Vastaanottaja Empower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.2.2014 Viite 1510009311 HANKOSAAREN TUULIVOIMA- HANKE, UUSIKAUPUNKI MELUMALLINNUS
HANKOSAAREN TUULIVOIMAHANKE, UUSIKAUPUNKI MELUMALLINNUS Päivämäärä 24.2.2014 Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Meluselvitys tuulivoimalaitoshankkeen kaavoitusta ja muita lupa-asioita varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 1/2014 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510009311 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 3 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 4 3.4 Tuulivoimalatiedot 4 3.4.1 Häiritsevyyskorjaukset 6 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 4.1 Tuulivoimamelumallinnuksen tulokset 6 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 6 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 7 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 4.5 Alueen melulähteiden yhteisvaikutukset 8 4.5.1 Yaran Uudenkaupungin tehdas 8 4.5.2 Uudenkaupungin satama 9 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Meluvyöhykkeet L Aeq, suunnitellut tuulivoimalat (Gamesa) Meluvyöhykkeet L Aeq, nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalat (Gamesa), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet L Aeq, WT Pro ja suunnitellut tuulivoimalat (Gamesa), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet L Aeq, nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalat (Nordex), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet L Aeq, WT Pro ja suunnitellut tuulivoimalat (Nordex), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet L Aeq, nykyiset tuulivoimalat Meluvyöhykkeet alueella päivällä L Aeq 07-22, teollisuus- ja tuulivoimamelu (nykyiset ja suunnitellut voimalaitokset (Gamesa)) Meluvyöhykkeet alueella yöllä L Aeq 22-07, teollisuus- ja tuulivoimamelu (nykyiset ja suunnitellut voimalaitokset (Gamesa)) Meluvyöhykkeet alueella yöllä L Aeq 22-07, teollisuus- ja tuulivoimamelu (nykyiset ja suunnitellut voimalaitokset (Gamesa)), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet alueella yöllä L Aeq 22-07, teollisuus- ja tuulivoimamelu (WT Pro ja suunnitellut voimalaitokset (Gamesa)), tuulivoimalamelua rajoitettu
MELUMALLINNUS Liite 11 Liite 12 Meluvyöhykkeet alueella yöllä L Aeq 22-07, teollisuus- ja tuulivoimamelu (nykyiset ja suunnitellut voimalaitokset (Nordex)), tuulivoimalamelua rajoitettu Meluvyöhykkeet alueella yöllä L Aeq 22-07, teollisuusmelu
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Propel Voima Oy suunnittelee kahden uuden tuulivoimalan rakentamista Hankosaareen Uuteenkaupunkiin. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä ympäristössä. Lisäksi selvityksessä on huomioitu Yara Oy:n Uudenkaupungin tehdas, siihen liittyvä satama ja tehdasalueelle suuntautuva liikenne, Hangon saarella sijaitsevat nykyiset tuulivoimalaitokset sekä Uudenkaupungin satama. Tuulivoimalaitoksia lukuun ottamatta muiden melulähteiden melutasot melun leviäminen perustuvat aiemmin tehtyihin selvityksiin. Melumallinnus tehtiin VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on kaavavaiheen selvitys, joten mallinnuksessa käytetty laskentamalli oli ISO 9613-2. Työ on tehty Empower Oy:n toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Samira Virtanen. Rambollissa työstä on vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Taulukossa 2.2.1 on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Pienitaajuisen sisämelutason ohjearvot on esitetty taulukossa 2.2.2. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32
MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A. Saarinen 10.10.2013): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä. YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla. Tuulivoimalalaskennat on tehty ohjelmaan sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. Hankosaaren tehdasmelun laskennassa on käytetty menetelmää General Prediction Method, jota käytetään yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. Tie- ja raideliikenne on laskettu käyttäen pohjoismaisia liikennemelun laskentamalleja (NMT 1996 ja RTN Nordic 1996). SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Käytetyissä laskentamalleissa (ISO 9613-2, General Prediction Method, NMT 1996 ja RTN Nordic 1996) tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan kaikissa käytetyissä laskentamalleissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on ISO 9613-2 laskentamallin osalta annettu ±3 db kohtuullisessa myötätuulitilanteessa 100 1000 m laskentaetäisyyksillä. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method, Kragh ym. 1982) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 250 500 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1 3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 500 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. 3.2 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille.
