UKRAINA JA ENERGIA Heikki Reponen



Samankaltaiset tiedostot
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Balticconnector-hanke

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Maailman valutuotanto

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kääntyykö Venäjä itään?

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Pelletti Euroopan energialähteenä

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Venäjä maailmantaloudessa

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua Risto Liisanantti.

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Päästökaupan toimintaperiaate

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Transkriptio:

UKRAINA JA ENERGIA Heikki Reponen Ukraina-kurssi Aleksanteri-instituutissa 7.5.2009 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Ukrainan energia rusko- ja kivihiili maakaasu öljy ydinvoima uusiutuvat: vesivoima, tuulivoima RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 2

Ukraina ja energia RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 3

Ukrainan energia RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 4

Energia-alan instituutiot Ukrainassa RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 5

Ukrainan energia Rusko- ja kivihiili RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 6

Ukrainan hiilikaivosalueet RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 7

Ukrainan hiilivoima Suurimmat kivihiilivarannot ovat seuraavissa maissa (miljardia tonnia): USA 247, Venäjä 157, Kiina 114, Intia 92, Australia 78, Etelä-Afrikka 49, Ukraina 34, Kazakstan 31, Puola 14, Brasilia 10, Saksa 7 ja Kolumbia 7. Ukraina on kuitenkin varojaan vähäisempi kivihiilen tuottaja kaivokset enimmäkseen yli 40 vuotta vanhoja maailman syvimpiä (>700 m), vaarallisimpia (metaani) ja tehottomimpia (ohuita lustoja) suuri työllistäjä: 250 000 henkeä suuria kaivoksia: suurimmissa 10 000 kaivostyöläistä, kivihiilivaroista 98 % Donetskin alueella tuotanto laski 1990-luvulla 65%, tehostamiskeinoksi yksityistäminen vuonna 2002 kaikkiaan 164 kaivoksesta yksityisiä 25 kpl RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 8

Kivihiilentuotanto Ukrainan itsenäistymisen jälkeen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 9

Hiilivoima Vuoteen 2030 laadittu energiastrategia tähtää kivihiilituotannon lisäämiseen tuontiriippuvuuden vähentämiseksi, mutta strategian toteuttaminen on vaativaa Edellyttää uudistuksia, laajennuksia ja kokonaan uusia kaivoksia. Toisaalta kannattamattomia kaivoksia suljetaan. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu vuosittain, kymmeniä kuolonuhreja kerralla, satoja vuosittain 2,5 uhria / Mt hiiltä Ukrainassa 5,8 uhria / Mt hiiltä Kiinassa RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 10

Kuolonuhrit Ukrainan hiilikaivoksilla RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 11

Ukrainan energia Maakaasu RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 12

Maakaasu Ukrainassa 29. sija maailmassa maakaasun tuottajana 11. sija maakaasun kulutuksessa (edellä ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iran, Kanada, Britannia, Japani, Saksa, Italia, Saudi- Arabia ja Kiina) 5. sija maakaasun tuonnissa (edellä ovat Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Italia) 1. sija maakaasun transitoliikenteessä, valtaosa Venäjän maakaasunviennistä Eurooppaan! RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 13

Ukrainan itse käyttämän maakaasun lähteet (2007) RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 14

Maakaasukauppa Ukrainan läpi kulkee 80% Venäjän maakaasuviennistä Eurooppaan vastaanottokapasiteetti Ukrainaan 290 mrd m3/a, edelleentoimituskapasiteetti 178 mrd m3/a, josta länteen 142 m3/a 13 maanalaista kaasuvarastoa tilavuudeltaan 32,5 mrd m3, toiseksi suurimmat Euroopassa, tasaavat vuodenaikojen välistä kulutuseroa RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 15

Maakaasutalous, Naftogaz Naftogaz, valtion öljy- ja kaasumonopoliyhtiö hallitsee yli 90 % kaasuntuotannosta, siirtotoiminnan kokonaan tuottaa 1/8 Ukrainan BKT:sta hankkii 1/10 valtion tuloista tuloista 51 % tulee kaasun myynnistä, 20 % transitomaksuista 140 000 työntekijää RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 16

