Muistio 1(25) 1.2.2013 Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 1.2.2013 Teemu Toivanen, Marita Löytty, Anders Granfelt Päivämäärä Muutos Tekijä
2(25) Sisällys 1 Johdanto... 5 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet... 5 1.2 Indikaattorijärjestelmän rakenne... 6 2 1-Tason indikaattorit... 7 2.1 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet... 7 2.1.1 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden kokonaislukumäärä... 7 2.1.2 Yksityisliikenteessä menehtyneiden lukumäärä... 7 2.1.3 Ammattiliikenteessä menehtyneiden lukumäärä... 7 2.1.4 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä suhteutettuna väkilukuun... 7 2.1.5 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään... 7 2.2 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet... 8 2.2.1 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden kokonaislukumäärä... 8 2.2.2 Tieliikenneonnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneet... 8 2.3 Tieliikenteen henkilövahinkoonnettomuudet... 9 2.3.1 Henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä per vuosi... 9 3 2- ja 3-tason indikaattorit... 9 3.1 Päihteet... 9 3.1.1 2-tason indikaattori: Menehtyneiden lukumäärä alkoholionnettomuuksissa... 9 3.1.2 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneiden päihdeonnettomuuksien lukumäärät... 9 3.1.3 2-tason indikaattori: Loukkaantuneiden lukumäärä alkoholionnettomuuksissa 10 3.1.4 2-tason indikaattori: Alkoholionnettomuuksien lukumäärä... 10 3.1.5 3-tason indikaattori: Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa... 10 3.1.6 3-tason indikaattori: Maistelleiden määrä liikennevirrassa... 11 3.1.7 3-tason indikaattori: Teon uusimisten osuus rattijuopumuksista... 11 3.1.8 3-tason indikaattori: Törkeiden rattijuopumusten osuus... 11 3.1.9 3-tason indikaattori: Huumausaineiden osuus... 12 3.1.10 3-tason indikaattori: Alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien määrä... 13 3.2 Ajonopeudet... 13 3.2.1 2-tason indikaattori: Onnettomuuksien lukumäärä... 13 3.2.2 3-Tason indikaattori: Keskinopeudet pääteillä... 13
3(25) 3.2.3 3-tason indikaattori: Ylinopeus tieverkolla... 14 3.2.4 3-tason indikaattori: Ylinopeus katuverkolla... 14 3.3 Ikä ja kokemus... 14 3.3.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet nuoret tienkäyttäjät... 14 3.3.2 2-tason indikaattori: Menehtyneet nuoret tienkäyttäjät suhteessa väkilukuun 14 3.3.3 2-tason indikaattori: Loukkaantuneet nuoret tienkäyttäjät... 15 3.3.4 3-tason indikaattori: Vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden osuus uusista kuljettajista... 15 3.3.5 2-tason indikaattori: Menehtyneet seniorikuljettajat... 15 3.3.6 2-tason indikaattori: Menehtyneet senioritienkäyttäjät suhteessa väkilukuun 16 3.3.7 2-tason indikaattori: Loukkaantuneet seniorikuljettajat... 16 3.3.8 3-tason indikaattori: Vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden osuus seniorikuljettajista... 16 3.4 Turvalaitteet... 16 3.4.1 2-tason indikaattori: Turvavyön käyttö kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa... 16 3.4.2 3-tason indikaattori: Turvavyön käyttöaste... 17 3.5 Polkupyöräilijän suojakypärä... 17 3.5.1 2-tason indikaattori: Menehtyneiden polkupyöräilijöiden lukumäärä, jotka eivät käyttäneet kypärää... 17 3.5.2 3-tason indikaattori: Polkupyöräkypärän käyttöaste... 17 3.6 Heijastin... 18 3.6.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet jalankulkijat, jotka eivät käyttäneet heijastinta... 18 3.6.2 3-tason indikaattori: Heijastimen käyttöaste... 18 3.6.3 Liikenteen automaattivalvonta tieverkolla... 19 3.7 Terveys/vireys... 19 3.7.1 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, joissa välittömänä riskitekijänä on ollut toimintakyvyn muutos... 19 3.7.2 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä, joissa ajo- ja lepoaikamääräyksiä ei ole noudatettu... 19 3.7.3 2-tason indikaattori: Itsemurhat tieliikenteessä... 20 3.7.4 3-tason indikaattori: Lepo- ja ajoaikarikkomukset... 20 3.7.5 3-tason indikaattori: Kuljettajien terveys... 20 4 Ajoneuvot... 20 4.1 Ajoneuvokanta... 20
4(25) 4.1.1 3- tason indikaattori: Ajoneuvokannan mediaani-ikä... 20 4.1.2 3- tason indikaattori: EuroNCAP-luokituksen mukaan viiden tähden autojen osuus uusista ajoneuvoista... 21 4.1.3 3- tason indikaattori: EuroNCAP-luokituksen mukaan viiden tähden autojen osuus koko ajoneuvokannasta... 21 4.1.4 3-tason indikaattori: ABS-jarruilla varustettujen moottoripyörien osuus liikennekäytössä olevasta moottoripyöräkannasta... 21 4.1.5 3-tason indikaattori: ABS-jarruilla moottoripyörien osuus ajoneuvokannassa 21 4.2 Tekninen kunto... 22 4.2.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet onnettomuuksissa, jossa onnettomuuden syynä on ajoneuvon tekninen puute... 22 4.2.2 3-tason indikaattori: Tienvarsitarkastuksissa löydetyt viat... 22 4.2.3 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, raskas henkilöliikenne... 