huolellisella lajittelulla rakennusjätteestä saa energiajaetta noin 50 % ja metallia noin 2 %.

Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus 2011

Rakennusjätteille tehtiin keväällä muutaman kuukauden kestävä lajittelukoe. Koe osoitti, että huolellisella lajittelulla rakennusjätteestä saa energiajaetta noin 50 % ja metallia noin 2 %. Lue lisää käsittelystä ja hyödyntämisestä sivulla 14 4 puhas oy 2011

SISÄLTÖ TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA Vuosi 2011 lyhyesti 06 Perustietoa yhtiöstä 06 Toimitusjohtajan katsaus 08 Johtaminen ja hallinto 09 Kehityshankkeet ja rakentaminen 10 Keräys ja kuljetus 12 Käsittely ja hyödyntäminen 14 Kontiosuon jätekeskus 16 Henkilökunta 18 Viestintä 19 Ympäristövastuu 20 Taloudellinen vastuu 22 Hallituksen toimintakertomus 24 Tilinpäätöstiedot 29 Tilintarkastuskertomus 38 Yhtiö tulee panostamaan jatkossa jätteiden hyötykäyttöön ja pyrkii vähentämään loppusijoitusta kaatopaikalle. Lue lisää sivulla 14 Puhasta tuli! Toimitusjohtajan katsaus sivulla 8 Yhtiö uudistaa ekopisteitä lähivuosien aikana. Lue lisää kierrätyksestä ja kuljetuksesta sivulla 12 Jätteistä energiaa ekovoimalaitoksessa Ekovoimalaitoshankkeessa on mukana jäteyhtiöitä Itä- ja Keski-Suomesta. Lue hankkeen tavoitteista ja edistymisestä sivulla 10 Julkaisija Puhas Oy TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 148, 80101 Joensuu etunimi.sukunimi@puhas.fi www.puhas.fi Taitto Mainostoimisto Idealmainos Oy Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky Paperi KANSI Constellation Snow Arpa / Raita 280g SISÄSIVUT 4CC 100g jätekeskuksella järjestettiin yhteensä 23 vierailu- ja koulutustilaisuutta koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille Lue lisää viestinnästä sivulla 14 puhas oy 2011 5

1 yhtiön vuosikalenteri jaetaan jokaiseen talouteen 1 2 2 suotovesien käsittelyprosessin parantamistoimenpiteet aloitetaan 2 Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeen teknis-taloudellinen esiselvitys valmistuu 3 ensimmäinen tiedotustilaisuus Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeesta 3 4 4 yhtiökokous 4 Ralvis-messut 5 asiakasrekisterin valmistelutyöt alkavat 5 vaarallisten jätteiden keräystempaukset 5 6 6 vanhan loppusijoitusalueen maisemointiurakka alkaa 6 uuden ja vanhan loppusijoitusalueen väliluiskan pohjarakenneurakka alkaa 6 sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden keräyspäivä Vuosi 2011 lyhyesti Yhtiön toimialana on kestävää kehitystä palveleva jätteiden keräily, kuljetus ja käsittely sekä muu jätehuolto osakaskuntien alueella. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi omistaa ja hallita maa-alueita sekä muuta kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ylläpitää yleisiä jätteiden käsittelypaikkoja. Yhtiö voi korvauksesta ottaa vastaan jätteitä myös osakaskuntien ulkopuolelta ja harjoittaa jätehuoltoon liittyvää, perustehtävänsä kannalta tarpeellista muuta palvelu- ja liiketoimintaa. Yhtiön toiminta alkoi vuonna 1997. Yhtiö toimi 26.12.2011 saakka nimellä 78 sekajätteiden ekopistettä aluekeräyspistettä 56 6 puhas oy 2011

7 kuljetusten kilpailutus 7 8 8 pientuojille tehdään turvallisempi kulkureitti jätekeskuksen vastaanottorakennukseen 9 koululaisten tuetut jätekeskusvierailut alkavat 9 vanhan loppusijoitusalueen maisemointiurakka valmistuu 9 uuden ja vanhan loppusijoitusalueen väliluiskan pohjarakenneurakka valmistuu 9 10 11 pientuojien jätteiden lajittelukenttää kehitetään 10 11 12 ylimääräinen yhtiökokous 12 isännöitsijäinfot tulevista muutoksista 10 kaatopaikkakaasun valmistaminen liikennepolttoaineeksi -projektin teknis-taloudellinen esiselvitys valmistuu 12 asiakaskirjeet tulevista muutoksista 12 yhtiön nimen muutos Joensuun Seudun Jätehuolto Oy. Yhtiö jatkoi toimintaansa 27.12.2011 alkaen nimellä 10 vaarallisen jätteen ja sähkölaitteiden keräyspistettä Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja mahdollinen voitto käytetään jätehuollon kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa. Yhtiössä aloitettiin voimakas strategian päivittäminen ja prosessi viedään loppuun vuonna 2012. Strategian päivittäminen pohjautuu olemassa oleviin ja tuleviin hyötykäyttötavoitteisiin. 1 loppusijoitusalue Puhas Oy:n osakaskunnat OSAKAS OSAKKEET KPL Ilomantsi 69 Joensuu 685 Kontiolahti 94 Liperi 101 Polvijärvi 51 osakaskuntien asukasmäärä on yhteensä POLVIJÄRVI Omistusosuus 5,1 % Asukasluku 4 777 KONTIOLAHTI Omistusosuus 9,4 % Asukasluku 13 990 ILOMANTSI Omistusosuus 6,9 % Asukasluku 5 835 110 666 LIPERI Omistusosuus 10,1 % Asukasluku 12 292 JOENSUU Omistusosuus 68,5 % Asukasluku 73 772 puhas oy 2011 7