MELUMALLINNUS 4 VTT:n työryhmän ehdotuksen mukaisessa tuulivoimalaitosten melumallinnuksessa ympäröivän vesialueen ja maaston pinnanlaatu ja -muoto huomioidaan melumallinnuksessa. Tässä tapauksessa tuulivoimala sijaitsee tasaisella sijoituspaikalla, sillä melun vaikutusalueen korkeuserot ovat alle 40 metriä. Näin ollen maanpinnalle käytetään maaperän vaikutuskerrointa G = 0,4 ja vesialueille kerrointa G = 0. Hankosaaren tehtaan päällystetyt piha-alueet on mallinnettu käyttäen kerrointa G = 0. Tuulivoimalamelun laskennassa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit on esitetty taulukossa 3.2.1. Taulukko 3.2.1. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO 9613-2 Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 2 Maanpinnan absorptio (maaperän vaikutuskerroin G) Ilman absorptio Sääolosuhteet 50 x 50 m välein 4 m korkeudella pinnasta max 5000 m melulähteestä - maaperän vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) - vaikutuskerroin vesialueella ja tehtaan päällystetyillä piha-alueilla 0 (akustisesti kova) standardin ISO 9316-1 mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde) Teollisuus- ja liikennemelun laskennat perustuvat Rambollin vuonna 2013 päivittämään Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaasta tehtyyn ympäristömeluselvitykseen. Laskennoissa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit on esitetty taulukossa 3.2.2. Taulukko 3.2.2. Teollisuus- ja liikennemelun laskennassa käytetyt laskentaparametrit Laskentaverkko Laskentaetäisyys Maanpinnan absorptio (maaperän vaikutuskerroin G) Heijastusten lukumäärä 2 50 x 50 m välein 2 m korkeudella pinnasta max 5000 metriä melulähteestä -vesistöt ja teollisuusalueen piha-alueet 0 (kova) -muut alueet absorptiokerroin 1 (pehmeä) -rakennukset täysin heijastavia Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli perustuu Ramboll Finland Oy:n Yara Suomi Oylle vuonna 2004 laatimaan tehdasalueen melumallinnukseen, jota on päivitetty 2009, 2011 ja 2013. Maastomallissa korkeuskäyrät ovat Hankosaaren osalta metrin välein ja muun alueen osalta 5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu tuulivoimalaskennan osalta rakennuksia. Mallissa ei ole myöskään huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 3.4 Tuulivoimalatiedot Uusille voimaloille käytettiin melumallinnuksessa kahta eri voimalamallia, jotka olivat Gamesa G128-5MW ja Nordex N117/3000. Molempien voimaloiden napakorkeus oli 120 metriä. Gamesan teho on 5 MW ja Nordexin 3 MW. Valmistajan ilmoituksen mukaan Gamesan voimalan A- painotettu äänitehotaso L WA on 108,2 db, kun tuulennopeus on 10 m/s 10 metrin referenssikorkeudella maanpinnasta. Mallinnuksessa käytetty taajuusjakauma saatiin G128-4,5MW voimalasta, jonka äänitehotaso on 107,5 db. Melupäästö skaalattiin vastaamaan 5 MW voimalan äänitehotasoa.