22 4.2.4 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, henkilö- ja pakettiautot... 22 4.2.5 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, raskas tavaraliikenne... 23 5 Keskeiset onnettomuustyypit... 23 5.1 Moottoriajoneuvot... 23 5.1.1 2-tason indikaattori: Henkilövahingot risteysonnettomuuksissa... 23 5.1.2 2-tason indikaattori: Menehtyneet ajoneuvon hallinnan metettämisestä johtuneissa onnettomuuksissa... 23 5.1.3 2-tason indikaattori: Henkilövahingot kohtaamisonnettomuuksissa... 23 5.1.4 2-tason indikaattori: Henkilövahingot suistumisonnettomuuksissa... 24 5.2 Kevyt liikenne... 24 5.2.1 2-tason indikaattori: Henkilövahingot suojateillä... 24 6 Liikenneympäristö... 24 6.1.1 3-tason indikaattori: Rakenteellisesti erotettujen teiden osuus, jossa nopeusrajoitus on vähintään 80 km/h... 24 6.1.2 3-tason indikaattori: Turvalliset liittymät pääteillä... 25 6.1.3 3-tason indikaattori: Turvalliset kevyeen liikenteen ylityspaikat... 25
5(25) 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit tuottavat osan laajemmasta liikennejärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötilakuvasta. Indikaattorijärjestelmän luomisen ja käytön tarkoituksena ssa on tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa seurata liikennejärjestelmän turvallisuuden kokonaiskuvaa sekä parantaa entisestään turvallisuuden tilaa. Tämä toteutetaan keräämällä ja käsittelemällä oleellista turvallisuustietoa päätöksenteon pohjaksi valvonnan ja sääntelyn riskiperustaiseen kohdentamiseen sekä turvallisuustiedottamiseen. Liikennejärjestelmän kokonaiskuvatietoa tarvitaan myös mm. liikennepolitiikan ja strategioiden eri aikavälien suunnitelmiin (kuva 1). Kuva 1. Tilakuvan tuottaminen Trafissa strategisen ja operatiivisen toiminnan tueksi. Jotta turvallisuudenhallinta onnistuu, on turvallisuuskriittisten osa-alueiden ja toimintojen turvallisuuden tasoa on voitava mitata tehokkaasti. Indikaattorien käyttö mahdollistaa systemaattisen ja jatkuvan seurannan. Indikaattorit ovat myös hyvä keino jäsentää suurta määrää monesta eri lähteestä saatua turvallisuustietoa. Indikaattoreilla monitoroidaan liikenteen eri riskitekijöiden kriittisyyttä, jolloin nouseviin turvallisuusuhkiin on mahdollista reagoida ennakoivasti. Indikaattorijärjestelmälle on Liikenteen turvallisuussuunnitelmassa vuoteen 2014 asetettu seuraavat vaatimukset: Järjestelmä mahdollistaa liikenneturvallisuuden tilan ja sen kehityksen arvioinnin vuosittain Järjestelmä palvelee poikkihallinnollista liikenneturvallisuuden tavoitejohtamista Indikaattorien lähtöarvot määritetään vuosien 2010 2012 tiedoista Osalle indikaattoreita asetetaan tavoitteet vuoteen 2020 Tavoitetilassa seurataan ammatti- ja yksityisliikenteen turvallisuuden tilaa erillään
6(25) Tavoitetilassa indikaattorit palvelevat myös alueellisen ja paikallisen tason liikenneturvallisuuden seurantaa Turvallisuusindikaattoreiden kriteerit: Indikaattorilla pitää olla tunnettu yhteys tieliikenteen kuolemiin ja vakaviin loukkaantumisiin Indikaattorin pitää olla luotettava ja mitattavissa vuosittain (tai useammin) samalla tavalla Indikaattorin tulee olla hyödynnettävissä pidemmällä aikavälillä, jotta kehitystä suhteessa tavoitteisiin voidaan seurata 1.2 Indikaattorijärjestelmän rakenne Turvallisuusindikaattorit perustuvat kaikissa liikennemuodoissa samaan kolmitasoiseen (kuva 2) systematiikkaan: 1-taso: Tieliikenteessä kuolleet, vakavasti loukkaantuneet, loukkaantuneet ja onnettomuuksien määrät (vakavan loukkaantumisen tilastointi kehitettävä) 2-taso: Tapaukset, joissa tieliikenteen riskit (esim. alkoholi, turvalaitteet, ylinopeus, tekniset viat, liikenneympäristön puute) ovat johtaneet henkilövahinkoihin. Nykytilassa saadaan tietoa lähes ainoastaan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista (tutkijalautakunta-aineisto) 3-taso: Riskitasoa kuvaavat indikaattorit: esim. ylinopeutta ajavien osuus, alkoholin vaikutuksen alaisena olevien kuljettajien osuus, turvalaitteiden käytön yleisyys, ajoneuvokannan turvallisuus, liikenneympäristön turvallisuus Kuva 2. Tieliikenteen indikaattorijärjestelmän rakenne
7(25) 2 1-Tason indikaattorit 2.1 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet 2.1.1 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden kokonaislukumäärä Henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta (). 1,2: kerran kuukaudessa 3: kerran vuodessa 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 50 % vähenemä vuodesta 2010 -> 136 2.1.2 Yksityisliikenteessä menehtyneiden lukumäärä VALT 1. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 50 % vähenemä vuodesta 2010 -> xxx 2.1.3 Ammattiliikenteessä menehtyneiden lukumäärä VALT 1. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 50 % vähenemä vuodesta 2010 -> xxx 2.1.4 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä suhteutettuna väkilukuun Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden kokonaislukumäärä per miljoona asukasta. 1. Vuosittain menehtyneiden lukumäärä per miljoona asukasta Sarja 2009-> Tavoite 2020 24 kuol. / 1M asukasta 2.1.5 Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä per
