2012 Pääsiäisloma 5.4-11.4.2012 Kevään 2012 lauantaitentit: 14.1., 4.2., 3.3., 10.3., 14.4., 5.5., 12.5. ja 26.5. 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan koulutusohjelmittain seuraavan lukukauden alkuun mennessä. Tenttijärjestys laaditaan koko lukuvuoden kattavaksi, lukujärjestys laaditaan lukukausittain. Opetus järjestetään neljän opetusperiodin aikana ja tenttejä tarjotaan kuudella tenttikaudella sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee, milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P- ja O-moduuleihin (P = perusopinnot, O = ohjelman yhteiset opinnot) kuuluvat kurssit. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Into-sivuilta (into.aalto.fi) Insinööritieteiden korkeakoulun luku- ja tenttijärjestykset kohdalta sekä opintoneuvolan ilmoitustaululta. Kursseittain tiedot löytyvät WebOodi-järjestelmästä (oodi.aalto.fi).tenttijärjestyksessä mainituista kursseista voidaan järjestää ylimääräinen tentti, mikäli näin sovitaan kyseisestä kurssista vastaavan opettajan kanssa. Muiden koulutusohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä vastaavalta kohdalta kyseisen korkeakoulun Into-sivuilla. Ajantasaisin tieto löytyy WebOodi-järjestelmästä. Luku- ja tenttijärjestyksiin