Tiedote rikoksen uhreille

Tiedote rikoksen uhreille RIKOSUHRIVIRANOMAINEN (BROTTSOFFERMYNDIGHETEN) SISÄLTÖ PIKAOPAS...2 JOHDANTO...2 RIKOSILMOITUS POLIISILLE...3 Esitutkinnasta luopuminen...4 Syyte...4 Syyttämättä jättäminen...4 Rangaistusmääräys...4 Jos rikoksesta epäilty henkilö on alle 15-vuotias...4 Sovittelu rikosasiassa...5 TARJOLLA OLEVA TUKI JA APU...5 Juridinen tuki...5 Oikeudenkäyntiavustaja Erityinen lasten edustaja Oikeussuoja Juridinen neuvonta Oikeusapu Muu tuki...6 Sosiaalitoimi Tukihenkilö Tulkki Todistajatuki Vapaaehtoisjärjestöjen tarjoama tuki...7 Rikosuhripäivystys Naispäivystys Miespäivystys OIKEUDENKÄYNTI...8 Kutsu oikeuteen...8 Asian käsittely oikeudessa...8 Tuomio/päätös...9 Päätöksestä valittaminen/muutoksenhaku...10 Kulut ja tulonmenetys òikeudenkäynnin yhteydessä...10 Muut oikeudenkäyntikustannukset...10 VAHINGONKORVAUS JA MUUT KORVAUKSET... 11 Vahingonkorvaus...11 Vahingonkorvauksen hakeminen Vahingonkorvauksen saaminen Vakuutukset...11 Rikosvahingonkorvaus...12 Henkilövahingot Loukkaus Tavara-, omaisuus- ja puhtaat taloudelliset vahingot Väkivallan todistajaksi joutunut lapsi Hakemus HENKILÖSUOJA...14 Lähestymiskielto...14 Tiedonantovelvollisuus...14 Suojatut henkilötiedot...14 Nimenmuutos...14 Turvapaketti...15 Muutetut henkilötiedot...15 RIKOSUHRIEN REAKTIOITA...15 YHTEYSTIEDOT...17 Vapaaehtoisjärjestöt...17 Viranomaiset ja muut palvelupisteet...18 RIKOSUHRIVIRANOMAINEN... 20 SANALISTA...21

PIKAOPAS Olet joutunut rikoksen kohteeksi Rikosilmoitus poliisille Esitutkinta (poliisitutkimus) Rikoksen tekijä tunnettu Rikoksen tekijä tuntematon Oikeudenkäynti Vahingonkorvauksen lunastus Vakuutukset Rikosvahingonkorvaus JOHDANTO Jos olet joutunut rikoksen kohteeksi, todennäköisesti tämä uusi tilanne huolestuttaa sinua ja tunnet itsesi epävarmaksi. Jos rikoksesta on tehty ilmoitus poliisille, niin käyntiin lähtee tapahtumasarja, jossa mukana ovat monet eri viranomaiset. Sinun voi olla vaikea tietää, kenen puoleen kääntyä ja mistä voit saada tukea ja vastaukset kysymyksiisi. Kun olet lukenut tämän tekstin, toivomme että useat kysymyksistäsi ovat saaneet vastauksen ja tiedät mistä saat vastaukset jatkossa eteentuleviin kysymyksiisi. Aloitamme kertomalla, kuinka rikosilmoitus tehdään poliisille, mitä tapahtuu sen jälkeen kun rikosilmoitus on jätetty ja minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on saada tukea ja apua. Sitten kuvaamme kuinka oikeudenkäynti tapahtuu; kerromme mitä mahdollisuuksia sinulla on saada taloudellista korvausta niistä vahingoista, joita rikos on sinulle aiheuttanut; esittelemme myös saatavilla olevat toimenpiteet, joiden avulla voit tuntea olosi turvallisemmaksi. Lopuksi kerromme tavallisista psyykkisistä reaktioista, joita rikoksen kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa. Mukana on myös sanalista sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten yhteystiedot.

RIKOSILMOITUS POLIISILLE Moni kysyy, mitä tapahtuu sen jälkeen kun rikosilmoitus on jätetty poliisille. Aivan yhtä tärkeä kysymys saattaa olla, mitä tapahtuu jos et sinä eikä kukaan muukaan tee rikoksesta ilmoitusta. Rikosilmoitus on usein välttämätön, jotta sinun lailliset oikeutesi voitaisiin ottaa huomioon ja että voit saada tarvittavan suojan. Sekä vakuutusyhtiö että Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten) vaativat yleensä rikosilmoituksen jättämistä, ennen kuin rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvauksia lähdetään käsittelemään. Sen tähden on tärkeää, että teet asiasta mitä pikemmin rikosilmoituksen, jos olet joutunut rikoksen kohteeksi. Rikosilmoitus voidaan jättää joko lähimmälle poliisiasemalle, puhelimitse tai Internetin kautta. Ilmoituksen perusteella poliisi tai syyttäjä tekee päätöksen esitutkinnan aloittamisesta tai siitä luopumisesta. Poliisi ja syyttäjä voivat useimmiten antaa sinulle tarvitsemasi tiedot. Myöhemmin tekstissä palaamme tähän, mutta lyhyesti sanottuna se tarkoittaa etupäässä, että poliisi ja syyttäjä ovat velvollisia tiedottamaan sinua seuraavista asioista: mahdollisuuksista saada vahingonkorvausta ja rikosvahingonkorvausta, käytännöstä, että syyttäjä on useimmiten velvollinen valmistelemaan ja esittämään sinun vahingonkorvausvaatimuksesi rikoksesta käytävässä oikeudenistunnossa, jos niin haluat, lähestymiskiellon säännöistä, oikeudesta saada oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö, mahdollisuuksista oikeusapuun ja neuvontaan, tietoa tukea ja apua tarjoavista viranomaisista ja järjestöistä, mahdollisuudesta, että esitutkinnasta luovutaan tai että se keskeytetään, syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä. ESITUTKINTA Esitutkinta suoritetaan, kun syyttäjällä tai poliisilla on syytä uskoa, että kysymyksessä on rikos. Esitutkinnan aikana kuulustellaan rikoksesta epäiltyä sekä muita henkilöitä, jotka voivat antaa tietoja tapahtuneesta, esim. sinua rikosuhrina sekä mahdollisia todistajia. Tutkimuksen aikana saatavat tiedot kerätään yleensä esitutkintapöytäkirjaan. Poliisin resurssit eivät riitä kaikkien rikosten tutkimiseen välittömästi ja siksi voi kulua jonkin aikaa ennen kuin tutkimus aloitetaan. Voit tiedustella poliisilta, kuinka pitkän ajan kuluttua sinun tapauksesi käsitellään. Sinua, joka olet joutunut rikoksen kohteeksi, sanotaan asianomistajaksi. Asianomistajana sinut voidaan kutsua kuulusteluun, jolloin voit kertoa poliisille tai syyttäjälle mitä tiedät rikoksesta. Joskus riittää, että jätät selostuksesi puhelimitse, mutta jos saat kutsun kuulusteluun, olet velvollinen osallistumaan siihen kutsun mukaisesti. Jos et saavu paikalle eikä sinulla ole laillista estettä poisjäämiseen, sinut voidaan hakea kuulusteluun poliisivoimin. Sinulla on oikeus ottaa mukaasi tukihenkilö, lue lisää kappaleesta Tarjolla oleva tuki ja apu. Jos sinut kutsutaan poliisin tai syyttäjän luo, sinulla on oikeus niiden kulujen korvaukseen, jotka ovat aiheutuneet kuulusteluun tulemisesta. Korvattavat kulut saattavat aiheutua matkoista ja majoituksesta, korvattavasta tulonmenetyksestä tai muusta taloudellisesta tappiosta. Korvaus tulonmenetyksestä on rajoitettu tiettyyn korkeimpaan summaan. Käänny poliisin puoleen, jos haluat hakea tämän tyyppistä korvausta.