Ukrtransgaz Maakaasun kuljettamista ja varastointia varten Naftogazilla on Ukrtransgaz, joka omistaa korkeapaineistetut maakaasun pääputket, yhteensä 34 000 kilometriä. Näihin sisältyy 17 000 kilometriä maakaasuputkistoja halkaisijoiltaan 1,0 metristä 1,4 metriin 122 pumppuasemaa, joiden teho on 5 570 megawattia 12 maanalaista kaasuvarastoa 30 mrd maakaasukuutiolle 1 329 jakeluasemaa sekä 60 mittausasemaa, joilta kaasu jaetaan matalapaineputkistoihin, joiden pituus on 215 000 kilometriä sisältäen 22 000 jakelupistettä RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 17

Ukrainan maakaasuputkiverkko RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 18

Maakaasutransito Siirtokapasiteetin lisäyssuunnitelmat Ukrainassa uusi kaasuputki Novopskov-Uzhgorod: +29 mrd m3/a kompressoriaseman loppuunsaattaminen Torzhok-Dolyna putkelle: +30 mrd m3/a RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 19

Suunnitellut siirtokapasiteetin lisäykset RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 20

Maakaasutransito Venäjän pyrkii rakentamaan muita reittejä vähentääkseen riippuvuutta Ukrainasta Yamal-Europe Valko-Venäjän kautta Blue Stream Turkkiin Nord Stream RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 21

Euroopan olemassa olevat ja suunnitellut maakaasuputket RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 22

Kaasukiistat 2005-2009 Ukrainan maakaasukysymys kiistanaihe Ukrainan valtion ja Venäjän valtio-omisteisen kaasu-yhtiön Gazpromin välillä. Kiista on puhjennut konflikteiksi vuodenvaihteessa 2005-2006, lokakuusta 2007 maaliskuuhun 2008, uudelleen vuodenvaihteessa 2008-2009 Ukrainan energiahuolto on riippuvainen Venäjän toimittamasta maakaasusta. Maiden välillä on ollut kasvavaa erimielisyyttä kaasun hinnasta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukraina joutui heti maksamaan maailmanmarkkinahintaa öljystä, mutta maakaasua Venäjä myi sille huomattavasti halvemmalla kuin Länsi-Eurooppaan. Osa alennuksesta oli palkkiota Ukrainalle maakaasuputkesta, joka kulkee Ukrainan halki EU-maihin, mutta myös poliittiset syyt vaikuttivat asiaan. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 23

Kaasukiistat Vuonna 2005 Gazprom ilmoitti kaasun hinnan nousevan siihenastisesta 50 dollarista 230 dollariin tuhannelta kuutiometriltä. Ukraina kieltäytyi maksamasta, Venäjä katkaisi kaasun tulon 1. tammikuuta 2006. Kiista ratkaistiin perustamalla Gazpromin ja ukrainalaisten liikemiesten omistama Sveitsiin rekisteröity RosUkrEnergoyhtiö, joka välitti Ukrainaan turkmenistanilaista ja venäläistä kaasua Venäjän putkistojen kautta keskihintaan 95 dollaria. Vuoden 2008 aikana Ukraina maksoi kaasustaan keskimäärin 179,50 dollaria tuhannelta kuutiometriltä, alle puolet siitä mitä Länsi-Euroopan maat. Uusista hinnoista käytiin neuvotteluja loppuvuonna 2008, jolloin Venäjä tarjosi kaasua hintaan 250 US$/1000 m³. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 24

Kaasukiistat Vuoden 2009 alussa Venäjä lopetti kaasun toimitukset Ukrainaan. Syyksi se ilmoitti maksamattomat velat. 6. tammikuuta 2009 kaasun tulo lakkasi monissa Kaakkois- Euroopan maissa, jotka saavat kaasunsa Ukrainan kautta. 7. tammikuuta Venäjän sulki kokonaan kaasuhanat Ukrainaan ja syytti sitä kaasun varastamisesta. 10. tammikuuta Venäjän, Ukraina ja EU sopivat EU:n tarkkailijoiden lähettämisestä Ukrainaan valvomaan kaasun virtausta. Venäjän ja Ukrainan pääministerit pääsivät tammikuun aikana sopimukseen kaasukriisistä. Gazpromin ja Naftogazin laatiman sopimuksen mukaan Ukraina saa maakaasua 20 % halvemmalla kuin EU ja Venäjä saa kuljettaa maakaasua Ukrainan läpi vuoden 2008 siirtohinnalla. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 25

