TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa 3. Informaatiotilaisuus laitoksen Tieteen Päivän yhteydessä 4. Keskustelu pääaineen professorin kanssa 5. Jatko-opintojen suunnittelu 6. Hakeminen jatko-opiskelijaksi 7. Jatkokoulutusseminaarit 8. Väitöskirjatyön rahoitus 9. Väitöstilaisuuteen valmistautuminen ja tohtorintutkinnon hakeminen 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? Jos sinulla on alkanut pyöriä mielessä väitöskirjan tekeminen, on asiasta syytä ottaa selvää hieman tarkemmin ennen kuin teet ratkaisuja suuntaan tai toiseen. Sinun on hyvä pohtia ensin omia tulevaisuuden tavoitteitasi ja suunnitelmiasi. Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa? Millaista työtä? Jos tutkimuksen tekeminen kiinnostaa, olisi edelleen hyvä miettiä tarkemmin, miksi se kiinnostaa ja millaisissa tehtävissä voisit ajatella tulevaisuudessa toimivasi. Tämä mietintävaihe on syytä tehdä mahdollisimman huolellisesti, sillä jatko-opintoihin hakeutuminen ei saisi olla vain hetken mielijohde. Väitöskirjan valmistuminen vie tavallisesti useita vuosia ja vasta tohtorintutkinnon jälkeen henkilö on valmis tekemään tutkimusta itsenäisesti. Perinteisesti voisi ajatella, että väitöskirja on ikään kuin alku akateemiselle uralle, vaikka akateeminen ura ei olekaan ainoa uravaihtoehto. Mikäli huolellisten mietintöjenkin jälkeen olet edelleen sitä mieltä, että väitöskirjan tekeminen voisi olla sinun juttusi, niin tarvitset asiasta enemmän tietoa. Tälle sivulle on koottu Jatkokoulutettavien polku, joka antaa tietoa jatko-opiskelun aloittamisesta ja väitöskirjatyön tekemisestä Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella.
JATKOKOULUTETTAVIEN POLKU 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa Jatko-opinnoista ja väitöskirjan tekemisestä tulisi olla tietoa saatavilla jo maisteritutkinnon aikana esim. kandidaatti- ja pro gradu-seminaarien sekä asiantuntijuus-kurssien yhteydessä. Jos opettajat eivät tätä aina muista, niin ole ystävällinen ja pyydä heitä kertomaan jollain tunnilla näistä asioista koko ryhmälle. Lisäksi voit miettiä omia toiveitasi ja suunnitelmiasi koko opiskelujesi ajan tehdessäsi ja päivittäessäsi henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi (HOPS) ja portfoliotasi. Näiden avulla voit pyrkiä hahmottamaan tulevaisuuttasi ja samalla suunnitella opintojasi niin, että ne vastaisivat sinun omia tavoitteitasi ja mahdollistaisivat etenemisesi, vaikkapa kohti tohtorintutkintoa jos niin haluat. Menestyminen aikaisemmissa opinnoissasi (maisterivaihe) sekä gradutyöskentelyssä osoitetut taipumukset ja valmiudet tutkimustyöhön ovat tärkeä osoitus halukkuudestasi ja kyvykkyydestäsi jatko-opiskeluun. Lisäksi liikuntatieteellisen tiedekunnan ohjeiden mukaan opiskelijan pro gradu tutkielman arvosanan tulee olla vähintään 3 (hyvä), jotta hän voisi hakeutua jatko-opiskelijaksi. Tätä matalampi arvosana ei välttämättä estä jatko-opiskelun aloittamista, mutta edellyttää täydentäviä lisäopintoja tai muita suorituksia jatkokoulutuskelpoisuuden osoittamiseksi. 3. Informaatiotilaisuus laitoksen Tieteen Päivän yhteydessä Terveystieteiden laitoksella vuosittain keväällä järjestettävän Tieteen Päivän yhteydessä pidetään informaatiotilaisuus jatkokoulutuksesta. Tilaisuudessa annetaan yleistä tietoa väitöskirjan tekemisestä, sen vaatimuksista, jatko-opinto-oikeuden hakemisesta, tutkimussuunnitelman laatimisesta, jatko-opintojen koostamisesta, apurahojen hakemisesta jne. Opiskelijoille on varattu aikaa kysymysten esittämiseen. 