MELUMALLINNUS 5 Nordexin N117 voimala puolestaan tuottaa suurimman äänitehotasonsa LWA = 106 db, kun tuulennopeus referenssikorkeudella on 8 m/s tai enemmän. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin 1/3-oktaavikaistoittain voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Nykyisten tuulivoimaloiden mallinnustiedot perustuvat tilaajan toimittamiin Nordex N60 voimalan 1/3-oktaavikaistoittain ilmoitettuihin melumittaustietoihin. Nykyisten ja uusien alueen tuulivoimalaitosten koordinaatit, napakorkeudet sekä äänitehotasot on esitetty taulukossa 3.4.1. Taulukko 3.4.1. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Nykyinen/Uusi Tunnus Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Napakorkeus, Äänitehotaso, N / lon E / lat m db Uusi WT Hyttyskari 6753479 193720 120 108,2 / 106 Uusi WT Hangonsaari 6752531 191928 120 108,2 / 106 Nykyinen WT Pro 6752740 191930 69 101,8 Nykyinen WT Ventus 6752527 192157 69 101,8 Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, mikä vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Kuvassa 3.4.2 on esitetty voimalavalmistajan ilmoittamat molempien voimalatyyppien tuulennopeuden mukaan muuttuvat äänitehotasot. Äänitehotaso L WA, db 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 Gamesa G128-5MW Nordex N117/3000 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuulennopeus referenssikorkeudella 10 m, m/s Kuva 3.4.2. Tuulivoimalamallien äänitehotasot eri tuulennopeuksilla (valmistajan ilmoitus) Mallinnukseen valittua voimalaitosta voidaan ajaa usealla eri meluasetuksella (noise setting). Voimalamallien eri melunrajoitusmoodien sekä normaalin toimintatilan äänitehotasot on esitetty taulukossa 3.4.3. Taulukko 3.4.3.Mallinnuksessa käytettyjen voimalamallien eri toimintatilojen äänitehotasot Gamesa G128 101,6 102,5 104,5 106,4 107,5 Äänitehotaso L WA, db Nordex N117 101,5 102 103,5 104 104,5 Äänitehotaso L WA, db 105 105,5 106 Äänitehotaso L WA, db
MELUMALLINNUS 6 3.4.1 Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoimalaitosten valmistajien standardin IEC 61400 mukaan määritetyissä melutiedoissa ei oteta kantaa laitoksen tuottaman melun amplitudimoduloituneisuuteen. Tuulivoimalaitosvalmistajat antavat melun kapeakaistaisuudelle ja impulssimaisuudelle tavanomaisesti takuun vain laitoksen lähietäisyydellä. Selvityksissä tutkittu voimalaitosmalli ei valmistajan ilmoitusten mukaan tuota merkittävästi kapeakaistaista melua. Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka on lähtöisin voimalan lavoista. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Tuulivoimamelumallinnuksen tulokset Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Suunniteltujen tuulivoimaloiden (Gamesan voimalat ilman melun rajoitusta) ja nykyisten voimaloiden yhdessä tuottamat laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1. Melunrajoitusmoodilla toimien Gamesan voimaloiden sekä nykyisten tuulivoimaloiden tuottamat meluvyöhykkeet on esitetty liitteessä 2. Liitteessä 3 on esitetty vastaava kuva, mutta ilman WT Ventus voimalaa. Tällöin toisen uuden tuulivoimalan äänitehotasoa on voitu hieman nostaa ilman että 35 db raja ylittyy Seikonmaan lähimpien häiriintyvien kohteiden luona. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty vastaavat kuvat käyttäen Nordexin voimalamallia. Hankosaaren ympäristössä olevien nykyisten kahden tuulivoimalaitoksen tuottamat laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty liitteessä 6. Ympäristöministeriön mukaan häiritsevyyskorjauksia (mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation vuoksi) ei lisätä automaattisesti mitattuun tai laskettuun melutasoon, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta olevan ko. kriteerit täyttävää. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla. VTT:n raportissa (VTT-R-04565-13) esitetyn mukaisesti kaavoitus-, YVA- ja rakennuslupavaiheen melumallinnuksissa ei tarkastella impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation vaikutuksia, vaan näiden oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Liitteen 1 mallinnustilanteessa (nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalaitokset yhdessä) päiväajan ohjearvo 45 db ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla ja yöajan ohjearvo 40 db lisäksi kolmen muun loma-asunnon kohdalla. Kolme loma-asuntoa sijaitsee 40 db:n vyöhykkeen rajalla. Liitteiden 2-5 mallinnustilanteissa yöajan ohejarvo 40 db ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla. Mallinnetut tuulivoimaloista aiheutuvat melutasot alittavat yöajan ohjearvon 40 db kaikkien lähimpien loma-asuntojen kohdalla liitteen 6 mallinnustilanteessa (vain nykyiset tuulivoimalaitokset).