Puhasta tuli! Kaikki vuodelle 2011 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin Vuosi 2011 oli Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n viidestoista toimintavuosi. Yhtiö vaihtoi loppuvuodesta nimeään ja uusi yritysilmeensä. Uusi nimi on Puhas Oy. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottamista jätteistä. Taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 14 henkilöä. N imen muutoksen ja uuden yritysilmeen lisäksi yhtiö uudisti toimintojaan ja palvelujaan. Jätteen kuljetusten hallinta siirtyi Joensuun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven alueella Puhas Oy:lle. Jätteen kuljetukset kilpailutettiin yhtiön toimesta. Kilpailun voitti Espoolainen HFT Network. Kuljetusten ohjausta varten käynnistettiin myös asiakaspalvelu, joka valvoo kuljetuksia ja palvelee samalla asiakkaita jäteasioissa. Asiakaspalvelusta saa myös jäteneuvontaa. Käytöstä poistetun kaatopaikkapenkan pintarakenteen tekoa jatkettiin Pohjois-Karjalan KTK Oy:n kanssa. Vuoden aikana maisemoitavasta alueesta saatiin valmiiksi noin 3 ha. Työ jatkuu suunnitelmallisesti vielä vuoden. Penttilästä tulevien pilaantuneiden maiden sijoittamista jätekeskuksen eri kohteisiin jatkettiin YIT:n kanssa. Maita sijoitettiin vanhan penkan pintarakenteisiin ja uudelle täyttöalueelle. Kaatopaikkakelpoisia maita jätekeskukseen tuotiin noin 53 524 tonnia. Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja se tulee voimaan 1.5.2012. Uusi jätelaki ei muuta yhdyskuntajätehuollon vastuusuhteita, mutta selkeyttää toimijoiden rooleja. Kuntien vastuulle kuuluu asumisen, terveys- ja sosiaalitoimen, koulutuksen, julkisen hallinnon ja palvelujen jätehuollon järjestäminen. Kunnat järjestävät näiden kiinteistöjen yhdyskuntajätteiden kuljetuksen, kierrätyksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn järjestämisen. Uusi jätelaki tuo tuottajille jätehuoltovastuun pakkausten jätehuollon järjestämisessä. Parhaillaan valmisteellaan asetusta, jossa säädetään tarkemmin tuottajien velvoitteet. Tuottajien on järjestettävä pakkausten keräys maksutta kuluttajille. Valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystä ja energiahyödyntämistä koskevat tavoitteet ja uusi jätelaki tuovat lähivuosiksi kovia haasteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena vuoteen 2016 on hyödyntää jätteitä materiaalina 50 % ja energiana 30 %. Uuden jätelain myötä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen tullaan kieltämään vuoden 2016 alusta. Yhtiö on käynnistänyt ekovoimalaitoksen esisuunnitteluprojektin yhteistyössä muiden jäteyhtiöiden kanssa syksyllä 2010. Projektissa on edelleen mukana seitsemän jäteyhtiötä Itä- ja Keski-Suomesta sekä Varkauden Aluelämpö Oy Varkaudesta. Laitoksen taloudellinen esisuunnittelu tehtiin Varkauteen Riikinnevalle. Hankkeen jatko selviää keväällä 2012, kun jäteyhtiöiden omistajat tekevät päätöksiä hankkeeseen lähtemisestä. Yhtiön biojätteet menevät BioKymppi Oy:n käsiteltäväksi, jonka osakkaana Puhas Oy on myös. Laitoksessa biojätteet saatetaan mädätysreaktoriin. Mädätysreaktorissa muodostuu metaanikaasua, josta saadaan lämpöä ja sähköä. Prosessista jäävä mädätysjäännös käytetään peltojen lannoitteena. Rakennusjätteille tehtiin keväällä 2011 muutaman kuukauden kestävä lajittelukoe. Huolellisella lajittelulla rakennusjätteestä saa energiajaetta noin 50 % ja metallia noin 8 puhas oy 2011

toimitusjohtajan katsaus Yhtiö uudisti toimintojaan ja palvelujaan. 2 %. Rakennusjätteen lajittelun kehittämistä jatketaan ja samalla panostetaan yritysneuvontaan, jotta syntypaikkalajittelua saadaan lisättyä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystä ja energiahyödyntämistä koskevat tavoitteet ja uusi jätelaki tuovat lähivuosiksi kovia haasteita. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan, on lisättävä neuvontaa ja tiedottamista, panostettava syntypaikkalajitteluun ja sen kehittämiseen, kehitettävä lajittelumenetelmiä ja tehtävä investointeja tarvittaviin laitteisiin. Kaikki vuodelle 2011 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Jarmo Junttanen toimitusjohtaja Johtaminen ja hallinto Ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, joka kokoontui vuonna 2011 yhden kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen ja yhden kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Ylimääräinen yhtiökokous järjestettiin yhtiön nimen muutoksen vuoksi. Yhtiöllä on hallitus, jossa on edustus yhtiön jokaisesta osakaskunnasta. Hallitukseen kuuluu 7 varsinaista jäsentä ja 7 henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus vastaa yhtiön toiminnasta, taloudesta ja strategisesta suunnittelusta. Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 13 kertaa. Yhtiön tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy:n tilintarkastajat KHT Katja Pesonen ja KHT Eero Huusko. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jarmo Junttanen. puhas oy 2011 9

Kehityshankkeet Asiakaspalvelu JA laskutus Kontiolahden, Polvijärven ja Liperin kunnat antoivat kuljetusten kilpailutuksen yhtiön tehtäväksi. Kuljetusurakat kilpailutettiin osakaskuntien alueella lukuun ottamatta Ilomantsia. Yhtiö alkoi samalla valmistautua TCS-ajonohjausjärjestelmän ja JHL-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuoden 2012 alusta. Samalla aloitettiin valmistelut asiakaspalvelun ja laskutuksen hoitamiseksi yhtiön toimesta kilpailutettujen alueiden osalta. Ekovoimalaitoshanke Yhtiö käynnisti ekovoimalaitoksen esisuunnitteluprojektin yhteistyössä muiden jäteyhtiöiden kanssa syksyllä 2010. Projektissa on mukana seitsemän jäteyhtiötä Itäja Keski-Suomesta sekä Varkauden Aluelämpö Oy Varkaudesta. Laitoksen taloudellinen esisuunnittelu tehtiin Varkauteen Riikinnevalle. Hankkeen jatko selviää keväällä 2012, kun jäteyhtiöiden omistajat tekevät päätöksiä hankkeeseen lähtemisestä. Ekovoimalaitoksen polttoaineena tulisi olemaan kotitalouden sekajäte. Kotitaloudessa jätteet tultaisiin lajittelemaan entistä paremmin eli kaikki hyötyjätteet biojäte mukaan lukien eroteltaisiin pois ja loppujäte menisi poltettavaksi. Liikennebiokaasuhanke Yhtiön hallinnoimana jatkettiin 1.2.2010 aloitettua EAKR-rahoitteista 3-vuotista Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehittämishanketta, jossa luodaan edellytykset liikennebiokaasun tuotannolle ja jakelulle. Hankkeessa luodaan edellytykset vähintään kahdelle liikennebiokaasun tuotantopaikalle ja vähintään neljälle tankkauspaikalle sekä verkoston laajenemiselle maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella. 3-vuotinen hanke kestää vuoden 2012 loppuun. Hanketta hallinnoi Puhas Oy. Päärahoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) ja osarahoittajia ovat JOSEK Oy, Joensuun kaupunki, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, BioKymppi Oy, Doranova Oy ja Jätekukko Oy. Yhtiö teetti Ramboll Finland Oy:llä teknistaloudellisen esisuunnittelun jätekeskukseen sijoittuvasta liikennebiokaasun jalostamosta ja tankkauspaikasta. 10 puhas oy 2011

YHTIÖ ja rakentaminen Kontiosuon JÄTEKESKUS Kontiosuon jätekeskuksen alueella tehtiin vanhan jätetäyttöalueen pintarakennetöitä noin 3 hehtaarin alueella sekä vanhan jätetäyttöalueen ja laajennusalue 2. väliluiskan pohjarakennetöitä. Pientuojien saapuminen jätekeskuksen alueelle tehtiin turvallisemmaksi tekemällä heille parempi kulkureitti vastaanottorakennuksen eteen. Pientuojien jätteiden lajittelukenttää parannettiin ja lajittelua tehostettiin. puhas oy 2011 11