Kaasukiistat Tuorein kiista kääntyi Venäjän arvovaltatappioksi: Venäjän mahdollisuudet päästä osakkaaksi Ukrainan kaasuputkiyhtiöön torjuttiin EU:n komissio sitoutui hankkimaan kansainvälisen rahoituksen Ukrainan kaasuputkiston ja kaasun varastointitilojen nykyaikaistamiseksi Ukraina olisi jopa valmis rakentamaan vanhan putken rinnalle uuden kaasuputken paljon halvemmalla kuin Venäjän ja Saksan ajama Itämeren kaasuputki Nord Stream Tapahtumat selittävät Nord Stream -hankkeen tärkeyden Venäjälle, asia oli korostetusti esillä presidentti Medvedevin Suomen vierailulla huhtikuussa 2009. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 26

Ukrainan energia Öljy RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 27

Öljy Myös tässä transitoa: 14 % Venäjän öljynviennistä kulkee Ukrainan kautta, supistunut 19 pääöljyputkea, vastaanottokapasiteetti Ukrainaan 114 Mt, edelleentoimituskapasiteetti 56 Mt Valtiollinen pääöljyputkiyhtiö Druzhba, venäläistä öljyä Keski- Eurooppaan, 1500 km putkia, 8 pumppuasemaa, varastotiloja 16 kpl tilavuudeltaan yhteensä 140 000 m3 Valtiollinen pääöljyputkiyhtiö Pdydniprovski, öljyä Venäjältä Ukrainan läpi Venäjän eteläisille alueille sekä Odessan satamaan, 2400 km putkia, 18 pumppuasemaa, varastotiloja 36 kpl tilavuudeltaan yhteensä 580 000 m3 Uusin öljyputki Odessa-Brody Kaspianmeren öljyn kuljettamiseksi Ukrainaan ja edelleen Eurooppaan, toimii vajaalla teholla vastakkaiseen suuntaan RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 28

Ukrainan öljyputkijärjestelmä RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 29

Ukrainan energia Sähköntuotanto RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 30

Ukrainan sähköntuotanto Rakennettu sähköntuotantokapasiteetti (53 MW) 12. suurin maailmassa 64 % fossiililaitoksista 26 % ydinvoimaa 9 % vesivoimaa 17 merkittävää fossiililaitosta (470... 3600 MW) 4 ydinvoimalaitosta, yhteensä 15 reaktoria (440... 1000 MW) 4 merkittävää vesivoimalaitosta Sähköntuotantokapasiteetti on vajaakäytöllä, ydinvoimalla katetaan liki puolet sähkön kysynnästä RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 31

Sähkön vienti Sähköä riittäisi vientiin mutta vientimahdollisuudet pienet, pääasiallinen yhteys vain Itä-Euroopan verkkoon. Maan länsiosassa kuitenkin pieni alue, n. 2000 MW, on synkronoitu Länsi-Euroopan sähköverkkoon Burshtyn Island (Burshtyn, Kaluska, Tereblya-Rikska) yhteydet Unkariin, Slovakiaan ja Romaniaan järjestely tarjoaa vientinäkymiä länteen mahdolliset ostajat vakuutettava ydinturvallisuus- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta sähkön tuottamisessa, vireillä selvityshankkeita RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 32

Ukrainan sähköverkko RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 33

Ukrainan sähköntuotanto RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 34

Ukrainan sähköntuotanto RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 35

Ukrainan ydinvoima Ukraina on suuresti riippuvainen ydinenergiasta: käytössä olevat 15 reaktoria tuottavat puolet maan sähköstä, ydinvoimatuotantokapasiteetti on 13 900 MWe. Ukraina saa useimmat ydinsähkön tuotanto-ohjelmansa palvelut samoin kuin ydinpolttoaineen Venäjältä. Uraania jonkin verran omasta takaa (2 % maailman uraanivaroista), tuotanto toimitetaan Venäjälle, kattaa kolmasosan omasta vuotuisesta tarpeesta Energoatom valtionyhtiö omistaa kaikki ydinvoimalaitokset ja vastaa niiden käyttötoiminnasta State Nuclear Regulatory Committee, riippumaton turvallisuusvalvontaviranomainen luotu lähes tyhjästä maan itsenäistyttyä kansainvälinen ja erityisesti länsieurooppalainen tuki on ollut ja on edelleen tärkeää viranomaisorganisaation kehittymiselle RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 36

Ukrainan ydinvoimalaitokset RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 37

Ukrainan ydinvoimalaitokset RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 38

Ukrainan ydinvoima Ydinenergian kehitys alkoi vuonna 1970 Tshernobylin voimalan rakentamisella Ukrainan Neuvostotasavaltaan, Tshernobylin ensimmäinen yksikkö käyttöön vuonna 1977 Vuonna 2003 kapasiteetti kasvoi 11 268 MWe:en ja vuonna 2005 13 168 MWe:en, mikä oli 26,3% koko maan asennetusta kapasiteetista. Kasvu johtui kahdesta uudesta VVER-1000 reaktorista. Maan ydinvoiman tuotanto oli vuonna 2007 84,3 miljardia kwh, mikä vastasi 47% kaikesta kotimaan sähkön tuotannosta. Kaikki käytössä olevat reaktorit ovat venäläistä VVER-tyyppiä, joista kaksi on 440 MWe V-312 mallia (Loviisa-tyyppiä) ja loput suurempia 1000 MWe yksikköä - kaksi varhaisempia kehittelymalleja ja loput tyyppimallia V-320. Reaktorivuosien käyttökokemuksia on kertynyt yli 300. Käyttöaste on kasvanut tasaisesti ja oli 81,4% vuonna 2004. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 39

Ukrainan ydinvoima Ukrainan tunnetuin ydinvoimalaitos on ollut Tshernobyl, joka oli maan ainoa RBMK-tyyppinen laitos Tshernobylissa ehdittiin ottaa käyttöön neljä yksikköä Kaksi yksikköä lisää oli rakenteilla, kun nelosyksikkö tuhoutui onnettomuudessa 26.4.1986, lisäyksiköiden rakentamisesta Tshernobyliin luovuttiin RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 40

Ukrainan ydinvoiman tulevaisuus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 41

Ukrainan ydinvoiman tulevaisuus Hallituksen energiastrategiaan vuodelta 2006 kuuluu säilyttää ydinenergian osuus nykyisellä tasolla, motiivina energiataloudellinen riippumattomuus Tavoite edellyttää laajaa lisärakentamista, jopa ydinvoimakapasiteetin kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä, suunnitteilla 11 kokonaan uutta reaktoria kokonaiskapasiteetiltaan 16 500 MWe 9 uutta reaktoria korvaamaan poistuvia vanhimpia reaktoreita kokonaiskapasiteetiltaan 10 500 MWe. Suunnitelmaan sisältyy ensi vaiheessa aikoinaan jo aloitettujen Khmelnitski 3 & 4 yksiköiden loppuun rakentaminen Uraanintuotantoa on tarkoitus lisätä ja luoda omaa polttoaineenvalmistuskapasiteettia RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 42

Uusiutuva energia Vesivoima Tuulivoima RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 43

Ukrainan vesivoima Ukrhydroenergo rakennettu teho 4600 MW Dnipro-joki: kahdeksan voimalaitosta 3900 MW Dnistr-joki: 700 MW tuotanto yhteensä 11-14 TWh/y suunnitelmat lisärakentamiselle viisi voimalaitosta tavoitteena yli 8000 MW lisätehoa RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 44

Ukrainan tuulivoima 70 MW (2006) Krimi, Asovan meri, Mariupol, Mikolaiv Karpaatit RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 45

Energian käytön tehokkuus Syitä tehottomuuteen halvat energian hinnat, ei ohjaa vähentämään käyttöä energiaa kuluttava teollisuus: metalli, sementti, kemikaali vanhentuneita tuotantolaitoksia neuvostoajalta asuntojen lämmitykseen energiaa tuplasti OECD-keskiarvoon nähden häviöt riippuvuus tuontienergiasta: energian käytön tehostaminen vähentäisi riippuvuutta laki ja instituutioita (National Agency for Efficient Energy Use), säästöohjelmia (kansallisia ja kansainvälisten avustusohjelmien luomia) tehokkuutta parannettu 30% jaksolla 1995-2006 edelleen paljon saavutettavaa, tähtäimessä puolittaa vuoteen 2030 mennessä (Energiastrategia 2030) RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7.5.2009/Heikki Reponen 46