8(25) henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä 1. Vuosittain menehtyneiden lukumäärä per tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä Sarja 2009-> Tavoite 2.2 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 2.2.1 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden kokonaislukumäärä Henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Jos henkilö on saanut mustelmia, naarmuja tai muuta sellaista, joista ei aiheudu edellä mainittua hoitoa, häntä ei katsota loukkaantuneeksi. 1,2: kerran kuukaudessa 3: kerran vuodessa 1. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 2. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain 3. Loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 25 % vähenemä vuodesta 2010 -> 5750 2.2.2 Tieliikenneonnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneet 2009-> Tavoite 2020 Ei asetettu Suomessa ei ole tieliikenteen osalta käytössä virallista määritelmää vakaville loukkaantumisille. Pelastuslaitoksen tietokantaan osa vakavista loukkaantumisista tilastoidaan seuraavan määritelmän mukaan (PRONTO:n onnettomuusseloste): Vakavasti loukkaantunut on henkilö, jolla on: vamma, joka vaatii yli 48 tunnin mittaista sairaalahoitoa ja joka on aloitettu enintään seitsemän päivän kuluessa vamman saamisesta luunmurtuma (lukuun ottamatta yksinkertaisia murtumia sormissa, varpaissa taikka nenämurtumaa) vakavaa verenvuotoa tai vakavia hermo-, lihas- tai jännevammoja sisäelinvammoja toisen ja kolmannen asteen palovammoja tai palovammoja, joissa ihosta yli 5 % on palanut tartuntaa aiheuttaville aineille altistumisesta aiheutunut tulehdus säteilyvamma syövyttäville tai myrkyllisille aineille altistumisesta aiheutunut vamma Pronto Kerran kuukaudessa 1. Vakavasti loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 2. Vakavasti loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain 3. Vakavasti loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain
9(25) 2.3 Tieliikenteen henkilövahinkoonnettomuudet 2.3.1 Henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä per vuosi Henkilövahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu sekä juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on. 2009-> Tavoite 2020 1. Onnettomuuksien kertymä kuukausittain 2. Onnettomuuksien lukumäärä kuukausittain 3. Onnettomuuksien lukumäärä vuosittain 1, 2. Kuukausittain 3. Vuosittain 3 2- ja 3-tason indikaattorit 3.1 Päihteet 3.1.1 2-tason indikaattori: Menehtyneiden lukumäärä alkoholionnettomuuksissa Menehtyneiden lukumäärä tieliikenneonnettomuudessa, jossa moottoriajoneuvon kuljettajan on todettu (verikokeen tai puhalluskokeen tulos vähintään 0,5 promillea) tai vahvoin perustein epäillään olleen onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 50 % vähenemä vuodesta 2010 -> 60 3.1.2 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneiden päihdeonnettomuuksien lukumäärät Kuolemaan johtaneiden päihdeonnettomuuksien lukumäärä jaoteltuna rattijuopumuksiin, törkeisiin rattijuopumuksiin sekä huumausaine- ja lääketapauksiin. Tietoihin lasketaan myös moottoriajoneuvot. Tietoihin ei lasketa kevyeen liikenteen onnettomuuksia. Liikennevakuutuskeskus (VALT): Taulukko 30 1. Onnettomuuksien määrät vuosittain 2008-> Tavoite 2020 Ei asetettu
10(25) 3.1.3 2-tason indikaattori: Loukkaantuneiden lukumäärä alkoholionnettomuuksissa Menehtyneiden lukumäärä tieliikenneonnettomuudessa, jossa moottoriajoneuvon kuljettajan on todettu (verikokeen tai puhalluskokeen tulos vähintään 0,5 promillea) tai vahvoin perustein epäillään olleen onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kerran kuukaudessa Loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteeseen 2009-> Tavoite 2020 25 % vähenemä vuodesta 2010 -> 600 3.1.4 2-tason indikaattori: Alkoholionnettomuuksien lukumäärä 2008-> Tavoite 2020 Ei aseteta Henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä tieliikenneonnettomuudessa, jossa moottoriajoneuvon kuljettajan on todettu (verikokeen tai puhalluskokeen tulos vähintään 0,5 promillea) tai vahvoin perustein epäillään olleen onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kerran kuukaudessa 1. Onnettomuuksien lukumäärä vuosittain 2. Onnettomuuksien kertymä kuukausittain 3. Onnettomuuksien lukumäärät kuukausittain 3.1.5 3-tason indikaattori: Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa Rattijuoppojen (BAC 0,5 ) määrä liikennevirrassa R-tutkimus (aineisto Poliisihallituksesta) Valtakunnallista ratsiatutkimusta (R-tutkimus) tutkitaan alkoholia nauttineiden kuljettajien määrää tieliikennevirrassa koko maassa. Tutkimus tehdään vuosittain keväällä ja syksyllä tiettyinä tiistai ja lauantain päivinä koko maassa samaan aikaan. Tiistai on valittu kuvaamaan normaalia arkipäivän liikennettä ja lauantai viikonlopun liikennettä. Ratsioissa poliisi puhalluttaa kaikki kuljettajat hälytysajoneuvoja lukuun ottamatta. Vuosittainen tutkimuksessa puhallutetaan noin 100 000 kuljettajaa. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa vuosittain 1995-> Tavoite 2020 0,085 % -> n. 1 rattijuoppo / 1175 kuljettajaa. Alustavien arvioiden mukaan tällä tasolla alkoholionnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärä puolittuisi vuoden 2010 tasosta. Turvallisuuspotentiaali 50+ menehtynyttä/vuosi ja 700+ loukkaantunutta/vuosi
11(25) 3.1.6 3-tason indikaattori: Maistelleiden määrä liikennevirrassa Maistelleiden (BAC < 0,5 ) määrä liikennevirrassa R-tutkimus (aineisto Poliisihallituksesta) Valtakunnallista ratsiatutkimusta (R-tutkimus) tutkitaan alkoholia nauttineiden kuljettajien määrää tieliikennevirrassa koko maassa. Tutkimus tehdään vuosittain keväällä ja syksyllä tiettyinä tiistai ja lauantain päivinä koko maassa samaan aikaan. Tiistai on valittu kuvaamaan normaalia arkipäivän liikennettä ja lauantai viikonlopun liikennettä. Ratsioissa poliisi puhalluttaa kaikki kuljettajat hälytysajoneuvoja lukuun ottamatta. Vuosittainen tutkimuksessa puhallutetaan noin 100 000 kuljettajaa. Maistelleiden osuus liikennevirrassa vuosittain 1995-> Tavoite 2020 Turvallisuuspotentiaali Ei merkittävää potentiaalia 3.1.7 3-tason indikaattori: Teon uusimisten osuus rattijuopumuksista Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä rattijuopumuksista, jotka ovat teon uusimisia suhteessa kaikkiin rattijuopumustuomioiden lukumäärään. Liikennetietojärjestelmän (LTJ) ajokorttirekisteri (Vuoden 2012 aineistosta lähtien uusi järjestelmä ATJ) Kyseessä on teon uusiminen, jos samalla henkilöllä on edellisen viiden vuoden ajalta käräjäoikeuden ratkaisu vastaavasta teosta (lainkohdasta). Teon ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä kuluu aikaa käräjäoikeudesta riippuen 0 6 kuukautta. Rattijuopumusrikoksia koskevat tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä poimitaan seuraavista rikoslain kohdista: a) Rattijuopumus (alkoholi), RL 23:3 1/1 b) Rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine), RL 23:3 1/2 c) Törkeä rattijuopumus (alkoholi), RL 23:4 1/1 d) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja kyky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/2 e) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine ja kyky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/3 Rattijuopumuksen uusimisten %-osuus vuosittain. 2007 --> Tavoite 2020 Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.1.8 3-tason indikaattori: Törkeiden rattijuopumusten osuus Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä rattijuopumuksista,
12(25) jotka ovat törkeitä (BAC 0,5 ) suhteessa kaikkiin rattijuopumustuomioiden lukumäärään. Liikennetietojärjestelmän (LTJ) ajokorttirekisteri (Vuoden 2012 aineistosta lähtien uusi järjestelmä ATJ) Kyseessä on teon uusiminen, jos samalla henkilöllä on edellisen viiden vuoden ajalta käräjäoikeuden ratkaisu vastaavasta teosta (lainkohdasta). Teon ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä kuluu aikaa käräjäoikeudesta riippuen 0 6 kuukautta. Rattijuopumusrikoksia koskevat tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä poimitaan seuraavista rikoslain kohdista: a) Rattijuopumus (alkoholi), RL 23:3 1/1 b) Rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine), RL 23:3 1/2 c) Törkeä rattijuopumus (alkoholi), RL 23:4 1/1 d) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja kyky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/2 e) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine ja kyky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/3 Törkeiden rattijuopumusten %-osuus vuosittain. 2007 --> Tavoite 2020 Turvallisuuspotentiaali Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat törkeät tapaukset. 3.1.9 3-tason indikaattori: Huumausaineiden osuus Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä rattijuopumuksista, joissa mukana muita huumausaineita suhteessa kaikkiin rattijuopumustuomioiden lukumäärään. Liikennetietojärjestelmän (LTJ) ajokorttirekisteri (Vuoden 2012 aineistosta lähtien uusi järjestelmä ATJ) Kyseessä on teon uusiminen, jos samalla henkilöllä on edellisen viiden vuoden ajalta käräjäoikeuden ratkaisu vastaavasta teosta (lainkohdasta). Teon ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä kuluu aikaa käräjäoikeudesta riippuen 0 6 kuukautta. Rattijuopumusrikoksia koskevat tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Käräjäoikeuksien ratkaisujen lukumäärä poimitaan seuraavista rikoslain kohdista: a) Rattijuopumus (alkoholi), RL 23:3 1/1 b) Rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine), RL 23:3 1/2 c) Törkeä rattijuopumus (alkoholi), RL 23:4 1/1 d) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja kyky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/2 e) Törkeä rattijuopumus (alkoholi ja muu huumaava aine ja ky-