4. Keskustelu pääaineen professorin kanssa Pohdittuasi jatko-opintojen aloittamista, ota seuraavaksi yhteyttä oman pääaineesi professoriin ja kerro hänelle suunnitelmistasi. (Tämä luku sinun on syytä lukea huolellisesti läpi ennen sitä.) Tässä on listattu muutamia asioita, joita sinun on hyvä tietää terveystieteiden laitoksen käytännöistä jatkoopintojen osalta ja joista sinun tulisi keskustella professorin kanssa ennen kuin sinut voidaan hyväksyä jatko-opiskelijaksi. Ennen kuin menet keskustelemaan professorisi kanssa, olisi hyvä etukäteen ottaa selvää, millaisia asioita alallasi tutkitaan. Erityisen tärkeätä on miettiä oman kiinnostuksesi aluetta ja väitöskirjasi mahdollista aihetta. Terveystieteiden laitoksella suositaan osallistumista laajempiin tutkimusprojekteihin, koska ne ovat tieteenalan kehittämisen kannalta mielekkäitä ja tukevat väitöskirjatöiden etenemistä ja opiskelijoiden tutkijaksi pätevöitymistä. Jos löydät kiinnostavan aiheen, joka sopii myös professorin tutkimusalueeseen, on se ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin lähteä yksin rakentamaan omaa projektia. Laajemmassa projektissa on tukena tutkijaryhmä ja myös rahoitus voi järjestyä helpommin. Ison tutkimusprojektin alkaessa haetaan yleensä työntekijöitä, joskus suoraan tohtorikoulutettavia ja usein henkilöitä tutkimusta avustaviin tehtäviin (esim. tutkimussihteeri, tekninen
avustaja). Avustavissa tehtävissä toimiminen on antoisaa työtä ja mielekäs tapa päästä projektiin mukaan. Mukaan pääsy ei ole itsestään selvää koska hakijoita voi olla useita. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja terveystieteiden laitoksella suositaan suoraan tohtorin tutkinnon tekemistä ja lisensiaatin tutkinnon tekeminen on mahdollinen vain erityistilanteissa. Lisäksi suositellaan artikkeleista koostuvia väitöskirjoja eikä monografioita. Artikkeliväitöskirja sisältää vähintään neljä (tavallisimmin 4-5) tieteellisesti korkeatasoisissa aikakauslehdissä julkaistavaa artikkelia sekä yhteenveto-osan. Väitöskirjan tekeminen edellyttää vaativaa, itsenäistä ja täysipäiväistä työtä usean vuoden ajan, vaikka toimisitkin tutkijaryhmässä. Työhön on sitouduttava alusta asti jotta väitöskirja myös aikanaan valmistuu. Tämän vuoksi sinun olisi hyvä keskustella professorisi kanssa huolellisesti aikataulustasi ja siitä, mihin olet valmis sitoutumaan. Tee alustava aikataulu tutkimuksen ja opintojen etenemisestä. Väitöskirjan tekemisessä on erityisen tärkeätä miettiä, miten rahoitus järjestyy. Yliopistojen laitoksilla on esim. tohtorikoulutettavien työsuhteita väitöskirjatyön tekijöille. Työhön sisältyy myös jonkin verran opetusta. Suurin osa väitöskirjoista tehdään erilaisissa projekteissa, joihin liittyvät kulut, kuten tohtorikoulutettavan palkka, voi järjestyä projektin rahoituksesta. Usein opiskelijan on kuitenkin itse huolehdittava oman työnsä rahoituksesta hakemalla apurahoja omalla tutkimussuunnitelmallaan osana koko projektin hakemusta tai myös itsenäisesti. Mahdollisia rahoituslähteitä on myös syytä selvittää etukäteen. Sinun on hyvä miettiä itse mahdollisia ohjaajia väitöskirjatyöllesi ja esittää ehdotuksesi pääaineesi professorille. Suositusten mukaan ohjaajia on 1-3, joista vähintään yksi on laitoksen professori tai dosentti. Lisäksi jokaisen työn etenemistä tukemaan perustetaan seurantaryhmä, jossa on ohjaajien lisäksi vähintään yksi professori tai dosentti tutkimusryhmän ulkopuolelta. 5. Jatko-opintojen suunnittelu Keskusteltuasi professorisi kanssa ja sovittuasi yleiset väitöskirjasi tekemiseen liittyvät asiat, löydät yleistä tietoa jatkokoulutukseen liittyen Jyväskylän yliopiston Tutkijakoulu-sivustolta ja Tohtorikoulutusoppaasta. Opas löytyy internetistä yliopiston pääsivun kautta, kohdasta Opiskelijalle, josta edelleen Tohtorikoulutus (http://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/). Tärkeää tiedekuntakohtaista tietoa jatko-opinnoista löytyy myös liikuntatieteellisen tiedekunnan pääsivun kautta, kohdasta Opiskelu ja sieltä edelleen Jatko-opinnot (http://www.jyu.fi/sport/opiskelu/jatko). Liikuntatieteellisen tiedekunnan Jatko-opinnot-sivustolta löytyy hyviä ohjeita jatko-opintojen suunnittelun tueksi (https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/jatko/hakeminen). Tärkein osa suunnitelmaa on