MELUMALLINNUS 7 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin VTT:n raportin mukaan suunnitteluohjearvoihin verrattaessa ei huomioida laskennan epävarmuutta, kun käytetään ohjeistuksen mukaisia vakioituja laskentaparametreja. Laskennan koko epävarmuus on tällöin sisällytetty valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon. Liitteen 1 melumallinnustilanteessa (nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalaitokset yhdessä) päiväajan suunnitteluohjearvoon 40 db verrattuna melutaso ylittyy hankealueen ympäristössä kuuden loma-asunnon kohdalla ja lisäksi kolme loma-asuntoa on suunnitteluohjearvon tasalla. Yöajan ohjearvo 35 db ylittyy edellä mainittujen lisäksi noin kolmenkymmenen loma-asunnon kohdalla. Liitteen 2 mallinnustilanteessa (vaimennetut Gamesan voimalat ja nykyiset tuulivoimalat) tuulivoimamelu ylittää päiväajan ohjearvon 40 db kolmen loma-asunnon kohdalla ja yöajan ohjearvon 35 db viiden loma-asunnon kohdalla. Lisäksi yksi loma-asunto sijaitsee meluvyöhykkeen 35 db rajalla. Liitteessä 3 esitetyssä tilanteessa vaimennetut Gamesan voimalat ja WT Pro) päiväajan ohjearvo ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla ja yöajan ohjearvo neljän loma-asunnon kohdalla. Liiteen 4 tilanteessa (Nordexin voimalat, josita toista vaimennettu ja nykyiset voimalat) päiväajan ohjearvo ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla ja yöajan ohjearvo seitsemän loma-asunnon kohdalla. Lisäksi kuusi loma-asuntoa sijaitsee meluvyöhykkeen 35 db rajalla. Liitteen 5 mallinnustilanteessa (Nordexin voimalat, joista toista vaimennettu ja WT Pro) päiväajan ohjearvo ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla ja yöajan ohjearvo viiden loma-asunnon kohdalla. Lisäksi yksi loma-asunto sijaitsee meluvyöhykkeen 35 db rajalla. Liitteessä 6 esitetyssä mallinnustilanteessa (vain nykyiset tuulivoimalaitokset) yöajan ohjearvo 35 db ylittyy kolmen loma-asunnon kohdalla. 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 4.4.1. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta tuulipuiston kohdalta
MELUMALLINNUS 8 Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitsevia tuulensuuntia ovat etelä ja lounas. Myös pohjoistuulet ovat alueella yleisiä. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillis- ja pohjoispuolella sekä eteläpuolella. Hankealueen itäpuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. 4.5 Alueen melulähteiden yhteisvaikutukset 4.5.1 Yaran Uudenkaupungin tehdas Liitteissä 7-8 on esitetty tuulivoimaloiden sekä Yara Suomi Oy:n tehtaan toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet päivä- ja yöaikaan. Ko. liitteiden melumallinnuskuvissa on huomioitu tehtaan prosessimelut, satamassa tapahtuva laivan lastaus, tie- ja raideliikenne tehdasalueelle sekä kaksi olemassa olevaa tuulivoimalaitosta. Liitteissä 9-11 on esitetty mallinnustilanteita, joissa suunniteltujen tuulivoimalat ovat toiminnassa melunrajoitusmoodeilla. Ympäristömelutasot on esitetty myös ilman nykyisiä tai suunniteluja tuulivoimalaitoksia liitteessä 12. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esimerkiksi liikennemelun. Melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi muun muassa tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Taustamelutaso vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen tuottaman äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (tietynlainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelutaso saattaa olla havaintopisteessä niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, liikenne) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Vertaamalla alueen muiden melulähteiden yöajan (liite 12) meluvyöhykkeitä alueen tuulivoimaloiden aiheuttamiin suunnittelutilanteen tuulivoimamelutasoihin (liitteet 1-6), voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä merkitys