13(25) ky tuntuvasti alentunut), RL 23:4 1/3 Muiden huumausaineiden %-osuus rattijuopumuksista vuosittain. 2007 --> Tavoite 2020 Ei asetettu Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.1.10 3-tason indikaattori: Alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien määrä 2008 --> Tavoite 2020 Ei asetettu Voimassaolevien alkolukolla valvottujen ajo-oikeuksien lukumäärä Trafi Kaksi kertaa vuodessa Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voi saada vakinaisesti Suomessa asuva henkilö, joka on syyllistynyt alkoholin käyttöön perustuvaan rattijuopumukseen ja joka ei ole muusta syystä ajokiellossa. Alkolukolla valvottua ajo-oikeutta osoittaa kansallinen erityisehto 111 ajokortissa. Lisätietoja: http://www.trafi.fi/tieliikenne/ajokortit_ja_tutkinnot/alkolukko Voimassaolevat alkolukolla valvotut ajo-oikeudet vuosittain 3.2 Ajonopeudet 3.2.1 2-tason indikaattori: Onnettomuuksien lukumäärä 2008-> Tavoite 2020 Ei asetettu Menehtyneiden lukumäärä tieliikenneonnettomuuksissa, joissa kuljettaja on ajanut yli 10 km/h ylinopeutta sekä onnettomuuksissa, joissa kuljettaja on ajanut yli 30 km/h ylinopeutta. Liikennevakuutuskeskus (VALT) Menehtyneiden lukumäärät vuosittain 3.2.2 3-Tason indikaattori: Keskinopeudet pääteillä Henkilöautojen suoritteella painotetut keskinopeudet pääteillä Raskaan liikenteen suoritteella painotetut keskinopeudet pääteillä Liikenneviraston Extranet-palvelu (TIIRA) Kaksi kertaa vuodessa (kesä ja talvikausi) VTT:n selvitys Tavoite 2020 Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu
14(25) 3.2.3 3-tason indikaattori: Ylinopeus tieverkolla Ylinopeutta ja yli 10 km/h ylinopeutta ajavien henkilöautojen osuus pääteillä Liikenneviraston Extranet-palvelu (TIIRA) Kaksi kertaa vuodessa (kesä ja talvikausi) VTT:n selvitys Tavoite 2020 Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.2.4 3-tason indikaattori: Ylinopeus katuverkolla Ei saatavilla tällä hetkellä. - - - - Tavoite - Turvallisuuspotentiaali 3.3 Ikä ja kokemus 3.3.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet nuoret tienkäyttäjät Tieliikenneonnettomuudessa menehtyneet 15 24-vuotiaat jaoteltuna seuraaviin luokkiin: 15-17, 18-20, 20-24. 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain 1,2. Kerran kuukaudessa 3. 2009-> Tavoite 2020 3.3.2 2-tason indikaattori: Menehtyneet nuoret tienkäyttäjät suhteessa väkilukuun Tieliikenneonnettomuudessa kuolleet 15 24-vuotiaat suhteessa väkilukuun jaoteltuna seuraaviin luokkiin: 15-17, 18-20, 20-24. Suhdeluvun kehitys vuosittain 2009-> Tavoite 2020 Nuorten onnettomuusriski lähenee keskimääräistä tasoa
15(25) 3.3.3 2-tason indikaattori: Loukkaantuneet nuoret tienkäyttäjät Tieliikenneonnettomuudessa loukkaantuneet 15 24-vuotiaat jaoteltuna seuraaviin luokkiin: 15-17, 18-20, 20-24. Kerran kuukaudessa 1. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 2. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain 2009> Tavoite 2020 3.3.4 3-tason indikaattori: Vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden osuus uusista kuljettajista Ensimmäisen ajovuoden vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden prosenttiosuus uusista kuljettajista. Trafin uusien kuljettajien seurantatutkimus Osuutta mitataan Trafin uusien kuljettajien seurantatutkimuksen ns. priimaprosentilla. Priimaprosentti on niiden kuljettajien osuus, joilla ei ole yhtään itseilmoitettua liikennevahinkoa tai - rangaistusta ensimmäisen ajovuoden aikana. Kyseessä on jatkuva tutkimus, jonka yhtenä osana on vuosi sitten henkilöauton ajokortin saaneille lähetettävä postikysely. Kysely lähetetään neljä kertaa vuodessa 2000 uudelle kuljettajalle, joiden tiedot poimitaan satunnaisesti ajokorttirekisteristä. Kyselyn vastausprosentti on ollut noin 40. Kyselylomake lähetetään satunnaisesti valituille uusille kuljettajille, ei vain nuorille kuljettajille. Nuorien (18 24-vuotiaiden) kuljettajien osuus koko aineistosta on kuitenkin ollut keskimäärin noin 90 %. Kyselylomakkeessa uusilta kuljettajilta kysytään Montako liikennevahinkoa sinulle on sattunut ajoneuvon kuljettajana (syyllisenä tai syyttömänä) ajokortin saamisen jälkeen? ja Montako liikennerangaistusta olet saanut ajoneuvon kuljettajana ajokortin saamisen jälkeen?. Vahinkojen osalta lukumäärät ilmoitetaan erikseen pienistä vahingoista, joista ei ole haettu korvauksia, vakuutusyhtiölle ilmoitetuista omaisuusvahingoista sekä lääkärinhoitoa vaatineista henkilövahingoista. Rangaistuksista lukumäärät ilmoitetaan erikseen rikesakoista, sakoista ja ehdollisesta tai ehdottomasta vankeudesta. Priimaprosentti 2002 --> Tavoite Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.3.5 2-tason indikaattori: Menehtyneet seniorikuljettajat Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet yli 75-vuotiaat. 1,2. Kerran kuukaudessa 3. 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain
16(25) 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain 2009-> Tavoite 2020 3.3.6 2-tason indikaattori: Menehtyneet senioritienkäyttäjät suhteessa väkilukuun Tieliikenneonnettomuudessa kuolleet 75v+ -vuotiaat suhteessa väkilukuun jaoteltuna seuraaviin luokkiin: Suhdeluvun kehitys vuosittain 2009-> Tavoite 2020 Senioreiden onnettomuusriski lähenee keskimääräistä tasoa 3.3.7 2-tason indikaattori: Loukkaantuneet seniorikuljettajat Tieliikenneonnettomuudessa loukkaantuneet yli 75-vuotiaat. 1. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 2. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain 3. Loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain 1. kuukaudessa 2009-> Tavoite 2020 3.3.8 3-tason indikaattori: Vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden osuus seniorikuljettajista Edellisen yhden ajovuoden vahingoitta ja rangaistuksitta selvinneiden prosenttiosuus yli 75 vuotiaista seniorikuljettajista Trafin seniorikuljettajien seurantatutkimus Osuutta mitataan Trafin seniorikuljettajien seurantatutkimuksen ns. priimaprosentilla. Priimaprosentti on niiden kuljettajien osuus, joilla ei ole yhtään itseilmoitettua liikennevahinkoa tai - rangaistusta edellisen yhden ajovuoden aikana. 75-vuotiaiden Priimaprosentti 2010-> Tavoite Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.4 Turvalaitteet 3.4.1 2-tason indikaattori: Turvavyön käyttö kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa Ilman turvavyötä olleiden henkilöiden lukumäärä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa (VALT)
17(25) Liikennevakuutuskeskus (VALT): Taulukko 41 Henkilöiden lukumäärä vuosittain 2008-> Tavoite 3.4.2 3-tason indikaattori: Turvavyön käyttöaste Turvavyön käyttöaste Liikenneturvan liikennekäyttäytymisen seurantatutkimus Turvavöiden käyttöä tarkkaillaan viikoilla 18 21, arkipäivisin maanantaista keskiviikkoon ja perjantaina kello 10 15 välisenä aikana. Tutkimus tehdään havainnoimalla sivusta ohiajavien henkilö- ja pakettiautojen etuistuimilla olevien henkilöiden turvavyön käyttöä. Tarkkailu tehdään kaikissa maakunnissa. Taajamissa aineisto kerätään teillä, joilla ei ole oleellisessa määrin paikkakunnan läpikulkuliikennettä. Taajamien ulkopuolella tarkkailupaikoiksi sopivat maanteillä paikat, joissa ei ole sanottavasti taajaman sisäistä liikennettä. Tarkkailijat keräävät henkilöautoista vähintään kolmensadan havainnon aineiston sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella. Käyttöaste lasketaan N:llä painotettuina etuistuimilla olevista henkilöistä (kuljettajat ja matkustajat) sekä taajamissa ja taajamien ulkopuolella tehdyistä tarkkailuista. Tarkkailun tulokset ovat käytettävissä sen jälkeen, kun Liikenneturva on tiedottanut niistä, tai erillisen sopimuksen mukaan. Käyttöaste vuosittain 2008 -> Tavoite Käyttöasteen jatkuva paraneminen vuoteen 2020 asti Turvallisuuspotentiaali Turvavyön käyttö säästäisi n. 30 henkeä vuosittain (lukuun sisältyy alkoholitapaukset) 3.5 Polkupyöräilijän suojakypärä 3.5.1 2-tason indikaattori: Menehtyneiden polkupyöräilijöiden lukumäärä, jotka eivät käyttäneet kypärää Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet polkupyöräilijät, jotka eivät käyttäneet suojakypärää Liikennevakuutuskeskus (VALT): taulukko 60 Menehtyneiden lukumäärä vuosittain 2008-> Tavoite 3.5.2 3-tason indikaattori: Polkupyöräkypärän käyttöaste Polkupyöräilijän suojakypärän käyttöaste vuosittain Liikenneturvan liikennekäyttäytymisen seurantatutkimus Pyöräilykypärän käyttöä tarkkaillaan viikoilla 23 24. Tarkkaili-
18(25) jan tehtävänä on kirjata lomakkeelle pyöräilijöiden kypärän käyttö sekä pyöräilijän sukupuoli ja arvioitu ikä. Alle kouluikäisten lasten sukupuolta ei erotella. Epävarmoissa tapauksissa merkinnät tehdään oletuksen mukaan. Tarkkailu aloitetaan ja lopetetaan jollakin pyöräilijöistä riippumattomalla tavalla, esimerkiksi ennalta määrättynä hetkenä. Tarkkailua tehdään kymmenen tuntia per maakunta siten, että kaksi tuntia tarkkailusta tehdään arkiaamun työmatkaliikenteestä ennen kello yhdeksää. Kaksi tuntia tarkkaillaan arkiiltapäivän ruuhkaliikenteessä klo 15 17. Loput kuusi tuntia voivat jakautua näiden hetkien ympärille tai viikonloppuun. Liikenneturva tiedottaa tulokset tavallisimmin seuraavan vuoden kevään pyöräilyviikolla, jonka jälkeen tulokset ovat käytettävissä. Pyöräilykypärän käyttöaste vuosittain 2006 -> Tavoite 2020 Käyttöasteen jatkuva paraneminen vuoteen 2020 asti Turvallisuuspotentiaali VALT:n raporttien mukaan polkupyöräkypärä pelastaisi muutamia henkiä vuosittain. Pelastuneiden määrää ei ole tiedossa. 3.6 Heijastin 3.6.