Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)



Samankaltaiset tiedostot
Rakennusohje MHz transvertteri by SM6DJH, ohje by SM0JZT, käännös OH6NT

Radioamatöörikurssi 2014

Elektroniikka, kierros 3

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Lähettimet ja vastaanottimet

Radioamatöörikurssi 2013

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Radioamatöörikurssi 2015

Osaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

df4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d hamburg

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

Radioamatöörikurssi 2018

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Jännite, virran voimakkuus ja teho

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

1 db Compression point

Antennit ja syöttöjohdot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Radioamatöörikurssi 2016

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Sisäverkon peittotuotteet

PJ-80 rakennusohje. Tekijät: Teksti ja kuvat: Esa Nieminen OH2AWG Jukka Heikinheimo OH2BR

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

Radioamatöörikurssi 2017

Suunta-antennin valinta

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Radioamatöörikurssi 2016

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

DT-120 Käyttöohje (FI)

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Siirtolinjat - Sisältö

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin

MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

CAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

80m antenneista kotimaan työskentelyssä

Käyttöopas. Sangean PR-D4

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Kuunnellanko mittalaitteilla?

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

Radioamatöörikurssi 2012

1 Muutokset piirilevylle

President Teddy. Ohjekirjan versio: 1.0

4. kierros. 1. Lähipäivä

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Radioamatöörikurssi 2015

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Päällekkäisäänitys Audacityllä

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

PJ-80 rakennusohje. Tekijät: Teksti ja kuvat: Esa Nieminen OH2AWG Jukka Heikinheimo OH2BR

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

ELEKTRONISET TOIMINNOT

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Transkriptio:

Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan että lähetinosan, myös transvertterissä on vastaanotinosa ja lähetinosa. Perinteisesti vastaanotinosaa kutsutaan konvertteriksi ja lähetinosaa lähetinsekoittajaksi. Molemmat osathan itse asiassa ovat konverttereita. Useimmiten transvertterillä halutaan päästä korkeammille taajuuksille, joihin pelkällä transceiverilla ei päästä. Siksi transvertterin vastaanotinosasta joskus käytetään nimitystä down-converter ja lähetinosasta up-converter englannin kielen mukaisesti. Transvertterissä on näiden lisäksi yksi osa, nimittäin oskillaattoriosa. Tämä on yhteinen vastaanotin- ja lähetinosille. Se on siis kytkettynä sekä vastaanotettaessa että lähetettäessä. Muut osat otetaan tarvittaessa käyttöön kytkinyksikön avulla. Usein on mahdollista käyttää transceiverin kytkinpiiriä transvertterin ohjaukseen. Siksi transvertterissä ei tavallisesti ole ollenkaan säätimiä. Sen ei siis tarvitse sijaita transceiverin läheisyydessä, jossa operaattori työskentelee. Jos käytetään mikroaalloille tehtyä transvertteriä, se tavallisesti sijoitetaan antennin luo. Tällä lailla pienennetään häviöitä syöttöjohdossa, jotka ovat suuria korkeilla taajuuksilla. SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 1(7)