tuulivoimamelulla on alueen kokonaismelutilanteeseen. Yhteismelutasoja arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida se, että teollisuus- ja liikennemelulle sekä tuulivoimamelulle on annettu erilaiset suunnitteluohjearvot. Sataman ja teollisuusalueen melutaso on yöaikaan (liite 8) alhaisempi kuin päivällä (liite 7). Näin ollen sen tuulivoimameluun kohdistuva peittovaikutus on yöaikaan vähäisempää kuin päivällä. Suurin vaikutus tuulivoimalaitosten melulla on WT Hangonsaaren länsipuolella Suntinkarilla sijaitsevan loma-asunnon kohdalla. Siinä tuulivoimamelutaso on noin 45 db (liite 1) ja teollisuusmelutaso vain 40 db (liite 12). Gamesan voimaloilla käyttäen melunrajoitusmoodia melutaso lomaasunnon kohdalla on enimmillään hieman alle 42 db ja Nordexin voimaloilla alle 43 db. Näin ollen teollisuusmelu ei tuota juurikaan peittovaikutusta tuulivoimamelulle. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuulivoimamelu vaihtelee sääolosuhteiden mukaan voimakkaammin kuin teollisuusmelu. Sen sijaan WT Ventuksen pohjoispuolella Lassinkarilla ja Laajossa sijaitsevien loma-asuntojen kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso (liite 1) on jopa 5 db teollisuusmelutasoa (liite 12) alhaisempi. Melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, sillä teollisen toiminnan ja liikenteen sekä tuulen aiheuttama taustaääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen suurimman osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni saattaa kuitenkin olla kuultavissa. Tuulivoimaloiden toimiessa melunrajoitusmoodeilla (liitteet 2-5), ovat tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot WT Hangonsaaren pohjoispuolella lähes järjestään noin 5-10 db alhaisempia kuin tehdasmelun tuottamat äänitasot (liite 12). Tällöin teollisuusmelu tuo jo merkittävää peittovaikutusta tuulivoimalameluun nähden. WT Hyttyskarin länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevien loma-asuntojen kohdalla teollisuus- ja liikennemelu ei todennäköisesti aiheuta tuulivoimameluun juurikaan peittovaikutusta tuulivoimaloiden käydessä normaalitilassa (liite 1). Melunrajoitusmoodilla käyvien voimaloiden aiheuttama melutaso Seikonmaalla on alle 35 db (liitteet 2-5) kun muusta toiminnasta aiheutuva melutaso on noin 37 db. Pääasiallisesti tämä melutaso aiheutuu tieliikennemelusta, joten sen aiheuttama peittovai-
MELUMALLINNUS 9 kutus on vain ajoittaista, sillä yöajan liikenteen keskiäänitaso muodostuu harvakseltaan tapahtuvista ohiajoista. Tuulipuiston kaakkoispuolella Nuhjassa sijaitsevien lähimpien loma-asuntojen kohdalla teollisuusmelu (liite 12) on tuulivoimamelua (liite 1) noin 3 db voimakkaampaa ja näin ollen peittää tuulivoimamelun kuulumattomiin ainakin osan ajasta. Voimaloiden toimiessa liitteissä 2-5 kuvatuissa melunrajoitusmoodeissa, ei tuulivoimamelu todennäköisesti ole näissä häiriintyvissä kohteissa kuultavissa johtuen ympäristömelun peittovaikutuksesta ja tuulivoimalamelun alhaisesta äänitasosta. 4.5.2 Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin satamalle tehdyssä ympäristömeluselvityksessä (Akukon 9.2.2011) on selvitetty mittauksin ja niihin perustuvin melumallinnuksin satamasta ympäristöön aiheutuvia melutasoja. Sataman aiheuttama melutaso yöaikaan tuulivoimamelulle altistuvissa kohteissa on niin alhaista, ettei se aiheuta merkittävää peittovaikutusta. Päiväaikaan sataman melutasot ovat huomattavasti korkeampia. Tällöin sataman toiminnasta aiheutuva melutaso Hattukarin ja Seikonmaan lomaasuntojen kohdalla on noin 45 db, kun tuulivoimalamelutaso voimaloiden käydessä normaalissa toimintatilassa (liite 1) on 40 db:n luokkaa. Iso Vilissalon loma-asuntojen kohdalla satamasta kantautuvan melun taso on päiväaikaan noin 47 db ja tuulivoimalamelun taso noin 36 db. Lahdessa 24. päivänä helmikuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija