Radiantti 2/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.
Uusiutunut Radiantti Luet uudistunutta Radianttia. Kuten huomaat, lehdessä on säilytetty useita paperiversion piirteitä. Osa on kuitenkin korvattu tietokoneella, tabletilla tai jopa puhelimella luettavuuden parantamiseksi. Kaikki muutokset eivät ole varmastikaan aivan viimeisen päälle, joten toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta. Radiantin viimeisessä paperiversiossa (1-2014) selostin muutoksen välttämättömyyttä, joten en palaa en siihen. Sen sijaan on syytä kertoa uusien tuulien puhaltavan myös yhdistyksessä. Kesäaikana tähtitornia kunnostetaan, sinne asennetaan uusia laitteita, ja ennen kaikkea, jäsenkunnan kurssitukseen, luentoihin ja havaintomahdollisuuksia tullaan entisestään panostamaan. Nykyiset havaintolaitteet alkavat olla sen verran teknisiä, että ilman koulutusta niiden käyttäminen ei ole mahdollista. Koulutusta tarjotaan ensihavaintokaudella niin jäsenilloissa kuin erillisillä kursseilla. Kesäaikana tarjoamme jäsenistölle mahdollisuuksia tehdä havaintoja Auringosta ja kirkkaimmista planeetoista. Elämme juuri näinä kuukausina auringonaktiivisuus huippua, joka toistuu vasta ensivuosikymmeneen puolivälissä. Auringon monet ilmiöt ovatkin juuri voimakkaimmillaan ja helpoimmin havaittavissa. Jos olet kiinnostunut näistä tähtiharrastuksen osa-alueesta, seuraa siis yhdistyksen nettisivun semaforia. Siellä kerromme milloin tähtitorni on avoinna tähän tarkoitukseen. Kansikuva Radiantti Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 31. vuosikerta Julkaisija Tampereen Ursa ry. PL. 18, 33501 Tampere Toimitus Päätoimittaja Kari A. Kuure kari.kuure@tampereenursa.fi Radiantti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Toimitukselle osoitettu aineisto tulee olla perillä ilmestymiskuukauden ensimmäisenä päivänä. Lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja kuvista ei makseta käyttökorvauksia. NGC281 Kaukoputki: TS PHOTOLINE Triplet APO Teleskop 102/700 mm; kamera: Starlight Xpress Trius SX-694 mono; suodattimet: Baader Planetariun SII 8 nm, Baader Planetariun OIII 8.5 nm, Baader Planetariun H-alfa 7 nm; valotusaika: yhteensä 4,5 tuntia. Kuvan otti Jouni Raunio. 2
Sisällyluettelo Kesän tähtitaivas... 4 Kesäaika voi olla erittäin hyvää havaintoaikaa useille erilaisille kohteille. Aurinko on korkealla taivaalla ja sen havaitseminen ei voisi olla helpompaa, kunhan vain muistaa muutaman turvallisuuteen vaikuttavan tekijän. Muita mielenkiintoisia kohteita ovat kirkkaat planeetat, joiden havaitseminen on mahdollista vaaleasta kesäyöstä huolimatta. Joitakin kirkkaimpia tähtiä voi myös nähdä ja käyttää niitä vaikka kaukoputken jalustan suuntaamiseen. Galileo täydentyy... 10 ESA vie avaruuteen kuusi uutta Galileo-järjestelmän satelliittia tämän vuoden aikana. Ensimmäiset kaksi laukaistaan kesäkuussa, seuraavat lokakuussa ja viimeiset joulukuussa. Näin ollen toimivien satelliittien yhteismäärä nousee kymmeneen. Yuri s Night Space Party Lenin-museon tapaan... 12 Satu Mäkelä kävi Tampereen Ursan edustajana vuosittain järjestettävässä Yuri s Night -tapahtumassa Lenin-museossa. Seuraavassa hänen lyhyt raportti tilaisuudesta. Tähtipäivät Inarissa... 14 Tähtipäivät on joka vuosi järjestettävä tapahtuma jonka tarkoituksena on koota harrastajia yhteen sekä järjestää yleisölle suunnattuja esitelmiä ja kertoa tähtiharrastuksesta. Tänä vuonna valtakunnalliset Ursan tähtipäivät järjestettiin Inarissa 21. 22.3.2014. Järjestäjänä toimi Ohcejoga Utsjoen Ursa ry. Tapahtuman teemana olivat Neitokäräjät eli Seulaset, pohjoissaameksi Nieida käreg. Minun matkani Linnunradalla... 17 Tampereen Ursa hallitukseen varajäseneksi valittu Maria Lahtinen kertoo harrastuksensa alkuvaiheista, liittymisestä yhdistykseen ja kuinka harrastus on tuonut hänet tähtioppaaksi. Tampereen Ursa ry. tiedottaa... 20 Tampereen Ursa ry:n yhteistyökumppanit... 22 3