Keräys ja kuljetus Seka- ja biojätteiden kiinteistökohtainen KERÄYS Palvelut Yhtiö hoiti seka- ja biojätteiden kuljetuksen järjestämisen Joensuussa, Liperissä ja Polvijärvellä. Kontiolahdella ja Ilomantsissa oli sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Seka- ja biojätteiden kuljetuksia hoiti Liperissä ja Joensuussa Enoa lukuun ottamatta Lassila & Tikanoja Oyj, Polvijärvellä Kierrätys-Kuljetus Oy ja Enossa Kuljetusliike Kettunen Oy. Ko. yhtiöt hoitivat myös urakoihin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen. Biojätteiden erilliskeräys toteutettiin rivi- ja kerrostaloissa Joensuussa lukuun ottamatta vaarojen alueita, Kontiolahdella ja Liperissä sekä sellaisissa kiinteistöissä, joissa sitä syntyi yli 50 litraa viikossa. Biojätteitä toimitettiin Kontiosuon jätekeskukselle myös osakaskuntien ulkopuolelta ja yrityksiltä. Kaikki biojätteet siirtokuormattiin Kontiosuon jätekeskuksella ja Kuljetus J. Hirvonen Oy toimitti ne mädätykseen BioKymppi Oy:lle Kiteelle. Sekajätteiden ALUEELLINEN KERÄYS Hyötyjätteiden ALUEELLINEN KERÄYS Osakaskuntien alueella oli yhteensä 78 sekajätteiden aluekeräyspistettä. Pisteet olivat kuntien vastuulla ja kuntien laskutuksen piirissä. Osakaskuntien alueella oli käytössä yhteensä 56 ekopistettä seuraavasti: Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Liperi Polvijärvi 14 kpl 21 kpl 8 kpl 10 kpl 3 kpl Yhteensä 56 kpl Ekopisteissä kerättiin kartonkia, pahvia, paperia, metallia ja lasia. Kartongin ja paperin keräyksestä huolehti Paperinkeräys Oy tuottajavastuulain mukaisesti. Ekopisteissä kerättyjen hyötyjätteiden kuljetukset hoitivat Kuljetusliike Kettunen Oy ja Kierrätys-Kuljetus Oy. Kunnossapidon, lukuun ottamatta lumen aurauksia, hoiti Puhas Oy:n oma henkilöstö. Yhtiö uudistaa ekopisteitä lähivuosien aikana. 12 puhas oy 2011

palvelut ja tuotteet Kotitalouksien vaarallisille jätteille oli osakaskunnissa yhteensä 10 keräyspistettä. Vaarallisten jätteiden kuljetukset hoiti Lassila & Tikanoja Oyj. Joensuun, Polvijärven ja Ilomantsin vaarallisten jätteiden pisteiden hoidosta vastasivat kuntien henkilöstö lukuun ottamatta Kontiosuon jätekeskuksen pistettä. Jätekeskukselle tulleet vaaralliset jätteet hoidettiin yhtiön oman henkilöstön toimesta. Kontiolahden ja Liperin kuntien pisteitä hoitivat vaarallisten jätteiden keräyspisteiden alueet vuokranneiden huoltoasemien henkilöstö. Yhtiön toimesta annettiin opastusta vaarallisten jätteiden käsittelystä pisteiden hoitajille. Lääkejätteiden vastaanotosta ja toimittamisesta vaarallisten jätteiden keräyspisteisiin oli sopimukset yhtiön toimialueen apteekkien kanssa. Vaarallisten jätteiden keräystempaukset järjestettiin toukokuussa Liperissä, Kontiolahdella, Polvijärvellä sekä Joensuussa Pyhäselän ja Enon alueilla. Kesäja tuotteet 56 osakaskuntien alueella oli käytössä yhteensä ekopistettä, joissa kerättiin kartonkia, pahvia, paperia, metallia ja lasia. VAARALLISET JÄTTEET kuussa pidettiin sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden keräyspäivä Joensuussa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kemian opiskelijoiden kanssa. Sähkölaitteet Kotitalouksien käytöstä poistettuja sähkölaitteita kerättiin samoissa pisteissä kuin vaarallisia jätteitä. Kuljetukset ja käsittely hoidettiin tuottajayhteisöjen toimesta, koska sähkölaitteet kuuluvat tuottajavastuulain piiriin. Muut PALVELUT Käsin siirrettävien seka- ja biojäteastioiden pesu kuului astioiden tyhjennyshintoihin. Pesut suoritettiin kuljetusurakoitsijoiden toimesta kerran vuodessa. puhas oy 2011 13

Käsittely ja 100 Loppusijoitetut- / hyödynnetyt jätteet 80 hyötykäyttö hyötykäyttö hyötykäyttö 60 40 20 LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS 2009 2010 2011 Kontiosuon jätekeskuksessa vastaanotettiin osakaskuntien alueella tuotetut sekaja biojätteet sekä Keski-Karjalan kuntien jätteitä. Näiden lisäksi jätekeskuksessa vastaanotettiin, käsiteltiin tai esikäsiteltiin hyöty- ja erityisjätteitä, käytöstä poistettuja sähkölaitteita sekä vaarallisia jätteitä. Yhtiö toimitti jätteet hyötykäyttöön tai käsitteli ne Kontiosuon jätekeskuksella. Yhtiö tulee panostamaan jatkossa jättei- den hyötykäyttöön ja pyrkii vähentämään loppusijoitusta kaatopaikalle. Kontiosuon jätekeskukseen vastaanotettiin jätettä 72280 tonnia (vuonna 2010: 68776 tonnia). Jätteistä loppusijoitettiin jätekeskukselle 51707 tonnia ja loput 20573 tonnia eli reilut 28 % hyötykäytettiin. Määriin ei ole sisällytetty paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Rakennusjätteille tehtiin keväällä muutaman kuukauden kestävä lajittelukoe. Koe osoitti, että huolellisella lajittelulla rakennusjätteestä saa energiajaetta noin 50 % ja metallia noin 2 %. 14 puhas oy 2011

palvelut ja tuotteet hyödyntäminen Jätemäärät ja niiden hyödyntäminen JÄTELAJI Määrä Hyödyntämistapa Käsittelijä / (tonnia) HYödyntäjä Asfaltti, betoni, lasi, maa, tiilet 14 329 maanrakentamiseen Puhas Oy Biojäte (erilliskerätty) 2 668 energiaksi, lannoitteeksi BioKymppi Oy Kartonki 235 hylsykartongiksi tuottajayhteisöt Kyllästetty puu 231 hake energiaksi Demolite Oy Metalli 245 metalliteollisuuden raaka-aineeksi Kuusakoski Oy Paperi 1 115 paperiteollisuuden raaka-aineeksi Paperinkeräys Oy Puu 3 098 hake energiaksi Hyötypaperi Oy Saastunut kaatopaikkakelpoinen maa (Penttilän alueen kunnostus) 39 568 maanrakentamiseen Puhas Oy Sähkölaitteet 361 teollisuuden raaka-aineeksi tuottajayhteisöt Vaaralliset jätteet 258 uusiksi raaka-aineiksi ja energiaksi Ekokem Oy Yhtiö tulee panostamaan jatkossa jätteiden hyötykäyttöön ja pyrkii vähentämään loppusijoitusta kaatopaikalle. Jätemäärät kunnittain tonneina Jätemäärät lajeittain tonneina 80 000 70 000 60 000 50 000 Ulkopaikkakunnat Polvijärvi Liperi 80 000 70 000 60 000 50 000 Muu jäte Tiili ja betoni Sekajäte 40 000 Kontiolahti 40 000 Rakennuspuu 30 000 20 000 10 000 2009 2010 2011 Joensuu Ilomantsi 30 000 20 000 10 000 2009 2010 2011 Rakennusjäte Biojäte Asfaltti ja maa Kontiosuon JÄTEKESKUKSELLE VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN / LAJEITTAIN (ei sisällä paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita) puhas oy 2011 15