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet jalankulkijat, jotka eivät käyttäneet heijastinta Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet jalankulkijat, jotka eivät käyttäneet heijastinta Liikennevakuutuskeskus (VALT): Taulukko 58 Menehtyneiden lukumäärä vuosittain 2008-> Tavoite 2020 3.6.2 3-tason indikaattori: Heijastimen käyttöaste Heijastimen käyttöaste Liikenneturvan liikennekäyttäytymisen seurantatutkimus Tiedot kerätään viikoilla 44 ja 45. Heijastimen käyttöä tarkkaillaan yhteensä 10 tuntia kullakin alueella. Tarkkailu aloitetaan illalla pimeän tultua. Aineistoa voidaan kerätä maanantaista torstaihin illalla kello 23 saakka. Heijastimen tarkkailu tehdään joko liikkuvasta tai pysäköidystä autosta ajovalot kytkettyinä. Tarkkailijoita on kaksi. Toinen ajaa autoa ja toinen merkitsee tiedot lomakkeelle. Heijastimen käyttö katsotaan tulosuunnasta. Heijastimen käytön tarkkailu tehdään taajamassa sellaisilla paikoilla, joissa jalankulkijoiden heijastin on hyvin todettavissa. Tarkkailua ei tehdä ydinkeskustoissa eikä muissa kirkkaasti valaistuissa paikoissa. Tavoitteena on saada tieto vähintään kolmensadan jalankulkijan heijastimen käytöstä kymmenen tunnin tarkkailujakson aikana. Liikenneturva tiedottaa heijastintulokset seuraavan vuoden syk-
19(25) syllä, minkä jälkeen tulokset ovat käytettävissä. Käyttöaste vuosittain 2006 -> Tavoite 2020 Käyttöasteen jatkuva paraneminen vuoteen 2020 asti Turvallisuuspotentiaali VALT:n raporttien mukaan polkupyöräkypärä pelastaisi keskimäärin 4 henkeä vuosittain. Pelastuneiden määrää ei ole tiedossa. 3.6.3 Liikenteen automaattivalvonta tieverkolla Automaattisen nopeusvalvonnan alla olevan päätieverkon pituus Liikennevirasto - - Tavoite 2015 4000 km Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu 3.7 Terveys/vireys 3.7.1 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, joissa välittömänä riskitekijänä on ollut toimintakyvyn muutos Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä, joissa välittömänä riskitekijänä on ollut toimintakyvyn muutos (nukahtaminen, tajunnan menetys tai sairaskohtaus) Liikennevakuutuskeskus (VALT): Taulukko 62 2008-> Tavoite Turvallisuuspotentiaali n. 40 1. Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä vuosittain, jossa välittömänä riskitekijänä nukahtaminen. 2. Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä vuosittain, jossa välittömänä riskitekijänä tajunnan menetys tai sairaskohtaus 3.7.2 2-tason indikaattori: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä, joissa ajo- ja lepoaikamääräyksiä ei ole noudatettu 2008-> Tavoite Turvallisuuspotentiaali Ei arvioitu Menehtyneet tieliikenneonnettomuuksissa, joissa ajo- ja lepoaikamääräyksiä ei ole noudatettu Liikennevakuutuskeskus (VALT): ajo tietokannasta Menehtyneiden lukumäärä vuosittain
20(25) 3.7.3 2-tason indikaattori: Itsemurhat tieliikenteessä Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien ja kevyeen liikenteen onnettomuuksien lukumäärä, jossa osallinen ajoi tietoisesti tilanteeseen VALT (Taulukko 62 ja 66, ajoi tietoisesti tilanteeseen) Tapausten lukumäärä vuosittain 2008-> Tavoite 2020 Ei asetettu Turvallisuuspotentiaali 20-30 tapausta vuosittain 3.7.4 3-tason indikaattori: Lepo- ja ajoaikarikkomukset Poliisin valvonnassa ilmoitetut lepo- ja ajoaikarikkomukset suhteessa suoritettuun valvontaan Poliisi Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen 3.7.5 3-tason indikaattori: Kuljettajien terveys Kuljettajien terveys (kysely) Trafin liikennelääketiede-yksikön terveyskysely sekä ammattikuljettajille että yksityiskuljettajille Tavoitteena toteuttaa ensimmäinen internet-kysely ammattikuljettajille keväällä 2013. Kyselyä suunnitellaan yhdessä Työterveyslaitoksen sekä kuljetusalan työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa. Kysely laajennetaan myöhemmin koskemaan myös yksityiskuljettajia. 4 Ajoneuvot 4.1 Ajoneuvokanta 4.1.1 3- tason indikaattori: Ajoneuvokannan mediaani-ikä Liikennekäytössä olevan ajoneuvokannan mediaani-ikä ATJ Kaksi kertaa vuodessa toistaiseksi 2010 alkaen
21(25) 4.1.2 3- tason indikaattori: EuroNCAP-luokituksen mukaan viiden tähden autojen osuus uusista ajoneuvoista Osuus uutena käyttöön otettavista, liikennekäytössä olevista M1-luokan ajoneuvoista, jotka ovat saavuttaneet viisi tähteä EuroNCAP-testissä käyttöönottovuosittain ATJ,EuroNCAP voidaan haluttaessa tehdä myös tiheämmin Toistaiseksi 2010 alkaen 4.1.3 3- tason indikaattori: EuroNCAP-luokituksen mukaan viiden tähden autojen osuus koko ajoneuvokannasta Osuus liikennekäytössä olevasta M1-luokan ajoneuvokannasta, jotka ovat saavuttaneet viisi tähteä EuroNCAP-testissä (2009 tai uudempi testimenettely) ATJ,EuroNCAP voidaan haluttaessa tehdä myös tiheämmin Toistaiseksi 2010 alkaen 4.1.4 3-tason indikaattori: ABS-jarruilla varustettujen moottoripyörien osuus liikennekäytössä olevasta moottoripyöräkannasta Osuus liikennekäytössä olevista tarkasteluvuonna käyttöönotetuista L3-luokan ajoneuvoista, jotka ovat varustettu lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä. ATJ 2010 alkaen 4.1.5 3-tason indikaattori: ABS-jarruilla moottoripyörien osuus ajoneuvokannassa Osuus liikennekäytössä olevista L3-luokan ajoneuvoista, jotka ovat varustettu lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä. ATJ 2010 alkaen