väitöskirjatyön tutkimussuunnitelma, joka laaditaan ohjaajien opastuksella. Väitöstutkimuksella on suuri merkitys, koska sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa ja omalta osaltaan viedä tiedettä eteenpäin. Huolellinen ja perusteellinen suunnittelu on työn lähtökohta ja edellytys. Tutkimussuunnitelman avulla haetaan myös rahoitusta ja koska hakijoita on paljon, voivat rahoittajat tukea vain parhaita suunnitelmia. Tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimuksen aihe/työnimi, tavoitteet ja tieteelliset perusteet, tutkimusmenetelmät, tutkimusaineisto, eettiset kysymykset, rahoitussuunnitelma, etenemisaikataulu, julkaisusuunnitelma, tutkimuksen hyödyt sekä hankkeen riskit ja niiden hallinta. Jos väitöskirja on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, kuvataan
myös työnjako ja väitöskirjan tekijän vastuualue sekä hankkeen tämänhetkinen vaihe. Tutkimussuunnitelma on enintään kymmenen sivun pituinen. Jatko-opiskelijalta edellytetään myös muita opintoja väitöskirjatyön lisäksi. Opintoja suoritetaan tiedekunnan ohjeistuksen mukaan vähintään 45 op ja enintään 60 op (ks. https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/jatko/jatko-opintosuositus). Suosituksen mukaan opintoihin sisällytetään jatkokoulutusseminaari (3 op), esitykset tieteellisissä kongresseissa (suullinen esitelmä tai kaksi posteriesitystä, 3 op), tieteenteorian, etiikan ja viestinnän opintoja (9 op, ks. https://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/yleisopinnot), pääaineen syventäviä opintoja (10-15 op), menetelmäopintoja ja muita väitöskirjatyöskentelyä tukevia opintoja. Opintoihin voi kuulua ulkomailla suoritettavia opintoja, tutkijakursseja ym. Myös työllä ansaittuja pisteitä voi sisällyttää opintoihin, mutta työn tulee olla muuta vaativaa työtä kuin itse väitöskirjan tekeminen (esim. opetus, laitoksen kehittämiseen osallistuminen jne.). Työllä ansaittavia opintopisteitä (enintään 20 op) ei voi saada takautuvasti, vaan niitä voivat tuottaa ainoastaan jatko-opintosuunnitelmaan kirjatut, suunnitelman hyväksymisen jälkeiset tehtävät. Jatko-opintojen koostamisesta tulee neuvotella ohjaajien ja pääaineen professorin kanssa. Tee itse ehdotuksia opintojesi sisällöistä ja mahdollisista tutkijakursseista. 6. Hakeminen jatko-opiskelijaksi Liikuntatieteellisen tiedekunnan Jatko-opinnot -sivustolta löytyy tietoa jatko-opiskelijaksi hakemisesta (https://www.jyu.fi/sport/opiskelu/jatko/hakeminen). Sieltä löydät myös tarvittavat hakulomakkeet. Jatko-opinto-oikeutta hakiessa lomakkeelle kirjataan mm. väitöskirjatyön nimi, tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta ja suunnitelma suoritettavista opinnoista. Lomakkeen allekirjoittavat väitöskirjatyön ohjaajat, väitöskirjatyön seurantaryhmään kuuluva ulkopuolinen jäsen sekä hakija itse ja se jätetään tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Hakuaika on kahdesti vuodessa, 15.2. tai 15.8. mennessä. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma. Saatuaan opiskeluoikeuden jatkoopiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain yliopistoon joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi Korppijärjestelmässä. 7. Jatkokoulutusseminaarit Jatko-opiskelijat osallistuvat säännöllisesti pääaineensa jatkokoulutusseminaareihin. Jatkokoulutusseminaari kokoontuu muutamia kertoja lukukaudessa (20 tuntia / lukuvuosi). On myös mahdollista järjestää joidenkin pääaineiden yhteisiä seminaareja, jos esim. käsiteltävät asiat ovat samantapaisia. Jatkokoulutusseminaarien tarkoituksena on seurata, tukea ja ohjata opiskelijoiden tutkimuksen etenemistä. Lisäksi seminaareissa käsitellään työn alla olevia artikkelikäsikirjoituksia, yleisiä tieteelliseen julkaisutoimintaan liittyviä asioita, erilaisia tilastollisia menetelmiä, väitöskirjan yhteenvetoosaa jne. Se millaisiksi jatkokoulutusseminaarit muodostuvat riippuu myös opiskelijoiden tarpeista ja toiveista. Parhaimmin onnistuvat seminaarit, joissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun. Seminaarit ovat usein myös hyvä tilaisuus tavata muita samassa tilanteessa olevia ja kahvipöytäkeskusteluilla voi olla tärkeä merkitys väitöskirjatyön puurtajalle. 