13 7 5 2 1 3 4 6 8 1 Vastaanottorakennus Vastaanottorakennuksessa on asiakaspalvelupiste, vaaka, sosiaalitilat, työhuoneet ja tila vierailuryhmille. Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot, lukuun ottamatta henkilöautoja, punnittiin autovaa alla. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 23280 punnitusta eli keskimäärin 91 tapahtumaa joka arkipäivä. 2 Varastohalli Varastohallissa säilytetään jätehuoltotarvikkeita ja -kalustoa. 3 Huoltorakennus Huoltorakennuksessa on autotalli, vaarallisten jätteiden käsittely- ja varastointitila ja kaluston pesutila. 4 Sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanottopiste Pisteessä on omat vastaanottopaikat erilaisille vaarallisille jätteille ja sähkölaitteille. Ko. jätteet lähtevät jatkokäsittelyyn muualle. 5 Kaasupumppaamo Kaatopaikkakaasu kerättiin suljetulta jätteen loppusijoitusalueelta ja hyödynnettiin Fortum Oyj:n voimalaitoksella. 6 Öljyiset maat Öljyiset maat vastaanotettiin kahteen valutusluiskaaltaaseen esikäsittelyyn ja siirrettiin sen jälkeen öljyisten maiden käsittelykentälle kompostoitumaan. 7 Teollisuuslietteet Kaatopaikkakelpoiset teollisuuden lietteet otettiin vastaan öljynerotuskaivolla varustettuun erityisaltaaseen. Erityisaltaaseen jäänyt kuiva hiekkasakka siirrettiin loppusijoitusalueelle. 8 Pientuojien jätteiden vastaanottokenttä Pientuojien oli lajiteltava erikseen lasi, metalli, kartonki, paperi, puu, maa- ja kiviainekset, haravointijäte, risut, sekajäte ja kestopuu. Kenttää parannettiin ja lajittelua tehostettiin loppuvuodesta. Lajittelukentällä on aina yhtiön henkilökuntaa opastamassa. 16 puhas oy 2011

palvelut ja tuotteet 9 9 Käytöstä poistettu loppusijoitusalue Alueella tehtiin vanhan jätetäyttöalueen pintarakennetöitä noin 3 hehtaarin alueella sekä vanhan jätetäyttöalueen ja laajennusalue 2. väliluiskan pohjarakennetöitä. 10 Biojätteen siirtokuormausasema Kaikki biojätteet siirtokuormattiin ja toimitettiin mädätykseen BioKymppi Oy:lle. 11 Loppusijoitettavan jätteen täyttöalue Täyttöalueen koko oli noin 5 hehtaaria. 12 Erityisjätteiden loppusijoitusalue Alueelle loppusijoitettiin mm. asbesti. 13 Vesienkäsittely Valuma- ja suotovesien johtamista tarkkailtiin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti ja seurantaan käytettiin noin 61000,00 euroa. 12 11 10 vuoden aikana tehtiin yhteensä 23 280 punnitusta, eli keskimäärin 91 tapahtumaa joka arkipäivä Kontiosuon jätekeskus puhas oy 2011 16

Henkilöstötunnusluvut 2011 2010 2009 Henkilöstön määrä keskimäärin (hlöä) 14 12 10 sosiaalinen Keski-ikä (vuotta) 48,5 50,5 50,8 Naisten osuus (%) 21 8 10 Miesten osuus (%) 79 92 90 1 0 1 16,1 0 3,0 Työtapaturmat (kpl) Työtapaturmapoissaolot (pv / htv) Sairauspoissaolot (pv / htv) Henkilökunta Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 14 henkilöä ja henkilökunnan keski-ikä oli 48,5 vuotta. Henkilökuntaan sovellettiin Palvelutyönantajien työehtosopimusta. Työterveyteen liittyvät asiat hoidettiin Joensuun Työterveys kunnallisessa liikelaitoksessa. Henkilökuntaa koulutettiin erilaisilla jätehuoltoalan koulutuspäivillä. Kaksi henkilöä suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinto -koulutusta. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin järjestämällä yhdistettyjä kehitys- ja Tyky-päiviä. Yhtiö osallistui Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n järjestämään liikkumaan aktivoivaan Kunnon kattaus henkilöstölle -ohjelmaan. Ohjelman puitteissa henkilökunnalle järjestettiin kuntotestit ja kuntokampanjoita. Yhtiöllä on turvallisuussuunnitelma. Turvallisuuspäällikkönä toimi Tapani Karhu, työsuojeluvaltuutettuna Vesa Vaakanainen ja luottamusmiehenä Jyrki Mainonen. 6,4 7,3 18,6 18 puhas oy 2011

sosiaalinen vastuu vastuu jätekeskuksella järjestettiin yhteensä 23 vierailu- ja koulutustilaisuutta koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille Viestintä Jätekeskusvierailut ovat hyvä yhteistyötapa eri oppilaitosten kanssa. Jätekeskuksella järjestettiin yhteensä 23 vierailu- ja koulutustilaisuutta koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille. Vierailijoita kävi yhteensä 320 henkilöä. Syksyllä käynnistettiin yhteistyö peruskoulujen 4-luokkalaisten kanssa. Lukuvuoden 2011-2012 aikana tarjotaan Kontiolahden kouluille mahdollisuus tulla jätekeskukselle oppimaan kestävän kehityksen periaatteita sekä tutustumaan lajitteluun ja jätekeskuksen toimintoihin. Syksyn aikana jätekeskuksella vieraili yhteensä 82 koululaista. Yhtiö tuki vierailuja kyytiavustuksin. Yhtiön henkilöstö vieraili luennoimassa jätehuollon ajankohtaisista asioista ja muutoksista useilla eri ammattikursseilla ja seminaareissa. Loppuvuodesta pidettiin taloyhtiöiden isännöitsijöille infotilaisuuksia vuonna 2012 tapahtuvista jätehuollon muutoksista. Keväällä osallistuttiin kaksipäiväisille Ralvis-messuille Joensuussa. Yhtiön vuosikalenteri 2011 jaettiin tammikuussa osakaskuntien sekä Kiteen, Tohmajärven ja Kesälahden jokaiseen talouteen. Kalenteri toimi samalla jätehuolto-oppaana. Pohjois-Karjalan Martat ry:n kanssa yhteistyössä järjestettiin viisi kompostointineuvontailtaa. Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden vastaanotto- ja neuvontatilaisuus järjestettiin yhteistyössä yliopiston kemian opiskelijoiden kanssa Yliopistokadun ekopisteellä kesäkuussa. Yhtiön avustama ympäristöauto KAAR- NA vieraili päiväkodeissa, kouluilla, kyläkokouksissa, toreilla, ja messuilla jakaen neuvontamateriaalia ja käytännön tietoa mm. jätteen erottelusta ja hyötykäytöstä sekä vaarallisista jätteistä. puhas oy 2011 19

Ympäristötunnusluvut 2011 2010 2009 1 633 Metaanituotto (FOD-menetelmä) (t CH4) ympäristö 962 699 Kaatopaikkakaasu, tuotto (1000 Nm³) 2 243 2 355 3 076 Kaatopaikkakaasu, voimalaitokselle hyötykäyttöön (MWh) 6 954 6 565 9 310 Kaatopaikkakaasu, soihtupoltettu (MWh) 1 027 1 426 1 567 7 982 7 992 10 877 Kaatopaikkakaasu, energiamäärä (MWh) Kontiosuon jätekeskuksen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 30.3.2007 myöntämään ympäristölupaan, jossa määritellään ympäristövaikutusten rajoittamista ja tarkkailua. Ympäristöpäämäärämme ovat: jätehuollon kehittäminen toimintaalueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen jätejakeiden hyötykäytön lisääminen jätteet käsitellään ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla. Suotoveden virtaama (m³/vuosi) Suotoveden typpipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l) Suotoveden fosforipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l) 300 340 270 942 249 325 63 59 43 0,2 0,2 0,2 20 puhas oy 2011