Jos haluat hakea korvausta rikoksesta seuranneiden vahinkojen kattamiseksi, ilmoita asiasta esitutkintaa johtavalle poliisiviranomaiselle tai syyttäjälle. Lue lisää kappaleesta Vahingonkorvaus ja muut korvaukset. Esitutkinnasta luopuminen Jos esitutkinnan jatkamiselle ei löydetä syytä, siitä luovutaan. Näin voi tapahtua, jos asiassa käy ilmi että kysymyksessä ei ollut rikollinen toiminta tai jos ketään syyllistä ei voida osoittaa. Toisena syynä voi olla, että rikoksen jäljet puuttuvat eli rikos ei ole jättänyt sellaisia todisteita, joita voitaisiin seurata. Tosin on tärkeää tietää, että esitutkinta, josta on luovuttu, voidaan ottaa uudelleen esille, jos asiassa saadaan uusia todisteita. Jos syyttäjä tai poliisi päättää keskeyttää esitutkinnan, tästä on normaalisti ilmoitettava sinulle asianomistajana. Sama koskee asiaa, jossa syyttäjä on päättänyt että esitutkintaa ei edes aloiteta tai että syytettä ei nosteta. Jos et ole tyytyväinen poliisin tekemään päätökseen, voit kääntyä syyttäjän puoleen uudelleenharkintaa varten. Jos et ole tyytyväinen syyttäjän tekemään päätökseen, voit kääntyä lähimmän korkeamman asteen syyttäjän puoleen muutoksenhakua varten. Myös keskeytetty esitutkinta, jossa on osoitettu että sinä todennäköisesti olet joutunut rikoksen kohteeksi, voi oikeuttaa korvaukseen vakuutuksen tai rikosvahingonkorvauksen kautta. Syyte Syyte nostetaan, jos syyttäjä esitutkinnan tulosten perusteella toteaa, että todistusaineistoa on tarpeeksi tuomion langettamiseen rikoksesta epäillylle henkilölle. Seuraavassa vaiheessa tuomioistuimen tehtävänä on oikeudenkäynnin aikana esiin tulevien tietojen perusteella muodostaa käsityksensä siitä, onko todistusaineisto riittävän vahva sitomaan syytetyn kyseiseen rikokseen. Tuomioistuin päättää myös rikoksen seuraamuksen eli mihin rangaistukseen rikoksentekijä on tuomittava; samalla tuomioistuin voi myös tehdä päätöksen sinulle maksettavan korvauksen suuruudesta. Syyttämättä jättäminen Vaikka todistusaineisto luultavasti riittäisi tuomion antamiseen rikoksesta, syyttäjällä voi joissakin tapauksissa olla oikeus luopua syytteen nostamisesta ja ilmoittaa asiassa nk. syyttämättä jättäminen. Näin voi esimerkiksi käydä tapauksissa, joissa syytetty henkilö on lähiaikoina saanut rangaistuksen muusta rikoksesta eikä syyte kyseessä olevasta uudesta rikoksesta johtaisi rangaistuksen tiukentamiseen, tai jos rikoksentekijä on nuori ja ennen rangaitsematon henkilö, jonka rikos on vähemmän vakava. Syyttämättä jättäminen tarkoittaa, että asiaa ei käsitellä oikeudenistunnossa. Kuitenkin sinulla on oikeus saamiesi vahinkojen korvaukseen vakuutuksen tai rikosvahingonkorvauksen kautta. Rangaistusmääräys Lievemmän rikoksen ollessa kyseessä ja jos rikoksen tekijä on tunnustanut teon, syyttäjä voi myös yksin päättää sakkorangaistuksesta eli antaa rangaistusmääräyksen. Silloin asiassa ei tule oikeudenkäyntiä, mutta rangaistusmääräykseen voi kuulua, että rikoksentekijän on maksettava vahingonkorvausta. Jos rikoksesta epäilty henkilö on alle 15-vuotias Alle 15 vuotta täyttänyt henkilö ei ole rangaistuskelpoinen eikä häntä vastaan voida nostaa syytettä. Näissä tapauksissa rikosilmoitus poliisille ei siis johda oikeudenkäyntiin,

mutta sosiaalitoimelle tiedotetaan asiasta ja sieltä käsin voidaan ryhtyä toimenpiteisiin. Myös poliisi voi tutkia rikoksen, joko omasta aloitteestaan tai sosiaalitoimen pyynnöstä, ja esimerkiksi kuulustella asianomaisia. Jos tutkimus osoittaa, että kyseessä on rikollinen teko, on tärkeää, että rikoksen uhrille myönnetään oikeus rikosvahingonkorvaukseen. Vahingonkorvaus on myös mahdollinen, koska myös alle 15-vuotiaat henkilöt voidaan velvoittaa suorittamaan vahingonkorvauksen maksu. Sovittelu rikosasiassa Sovittelu tarkoittaa, että rikosuhri ja rikoksentekijä tapaavat yhdessä puolueettoman sovittelijan kanssa ja käyvät läpi rikostapahtuman. Käytännössä sovittelu voi tapahtua monissa eri muodoissa. Kun rikoksentekijä on alle 21-vuotias, kunta on velvollinen tarjoamaan sovittelumahdollisuuden. Sovittelun ehtona on, että tekijä on tunnustanut rikoksen. Sen lisäksi molempien osapuolten on annettava suostumuksensa sovitteluun. Sovittelu voi johtaa sopimukseen esimerkiksi siitä kuinka osapuolten on käyttäydyttävä tulevaisuudessa keskeisten tapaamisten yhteydessä, mikä saattaa luoda tuvallisuutta rikosuhrin elämään. Taloudellisten vahingonkorvausten maksaminen voi sen sijaan olla ongelmallista, etenkin jos kysymykseen tulee suurten summien maksaminen tai henkilövahinkojen hyvittäminen. Ota yhteyttä Ríkosuhriviranomaiseen (Brottsoffermyndigheten), jos sinulla on kysyttävää tämänlaisista sopimuksista. Juridinen tuki TARJOLLA OLEVA TUKI JA APU Oikeudenkäyntiavustaja Tietyn tyyppisten rikosten yhteydessä sinulla rikosuhrina on oikeus saada oma lakiasiainavustaja, nk. oikeudenkäyntiavustaja. Tämä oikeus on etupäässä seksuaalirikosten sekä läheisissä suhteissa tapahtuneiden väkivaltarikosten yhteydessä, mutta myös muun rikollisuuden yhteydessä, jos esiin tulee erityistarvetta. Oikeudenkäyntiavustaja voidaan osoittaa heti kun esitutkinta on aloitettu. Jos olet sitä mieltä, että tarvitset oikeudenkäyntiavustajan, sinun tulee mahdollisimman pian keskustella tästä syyttäjän tai esitutkinnasta vastaavan poliisivirkamiehen kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan käräjäoikeuteen ja esittää siellä toivomuksesi. Käräjäoikeus päättää, onko sinulla oikeus saada oikeudenkäyntiavustaja ja nimittää avustajan. Voit jättää ehdotuksen toivomastasi henkilöstä. Oikeudenkäyntiavustaja on useimmiten asianajaja ja hänen tehtävänään on valvoa sinun etujasi ja antaa tukea ja apua esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Oikeudenkäyntiavustaja voi auttaa sinua myös syytteen nostamisen yhteydessä ja puhua puolestasi vaatiessasi korvausta. Avustajalta saamasi apu on sinulle maksutonta. Tehtävä päättyy tosin oikeudenkäynnin jälkeen eikä käsitä avustusta vahingonkorvauksen tai muun hyvitysmaksun hakemisen yhteydessä. Erityinen lasten edustaja Jos lapsen huoltajaa (useimmiten lapsen vanhempaa) epäillään rikoksesta lastaan kohtaan, lapsi voi saada erityisen edustajan. Sama koskee tapauksissa, joissa rikoksesta epäillyllä on läheinen suhde lapsen huoltajaan. Edustaja valvoo lapsen oikeuksia esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Erityiseksi lapsen edustajaksi voidaan nimittää asianajaja, asianajajatoimiston apulaislakimies tai joku muu henkilö. Tämän lisäksi 5

hänelle asetetaan vaatimukset tietoja ja kokemusta sekä sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia koskien, jotka tekevät hänestä tehtävään sopivan. Oikeussuoja Esimerkiksi kotivakuutuksiin kuuluu ns. oikeussuoja. Se tarkoittaa, että vakuutus voi korvata muun muassa asiamiehestä aiheutuvat kustannuksesi vahingonkorvauskiistassa. Yleensä vakuutuksessa on ehtona, että sinun on itse maksettava tietty osa kuluista omavastuuosuutena. Lisätietoja voit saada kääntymällä vakuutusyhtiön puoleen. Juridinen neuvonta Voit saada oikeusapulain mukaista juridista neuvontaa kaiken tyyppisissä oikeusasioissa ja lakiasioissa. Asia voi koskea esim. vahingonkorvausvaatimusta, jos syyttäjä ei hoida asiaa, tai neuvotteluja vakuutusyhtiön kanssa. Voit kääntyä asianajajatoimiston puoleen, joka antaa neuvontaa oikeusapulain mukaisesti. Neuvontaa annetaan korkeintaan kahden tunnin ajan kiinteää summaa vastaan. Maksu on noin 1 500 krunua tunnilta. Riippuen taloudellisesta asemastasi, on mahdollista että hintaa lasketaan. Oikeusapu Jos sinulla ei ole vakuutusta, johon sisältyy oikeussuoja, eikä asiaasi voi selvittää juridisen neuvonnan avuin, voit mahdollisesti saada oikeusapua tarveharkinnan perusteella. Siinä tapauksessa saat lakiasiainavustajan valtion kustannuksella. Voit myös saada apua kustannuksiin, jotka johtuvat todistusaineiston hankinnasta, matkoista, majoituksesta tai muista kuluista. Neuvoja, kuinka toimit saadaksesi oikeusapua, voit saada asianajajalta, tuomioistuimelta tai Oikeusapuvirastolta. (Rättshjälpsmyndigheten) Muu tuki Sosiaalitoimi Jokaisen kunnan sosiaalitoimella on suuri vastuu rikoksen uhreista ja rikosuhrien omaisista. Vastuun sisältö kuvataan sosiaalipalvelulain (socialtjänstlagen) erityisessä rikoksen uhreja käsittelevässä pykälässä 5 luku 11, joka kuuluu seuraavasti: Sosiaalilautakunnan tehtäviin kuuluu toimia sen puolesta, että rikoksen kohteeksi joutunut henkilö ja hänen läheisensä saavat tukea ja apua. Sosiaalilautakunnan tulee erityisesti ottaa huomioon, että naisilla, joihin läheinen henkilö on kohdistanut tai kohdistaa väkivaltaa tai muita laittomuuksia, voi olla tarve tuesta ja avusta voidakseen muuttaa olosuhteitaan. Sosiaalilautakunnan tulee myös erityisesti ottaa huomioon, että lapsi, joka on joutunut todistamaan läheisen aikuisen suorittamaa tai läheiseen aikuiseen kohdistettua väkivaltaa tai muita laittomuuksia, on rikoksen uhri ja hänellä voi olla tarve tuesta ja avusta. Apu voi käsittää erityyppistä psykologista ja sosiaalista tukea, mutta myös taloudellista ja käytännöntoiminnan tukea. Saatavilla on myös muunlaisen toiminnan antamaa tukea, esimerkkeinä Nuorten rikoksen uhrien tukikeskus (Stödcentrum för unga brottsoffer), Lastentalotoiminta (Barnahus) ja Turva-asunnot (Skyddade boenden). Lisätietoja voit pyytää oman kuntasi toimihenkilöiltä. Tukihenkilö Jos sinä asianomistajana tunnet tarvitsevasi tukea esimerkiksi esitutkinnan aikana pidettävissä kuulusteluissa tai jaksaaksesi paremmin oikeudenkäynnin, sinulla on