8. Väitöskirjatyön rahoitus Väitöskirjatyön rahoituksesta löytyy tietoa yliopiston tohtorikoulutusoppaasta (https://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/opas/rahoitus ). Laitoksella on muutama nelivuotinen tohtorikoulutettavan paikka, ja avoimina olevista paikoista tiedotetaan yliopiston sivuilla ja sanoma-
lehdissä. Isot tutkimusprojektit voivat saada hankerahoitusta esim. Suomen Akatemialta ja opetusja kulttuuriministeriöltä, ja rahoitusta käytetään myös tutkimushenkilökunnan palkkaamiseen. Tällöin hankkeessa työskentelevä tohtorikoulutettava on työsuhteessa yliopistoon. Tohtoriopiskelijat voivat myös itse hakea säätiöiden henkilökohtaisia apurahoja. Apurahoja voi hakea erilaisten kustannusten kattamiseksi (esim. toimeentulo tutkimustyön aikana, kongressimatkat, julkaisukulut). Jokaisella apurahoja myöntävällä taholla on omat ohjeet apurahahakemusten laadinnasta sekä hakuajat. Tietoja haettavana olevista apurahoista ja erilaisia apurahalinkkejä löytyy parhaiten yliopiston UNO- ja ISA-portaaleista, valtakunnallisesta Aurora-rahoitustietokannasta (http://www.auroratietokanta.fi/ ) sekä säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan verkkosivuilta (http://www.saatiopalvelu.fi/). Henkilökohtaiset apurahat ovat tavallisimmin verovapaita, mutta apurahatutkija joutuu itse huolehtimaan sosiaaliturvastaan. Mela (maatalousyrittäjien eläkelaitos) hoitaa apurahansaajien lakisääteisen eläke- ja tapaturmavakuuttamisen (https://www.mela.fi/fi/apurahansaajat). MYELvakuutusvelvollisuus koskee apurahansaajaa, jos apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden työskentelyyn, ja on määrältään vähintään 1 250,36. Yleensä lakisääteinen eläkevakuutus tulee sisällyttää apurahahakemukseen. Vakuutuksen osuus on tavallisesti 12-15 % työskentelyyn tarkoitetun apurahan määrästä. Lisäksi yliopisto perii laitoksella työskentelevien tutkijoiden apurahoista yleiskuluja tavallisimmin 15 %. 9. Väitöstilaisuuteen valmistautuminen ja tohtorintutkinnon hakeminen Väitöstilaisuuteen valmistautuminen alkaa häämöttää, kun olet saanut väitöskirjaan vaadittavat artikkelit valmisteltua ja julkaistuksi, tai hyväksyttyä lehdessä julkaistavaksi, sekä laadittua väitöskirjan yhteenvedon. Aivan kaikkien artikkelien ei vielä tarvitse olla julkaistavaksi hyväksyttyjä, esimerkiksi neljästä artikkelista yksi voi olla vasta lähetetty lehteen. Ohjaajien hyväksyttyä työn se lähetetään esitarkastukseen kahdelle alan korkealle asiantuntijalle, joiden kommenttien perusteella yhteenveto-osaa yleensä vielä korjataan. Tohtorikoulutusoppaasta löytyy yliopiston kirjaston ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta, esimerkiksi tarkat kirjoitusohjeet ja väitöskirjamallipohja (http://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/vaitoskirjojen-julkaisu). Oppaasta löytyy myös hyvä yhteenveto väitöstilaisuuteen valmistautumiseen liittyvistä asioista (https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opiskelijoille/oppaat/vaitos/). Näihin sivuihin olisi kaikkien väitöstilaisuuksiin osallistuvien hyvä tutustua, sillä väitöstilaisuudet ovat arvokkaita akateemisia tilaisuuksia, joissa tulee käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Ohjeita löytyy myös tiedekunnan oppaasta (http://www.jyu.fi/sport/opiskelu/jatko/vaitos). Väitöstilaisuuden ja ikimuistoisen juhlan (karonkka) jälkeen on aika hakea tohtorin tutkintoa, jos kaikki jatko-opinnot on suoritettu. Tutkinnon hakemiseen liittyvistä asioista saat tietoa pääaineen professorilta sekä edellä mainitusta tiedekunnan oppaasta, josta löytyy esimerkiksi tutkinnonhakulomake tohtorin tutkintoa varten.