YMPÄRISTÖVASTUU vastuu Vaikutukset veteen Valuma- ja suotovesien johtamista Kontiosuonojan kautta Pielisjokeen tarkkailtiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 10.3.2008 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Seurantaan käytettiin noin 61000,00 euroa. Jätekeskuksen alueen sisäiset vedet käsitellään juurakkopuhdistamossa. Vedet johdetaan kahteen ilmastusaltaaseen ja sen jälkeen hiekkasuodattimen kautta kahteen selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaista vedet johdetaan tarkkailukaivojen kautta juurakkopuhdistamoon. Juurakkopuhdistamossa on viisi allasta, joissa kasvualustana on seulottu soramultaseos ja puhdistavana kasvina järviruokoja. Kaikki juurakkopuhdistamossa käsitellyt vedet johdetaan jatkuvatoimisen mittapadon kautta Kontiosuon purkuojaan ja edelleen Pielisjokeen ja Pyhäselkään. Kontiosuon jätekeskuksen koko valuma-alue on yhteensä noin 90 hehtaaria. Suotovettä muodostuu noin 28 hehtaarin jätetäyttöalueelta sekä 5 hehtaarin laajennusalueelta. Lisäksi vesien käsittelyyn johdetaan vettä muulta noin 32 hehtaarin alueelta. Keskimääräinen mitattu virtaama oli 843 m³ päivässä ja yhteensä 300340 m³ vuodessa. Käsittelyyn tuleva virtaama kasvoi noin 10 % vuoden 2010 virtaamaan verrattuna. Vesien tarkkailuohjelman toimenpiteet Kohde TARKKAILUTIHEYS Pisteet Määritykset Näytteitä / vuosi Pintavesi 8 x vuodessa 6 25 1 200 Laajennusalueen sisäpuolinen ja ulkopuolinen tarkkailupiste 2 x vuodessa 2 25 100 Laajennusalueen huokosvesi ja öljynerotuskaivot 1 x vuodessa 2 25 50 Juurakkopuhdistamon jälkeiset kaivot 2 x vuodessa 5 7 70 Pohjavesi 2 x vuodessa 7 34 476 Virtaaman ja sähkönjohtavuuden mittaukset tehtiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Kontiosuon ojan rummusta. Vaikutukset ilmaan Kontiosuon jätekeskuksessa talteen otettu kaatopaikkakaasu meni hyötykäyttöön Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitokselle. Kaatopaikkakaasua poltettiin soihtupolttimella ainoastaan voimalaitoksen huoltoseisokkien aikana. Kaatopaikkakaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä muita yhdisteitä. Tuotettu kaasumäärä oli 2,24 milj. Nm³ ja energiana 7982 MWh. Hajuvalituksia ei tullut yhtään kappaletta. Muut vaikutukset ympäristöön Aktiivikäytössä olevaa jätteen vastaanottoaluetta on jatkuvasti pienennetty erilaisten haittojen minimoimiseksi. Käyttöalueena on pyritty pitämään alle 5000 m² ja muut alueet on peitetty maalla. Irtoroskien leviämistä tuulen mukana ehkäistiin huolellisella tiivistyksellä sekä siirrettävien verkkoaitojen käytöllä. Jätekeskuksen haittaeläinten määrää pyrittiin pienentämään jätteiden tiivistyskoneen tehokkaalla käytöllä. Rottien torjuntaan käytettiin myös myrkytyksiä kesällä ja syksyllä. Sähkön kulutus koko Kontiosuon jätekeskuksen alueella oli 300 MWh (vuonna 2010: 373 MWh). Veden kulutus Kontiosuon jätekeskuksen alueella oli 151 m³ (vuonna 2010: 111 m³). Suotoveden kiintoainepitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l) Suotoveden BOD-pitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l) 31 26 42 40 17 12 puhas oy 2011 21

Talouden tunnusluvut 2011 2010 2009 Liikevaihto (1000 ) 5 675 5 589 5 235 585 1 103 886 Liikevoitto (1000 ) Astiakohtaiset jätemaksut muodostuivat jätteiden kuljetus- ja käsittelymaksuista. 10,3 19,7 16,9 28,1 29,3 29,9 Liikevoitto liikevaihdosta (%) Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta (%) Jäteveron osuus liikevaihdosta (%) Toimintamenonsa yhtiö kattoi toiminnasta saatavilla maksuilla ja hyödynnettävien jakeiden myyntituloilla. Astiakohtaiset jätemaksut muodostuivat jätteiden kuljetus- ja käsittelymaksuista. Jätekeskuksen vastaanottomaksut määräytyivät suurempien erien osalta jätteen painon ja vahvistetun hinnaston mukaan, mutta pientuojien maksu oli kuormaperusteinen. Metallit otettiin vastaan jätekeskuksella veloituksetta. Kotitalouksille käytöstä poistettujen sähkölaitteiden keräys oli maksutonta, koska se kuuluu tuottajavastuulain piiriin. Ekopisteiden ja vaarallisten jätteiden keräyspisteiden käyttö oli kotitalouksille myös maksutonta, mutta niiden kulut sisällytettiin astiakohtaisten jätemaksujen käsittelymaksun osuuteen. 33,1 25,7 27,9 81,4 86,2 60,9 Omavaraisuusaste (%) Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja mahdollinen voitto käytetään jätehuollon kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa. 22 puhas oy 2011

taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu Menot Ulkopuoliset palvelut Tuloverot Poistot Liiketoiminnan muut kulut Jätevero Henkilöstökulut Tulot Muut tulot Tilaustyöt Sekajäte Rakennusjäte Punnitusmaksu Liete, lasi Erityisjäte Biojäte puhas oy 2011 23