oikeus ottaa mukaasi tukihenkilö. Mitään estettä ei ole sille, että sinulla on sekä oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö. Voit valita tukihenkilöksi jonkun ennestään tutun tai voit kääntyä sosiaalitoimen puoleen tai pyytää apua joltakin niistä rikosuhri- tai naispäivystyksiltä, joiden tietoja olemme keränneet tämän tiedotteen loppuosaan. Tukihenkilön läsnäolo voi auttaa rauhoittamaan huolta ja hermostuneisuutta. Voi myös olla tärkeää saada puhua siitä mitä kuulustelussa tai oikeudenkäynnin aikana on tapahtunut jonkun kanssa, joka on ollut mukana, sekä päätöksen tai tuomion sananmuodosta. Tukihenkilö ei saa korvausta oikeuslaitokselta. Tulkki Jos et puhu ruotsia, jos sinulla on puhevaikeuksia tai vaikea kuulovika, sinulla on oikeus saada maksutonta tulkkiapua poliisitutkimuksen ja oikeudenkäynnin aikana. Sama pätee myös yhteyksissä eri viranomaisiin ja virastoihin, esimerkiksi sosiaalitoimeen. Todistajatuki Todistajatuen tehtävänä on auttaa todistajia ja asianomistajia sekä toimia kanssaihmisenä oikeudenkäyntiä ennen ja sen jälkeen. Tarkoituksena on luoda parempi turvallisuudentunne tuomioistuimen yleisissä tiloissa, esimerkiksi odotushuoneessa, sekä tarpeen vaatiessa todistajatuki selittää kuinka asian käsittely oikeudessa tapahtuu. Todistajatuki ei kuitenkaan saa esittää omaa mielipidettään, eikä edes keskustella, siitä rikoksesta, jota oikeudenkäynti koskee. Useimmissa tuomioistuimissa todistajatukena toimiva henkilö voi tarjota todistajalle tai rikoksen uhrille mahdollisuuden odottaa erityisessä erillisessä todistajatuenhuoneessa. Todistajatukitoimintaa tarjotaan nykyään Ruotsin kaikissa käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. Rikosuhriviranomaisen (Brottsoffermyndigheten) ja Tuomioistuinlaitoksen (Domstolsverket) yhteisenä tehtävänä on toimia sen puolesta, että todistajatukitoiminta pysyy käynnissä. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, johon osallistuu yleensä rikosuhripäivystyksen henkilökunta ja jota hoitaa paikallisen todistajatuen järjestäjähenkilö, johon voi saada yhteyden tuomioistuimen kautta. Vapaaehtoisjärjestöjen tarjoama tuki On monia järjestöjä, jotka vapaaehtoistyöhön perustuen auttavat ja tukevat henkilöitä, jotka ovat joutuneet rikoksen kohteeksi. Kaikkein tunnetuimpia ovat naispäivystykset (kvinnojourerna) ja rikosuhripäivystykset (brottsofferjourerna), joita löytyy hyvin useilta paikkakunnilta ympäri maata. Näiden lisäksi löytyy kasvavissa määrin tiettyyn ryhmään erikoistuneita rikosuhrijärjestöjä. Suurempien päivystysten yhteydessä voi olla palkattua henkilökuntaa, mutta useimmat aktiivihenkilöt toimivat aivan ilman korvausta. Kaikilla järjestöissä toimivilla on vaitiolovelvollisuus. Rikosuhripäivystys (Brottsofferjourerna) Rikosuhripäivystykset toimivat kaikenlaisten rikosten uhreiksi joutuneiden parissa, kysymyksessä voi olla esim. pahoinpitely, asuntomurto, laukkuvarkaus, häiritseminen, henkilöryöstö tai laiton uhkaus. Kun rikosuhri jättää rikosilmoituksen poliisille, hänelle tulee antaa tietoa päivystyksen sekä muun tukitoiminnan palveluista. Poliisi kysyy myös, haluaako rikoksen uhri, että päivystys ottaa häneen yhteyttä. Rikosuhripäivystykset voivat tarjota tukihenkilön apua ja monen päivystyksen yhteydessä on palveluna myös todistajatukitoimintaa. Valtakunnanlaajuinen järjestö on nimeltään Rikosuhripäivystysten Keskusliitto (Brottsofferjourernas Riksförbund, BOJ). Naispäivystys (Kvinnojourerna) tarjoavat sekä käytännön apua että psykologista tukea naisille, jotka eri tavoin ovat joutuneet laittomuuksien kohteeksi. Ehkä kaikkein tärkein tuki, jota

naispäivystykset voivat tarjota pahoinpitelyn alaisiksi joutuneille ja uhan alla eläville naisille, on suojattu asuminen. Monet naispäivystykset tarjoavat myös juridista neuvontaa. Ruotsissa on kaksi keskusjärjestöä: Naispäivystysten ja tyttöpäivystysten keskusjärjestö (Riksorganisationen för kvinnojourer och tjejjourer i Sverige, ROKS) sekä Ruotsin Naispäivystysten Keskusliitto (Sveriges Kvinnojourers Riksförbund, SKR). Molempien järjestöjen (ROKS ja SKR) puitteissa toimii kasvava määrä nuorille naisille tarkoitettuja tyttöpäivystyksiä. Terrafem on päivystys, joka on tarkoitettu ulkomaalaisyntyisille naisille ja tytöille ja jonka puitteissa toimii valtakunnanlaajuinen päivystävä puhelin, jossa tarjotaan tukea ja neuvoja yli 40 eri kielellä. Miespäivystys (Mansjourerna) antaa tukea miehille, jotka ovat joutuneet pahoinpitelyn kohteeksi ja miehille, jotka itse ovat pahoinpidelleet naisia. Jälkimmäisessä tapauksessa miehet voivat saada apua aggressiivisuutensa käsittelyssä ja tukea väkivallan käytön lopettamiseksi. Luvussa Yhteystiedot löydät luettelon yllä mainituista ja muista vapaaehtoisjärjestöistä. Valtakunnalliset keskusjärjestöt voivat välittää yhteyden paikallisiin yhdistyksiin. OIKEUDENKÄYNTI Tuomioistuimen syytösharkinta tapahtuu kokouksessa, jota sanotaan oikeudenkäynniksi tai pääkäsittelyksi. Jos olet hakenut vahingonkorvausta, myös päätös siitä käsitellään samassa oikeudenistunnossa. Kutsu oikeuteen Asianomistajana sinut voidaan kutsua oikeudenkäynnin istuntoon, jos syyttäjä on vaatinut, että sinua on kuultava tapauksesta tai jos olet hakenut vahingonkorvausta. Jos olet saanut kutsun asian pääkäsittelyyn, on tärkeää, että olet paikalla. Lue kutsu tarkasti läpi. Huomioi erityisesti, että jos sairastut tai sinulla on joku muu mielestäsi hyväksyttävä syy oikeudesta pois jäämiseen, sinun on otettava yhteyttä tuomioistuimeen ennen oikeudenkäyntiä. Tuomioistuin antaa sinulle tiedon siitä, onko sinun on tultava paikalle vai hyväksytäänkö poissaolosi. Kutsu on voimassa kunnes saat muun tiedon. Jos et ole läsnä oikeudenistunnossa vaikka poissaoloosi ei ole laillista syytä, sinut voidaan määrätä maksamaan tietty summa, ns. uhkasakko, josta mainitaan kutsussa. On myös mahdollista, että sinut haetaan tuomioistuimeen poliisivoimin. Asian käsittely oikeudessa Oikeudenkäyntiin osallistuvat tuomarit, syyttäjä ja rikoksesta epäilty, jota nyt kutsutaan syytetyksi. Oikeus koostuu tavallisesti neljästä tuomarista: yksi juristituomari, joka toimii puheenjohtajana, ja kolme poliittisin perustein nimitettyä lautamiestä, ns. maallikkotuomaria. Heidän lisäkseen salissa on pöytäkirjanpitäjä, joka on tuomioistuimen palkkaama. Muut oikeudenkäynnissä yleensä mukana olevat henkilöt ovat puolustusasianajaja, asianomistaja ja todistajat. Sinulla, joka olet rikoksen uhri ja asianomistaja, voi olla mukanasi myös oikeudenkäyntiavustaja, joka on lakimies, jonka tehtävänä on auttaa sinua ennen oikeudenkäyntiä ja myös sen aikana. Tarvittaessa mukana on myös tulkki ja sinulla on oikeus ottaa mukaasi myös tukihenkilö. Koska oikeudenkäynti useimmiten on julkinen, myös muita henkilöitä saattaa olla paikalla kuulijoina. Tukihenkilöiden ja kuulijoiden on oltava aivan hiljaa oikeudenkäynnin aikana. Jos oikeudenkäynnissä käsitellään hyvin arkaluontoisia asioita, tuomioistuin voi päättää, että vain tietyt henkilöt saavat olla läsnä oikeussalissa. Silloin sanotaan, että neuvottelut tapahtuvat suljettujen ovien takana.