Kompromisseja Kaikki suunnittelijat tietävät, että kun jonkin rakenteen jotakin ominaisuutta yrittää parantaa, se tapahtuu melkein aina muiden ominaisuuksien kustannuksella. Hinta on myös mukana eräänä parametrinä suunnittelutyössä. Lopullinen tulos on siis kompromissi joka on valittu niin että niin moni kuin mahdollista, ajatellussa käyttäjäjoukossa, on tyytyväinen. Erityisesti alemmilla lyhytaaltoalueilla ilmakehästä aiheutuva kohina on voimakasta. Tämä kohina rajoittaa mahdollisuutta kuulla erittäin heikkoja signaaleja. Tätä käytetään hyväksi nykyaikaisissa vastaanotinrakenteissa. Yleensä yritetään parantaa vastaanottimen keskinäismodulaatio-ominaisuuksia vastaanottimen kohinaominaisuuksien kustannuksella. Amatöörillä edellytetään olevan dipoli tai sitä parempi antenni. Silloin ilmakehän kohinan on määrä ylittää vastaanottimen oman kohinan. Amatöörillä voi joskus useasta eri syystä olla huonompikin antenni. Siksi nykyaikaisissa vastaanottimissa usein on etuvahvistin, joka voidaan kytkeä käyttöön kohinaominaisuuksien parantamiseksi. Tämä tapahtuu vastaanottimen keskinäismodulaatio-ominaisuuksien kustannuksella. Korkeammilla taajuuksilla asian laita on toinen. Kyky kuulla heikkoja signaaleja on rajoitettu suurimmaksi osaksi vastaanottimen kohinaominaisuuksien johdosta eikä ilmaston aiheuttaman kohinan vuoksi. Kompromissi on siis valittava aivan toisella tavalla. Tämä täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa transvertteriä korkeille taajuuksille. Kohinakerroin Vastaanottimen herkkyyden mittaamiseen on useita tapoja. Eräs tavallinen tapa on määrittää tulevan signaalin taso jotta saadaan tietty signaali-kohinasuhde ilmaisimen jälkeen. Saatu arvo on riippuvainen vastaanottimen kaistanleveydestä sekä käytettävästä lähetelajista. Amatööripiireissä on sopimatonta mitata herkkyyttä tällä tavalla koska amatöörit jatkuvasti muuttelevat sekä kaistanleveyttä että lähetelajia. Puolueettomampi tapa päätellä vastaanottimen kyky ottaa vastaan heikkoja signaaleja on määritellä vastaanottimen kohinakerroin. Tarkastellaan yhtä tai useampaa astetta vastaanotinrakenteessa. Nämä asteet kehittävät elektronista kohinaa, joka vaikuttaa tulevaan signaaliin rajoittaen herkkyyttä. Kohinakertoimen määritelmä on signaalin ja kohinan välinen suhde ennen ja jälkeen tarkasteltavien asteiden. Signaalikohinasuhde asteiden jälkeen on alhaisempi kuin ennen asteita, koska asteet ovat lisänneet kohinaa. Siksi kohinakerroin ei koskaan voi olla pienempi kuin yksi. Tavallisesti kohinakerroin ilmaistaan desibeleinä (db). 0 db on siis kohinakertoimen pienin arvo ja se on mahdoton saavuttaa. Mitä pienempi kohinakerroin, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet kuulla heikko signaali, edellyttäen että muita kohinalisäyksiä tai SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 2(7)

häiriöitä ei esiinny. Jokaisella asteella vastaanottimessa, jonka signaali läpäisee, on kohinakerroin. Tärkeää tietenkin on vastaanottimen kokonaiskohinakerroin. Eri asteet vaikuttavat kohinakertoimeen eri paljon. Jos signaalia on vahvistettu paljon ennen tiettyä astetta, tämä aste ei vaikuta kokonaiskohinakertoimeen kovin paljoa. Jos peräkkäin on kaksi astetta, ja molempien asteiden kohinakerroin F 1 ja F 2 tunnetaan, niin näiden asteiden kokonaiskohinakerroin F TOT voidaan määritellä, jos ensimmäisen asteen vahvistus G 1 on tunnettu. F TOT = F 1 + (F 2 1) / G 1 Koska vastaanottimella aina on oltava tietty vahvistus, voimme tämän yhtälön avulla nähdä, että vahvistinketjun ensimmäiset asteet ovat ne jotka vaikuttavat kokonaiskohinakertoimeen eniten. Ottakaamme käytännön esimerkki: Meillä on konvertteri jolla on kohinakerroin 1,0 db ja vahvistus 30 db. Se kytketään transceiveriin jolla on kohinakerroin 15 db. Mikä on vastaanotinjärjestelmän koko kohinakerroin? Ensin joudumme muuttamaan kaikki db-luvut kertoimiksi. 1,0 db =1,26 kertaa, 15 db = 31,6 kertaa ja 30 db = 1000 kertaa. Lopputulos on 1,29 kertaa, mikä vastaa kohinakerrointa 1,1 db. Jos konvertterin vahvistus olisi ollut vain 20 db, tulokseksi olisi saatu 1,96 db. 10 db:n vahvistuksella tulokseksi olisimme saaneet 6,36 db. Näemme miten tärkeää on että konvertterilla on tietty vahvistus. Pohjimmiltaan tämä johtuu siitä että kompromissi on tehty niin, että keskinäismodulaatio-ominaisuuksien on oltava hyviä lyhytaalloilla. Transvertteri Tässä kuvailemme transvertteriä joka on tarkoitettu 144 MHz:lle. Alun perin transvertteri suunniteltiin toimimaan yhdessä QROlle-transceiverin kanssa. Koska tämä transceiveri toimii vain kahdella amatöörialueella, 80 ja 20 metrin alueilla, valittiin transvertterin välitaajuudeksi 14 MHz. Transvertteri voi tietenkin toimia yhdessä myös muiden transceivereiden kanssa, mutta silloin joudutaan sovittamaan yksiköt toisiinsa. Transvertteriä voidaan myös muuttaa niin että välitaajuudeksi saadaan 28 MHz; myöhemmin kerromme miten tämä tehdään. Kohinakerroin on mitattu 1,0 db:ksi ja vahvistus on hieman yli 30 db. Se sopii siis useimmille amatööreille joilla on moderni lyhytaaltotransceiveri. Jos transceiverissä on etuvahvistin, vahvistusta voidaan laskea noin 20 db:iin. Myös144 MHz:llä on tänään vaarana keskinäismodulaatio-ongelmat, erityisesti tiheään asutuilla seuduilla. Joskus voi olla jopa parempaa nostaa kohinakerrointa huomattavasti keskinäismodulaatioominaisuuksien parantamiseksi. On erittäin ärsyttävää, kun läheiset VHF-lähettimet aiheuttavat keskinäismodulaatiosta johtuvia häiriöitä. Myöhemmin kerromme kuinka vahvistusta vähennetään. SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 3(7)