Merkittävien muutosten vuosi 2011 Yhtiön toiminnassa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2011 aikana. Yhtiön nimi vaihdettiin joulukuussa 2011; uusi nimi on Puhas Oy. Muutoksia tapahtui myös kuntien vastuulle kuuluvien jätteiden kuljetuksissa, jotka siirtyivät kuljetusyrityksiltä yhtiön hallinnoimiksi. Y htiön vuoden 2011 liikevaihto oli noin 5,68 milj. euroa, mikä on 0,34 milj. euroa talousarviota suurempi. Tilivuoden liikevaihtoon vaikutti osaltaan myönteisesti se, että loppuvuodesta Penttilän alueen puhdistuksesta tuli saastuneita maita budjetoitua enemmän. Vuonna 2009 alkanut Penttilän maiden vastaanottotoiminta loppui joulukuussa 2011. Kaikkiaan jätteitä vastaanotettiin jätekeskuksessa 72 280 tonnia. Tämän lisäksi jätekeskuksen vanhan penkan pintarakenteisiin ja uudelle täyttöalueelle sijoitettiin Penttilästä poistettuja kaatopaikkakelpoisia maita 53 524 tonnia. Jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvät menot ovat kasvaneet jäteveron korotuksen vuoksi, yleisen kustannustason nousun johdosta ja käsittelymenetelmien uudistumisen myötä. Jäteveroja tilitettiin valtiolle kaikkiaan 1,88 milj. euroa. Yhtiön tilikauden voitoksi muodostui siten 472 035,22 euroa. Yhtiön nettoinvestointien kokonaismäärä vuonna 2011 oli noin 0,3 milj. euroa. Ekopisteiden laajamittainen uudistamistyö aloitettiin syksyllä 2011, jolloin uudistettiin kaksi pistettä. Ekopisteitä tullaan uusimaan järjestelmällisesti lähivuosien aikana. Pientuojien lajittelukentän lajittelukalustoon investoitiin myös. Vuonna 2012 pientuojien lajittelukenttää tullaan uudistamaan jätteiden lajitteluun paremmin soveltuvaksi. Kontiosuon jätekeskuksen vanhan ja uuden kaatopaikkapenkan välisen luiskan välipohjarakenteen investointia jatkettiin Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Oy:n kanssa. Vanhan ja uuden penkan välialue otetaan käyttöön uudeksi täyttöalueeksi. Laajennusalue 2:n pohjan rakentamista jatkettiin ja työ jatkuu vuonna 2012. Toiminta 2011 Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena vuoteen 2016 on hyödyntää jätteitä materiaalina 50 % ja energiana 30 %. Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen tullaan kieltämään vuoden 2016 alusta. Yhtiö on käynnistänyt ekovoimalaitoksen esisuunnitteluprojektin yhteistyössä muiden jäteyhtiöiden kanssa syksyllä 2010. Projektissa on mukana edelleen seitsemän jäteyhtiötä Itä- ja Keski-Suomesta sekä Varkauden Aluelämpö Oy Varkaudesta. Laitoksen taloudellinen esisuunnittelu tehtiin Varkauteen Riikinnevalle. Hankkeen jatko selviää keväällä 2012, kun jäteyhtiöiden omistajat tekevät päätöksiä hankkeeseen lähtemisestä. Ekovoimalaitoksen polttoaineena tulisi olemaan kotitalouden sekajäte. Kotitaloudessa jätteet tultaisiin lajittelemaan entistä paremmin eli kaikki hyötyjätteet biojäte mukaan lukien eroteltaisiin pois ja loppujäte menisi poltettavaksi. Esisuunnitteluhankkeen asiantuntijakonsulttina toimi Ramboll Finland Oy. 24 puhas oy 2011

Hallituksen toimintakertomus 2011 Yhtiö käynnisti helmikuussa 2010 Pohjois- Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen, jossa luodaan edellytykset vähintään kahdelle liikennebiokaasun tuotantopaikalle ja vähintään neljälle tankkauspaikalle sekä verkoston laajenemiselle maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella. 3-vuotinen hanke kestää vuoden 2012 loppuun. Hanketta hallinnoi Puhas Oy. Päärahoittaja on Pohjois- Karjalan maakuntaliitto (EAKR) ja osarahoittajia ovat JOSEK Oy, Joensuun kaupunki, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, BioKymppi Oy, Doranova Oy ja Jätekukko Oy. Yhtiö teetti Ramboll Finland Oy:llä teknistaloudellisen esisuunnittelun jätekeskukseen sijoittuvasta liikennebiokaasun jalostamosta ja tankkauspaikasta. Rakennusjätteille tehtiin keväällä 2011 muutaman kuukauden kestävä lajittelukoe. Koe osoitti, että huolellisella lajittelulla rakennusjätteestä saa energiajaetta noin 50 % ja metallia noin 2 %. Rakennusjätteen lajittelun kehittämistä jatketaan ja samalla panostetaan yritysneuvontaan, jotta syntypaikkalajittelua saadaan lisättyä. Yhtiö jatkoi myös tuottajayhteisöjen kanssa tekemiensä sopimusten mukaista sähkö- ja elektroniikkaromujen vastaanottotoimintaa ko. yhteisöjen kustantamana. Nimen muutoksen ja uuden yritysilmeen lisäksi yhtiö uudisti toimintojaan ja palvelujaan. Jätteen kuljetusten hallinta siirtyi Joensuun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven alueella Puhas Oy:lle. Kuljetusten ohjausta varten käynnistettiin myös asiakaspalvelu, joka valvoo kuljetuksia ja palvelee samalla asiakkaita jäteasioissa sekä hoitaa laskutuksen. Jäteneuvontaa saa jatkossa asiakaspalvelusta sekä yhtiön internet-sivuilta. Rahoitus Yhtiön rahoitusrakenne ja maksuvalmius olivat hyvät. Yhtiön perustamisasiakirjojen ja jätelain mukaisesti yhtiö pystyi kattamaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut keräämillään käsittelymaksuilla ja muilla tuloilla. Osakkeet JA OSAKKAAT Yhtiön osakepääomasta ja osakkeista merkittiin kaikki 1 681 879,26 euroa perustamiskokouksessa. Osakkaina on viisi kuntaa, joilla on yhteensä 1000 osaketta. Joensuun kaupunki on yhtiön suurin osakas (685 osaketta/68,5 %). Näin yhtiö on samalla Joensuun kaupunkikonserniin kuuluva tytäryhtiö. Talous vuonna 2012 Liikevaihdon on arvioitu olevan vuonna 2012 n. 8,1 milj. euroa, josta jäteveron (40 /t) osuus on n. 2 milj. euroa. Vuoden 2012 alussa yhtiön hallinnoimiksi siirtyvät jätekuljetukset tulevat lisäämään liikevaihtoa noin 1,6 milj. euroa. Uuden täyttöalueen pohjarakenteiden tekoon on varattu investointirahaa 200 000 euroa, lajitteluhallin investointiin 270 000 euroa, pientuojien vastaanottoalueen uusimiseen 100 000 euroa, ekopisteisiin 50 000 euroa, pakettiauton hankintaan 60 000 euroa sekä koneiden ja kaluston hankintaan 20 000 euroa. Uuden jätealueen kaasunkeräyksen rakentamisesta tehdään suunnitelmat vuonna 2012 ja hanke toteutetaan vuonna 2013. Tulevina vuosina jätteenkäsittelymaksuja joudutaan nostamaan jäteveron korotuksen (v. 2013) ja kiristyvien hyödyntämisvelvoitteiden vuoksi. Orgaaniselle jätteelle tulee kaatopaikkakielto vuonna 2016, jolloin niitä tullaan ohjaamaan vielä tarkemmin materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Toiminta vuonna 2012 Yhtiön lähivuosien tavoitteena on vähentää jätteen syntyä sekä lisätä materiaalikierrätystä ja energiahyötykäyttöä. Ekovoimalaitoksen suunnittelua Varkauteen jatketaan ympäristövaikutusten arvioinnilla. Jäteyhtiöt ja Varkauden Aluelämpö Oy tekevät päätökset ekovoimalaitoshankkeeseen mukaan lähtemisestä kevään yhtiökokouksissaan. puhas oy 2011 25

Liikennebiokaasuhankkeen osalta päivitetään liiketoimintasuunnitelma vuonna 2011 teetetyn teknistaloudellisen esiselvityksen perusteella. Päätös, rakennetaanko kaatopaikkakaasun liikennebiokaasujalostamo, tehdään vuoden 2012 aikana. Valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystä ja energiahyödyntämistä koskevat tavoitteet ja uusi jätelaki tuovat lähivuosiksi kovia haasteita. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan, on lisättävä neuvontaa ja tiedottamista, panostettava syntypaikkalajitteluun ja sen kehittämiseen, kehitettävä lajittelumenetelmiä ja tehtävä investointeja tarvittaviin laitteisiin. Neuvonta- ja tiedotustyöhön panostetaan vuonna 2012 voimakkaasti. Tehostetulla tiedotuksella ja neuvonnalla pyritään vähentämään jätteen syntyä, lisätään asukkaiden omatoimista jätteiden lajittelua ja pienennetään näin jätekeskukselle loppusijoitettavia jätemääriä. Tässä tarkoituksessa toiminta-alueen kaikkiin talouksiin jaetaan vuosittain myös seinäkalenteri, joka toimii samalla jäteoppaana. Rakennusjätteiden lajittelua kehitettiin vuonna 2011 ja kehitystä jatketaan edelleen vuonna 2012. Yhtiö aloittaa myös yritysneuvonnan syksyllä 2012. Neuvonnan tarkoituksena on lisätä yritysjätteiden syntypaikkalajittelua ja samalla nostaa jätteen hyötykäyttöastetta. Toimeen palkataan uusi työntekijä. Vanhan käytöstä poistetun jätealueen maisemoinnin ja jälkihoidon yhtiö hoitaa vuoden 2012 aikana. Jätekeskuksen vesienkäsittelyn jatkamista varten haettiin lupaa vuonna 2010. Keväällä 2010 aloitettiin juurakkopuhdistamon rakenteiden ja puhdistusprosessin peruskorjaustyö. Työ jatkuu vielä keväällä 2012. Hallinto Varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen 19.4.2010 seuraavat: Varsinaiset JÄSENET Henkilökohtaiset VARAJÄSENET Pentti Keskisalo, pj Saara Paukku, vpj Eila Heinonen Veijo Hirvonen Marja Simola Taisto Tuononen Eero Pölönen JoeNsuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Liperi Kontiolahti Alpo Kontkanen Seppo Pieviläinen Seija Kärnä Eeva Karttunen Mikko Kärkkäinen Jarmo Hakkarainen Olli Summala Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Polvijärvi Ilomantsi Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Katja Pesonen ja KHT Eero Huusko, sekä varatilintarkastajiksi KHT Heikki Laitinen ja KHT Elina Laitinen. 26 puhas oy 2011

Hallituksen toimintakertomus 2011 Kuva hallituksesta (vasemmalta alkaen ylärivissä) Marja Simola, varsinainen jäsen Eila Heinonen, varsinainen jäsen Eero Pölönen, varajäsen Taisto Tuononen, varsinainen jäsen (vasemmalta alkaen alarivissä) Pentti Keskisalo, puheenjohtaja Saara Paukku, varapuheenjohtaja Jarmo Junttanen, toimitusjohtaja Kuvasta puuttuvat Olli Summala ja Veijo Hirvonen. Varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen 4.5.2011 seuraavat: Varsinaiset JÄSENET Henkilökohtaiset VARAJÄSENET Pentti Keskisalo, pj Saara Paukku, vpj Eila Heinonen Veijo Hirvonen Marja Simola Taisto Tuononen Olli Summala JoeNsuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Liperi Ilomantsi Alpo Kontkanen Seppo Pieviläinen Seija Kärnä Eeva Karttunen Mikko Kärkkäinen Jarmo Hakkarainen Eero Pölönen Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Polvijärvi Kontiolahti Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Katja Pesonen ja KHT Eero Huusko, sekä varatilintarkastajiksi KHT Heikki Laitinen ja KHT Elina Laitinen. Toimitusjohtajana on ollut Jarmo Junttanen. Hallituksen esitys TULOSTA koskeviksi TOIMENPITEIKSI Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja että tilikauden voitto 472 035,22 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan voittojen ja tappioiden tilille. puhas oy 2011 27

28 puhas oy 2011

Tuloslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA 2011 2010 Liikevaihto 5 675 415,30 5 589 535,26 Liiketoiminnan muut tuotot 107 556,48 120 548,54 Materiaalit ja palvelut ulkopuoliset palvelut -1 595 436,24-1 636 547,40 Henkilöstökulut palkat ja palkkiot -540 733,06-470 874,73 Henkilösivukulut Eläkekulut -97 802,27-79 600,45 Muut henkilösivukulut -23 078,06-19 306,17 Poistot ja arvonalentumiset suunnitelman mukaiset poistot -415 647,96-428 683,35 Liiketoiminnan muut kulut -2 524 288,32-1 971 197,54 LIIKEVOITTO / TAPPIO 585 985,87 1 103 874,16 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 57 110,39 37 816,80 Korko- ja muut rahoituskulut -1 135,46-184 058,63 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 641 960,80 957 632,33 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 641 960,80 957 632,33 Tuloverot -169 925,58-249 264,00 TILIKAUDEN VOITTO 472 035,22 708 368,33 puhas oy 2011 29

Tase 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA 2011 2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet: Rakennukset ja rakennelmat 398 218,36 424 462,85 Koneet ja kalusto 127 270,35 94 176,58 Muut aineelliset hyödykkeet 1 869 111,12 1 967 933,38 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 394 599,83 2 486 572,81 Sijoitukset: Osuudet omistusyhteysyrityksistä 18 497,60 12 300,00 Muut saamiset 608 588,86 508 588,86 Sijoitukset yhteensä 627 086,46 520 888,86 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 021 686,29 3 007 461,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset: Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 487 075,19 406 906,60 saamiset saman konsernin yrityksiltä lainasaamiset 1 231 849,85 1 407 786,98 Myyntisaamiset 132 841,84 94 597,26 Muut saamiset 3 650,43 0,00 siirtosaamiset 60,00 1 368 402,12 40,00 1 502 424,24 siirtosaamiset 42 683,23 42 536,04 saamiset yhteensä 1 898 160,54 1 951 866,88 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet 100,00 100,00 Rahat ja pankkisaamiset 1 456 903,50 512 375,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 355 164,04 2 464 342,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 376 850,33 5 471 804,40 30 puhas oy 2011

1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA 2011 2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 681 879,26 1 681 879,26 Edellisten tilikausien voitto 3 034 623,01 2 326 254,68 Tilikauden voitto 472 035,22 708 368,33 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 188 537,49 4 716 502,27 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen: Ostovelat 297 310,07 213 548,47 Velat saman konsernin yrityksille ostovelat 3 135,62 2 586,02 Ostovelat omistusyhteysyrityksille 17 493,99 0,00 Muut velat 172 327,28 73 964,37 Siirtovelat 698 045,88 465 203,27 Lyhytaikainen yhteensä 1 188 312,84 755 302,13 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 188 312,84 755 302,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 376 850,33 5 471 804,40 puhas oy 2011 31

Rahoituslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 5 557 002,13 5 577 257,14 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 107 556,48 120 548,54 Maksut liiketoiminnan kuluista -4 352 144,86-4 432 148,23 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 312 413,75 1 265 657,45 Maksetut korot ja maksut -1 135,46-184 058,63 Saadut korot liiketoiminnasta 57 110,39 37 816,80 Maksetut verot -169 925,58-249 264,00 Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä 1 198 463,10 870 151,62 Liiketoiminnan satunnaiset eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta ( A ) 1 198 463,10 870 151,62 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -323 674,98-211 909,47 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Myönnetyt lainat 75 937,13 1 317 681,87 Investoinnit muihin sijoituksiin -6 197,60 0,00 Investointien rahavirta ( B ) -253 935,45 1 105 772,40 Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisien lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00-1 600 000,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta ( C ) 0,00-1 600 000,00 Rahavarojen muutos (A+B+C) 944 527,65 375 924,02 Rahavarat tilikauden alussa 1.1. 512 375,85 136 451,83 Rahavarat tilikauden lopussa 31.12. 1 456 903,50 512 375,85 32 puhas oy 2011

tilinpäätöksen laatimista koskevat LIITETIEDOT Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhteisö on Joensuun kaupunki. Konsernia koskevat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavissa osoitteessa Torikatu 17, 80100 Joensuu. Yhtiöllä on käytössä poistetun jätealueen maisemoinnista ja jälkihoidosta aiheutuva ympäristövastuu, joka toteutetaan vuoteen 2012 mennessä. Tilinpäätöksen LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Tuloslaskelman JA TASEEN LIITETIEDOT 2011 Perittäviin jätteenkäsittelymaksuihin sisältyvät jätevero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon. Jäteverolain mukaiset maksettavat jäteverot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2011 2010 Myyntituotot: Jätehuolto 4 596 500,07 3 944 977,03 Sopimukset, Joensuun kaupunki 353 000,04 321 000,00 Tilaustyöt 665 682,89 1 270 151,69 Kaasun myynti 60 232,30 53 406,54 5 675 415,30 5 589 535,26 LIIKEVAIHTO 5 675 415,30 5 589 535,26 puhas oy 2011 33

tilinpäätöksen laatimista koskevat LIITETIEDOT LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2011 2010 Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot: Tuet ja avustukset 107 307,86 120 318,30 Muut tuotot 248,62 230,24 107 556,48 120 548,54 Liiketoiminnan muut kulut Luottotappiot 441,37 313,54 Jätevero 1 876 765,00 1 439 250,00 Muut erät 647 081,95 531 634,00 2 524 288,32 1 971 197,54 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 13 367,91 19 799,99 Muilta 43 742,48 18 016,81 57 110,39 37 816,80 Korko- ja muut rahoituskulut Muille 1 135,46 184 058,63 1 135,46 184 058,63 Suunnitelman mukaiset poistot Rakennukset ja rakennelmat 26 244,49 29 526,71 Koneet ja kalusto 30 895,46 31 392,26 Muut aineelliset hyödykkeet 358 508,01 367 764,38 415 647,96 428 683,35 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Poistoprosentit perustuvat käyttöomaisuuden laskettuun taloudelliseen käyttöikään. Hankintavuoden investoinneille on laskettu vuoden poisto. Poistoajat ja menetelmät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Huolto- ja toimistorakennukset 4 % Menojäännöspoisto Varastorakennukset 7 % Menojäännöspoisto Varastorakennelmat ja kaatopaikka kaasun talteenotto 20 % Menojäännöspoisto Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 25 % Menojäännöspoisto Pienkalustoa, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta tai jonka hankintameno on enintään 850 euroa on kirjattu vuosikuluihin 9 949,34 euroa. 34 puhas oy 2011

tilinpäätöksen laatimista koskevat LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineelliset hyödykkeet 2011 2010 Rakennukset ja rakennelmat Poistamaton hankintameno 1.1. 424 462,85 453 989,56 Tilikauden poisto -26 244,49-29 526,71 Poistamaton hankintameno 31.12. 398 218,36 424 462,85 Kirjanpitoarvo 31.12. 398 218,36 424 462,85 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 94 176,58 99 324,36 Lisäykset tilikauden aikana 63 989,23 26 244,48 Vähennykset tilikauden aikana Tilikauden poisto -30 895,46-31 392,26 poistamaton hankintameno 31.12. 127 270,35 94 176,58 Kirjanpitoarvo 31.12. 127 270,35 94 176,58 Muut aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. 1 967 933,38 2 150 032,77 Lisäykset tilikauden aikana 259 685,75 185 664,99 Tilikauden poisto -358 508,01-367 764,38 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 869 111,12 1 967 933,38 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 869 111,12 1 967 933,38 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä: Biokymppi Oy:n osakkeet 12 300,00 12 300,00 lisäys, Biokymppi Oy 6 197,60 18 497,60 Muut saamiset: Lainasaamiset Biokymppi Oy:ltä 500 000,00 500 000,00 lisäys Biokymppi Oy 100 000,00 600 000,00 Muut saamiset 8 588,86 8 588,86 627 086,46 508 588,86 Saamiset konsernilta Lainasaamiset Joensuun kaupungilta 1 231 849,85 1 407 786,98 Myyntisaamiset 132 841,84 94 597,26 Siirtosaamiset 60,00 40,00 1 364 751,69 1 502 424,24 Muut siirtosaamiset Eu-tuki 25 635,99 36 967,66 Muut siirtosaamiset 17 047,24 5 568,38 42 683,23 42 536,04 puhas oy 2011 35

tilinpäätöksen laatimista koskevat LIITETIEDOT Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2011 2010 Oma pääoma Osakepääoma 1.1. 1 681 879,26 1 681 879,26 Osakepääoma 31.12. 1 681 879,26 1 681 879,26 Vapaa oma pääoma 1.1. Edellisten tilikausien voitto 3 034 623,01 2 326 254,68 Tilikauden voitto 472 035,22 708 368,33 Vapaa oma pääoma 31.12. 3 506 658,23 3 034 623,01 Vieras pääoma Velat konsernille: Ostovelat 3 135,62 2 586,02 3 135,62 2 586,02 Velat omistusyhteysyrityksille: Ostovelat omistusyhteysyrityk. 17 493,99 0,00 Muut siirtovelat: Jätevero 453 735,00 357 600,00 Tulovero 164 001,67 34 395,34 Muut siirtovelat 0,00 73 207,93 617 736,67 465 203,27 36 puhas oy 2011

tilinpäätöksen laatimista koskevat LIITETIEDOT Selvitys yhtiön OSAKEPOHJASTA Kunkin osakkeen nimellisarvo on tuhatkuusisataakahdeksankymmentäyksi ja kahdeksankymmentäkahdeksan (1681,88) euroa. Yritys Omistusosuus (%) Äänivaltaosuus (%) kpl Nimellisarvo ( ) Ilomantsi 6,9 6,9 69 116 049,67 Joensuu 68,5 68,5 685 1 152 087,29 Kontiolahti 9,4 9,4 94 158 096,65 Liperi 10,1 10,1 101 169 869,81 Polvijärvi 5,1 5,1 51 85 775,84 100 100 1000 1 681 879,26 Osakepääoma on täysin maksettu. Tilikauden suoriteperusteiset palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut lakisääteiset henkilöstösivukulut: 2011 2010 Palkat 540 733,06 470 874,73 Eläkekulut 97 802,27 79 600,45 Muut henkilöstökulut 23 078,06 19 306,17 Yhteensä 661 613,39 569 781,35 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 14 12 puhas oy 2011 37

Tilintarkastuskertomus Puhas Oy:n yhtiökokoukselle HalLituksen JA TOIMITUSJOHTAJAN allekirjoitukset Joensuussa 15. päivänä helmikuuta 2012 Olemme tilintarkastaneet Puhas Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Joensuussa, 22. helmikuuta 2012 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö Pentti Keskisalo Eero Pölönen Eila Heinonen Veijo Hirvonen Taisto Tuononen Marja Simola Jarmo Junttanen toimitusjohtaja Katja Pesonen, KHT Eero Huusko, KHT 38 puhas oy 2011