Asian pääkäsittelyssä tuomioistuimen edessä käydään suullisesti läpi ne kohdat, joilla on merkitystä oikeusasiassa. Syyttäjä selvittää kuinka hän on käsittänyt, että rikos on tapahtunut. Sitä sanotaan asianesitykseksi. Sen jälkeen kuullaan sinua asianomistajana, sitten syytettyä ja lopuksi mahdollisia todistajia. Oikeussalissa sinä istut asianomistajana syyttäjän vieressä. Jos sinulla on kysyttävää asian käsittelyn aikana, voit kääntyä syyttäjän puoleen tai kysyä oikeudenkäyntiavustajaltasi, jos sinulla on sellainen. Jos olet hakenut vahingonkorvausta, myös se asia käsitellään samassa istunnossa, lue kohdasta Vahingonkorvaus. Sinun kuulemisesi tapahtuu tavallisesti niin, että ensin saat kertoa omin sanoin mitä asiassa on tapahtunut. Sen jälkeen syyttäjä ja syytetyn henkilön puolustusasianajaja asettavat sinulle kysymyksiä. Tuomarit voivat myös asettaa täydentäviä kysymyksiä. Asianomistajan kuulustelu on yleensä yksityiskohtaista, mikä useimmiten on välttämätöntä, jotta syyttäjä voi näyttää todeksi, että rikos on tapahtunut. Sen tähden on tärkeää, että sinä kerrot niin tarkkaan kuin mahdollista kaiken mitä muistat ja mitä olet kokenut, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Voi myös tuntua vaikealta tavata syytetty ja joissakin tapauksissa se voi olla pelottavaa. Jos luulet, ettet uskalla kertoa kaikkea syytetyn läsnä ollessa, sinun tulee mieluimmin jo hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä ilmoittaa tästä tuomioistuimelle, syyttäjälle tai oikeudenkäyntiavustajallesi. Oikeus voi siinä tapauksessa esimerkiksi päättää, että syytetyn on oltava eri huoneessa sinun kuulemisesi aikana. Syytetyllä on tosin oikeus kuulla kovaäänisen kautta sinun kuulusteluasi. Jos tunnet pelkoa jotain kuulijaa kohtaan, oikeus voi päättää että kyseinen henkilö poistetaan salista sinun kuulemisesi ajaksi. Oikeussali Tuomari, pöytäkirjanpitäjä ja lautamiehet Syyttäjä ja asianomistaja mukanaan mahdollisesti oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö Syytetty ja hänen puolustusasianajajansa Mahdollinen kuulustelun todistaja Mahdollinen kuulijayleisö Tuomio/päätös Kun oikeusasian pääkäsittely on suoritettu, tuomioistuin antaa asiassa päätöksen. Joskus tuomio julistetaan suullisesti sen harkinnan jälkeen, joka tapahtuu välittömästi oikeudenkäynnin loputtua. Usein kuitenkin tuomion julistamiseen voi kulua kaksi viikkoa ja poikkeustapauksissa jopa kauemmin. Tuomioistuin ilmoittaa ajankohdan jolloin tuomio julistetaan. Sinä päivänä tuomioistuimen kansliaan voi soittaa ja saada siten tiedon tuomioistuimen päätöksestä. Jos olet vaatinut vahingonkorvausta, saat

postitse automaattisesti ja maksutta tuomion kirjallisena yhtenä kappaleena. Muussa tapauksessa saat esittää joko syyttäjälle tai tuomioistuimelle toivomuksesi saada tuomion kirjallisena. Päätöksestä valittaminen /muutoksenhaku Se osapuoli, joka ei ole tyytyväinen käräjäoikeuden (tingsrätten) tuomioon, voi valittaa päätöksestä hovioikeuteen (hovrätten). Muutoksenhakuojeet ovat mukana tuomiokirjelmässä. Tietyissä tapauksissa muutoksenhakuun tarvitaan lupa, jotta asia voidaan saada hovioikeuden harkittavaksi. Jos tuomiosta valitetaan, seurauksena on usein uusi oikeudenkäynti hovioikeudessa. Joissakin yksinkertaisissa tapauksissa hovioikeus voi kuitenkin tehdä asiassa päätöksen pitämättä pääkäsittelyä. Hovioikeuden tuomiosta voidaan yleensä valittaa Korkeimpaan oikeuteen (Högsta domstolen). Korkein oikeus ottaa tosin harkintaansa ainoastaan oikeusasioita, joissa on tarpeen ohjaava päätös, ns. ennakkotapauksia, tai jos harkintaan on erityisiä syitä, kuten esimerkiksi käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa tapahtunut vakava virhe. Käytännössä siis hovioikeus on useimmissa tapauksissa viimeinen instanssi. Kulut ja tulonmenetys òikeudenkäynnin yhteydessä Jos sinut on kutsuttu oikeudenkäyntiin syyttäjän pyynnöstä, sinulla on oikeus saada korvausta niiden kustannusten osalta, jotka ovat syntyneet oikeuteen tulemisen johdosta. Joskus tuomioistuimen puheenjohtaja kysyy kuulustelusi lopussa, onko sinulla vaatimuksia kustannusten suhteen. Tavallisinta on tosin, että kysymys korvauksista esitetään tuomioistuimen vastaanotossa oikeudenkäynnin jälkeen. Silloin sinulla on mahdollisuus hakea korvausta ja saat myös tiedon sinulle maksettavan korvauksen suuruudesta. Korvaus maksetaan sinulle heti tuomioistuimen vastaanotosta. Suurten korvaussummien ollessa kyseessä, voi olla mahdollista saada ennakkomaksu, lähempiä tietoja saat tuomioistuimelta. Muut oikeudenkäyntikustannukset Jos syyttäjä ei esitä sinun vahingonkorvausvaatimustasi eikä sinulla ole apuna oikeudenkäyntiavustajaa, voit itse esittää vahingonkorvausvaatimuksen. Jos tästä koituu sinulle kustannuksia, esim. oma juridinen asiamies tai todisteiden esittämiskulut, sinulla on oikeus vaatia, että syytetty korvaa tämänkaltaiset oikeudenkäyntikulut. Jos syytetty tuomitaan maksamaan vaaditut vahingonkorvaukset, pääsääntönä on, että hänen on myös maksettava sinun oikeudenkäyntikulusi. Lisätietoja siitä miten oikeudenkäynti tapahtuu, miltä oikeussali näyttää ja paljosta muusta löydät nettisivulta Rikosuhriviranomaisen oikeudenkäyntikoulu (Brottsoffermyndighetens webbaserade rättegångsskola) osoitteesta www.rattegangskolan.se. Sieltä löydät myös oikeudenkäyntiä käsittelevän filmin, joka voi olla hyvä nähdä valmistuessasi oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäyntikoulu on ruotsiksi ja englanniksi. 10