Liittäminen HF-rigiin Koska transvertterin oskillaattoriosa on kideohjattu 130 MHz:llä, viritys tapahtuu välitaajuudella 14 MHz. Jos halutaan esim. työskennellä taajuudella 144,310 MHz, viritetään siis transceiveri taajuudelle 14,310 MHz. Käytetään siis transceiverin asteikkoa, mutta ei välitetä MHz-luvusta. Koska transvertteri toimii lineaarisesti, voimme käyttää eri lähetelajeja, esim. CW:tä tai SSB:tä. Transceiverin kaikkia ominaisuuksia voidaan hyödyntää 144 MHz:llä. Ohjausjännite ja kaikki muut jännitteet on valittu sopiviksi QROlle-transceiveriin. Jos omistaa toisentyyppisen transceiverin, projektin kotisivuilta voi löytää vinkkejä miten liittäminen siihen voidaan tehdä. QROlle:n takapuolelle voidaan asentaa 5-napainen DIN-liitin, jonka kautta transvertteri saa sopivat jännitteet. Monesta syystä on tarkoituksenmukaista että transceiverin tietyt osat kytketään pois käytettäessä transvertteriä. Meidän transvertterissämme lähetinsekoittaja tarvitsee 0 dbm (1 mw) ohjaussignaalin. Transceiverin pääteaste ja joku ohjainaste tulee kytkeä pois, jos tämä on mahdollista. Tulisi siis löytää kohta lähetinpiirissä, jonka taso on lähetettäessä 0 dbm. QROlle:ssa tämä piste on ohjainasteiden välissä. Voimme antaa kaksinapaisen releen (esim. Elfa 37-047-15) kytkeä tämä signaali BNC-liittimeen QROlle:n takapaneelissa. Releen toista napaa käytetään katkaisemaan viimeisen ohjainasteen jännite sekä pääteasteen bias-etujännite. Relettä voitaisiin ohjata +9 V:lla tavallisen katkaisijan kautta, mutta tätä ei suositella, koska vaarana on, että kytkimen kääntäminen unohtuu kun transvertteri on kytketty. Transceiverin lähetinteho voi tuolloin polttaa transvertterin. Turvallisuussyistä on parempi antaa transvertterin ohjata rele päälle. DIN-pistokkeen navat 2 ja 5 ovat yhdistetty transvertterissä. Transceiverin DIN-kannan napaan 2 tuodaan +9 V ja navasta 5 otetaan ohjaus releelle. Silloin rele vetää automaattisesti kun ohjauskaapeli on yhdistetty laitteiden välille. Ohjauskaapelin lisäksi yksiköt yhdistetään kahdella koaksiaalikaapelilla. Yhtä käytetään vastaanotettavalle signaalille joka kytketään transceiverin antennituloon, ja toisella viedään uudesta asentamastamme BNC-liittimestä ohjaussignaali lähetinasteelle. Jos QROlle on kytketty vaihtoehto 2 mukaisesti (ks. QROlle:n rakennusohje) niin transvertteri toimii QROlle:n taajuusalueella 14,0 14,4 MHz, mikä tarkoittaa että se kattaa taajuusalueen 144,0 144,4 MHz. Eräs erittäin tärkeä 2 metrin taajuusalue on 144,4 144,5 MHz, jossa kaikki majakat sijaitsevat. QROlle:n voi helposti modifioida jotta se kattaa myös tämän alueen, enemmän tästä asiasta tulossa www-sivuilla. CW-generaattorin rakentamista QROlle:een suositellaan, jos sitä ei ole vielä tehty. Kokeilla taajuuksilla CW on erittäin tärkeä lähetelaji, ja ahkerassa käytössä. 144 MHz:llä on monta kiinnostavaa leviämisilmiötä ja CW on lyömätön näiden tutkimisessa. Harhasignaalit Kun konvertteria käytetään suurilla taajuuksilla ja se kytketään transceiveriin, syntyy helposti harhasignaaleja, ns. "spurious"-signaaleja kuunneltaessa. Tämän taustana on se, että nykyaikaisissa transceivereissa on monta eri oskillaattoria ja digitaalipiiriä jotka SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 4(7)