22(25) 4.2 Tekninen kunto 4.2.1 2-tason indikaattori: Menehtyneet onnettomuuksissa, jossa onnettomuuden syynä on ajoneuvon tekninen puute 2008-> Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä, joissa ajoneuvon tekninen vika on vaikuttanut onnettomuuden syntyyn. (pois lukien renkaat) VALT Onnettomuuksien lukumäärä vuosittain 4.2.2 3-tason indikaattori: Tienvarsitarkastuksissa löydetyt viat Tarkastuksien osuus, joissa on havaittu puutteita. Lisätietoja 2009-> Vikojen ja suoritettujen tarkastuksien lukumäärä saadaan Trafin tienvarsitarkastus tietokannasta. Tietojen syöttämisessä on viiveitä. Tietokanta vaatii vielä kehittämistä. 4.2.3 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, raskas henkilöliikenne Lisätietoja ajoneuvopalot, raskas henkilöliikenne (Linja-autot) PRONTO/pelastusopisto (pelastustoimen taskutilasto) teknisistä vioista aiheutuneet linja-autopalot, jotka ovat tulleet pelastuslaitoksen tietoon, vakavuus vaihtelee savunmuodostuksesta täystuhoon. Viisi edellistä vuotta Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo 4.2.4 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, henkilö- ja pakettiautot Lisätietoja ajoneuvopalot, henkilö- ja pakettiautot PRONTO/pelastusopisto (pelastustoimen taskutilasto) teknisistä vioista aiheutuneet henkilö- ja pakettiautopalot, jotka ovat tulleet pelastuslaitoksen tietoon, vakavuus vaihtelee savunmuodostuksesta täystuhoon. Viisi edellistä vuotta Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo
23(25) 4.2.5 3-tason indikaattori: Ajoneuvopalot, raskas tavaraliikenne Lisätietoja ajoneuvopalot, raskas tavaraliikenne (Kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät) PRONTO/pelastusopisto (pelastustoimen taskutilasto) teknisistä vioista aiheutuneet raskaan kaluston palot, jotka ovat tulleet pelastuslaitoksen tietoon, vakavuus vaihtelee savunmuodostuksesta täystuhoon. Viisi edellistä vuotta Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo 5 Keskeiset onnettomuustyypit 5.1 Moottoriajoneuvot 5.1.1 2-tason indikaattori: Henkilövahingot risteysonnettomuuksissa Risteysonnettomuuksissa menehtyneiden ja loukkaantuneiden lukumäärä Kerran kuukaudessa 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Menehtyneiden lukumäärä vuosittain suhteessa tavoitteisiin 4. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 5. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain 2009-> 5.1.2 2-tason indikaattori: Menehtyneet ajoneuvon hallinnan metettämisestä johtuneissa onnettomuuksissa 2008-> Menehtyneet ajoneuvon hallinnan menettämisestä johtuneissa onnettomuuksissa VALT Menehtyneiden lukumäärä vuosittain 5.1.3 2-tason indikaattori: Henkilövahingot kohtaamisonnettomuuksissa Kohtaamisonnettomuuksissa menehtyneiden ja loukkaantuneiden lukumäärä Kerran kuukaudessa 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain
24(25) 4. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain Kuluva vuosi t Edellinen vuosi t-1 Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo 5.1.4 2-tason indikaattori: Henkilövahingot suistumisonnettomuuksissa Suistumisonnettomuuksissa menehtyneiden ja loukkaantuneiden lukumäärä Kerran kuukaudessa 5. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 6. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 7. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 8. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain Kuluva vuosi t Edellinen vuosi t-1 Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo 5.2 Kevyt liikenne 5.2.1 2-tason indikaattori: Henkilövahingot suojateillä Suojateillä menehtyneiden ja loukkaantuneiden lukumäärä Kerran kuukaudessa 1. Menehtyneiden kertymä kuukausittain 2. Menehtyneiden lukumäärä kuukausittain 3. Loukkaantuneiden kertymä kuukausittain 4. Loukkaantuneiden lukumäärä kuukausittain Kuluva vuosi t Edellinen vuosi t-1 Kolmen edeltävän vuoden (t-1 t-3) keskiarvo 6 Liikenneympäristö 6.1.1 3-tason indikaattori: Rakenteellisesti erotettujen teiden osuus, jossa nopeusrajoitus on vähintään 80 km/h Indikaattori kehitetään yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Määrittely kesken Liikennevirasto
25(25) 6.1.2 3-tason indikaattori: Turvalliset liittymät pääteillä Indikaattori kehitetään yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Määrittely kesken 6.1.3 3-tason indikaattori: Turvalliset kevyeen liikenteen ylityspaikat Indikaattori kehitetään yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Määrittely kesken