VAHINGONKORVAUS JA MUUT KORVAUKSET Rikoksentekijä on periaatteessa velvollinen korvaamaan ne vahingot, jotka rikos aiheuttaa. Sitä sanotaan vahingonkorvaukseksi. Jos sinulla on vakuutus, se voi kattaa osan vahingoista. Jos rikoksentekijä ei pysty maksamaan vahingonkorvausta eikä sinulla ole vakuutusta, joka kattaa vahingot kokonaan, sinulla on joissakin tapauksissa mahdollista saada taloudellista hyvitystä valtiolta, ns. rikosvahingonkorvausta. Vahingonkorvaus Vahingonkorvauksen hakeminen Sinä voit vaatia vahingonkorvausta periaatteessa kaikista vahingoista, jotka ovat syntyneet rikoksen yhteydessä. Vahingonkorvausvaatimus otetaan harkittavaksi yleensä yhtä aikaa kun tuomioistuin tekee päätöksen syytetyn syyllisyydestä rikokseen. Vahinkoa kärsineen on vaadittava vahingonkorvausta rikoksen tekijältä eli vahingon aiheuttajalta. Asian helpottamiseksi syyttäjän tulee valmistella ja esittää vaatimuksesi vahingonkorvauksesta oikeudenkäynnin yhteydessä, jos niin haluat. Poikkeustapauksia ovat vain vahingonkorvaukset, jotka vaativat laajoja selvityksiä tai joissa korvausvaatimus voidaan todeta ilmeisen aiheettomaksi, toisin sanoen vaatimuksella ei ole yhteyttä rikokseen tai vaatimus on paljon suurempi kuin yleensä vastaavissa tapauksissa. Jos haluat korvausta vahingoista, jotka ovat kohdanneet sinua rikoksen seurauksena, sinun tulee ilmoittaa siitä jo poliisikuulustelussa. Sinun tulee tuolloin myös sanoa, jos haluat että syyttäjä auttaa sinua vahingonkorvauksen hakemisessa. Vahingonkorvauksen saaminen Vaikka tuomioistuin tuomitsee syytetyn maksamaan vahingonkorvausta, se ei kuitenkaan tarkoita että rahat tulevat automaattisesti sinulle. Monissa tapauksissa rikoksentekijä ei pysty maksamaan tai ei maksa vapaaehtoisesti. Sinä voit saada apua Kruununvoutiviranomaiselta (Kronofogdemyndigheten) vahingonkorvausmaksun lunastamisessa. Tuomioistuin lähettää automaattisesti kopion tuomiosta kruununvoudille, joka jonkin ajan kuluttua ottaa sinuun yhteyttä kirjeitse ja kysyy haluatko apua korvauksen maksun lunastamisessa. Jos haluat apua, sinun on täytettävä kirjeen mukana saamasi kaavake ja lähetettävä se takaisin Kruununvoutiviranomaiselle, joka sitten tutkii rikoksentekijän taloudellisen tilanteen. Jos tutkimus osoittaa, että rikoksentekijällä on ulosmitattavaa omaisuutta tai ulosmitattavia tuloja, kruununvouti huolehtii siitä, että saat vahingonkorvaussumman. Kruununvoutiviranomaiselta saamasi apu ei maksa sinulle mitään. Vakuutukset Vaikka rikoksentekijä olisi tuntematon ja rikosilmoitus poliisille ei voi johtaa syytteen nostamiseen ja tuomioon, sinulla silti on mahdollisuus saada korvausta. Sama pätee, jos rikoksentekijä on tunnettu, mutta hän ei pysty maksamaan vahingonkorvausta. Monilla on jonkinlainen vakuutus, joka korvaa rikosten aiheuttamia vahinkoja. Kotivakuutus maksaa korvausta varkaustapauksissa, sekä myös päällehyökkäyksissä kuten esimerkiksi pahoinpitely- ja raiskaustapauksissa. Useilla on myös tapaturmavakuutus, esimerkiksi ammattiyhdistyksen kautta, josta voidaan maksaa korvausta myös henkilövahingoista, jotka ovat rikoksen aiheuttamia. Useimmilla työssäkäyvillä on suojanaan työmarkkinavakuutus, joka kattaa työssä aiheutuneet vahingot. Ehtona useimmissa vakuutuksissa on, että sinä itse maksat tietyn omavastuusumman. Muut ehdot voivat tavalla tai toisella rajoittaa oikeutta korvaukseen. Sinun vakuutusyh 11

tiösi voi antaa tietoa niistä ehdoista, jotka koskevat juuri sinun vakuutustasi. Tärkeää on, että niin pian kuin mahdollista teet rikoksesta ilmoituksen vakuutusyhtiöllesi. Rikosvahingonkorvaus Useissa tapauksissa rikoksentekijältä ei saa sitä vahingonkorvaussuoritusta, johon olet oikeutettu, joko siksi että hän on tuntematon tai koska hän ei ole maksukykyinen. Jos sinulla ei myöskään ole vakuutusta, joka kattaa vahingot kokonaan, voit tietyissä tapauksissa saada korvausta valtiolta. Tätä korvausta sanotaan rikosvahingonkorvaukseksi ja se hoidetaan Rikosuhriviranomaisen (Brottsoffermyndigheten) toimesta. Niissä tapauksissa, kun rikoksentekijä on tuntematon, vaatimuksena mahdolliselle rikosvahingonkorvaukselle on, että asiassa on suoritettu tutkimus, esimerkiksi esitutkinta, joka osoittaa että sinä olet todella joutunut rikoksen kohteeksi, eikä tapahtuma ollut vain onnettomuus. Rikosilmoitus on aina täytynyt jättää poliisille. Jos rikoksesta epäilty henkilö pystytään osoittamaan, vaatimuksena on periaatteessa, että hän saa langettavan tuomion tai rangaistusmääräyksen. Jos Ruotsi on sinun asuinpaikkasi, voit saada rikosvahingonkorvausta myös jos rikos on tapahtunut ulkomailla. Vakuutusyhtiöiden käyttämää omavastuusummaa vastaava summa vähennetään myös rikosvahingonkorvauksesta. Henkilövahingot Ensi sijassa korvataan sinua kohdanneet henkilövahingot. Sekä psyykkisistä että fyysisistä vahingoista, jotka olet saanut rikoksen seurauksena, voidaan maksaa korvaus. Nämä vahingot voivat olla esimerkiksi seuraavia: Lääkärikäynneistä, keskusteluterapiasta ja muusta hoidosta koituneet kulut, jotka ovat syntyneet vahingon seurauksena, tulojenmenetys, kipu ja särky, esim. koettu kipu ja mielipaha sairauskauden aikana, pysyvät vammat, esim. arvet, terveiden hampaiden menetys, näön tai kuulon alentuma. Jos olet saanut henkilövahingon, korvausta voidaan maksaa myös vahingoittuneista vaatteista, silmälaseista, hammasproteeseista ja vastaavasta, joita käytit rikoshetkellä. Loukkaus Monet rikokset oikeuttavat myös korvaukseen loukkauksesta. Sellainen oikeus on, jos rikoksen katsotaan aiheuttaneen vakavan loukkauksen henkilökohtaista integriteettiäsi, yksityiselämääsi ja ihmisarvoasi kohtaan. Useimmissa tapauksissa seksuaaliset väkivaltarikokset oikeuttavat kyseiseen korvaukseen loukkauksesta. Tämä pätee usein myös pahoinpitelytapauksissa sekä kotirauhanrikkomisen, laittoman uhkailun, ryöstön ja lähestymiskiellon rikkomisen ollessa kyseessä. Tavara-, omaisuus- ja puhtaat taloudelliset vahingot Mahdollisuudet saada rikosvahingonkorvausta tavaravahingoista, esim. varkauden yhteydessä, tai puhtaissa omaisuusvahingoissa, esim. petoksen yhteydessä, ovat hyvin pienet. Korvausta sellaisesta vahingosta voi saada ainoastaan, jos rikoksentekijä rikoshetkellä oli sisäänkirjoitettuna vankeinhoitolaitoksessa, tietyssä nuorten tai väärinkäyttäjien hoitokodissa tai tutkintavankeudessa. Vahinko on voitu aiheuttaa esim. karkumatkalla tai loman aikana. Korvausta tavara- tai omaisuusvahingoista, jos tekijä ei kuulu edellä mainittuun ryhmään, maksetaan ainoastaan erityisen vaikeissa tapauksissa, esimerkiksi jos vahinko vakavasti horjuttaa kykyäsi elättää itsesi tai perheesi. 12

Mobiltelefon 1. SÖKANDE Här ska du som söker brottsskadeersättning fylla i dina personuppgifter. Om t.ex. ett barn är sökande ska barnets uppgifter fyllas i. 2. VÅRDNADSHAVARE, OMBUD etc. Vid gemensam vårdnad ska uppgifter om båda vårdnadshavarna lämnas. Om du företräds av ombud, t.ex. en advokat, vid ansökan om brottsskadeersättning ska fullmakt i original som visar dennes behörighet att företräda dig bifogas. Om det t.ex. finns både vårdnadshavare och ombud kan information om detta lämnas under ytterligare upplysningar på ansökans sista sida. Företrädare för dödsbo ska bifoga dödsboanmälan eller bouppteckning samt fullmakt i original från samtliga dödsbodelägare. 6. SKADEVÅLLARES BETALNINGSFÖRMÅGA Om skadevållare är känd kan ersättning endast lämnas om han/hon/de inte kan betala ett skadestånd och detta måste styrkas. Har domstolen fastställt skadeståndsskyldighet ska redovisning från kronofogdemyndigheten avseende samtliga skadevållare bifogas. 8. UPPGIFTER OM SJUKVÅRD OCH SJUK- SKRIVNINGSTID Här ska du fylla i namn på sjukhus, vårdcentraler, privatläkare, psykologer, tandläkare osv. som eventuellt besökts. Kom ihåg att i sådana fall även uppge den klinik/avdelning som varit aktuell. Här ska även uppgifter om ev. sjukskrivningstid lämnas. Kom ihåg att bifoga ev. sjukskrivningsintyg. Reviderad mar 2007 ANSÖKAN om brottsskadeersättning för per son ska da och kränkning 1. SÖKANDE (var god texta) Efternamn Personnummer Adress Postadress (postnummer och ortnamn) Telefon bostad (inkl. riktnummer) Mobiltelefon Plusgiro-/Personkontonummer (om du vill få ev. ersättning insatt på konto) Bankkontonummer inkl. clearingnr. (om du vill få ev. ersättning insatt på konto) Klientmedelskonto 4. POLISANMÄLAN Tilltalsnamn Yrke/titel Telefon arbete (inkl. riktnummer) 2. VÅRDNADSHAVARE OMBUD STÄLLFÖRETRÄDARE Sätt kryss i tillämplig ruta Namn Adress Postadress (postnummer och ortnamn) Telefon (inkl. riktnummer) Fax (inkl. riktnummer) Har brottet polisanmälts? Ja Polisanmälans diarienummer (K-nummer): K- Polismyndighet och distrikt: Nej Denna yta är re ser ve rad för Brotts of fer myn dig het ens anteckningar 3. BROTTET Brottsskadeersättning lämnas endast för skador som uppkommit till följd av brott. Vilket datum och på vilken ort inträffade brottet? Kort beskrivning av brottet VÅRDNADSHAVARE 2 (vid gemensam vårdnad) LÄS BIFOGAT INFORMATIONSBLAD NOGA VID IFYLLANDET AV ANSÖKNINGSBLANKETTEN! Ange skälen under Ytterligare upplysningar, se ansökans sista sida 5. UPPGIFTER OM DOMSTOLSPRÖVNING Bifoga kopia av fullständig dom med bilagor samt bevis om laga kraft. Ingen domstolsprövning Namn Adress Postadress (postnummer och ortnamn) Telefon (inkl. riktnummer) Mobiltelefon Tingsrättens namn Målnummer datum Hovrättens namn Målnummer datum Högsta domstolen Målnummer datum Brottsoffermyndigheten Telefon Telefax E-post och hemsida Storgatan 49 090-70 82 00 090-17 83 53 registrator@brottsoffermyndigheten.se Box 470, 901 09 UMEÅ www.brottsoffermyndigheten.se 6. SKADEVÅLLARES BETALNINGSFÖRMÅGA Brottsskadeersättning kan endast utgå om det är visat att skadevållare, i de fall denne är känd, saknar betalningsförmåga. Har Du ansökt om utmätning hos kronofogdemyndigheten? Har kronofogdemyndigheten lämnat redovisning? Har Du fått ersättning från skadevållare eller via kronofogden? Ja Nej Belopp kr 7. FÖRSÄKRINGSSITUATIONEN Boendeförhållande vid skadetillfället Fanns det då någon annan vuxen skriven på samma adress? Obs! I det fall ni var skrivna på samma adress kan make/makas, sambos eller föräldrars försäkringar gälla vid Din skada. Uppge därför även dennes/deras personnummer samt eventuellt medlemskap i fackförbund. Hemförsäkring Olycksfallsförsäkring (enskild) Olycksfallsförsäkring (via facklig tillhörighet) Arbetsmarknadsförsäkringar (AFA) Annan försäkring (rese-, liv-, förenings-, företags- osv.) Var Du medlem i fackförbund vid skadetillfället? Inträffade skadan i arbetet eller resa till/från arbetet? Om arbetsskada: var arbetsgivaren ansluten till AFA? Har ersättning erhållits från någon annan? 8. UPPGIFTER OM SJUKVÅRD OCH SJUKSKRIVNINGSTID M.M. Har Du sökt sjukvård till följd av brottet? T.ex. sjukhus, vårdcentral, privatläkare, psykolog, tandläkare osv. Vårdinrättning/-ar Klinik/avdelning Vårdinrättningens adress Sjukskrivningstid (bifoga sjukintyg) Ej sjukskriven Sjukskriven fr.o.m. Inlagd på sjukhus fr.o.m. Försäkringskassa vid skadetillfället (lokalkontor) Egen fastighet Bostadsrätt Annat Ja Nej Ja Ja Brottsskadeersättning utgår inte om någon försäkring kan täcka skadan helt. Ja Nej Fanns vid skadetillfället någon av nedan nämnda försäkringar? Glöm inte make/makas, sambos eller föräldrars försäkringar. Namn Personnr. Fackförbund Namn Personnr. Fackförbund Skada anmäld Vilket förbund? Om ja, företagets org.nr: Om ja, är skadan anmäld? Från vem? Nej Nej Försäkringsbolag Nej Ja, en gång Två gånger Flera gånger t.o.m. t.o.m. Ja Utbetalt belopp kr Nej kr kr kr kr 4. POLISANMÄLAN En förutsättning för att ansökan om brottsskadeersättning ska tas upp är nästan alltid att en polisanmälan gjorts. Om dom finns behöver inte kopia på polisanmälan bifogas. Finns ingen dom - bifoga alltid polisanmälan. Exempel på hur polisens diarienummer kan se ut: K63790-04 5. UPPGIFTER OM DOMSTOLSPRÖVNING Här ska du ange om ärendet har prövats i domstol och i sådana fall i vilken tingsrätt eller hovrätt. Har Högsta domstolen prövat ärendet sätt ett kryss i rutan. Ett målnummer börjar oftast på B eller T. Exempel på hur ett målnummer kan se ut: B 1432-05. Finns en dom måste du bifoga hela domen, annars blir handläggningstiden för ditt ärende betydligt längre. Kom också ihåg att bifoga bevis om att domen vunnit laga kraft. 7. FÖRSÄKRINGSSITUATIONEN Det är viktigt att du fyller i denna del av ansökan med samtliga uppgifter om dina försäkringar vid skadetillfället. Brottsskadeersättning lämnas inte för den del av skadan som täcks av försäkring. Om du har en hem-, olycksfalls- eller annan försäkring måste skadan först anmälas till försäkringsbolaget och beslut från försäkringsbolag ska bifogas ansökan. Om skadan inträffat på arbetet eller vid resa till eller från arbetet måste skadan anmälas till AFA (Arbetsmarknadsförsäkringar) eller annan företagsförsäkring. Om det är osäkert om arbetsgivaren är ansluten till AFA eller annan företagsförsäkring fråga arbetsgivaren. I de fall där du är skriven på samma adress som exempelvis din sambo, maka/make eller förälder kan dennes försäkring gälla även övriga i hushållet. Kom därför ihåg att uppge sambo, maka/makes eller förälders namn och personnummer om ni bodde ihop vid skadetillfället. Uppge även sambo, maka/make eller förälders ev. medlemskap i fackförbund och kontrollera med det aktuella fackförbundet om du omfattades av deras försäkring. Väkivallan todistajaksi joutunut lapsi Lapsella voi olla oikeus rikosvahingonkorvaukseen, jos hän on joutunut sellaisen rikoksen todistajaksi jonka voidaan katsoa vahingoittaneen lapsen turvallisuuden- ja luottamuksentunnetta suhteessaan läheiseen henkilöön. Valtio on täten ottanut erityisen vastuun korvauksen maksusta lapsille, jotka ovat joutuneet lähellä olevaan henkilöön kohdistuneen rikoksen todistajiksi, vaikka lapsella ei olisikaan oikeutta saada vahingonkorvausta rikolliselta. Lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka oli alle 18-vuotias rikoksen tapahtuessa. Sanonta joutunut todistajaksi ( bevittnat ) tarkoittaa etupäässä, että lapsi on nähnyt tai kuullut kyseisen rikollisen teon. Määräyksessä tarkoitetaan tapauksia, joissa lapsi on joutunut todistajaksi esim. kun toinen lapsen vanhemmista tai muu lapselle läheinen henkilö on pahoinpidellyt tai uhkaillut lapsen toista vanhempaa. Kysymyksessä voi olla myös sisarusten joutuminen pahoinpitelyn kohteeksi. Arvioitaessa korvauksen myöntämistä rikosten yhteydessä, huomioon otetaan aina kunkin erillisen tapauksen kokonaistilanne ja olosuhteet. Hakemus Jotta rikosvahingonkorvausta voitaisiin maksaa, siitä on tehtävä kirjallinen hakemus täyttämällä erityinen lomake. Lomake voidaan tilata Rikosuhriviranomaiselta (Brottsoffermyndigheten). Pääsääntöisesti hakemus on jätettävä Rikosuhriviranomaiselle kahden vuoden kuluessa siitä kun asian oikeuskäsittely on päättynyt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi että sinulla on kaksi vuotta aikaa siitä laskien, kun tuomio tuli voimaan, tai siitä laskien kun esitutkinnasta luovuttiin. Jos esitutkintaa ei edes aloitettu, hakemus on jätettävä kahden vuoden kuluessa rikoksen tapahtumapäivästä laskien. Tietyissä tapauksissa hakemus otetaan harkittavaksi, vaikka se olisi jätetty liian myöhään. Tämä poikkeus koskee etupäässä lapsia, jotka eivät ole saaneet tarvittavaa apua oikeuksiensa valvonnassa. Ota yhteyttä Rikosuhriviranomaiseen (Brottsoffermyndigheten), poliisiin tai syyttäjään (åklagare), jos haluat lisätietoja vahingonkorvauksesta ja rikosvahingonkorvauksesta. Voit myös kääntyä Rikosuhri- tai naispäivystyksen (brottsoffer- eller kvinnojour) puoleen, jos tarvitset apua hakemuskaavakkeiden täytössä. Hakemuskaavakkeet löytyvät ruotsiksi ja englanniksi. INFORMATIONSBLAD OBS! Skicka inte in detta blad! ANSÖKAN om brottsskadeersättning för per son ska da och kränkning 1. SÖKANDE (var god texta) ANSÖKNINGSTID Efternamn Tilltalsnamn Adress Ansökan om brottsskadeersättning måste ha kommit in till Brottsoffermyndigheten inom två år från det att förfarandet hos polis, åklagare eller domstol avslutats. I de fall där förundersökning inte har inletts måste ansökan ha kommit in inom två år från det att brottet begicks. Om det finns synnerliga skäl kan Brottsoffermyndigheten pröva en ansökan även om den har kommit in för sent. Ange i så fall skälen under ytterligare upplysningar. Personnummer Yrke/titel Postadress (postnummer och ortnamn) GRUNDFÖRUTSÄTTNINGAR FÖR BROTTSSKADEERSÄTTNING Telefon bostad (inkl. riktnummer) Observera att brottsskadeersättning endast kan utgå om det är visat att skadevållare, i de fall denne är känd, saknar betalningsförmåga helt eller delvis. Ersättning kan inte utgå om någon försäkring kan täcka skadan helt. Plusgiro-/Personkontonummer (om du vill få ev. ersättning insatt på konto) Så här fyller du i din ansökan Bankkontonummer inkl. clearingnr. (om du vill få ev. ersättning insatt på konto) Brottsoffermyndigheten Telefon Telefax E-post och hemsida Denna yta är re ser ve rad för Brotts of fer myn dig het ens anteckningar Telefon arbete (inkl. riktnummer) Reviderad mar 2007 2. VÅRDNADSHAVARE OMBUD STÄLLFÖRETRÄDARE Namn Sätt kryss i tillämplig ruta Adress Postadress (postnummer och ortnamn) Telefon (inkl. riktnummer) Fax (inkl. riktnummer) Klientmedelskonto 3. BROTTET LÄS BIFOGAT INFORMATIONSBLAD NOGA VID IFYLLANDET AV ANSÖKNINGSBLANKETTEN! Brottsskadeersättning lämnas endast för skador som uppkommit till följd av brott. Vilket datum och på vilken ort inträffade brottet? Kort beskrivning av brottet VÅRDNADSHAVARE 2 (vid gemensam vårdnad) Namn Adress Postadress (postnummer och ortnamn) Telefon (inkl. riktnummer) Mobiltelefon 4. POLISANMÄLAN Har brottet polisanmälts? Ja Polisanmälans diarienummer (K-nummer): K- Polismyndighet och distrikt: Nej Ange skälen under Ytterligare upplysningar, se ansökans sista sida 5. UPPGIFTER OM DOMSTOLSPRÖVNING Bifoga kopia av fullständig dom med bilagor samt bevis om laga kraft. Ingen domstolsprövning Tingsrättens namn Målnummer datum Hovrättens namn Målnummer datum Högsta domstolen Målnummer datum Storgatan 49 090-70 82 00 090-17 83 53 registrator@brottsoffermyndigheten.se Box 470, 901 09 UMEÅ www.brottsoffermyndigheten.se 13

HENKILÖSUOJA Uhan alla elävien henkilöiden turvallisuutta voitaan parantaa tietyillä toimenpiteillä. Jotta nämä toimenpiteet olisivat tehokkaita, on tärkeää että ne suunnitellaan etupäässä poliisin kanssa, mutta myös yhteistyössä esim. sosiaalitoimen ja koulun kanssa. Poliisilla (Polisen) ja Verovirastolla (Skatteverket) on lisäksi tarjolla käytännön neuvoja, kuinka itse kukin voi lisätä turvallisuutta jokapäiväisessä elämässään. Lähestymiskielto Lähestymiskiellon avulla halutaan välttää tilanteita, jotka saattavat kehittyä vaaralliseen suuntaan. Lähestymiskielto on syntynyt ja sitä on käytetty etupäässä suojaamaan naisia uhkailuilta ja ahdisteluilta entisen aviomiehen tai asuinkumppanin taholta, mutta kielto voidaan määrätä myös lasten tai muiden uhattujen suojaksi. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilö joka uhkailee tai ahdistele sinua, kielletään tulemasta tapaamaan sinua, seuraamasta perässäsi tai muulla tavoin ottamasta yhteyttä sinuun esim. kirjeitse, puhelimitse, tekstiviestien tai ystävien kautta. Kielto voidaan myös laajentaa käsittämään oleskelua sinun asuntosi tai työpaikkasi lähettyvillä tai muissa paikoissa, jossa usein vietät aikaasi. Lähestymiskielto voidaan määrätä koskien myös henkilöä, joka asuu yhdessä uhkailun kohteena olevan henkilön kanssa. Tämänlainen kielto, jonka tarkoituksena on pitää uhkaileva henkilö loitolla kyseisestä asunnosta, annetaan vain jos uhatun henkilön asuinkumppanin hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suhteen on olemassa suuri rikoksen vaara. Syyttäjä päättää lähestymiskiellon määräämisestä. Jos syyttäjä ei määrää lähestymiskieltoa, voit pyytää että asia harkitaan uudelleen käräjäoikeudessa. Jos henkilö, jolle on määrätty lähestymiskielto, rikkoo kieltoa vastaan, hänet voidaan tuomita sakkorangaistukseen tai korkeintaan vuoden vankeusrangaistukseen. Tiedonantovelvollisuus Jos henkilö, joka on tehnyt rikoksen sinua kohtaan ja on siitä tuomittu vankeuteen tai suljettuun psykiatriseen hoitolaitokseen, on kärsimässä rangaistusta parhaillaan, mutta saa sieltä loman, karkaa, muutetaan toiseen laitokseen tai vapautetaan, laitoksen johto on velvollinen ilmoittamaan sinulle tilanteen muutoksesta. Asianomistajana sinulta on kysyttävä haluatko edellä mainittuja tilanteita koskevia tietoja. Suojatut henkilötiedot Jos uhkailun tai muunlaisten ahdistelujen takia haluat pitää osoitteesi salassa, sinun on mahdollista saada erityinen salassapitomerkintä, ns. estemerkintä, väestörekisteriin. Estemerkintä siirtyy myös muihin julkisiin rekistereihin, joihin tiedot poimitaan väestörekisteristä, esim. auto- ja ajokorttirekisteriin. Toinen tapa suojata henkilötietoja on, että uhan alla elävä henkilö, joka on muuttanut tai aikoo muuttaa, saa väestörekisterissä säilyttää entisen osoitteensa (kvarskrivning). Hakemus henkilötietojen suojaamisesta, joko salassapitomerkinnällä tai vanhan osoitteen säilyttämisellä rekisterissä, täytetään sen paikkakunnan verotoimistossa, jossa olet väestörekisterin mukaan kirjoilla. On tärkeää, että itse kerrot henkilötietojesi suojaamisesta, kun olet yhteydessä eri virastoihin. Sinun on myös oltava hyvin varovainen yhteyksissä järjestöihin, yrityksiin ja muihin tahoihin. Nimenmuutos Toimenpide, jolla myös voi parantaa suojaa, on nimen vaihtaminen. Jos vaihtaa sukunimensä toisen oman vanhemman sukunimeen, siitä tarvitsee vain tehdä ilmoitus Verotoimistolle (Skatteverket). Nimenmuutos johonkin aivan toiseen sukunimeen vaatii Patentti- ja Rekisterihallituksen (Patent- och registreringsverket) myöntämän luvan. 14

Turvapaketti Joidenkin henkilöiden kohdalla uhkatilanne on niin vakava, että on aiheellista ottaa käyttöön turvapaketti. Paketti, joka sisältää kännykkäpuhelimen ja hälytysjärjestelmän, voidaan erityisharkinnan jälkeen lainata paikalliselta poliisilaitokselta. Muutetut henkilötiedot Erityisen vakavan rikoksen uhatessa henkeäsi, terveyttäsi tai vapauttasi, tai kun muiden suojatoimenpiteiden ei arvioida antavan tarpeellista turvaa, sinulle voidaan mahdollisesti myöntää uusi identiteetti eli tekaistut väärät henkilötiedot. Pyyntö tekaistujen väärien henkilötietojen myöntämisestä tehdään Poliisiylihallitukselle (Rikspolisstyrelsen). RIKOSUHRIEN REAKTIOITA Rikoksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa usein monia haitallisia seurauksia. Siitä voi koitua rahallista tappiota, fyysisiä vammoja, psyykkisiä reaktioita ja vaivoja sekä sosiaalisen elämän muutoksia. Seurauksiin sisältyy usein monia käytännön ongelmia. Kuinka ja missä määrin reaktiota esiintyy on hyvin henkilökohtaista ja reaktioiden vaikeusaste riippuu monesta eri tekijästä. Reaktioihin vaikuttavat muun muassa rikoksen ja tapahtuman laatu, rikosuhrin suhde rikoksen tekijään, rikosuhrin sosiaaliset olosuhteet ja persoonallisuustekijät. Vaikka rikos olisikin aiheuttanut taloudellisia huolia tai fyysisiä vammoja, kuitenkin rikosuhrin on yleensä kaikkein vaikein selvitä psyykkisestä tilanteesta, siitä että joku tarkoituksella on loukannut tai vahingoittanut häntä. Seksuaalirikokset johtavat yleensä katsoen vakavampiin psyykkisiin reaktioihin kuin väkivaltarikokset, jotka puolestaan johtavat vakavampiin reaktioihin kuin omaisuusrikokset. On hyvin yleistä, että rikoksen kohteeksi joutunut henkilö tuntee häpeää tapauksen johdosta, vaikka vastuu tapahtuneesta onkin rikoksentekijän. On myös tavallista tuntea kiukkua rikoksentekijää kohtaa, samoin vihaa ja kostonhalua. On tärkeää saada ilmaista näitä tunteita, esimerkiksi puhumalla asiasta toisten kanssa. Puhumalla asiasta voi samalla saada omat ajatuksensa järjestykseen ja siten on helpompi ymmärtää mitä todella on tapahtunut. Aika tavallista on, että rikosuhri yrittää selvitä rikoksen aiheuttamasta tuskaisuudesta erilaisin psykologisin puolustuskeinoin, kuten esimerkiksi kieltämisen tai mielestätorjumisen keinoin, mikä myös on psyykkisesti raskasta. Vaikea ja pitkäaikainen prosessi on edessä, kun myöhemmässä vaiheessa alkaa taas muistaa asioita jotka olisi pitänyt unohtaa. Jokainen henkilö reagoi omalla henkilökohtaisella tavallaan. Samanlaisella rikoksella saattaa olla erilainen vaikutus yleisestä elämäntilanteesta ja myös aikaisemmin kohdatuista loukkauksista ja väkivallasta riippuen. Esimerkiksi henkilö, joka ryöstetään jo toisen kerran, on vaarassa saada pahemman kriisireaktion kuin henkilö, jota ei ole aikaisemmin ryöstetty, etenkin jos ensimmäistä ryöstökokemusta ei ole työstetty ja eikä siitä ole päästy yli. Rikoksen toistuminen vaikeuttaa asianmukaista kriisikäsittelyä ja haavoittaa rikosuhria entisestään. Läheisissä suhteissa tapahtuva väkivalta, esim. vakava naisrauhanrikkominen tai seksuaalinen väkivalta, jota lapsen vanhempi kohdistaa lapseen, ovat yhä suuremmassa määrin vakavia ja vakavoituvia rikoksia, koska nämä rikolliset teot usein toistuvat. Koska nämä rikokset myös useimmiten tapatuvat omassa kodissa, rikoksen uhrilla ei ole mitään paikkaa, jossa hän voi olla rauhassa. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että rikoksen tekijä on henkilö, josta rikosuhri on sekä tunnepitoisesti, sosiaalisessa elämässään ja taloudellisesti riippuvainen. Muutokset väkivallan ja lämpimien tunteiden välillä 15