tuottavat yliaaltoja. Konvertterin herkkyys on suuri, ja se kuulee helposti nämä yliaallot. Kuitenkin oppii nopeasti missä nämä harhasignaalit ovat, ja useimmiten ne eivät aiheuta suurempia ongelmia. Harhasignaalien määrää voidaan vähentää huolellisella suojauksella ja sijoittamalla transvertteri jonkun matkan päähän transceiverista. Täysin spurious -vapaata tilannetta tuskin voidaan saavuttaa. Jos QROlle:n viritetään 14,0 MHz:lle, pääoskillaattorin taajuus on 9,0 MHz. 16:a yliaalto osuu tällöin taajuudelle 144,0 MHz. Alueen reunalle saadaan siis harhalähete. QROlle:ssa oskillaattorin taajuus jaetaan 2:lla logiikkapiirissä. Puolen oskillaattoritaajuuden 31:nen yliaalto antaa myös harhalähetteen taajuudelle n. 144,310 MHz. Kytkinkaava Jos seuraamme vastaanotettua signaalia kytkinkaavassa, näemme että signaali vahvistetaan kahdessa vahvistinasteessa MOSFET:eillä Q1 ja Q2 (BF991). Vahvistus on suuri, n. 37 db. Jos halutaan pienentää vahvistusta, voidaan pienentää 1,8 kω vastusarvoja, jotka ovat rinnakkain 470 nh kuristimien kanssa. Resonanssipiirit voidaan virittää C1, L3 ja L4 avulla. Näissä kolmessa resonanssipiirissä on verrattain korkea Q- arvo. 3 D-kaistanleveys on noin 2,5 MHz. Peilitaajuusvaimennus on erittäin hyvä, 67 db:iä ja bandin ulkopuoliset VHF-asemat suodattuvat pois tehokkaasti. Transvertterissä käytetään balansoitua diodisekoittajaa kahdella diodilla D1 ja D2 (2 kpl BAS85). Sekoittajaa käytetään sekä lähetettäessä että vastaanotettaessa. Kytkentään käytetään kytkindiodeja D4, D5, D6 ja D7 (4 kpl BAT18). Tällainen sekoittaja voi toimia lineaarisesti korkealla tulosignaalilla, edellyttäen että oskillaattoriteho on suuri (enemmän kuin +5 dbm). Sekoittaja alkaa muuttua epälineaariseksi signaalin tulotasolla n. -5 dbm. Koska sekoittaja vaimentaa signaalia n. 6 db, voidaan laskea maksimi lähtötason olevan n. -15 dbm ja tuolloin laskelmassa on pientä marginaalia. Lähetettäessä korkea taso on tärkeää. Silloin ei jouduta vahvistamaan niin paljoa jotta lähtötehoksi saadaan 15 W. Liian suuri vahvistus johtaa helposti epävakauteen. Tehokas suojaus auttaa tietenkin, mutta tämä on kallista ja tylsää. On suuri etu jos voidaan pärjätä ilman suojausta. Transceiverista lähtevä 0 dbm signaali vaimennetaan kahdella vastuksella, 33 Ω ja 22 Ω. Siten saadaan sekoittajalle sopiva taso. Tiettyä hajontaa voi mahdollisesti esiintyä lähetinosan vahvistuksessa. Silloin vastusten arvoja voidaan muuttaa. Kapasitiivisesti kytketyn bandisuotimen keloilla L8 ja L9 suodatetaan peilitaajuussignaali ja oskillaattorisignaali pois. Sen jälkeen signaali vahvistetaan kahdessa asteessa Q5 ja Q6 (BFR92A). Nyt signaalitaso on n. +7 dbm, mikä riittää täysin ohjaamaan Mitsubishin valmistetta olevaa lähetinmoduulia RA13H1317M. Moduulin sisäänmenossa on loukku, jonka taajuus voidaan virittää kondensaattorilla C2. Loukun taajuus tulee olla 130 MHz. Tällä tavalla oskillaattorisignaalia vaimennetaan edelleen ja se onkin 63 db:iä lähtötason alapuolella. Peilitaajuus on vielä alemmalla tasolla. Lähetinmoduuli sisältää kaksi teho-fet:iä. Moduuli toimii lineaarisesti jos sen läpi annetaan kulkea tyhjäkäyntivirtaa. Tämä virta säädetään trimmerillä. Jotta moduuli SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 5(7)