tuhoavat vähitellen tunnesiteet tällaisissa suhteissa. Vaarana on, että sekä rikosuhri ja rikoksen tekijä vähättelevät rikoksen vakavuutta. On myös tavallista, että rikoksentekijä syyllistää uhrinsa yhä kasvavassa määrin sanomalla, että tämä on itse aiheuttanut väkivallan. Läheisessä suhteessa väkivallan uhriksi joutuneen henkilön on usein välttämätöntä saada mahdollisuus omiin ajatuksiin, erossa rikoksentekijästä, jotta hän voisi kuvailla väkivallan keinot ja saisi mahdollisuuden muuttaa elämäntilannettaan. Ympäristön antaman tuen ja avun tarve on vaihtelevaa. Juridisen avun lisäksi monella on tarve myös jonkinlaisesta henkilökohtaisesta tuesta. Jos tarvitset tukea ja apua, käänny oman kuntasi sosiaalitoimen puoleen tai ota yhteys johonkin niistä vapaaehtoisjärjestöistä, joista näet luettelon tämän esitteen lopussa. 16

YHTEYSTIEDOT Vapaaehtoisjärjestöt Lasten Oikeudet Yhteiskunnassa (Barnens Rätt I Samhället, BRIS) Lasten tukipuhelin: 0200-230 230 BRIS aikuispuhelin: 077-150 50 50 info@bris.se www.bris.se Rikosuhripäivystysten Keskusliitto (Brottsofferjourernas Riksförbund, BOJ) Päivystyspuhelin: 0200-21 20 19 boj.riks@boj.se www.boj.se Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten vanhempainjärjestö (Föreningen Anhöriga Till Sexuellt Utnyttjade Barn, ATSUB) info@atsub.se www.atsub.se Valtakunnallinen järjestö seksuaalista väkivaltaa vastaan (HOPP Riksorganisationen mot sexuella övergrepp) info@hopp.org www.hopp.org Miesten Valtakunnallinen Kriisikeskus (Rikskriscentra för män) (Täältä voit saada esim. paikallisten miespäivystysten yhteystiedot) info@rikskriscentraforman.se www.rikskriscentraforman.se RFSL:n rikosuhripäivystys, Seksuaalisen yhdenvertaisuuden keskusliitto RFSL (Riksförbundet för homosexuellas, bisexuellas och transpersoners rättigheter), Päivystyspuhelin: 020-34 13 16 boj@rfsl.se www.rfsl.se Naispäivystysten ja tyttöpäivystysten keskusjärjestö (Riksorganisationen för kvinnojourer och tjejjourer i Sverige, ROKS) info@roks.se www.roks.se Insestin vastaisten Tukikeskusten Keskusjärjestö (Riksorganisationen stödcentrum mot incest, Rsci) Päivystyspuhelin: 08-696 00 95 rsci@swipnet.se www.rsci.nu Valtakunnallinen foorumi väkivallan kautta kuolleiden omaisille (Riksforum för anhöriga till våldsdödade, RAV) rav@rav.se www.rav.se Pelastakaa Lapset (Rädda Barnen) info@rb.se www.rb.se Ruotsin Punainen Risti (Svenska Röda Korset) info@redcross.se www.redcross.se 17

Ruotsin Naispäivystysten Keskusliitto (Sveriges Kvinnojourers Riksförbund, SKR) info@kvinnojour.com www.kvinnojour.com Terrafem (Maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä varten tarkoitettu päivystys monella eri kielellä) Päivystyspuhelin: 020-52 10 10 info@terrafem.org www.terrafem.org Poliisi (Polisen) Puh: 114 14 Hätätilanteessa soita: 112 www.polisen.se Viranomaiset ja muut palvelupisteet Ruotsin kunnat ja maakäräjät (Sveriges Kommuner och Landsting) 118 82 STOCKHOLM Puh: 08-452 70 00 Faksi: 08-452 70 50 info@skl.se www.skl.se (Tämän linkin kautta löydät myös oman kuntasi sosiaalitoimen yhteystiedot) Kansallinen naisten turvakeskus (Nationellt centrum för kvinnofrid, NCK) www.nck.uu.se NCK:n alaisuudessa toimii tukipuhelin, Naisten turvapuhelin (Kvinnofridslinjen) Päivystyspuhelin: 020-50 50 50 www.kvinnofridslinjen.se Syyttäjäviranomainen (Åklagarmyndigheten) Box 5553, 114 85 STOCKHOLM Puh: 08-453 66 00 Faksi: 08-453 66 99 registrator.riksaklagaren@aklagare.se www.aklagare.se Tuomioistuinlaitos (Domstolsverket) 551 81 JÖNKÖPING Puh: 036-15 53 00 Faksi: 036-16 57 21 domstolsverket@domstol.se www.dom.se Kruununvoutiviranomainen (Kronofogden) Asiakaskeskus, puh: 0771-73 73 00 kronofogdemyndigheten@kronofogden.se www.kronofogden.se 18

Oikeusapuvirasto (Rättshjälpsmyndigheten) Box 853 851 24 SUNDSVALL Puh: 060-13 46 00 Faksi: 060-13 46 40 registrator@rhm.dom.se www.rattshjalp.se Verovirasto (Skatteverket) Puh: 0771-778 778 www.skatteverket.se (Ota yhteyttä linkin ( Kontakta oss -länken) kautta löydät paikkakuntasi verotoimiston yhteystiedot) On myös mahdollista saada tukea muun toiminnan kautta, esimerkkejä sellaisista ovat Nuorten rikoksen uhrien tukikeskus (Stödcentrum för unga brottsoffer), Lastentalotoiminta (Barnahus) ja Turva-asunnot (Skyddade boenden). Lisätietoja voit kysyä omalta kunnaltasi. 19

RIKOSUHRIVIRANOMAINEN (BROTTSOFFERMYNDIGHETEN) huolehtii valtakunnanlaajuisesti kolmesta toimenpidealueesta: Rikosvahingonkorvaus (brottsskadeersättning) Oletko joutunut rikoksen kohteeksi? Erityisesti henkilövahingon ollessa kyseessä, sinulla on mahdollisesti oikeus saada taloudellista korvausta Rikosuhriviranomaisen (Brottsoffermyndigheten) kautta. Edellytyksenä on, että rikoksen tekijä ei itse voi maksaa vahingonkorvausta tai että mikään vakuutus ei kata vahinkoja kokonaan. Sinulla voi olla oikeus korvaukseen, vaikka rikoksen tekijä olisi tuntematon. On myös olemassa erityinen rikosvahingonkorvaus lapsille, jotka ovat joutuneet läheiseen kohdistuneen väkivallan todistajiksi. Rikosuhrirahasto (brottsofferfonden) Rikosuhrirahaston tehtävänä on tukea erimuotoisia rikosten uhreihin suuntautuvia hankkeita ja rikosuhreja koskevaa tutkimustyötä. Rahaston toiminta rahoitetaan pääasiassa perimällä erityinen 500 kruunun maksu kaikilta tuomituilta, joiden rikoksen perusteella voidaan määrätä vankeusrangaistus. Rahasto ottaa vastaan myös lahjoja ja lahjoituksia. Rahasto jakaa vuosittain varoja kaikkiaan yli 30 miljoonaa kruunun edestä. Hakemukset on jätettävä vuosittain viimeistään 1. huhtikuuta tai 1. lokakuuta. Tietokeskus (kunskapscentrum) Rikosuhriviranomainen sekä kerää että jakaa tietoa ja tutkimustuloksia, joiden toivotaan edistävän parempaa kohtelua ja ymmärtävämpää suhtautumista rikosten uhreja kohtaan. Tiedotus on tarkoitettu etupäässä virastoille, vapaaehtoisjärjestöille ja rikosten uhreille. Rikosuhriviranomainen järjestää myös koulutusta ja seminaareja, joiden kautta levitetään tutkimustyön tuloksia ja käytännön kokemuksia rikosuhrityön parissa. RIKOSUHRIVIRANOMAINEN BROTTSOFFERMYNDIGHETEN Box 470, 901 09 Umeå Puh: 090-70 82 00 Faksi: 090-17 83 53 registrator@brottsoffermyndigheten.se www.brottsoffermyndigheten.se www.rattegangsskolan.se 20