saadaan aivan lineaariseksi, tyhjäkäyntivirran on oltava aika suuri, n. 300 ma. Luonnollisesti tämä virta säädetään kohdalleen ilman ohjaussignaalia. Täydellä ohjaussignaalilla moduuli vie n. 2 A 13,5 V syöttöjännitteellä, ja silloin lähtöteho on 15 W. Moduuli muuttuu epälineaariseksi jos siitä yritetään saada enemmän tehoa ulos. Lähetettäessä SSB:tä tulee olla hieman varovainen, jotta piiriin ei syötä liian paljon ohjausta. Toinen yliaalto 288 MHz:llä vaimentuu vain 25 db moduulissa. Alipäästösuodin (kela L12) vaimentaa tätä yliaaltoa tasoon n. 45 db 144 MHz lähtösignaalin alapuolelle. Antennirele on halpa ja yksinkertainen rele. Koska tämä on induktiivinen, ja ei sovitettu 50 ohmiin, sen induktanssi täytyy kompensoida. Tämä tapahtuu 6,8 pf kondensaattorilla joka sijaitsee antennilähdössä. Tässä kohdassa on myös lähtötasoindikaattori. Lähtevä signaali ilmaistaan diodilla D3 (BAS85). Mittapisteessä Tp3 on 2,2 V tasajännite jos lähtöteho on 15 W ja transvertteri näkee 50 ohmin kuorman. Mitsubishilta löytyy lähetinmoduuleita joilla on suurempi lähtöteho. Jos sellaista yrittää käyttää, täytyy muistaa että antennirele tuskin kestää korkeampaa lähtötehoa. Jäähdytystä on myös parannettava. Jos halutaan onnistua tässä, lähtösignaali tulee johtaa suoraan ulos transvertterin kotelosta koaksiaalikaapelilla, jolloin vastaanoton ja lähetyksen antenninvaihtokytkimenä on käytettävä koaksiaalirelettä. Alimpana oikealla piirikaaviossa sijaitsee transvertterin kideoskillaattori. 130 MHz kide on 5:nen tai 7:nen yliaallon kide joka on sarjaresonanssikalibroitu. Kelan L7 avulla oskillaattori viritetään niin että se värähtelee vakaasti. Tällä kelalla voidaan myös vaikuttaa taajuuteen muutama khz. Puskuritransistori Q4:n tehtävä on eristää oskillaattori sekoittajasta. Kun sekoittajan tulosignaali on suuri, impedanssi muuttuu ohjauksen mukaan. Tämä voi aiheuttaa oskillaattorin taajuusmodulaatiota. Tämän takia oskillaattori on eristettävä. 28 MHz Kuten sanottu transvertterin välitaajuus voidaan muuttaa 14 MHz:stä 28 MHz:iin. Kidetaajuuden on tuolloin oltava 116 MHz ja myös sarjaresonanssikalibroitu. Jotta oskillaattori saadaan värähtelemään, C5:n arvoa muutetaan 15 pf:sta 22 pf:iin. Sekoittajassa muutetaan C3:n arvo 100 pf:sta 33 pf:iin. RX-lähdössä on myös muutettava C4 100 pf:sta 47 pf:iin, mutta tämä ei ole niin kriittistä. Laitekotelo Transvertteri on rakennettu kaksipuoliselle piirikortille, jonka mitat ovat 61 x 105 mm. Kortti on asennettu alumiinista valettuun koteloon, jonka mitat ovat 120 x 95 x 34 mm (Elfa 50-055-33). Kortin ja kotelon pohjan väli on 4 mm. Lähetinmoduuli on asennettu kortin viereen, ja kotelon ja moduulin välissä on 2 mm:n välilevy alumiinista, jonka mitat ovat 18 x 66 mm. Tämä välilevy on tarpeellinen, jotta moduuli saadaan samalle korkeudelle kuin piirikortti. Kotelon lämpökapasiteetti on tarpeeksi iso moduulin jäähdyttämiseksi. Lämmönkehitys ei ole niin suurta workittaessa CW:tä tai SSB:tä. Jos käytetään lähetelajeja jossa lähetetään kantoaaltoa jatkuvasti, jäähdytystä on parannettava. SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 6(7)

Rakennussarja Auttaakseni kiinnostuneita amatöörejä hankkimaan tarvittavat osat transvertteriin, ja lisäksi saada hintaa alas, minulta voi tilata näitä osoitteilla sm6djh(ät)ssa.se tai oh6nt(ät)sral.fi ainakin tietyn ajan. Sarjojen lukumäärä on liian pieni jotta mekaaniset osat voitaisiin koneistaa valmiiksi, joten reijityksen joutuu tekemään itse. Komponenttiluettelo, rakennusohje, viritysohje ja muuta informaatiota julkistetaan projektin www-sivuilla. Hauskoja rakenteluja. SM6DJH, Olle SM6DJH Olle ja suomenkielinen versio OH6NT 7(7)