Kesän tähtitaivas Kari A. Kuure Kesäaika voi olla erittäin hyvää havaintoaikaa useille erilaisille kohteille. Aurinko on korkealla taivaalla ja sen havaitseminen ei voisi olla helpompaa, kunhan vain muistaa muutaman turvallisuuteen vaikuttavan tekijän. Muita mielenkiintoisia kohteita ovat kirkkaat planeetat, joiden havaitseminen on mahdollista vaaleasta kesäyöstä huolimatta. Joitakin kirkkaimpia tähtiä voi myös nähdä ja käyttää niitä vaikka kaukoputken jalustan suuntaamiseen. 4
Kesäkuu Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 2/2014 Aurinko viipyy horisontin yläpuolella Juhannuksen aikoihin jopa 18 tuntia. Näin ollen hämärälle yölle ei kovinkaan montaa tuntia jää, sillä Aurinko on horisontin alapuolella enimmillään vain muutaman asteen. Kesäkuun yöt voivat olla vielä viileitä, joten kaukoputken ääressä täytyy olla lämpimästi pukeutunut ja useimmissa maastopaikoissa täytyy muistaa varustautua myös sääskikarkotteilla. Kuu on kesäaikana sillä osalla taivasta, millä Aurinko on talvella. Tästä syystä se näkyy matalalla jopa silloin, kun se on ylittämässä meridiaania. Havainnot pitäisikin tehdä juuri Kuun ollessa korkeimmillaan eteläisellä taivaanosalla. Kuu on korkeimmillaan pohjoisessa (18 ) 26.6. lähes uuden kuun aikaan ja syvimmällä eteläisellä taivaalla ( 20 ) 13.6. täydenkuun aikaan. Kuun vaiheet: 5.6. kello 23.39 kasvava puolikuu, 13.6. kello 7.11 täysikuu, 19.6. kello 21.41 vähenevä puolikuu ja 27.6. kello 11.08 uusikuu. Merkurius on näkyvissä kuukauden alkupäivinä iltahämärissä parin tunnin ajan. Ensimmäisen viikon jälkeen planeetan nousuaika kuitenkin siirtyy lähemmäksi auringonlaskua ja kuukauden puolivälissä kohteet painuvat horisonttiin yhtä aikaa. Merkuriuksen alakonjunktio on 20.6., joten senkään vuoksi se ei olisi kovin hyvin näkyvissä vaikka elongaatio Aurinkoon onkin 3,8. Ensimmäisen kesäkuun viikon jälkeen Merkurius on horisontin yläpuolella vain päiväaikana. Venus on näkyvissä 45 minuutista noin 1,5 tuntiin ennen auringonnousua. Planeetan kirkkaus ei ole suuren suuri ( 3,8 m ) vaikkakin se on selvästi näkyvissä. Kulmahalkaisija on aivan tyydyttävät 13,9 12 kaarisekuntia, joten jo aivan pienellä kiikarilla sen vaiheet pitäisi näkyä. Kesäkuu 2014 1.6. kello 10.18 Jupiter 6,2 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Kaksosten tähdistössä, kirkkaus 1,7 m, Kuun vaihe 11 % 5.6. kello 23.39 Kasvava puolikuu 8.6. kello 4.34 Mars 2,5 Kuusta pohjoiseen, [*], Neitsyen tähdistössä, kirkkaus 0,4 m, Kuun vaihe 71 % 10.6. kello 21.25 Saturnus 1,5 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Vaa an tähdistössä, kirkkaus 0,4 m, Kuun vaihe 92 % 13.6. kello 7.11 Täysikuu 14.6. kello 16.41 Pluto 1,6 Kuusta etelään, [*], Jousimiehen tähdistössä, kirkkaus 14,1 m, Kuun vaihe 97 % 18.6. kello 13.51 Neptunus 4,1 Kuusta etelään, [*], Vesimiehen tähdistössä, kirkkaus 7,9 m, Kuun vaihe 64 % 19.6. kello 21.41 Vähenevä puolikuu 20.6. kello 2.28 Merkuriuksen alakonjunktio, Merkuriuksen elongaatio 3,8 21.6. kello 13.51 Kesäpäivänseisaus, Maan ja Auringon välinen etäisyys 152 026 251 km, Auringon kulmahalkaisija 31 28 24.6. kello 16.49 Venus 2,0 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Härän tähdistössä, kirkkaus 3,8 m, Kuun vaihe 7 % 26.6. kello 15.29 Merkurius 0,4 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Härän tähdistössä, kirkkaus 3,6 m, Kuun vaihe 0 % 27.6. kello 11.08 Uusikuu [*] Kohde ei ole näkyvissä ilmoitettuna aikana! 5
Mars on edelleen horisontin yläpuolella lähes koko yön. Ainoastaan parin aamutunnin aikana ennen auringonnousua se on horisontin alapuolella. Planeetan kirkkaus on vähenemässä, kuukauden alussa se on vielä 0,5 m mutta kuukauden lopulla vain 0 m. Maan ja Marsin välisen etäisyyden kasvaessa, sen kulmahalkaisijakin pienenee kuukauden alun 11,8:sta kuukauden loppupuolen 9,5 kaarisekuntiin. Jupiter on iltayöstä taivaalla ja laskee horisonttiin yön pimeimpinä hetkinä. Planeetan kirkkaus on edelleen 1,7 m tietämillä, joskin se on hieman alenemaan päin. Samoin käy pienessä määrin kulmahalkaisijalle, se putoaa kuukauden alun 33:sta kuukauden loppuun siirryttäessä hieman alle 32 kaarisekuntiin. Saturnus on myös yötaivaalla ja alkukuusta jopa etelässä illan hämärtyessä. Aamun koittaessa Saturnus laskee horisonttiin pari tuntia ennen auringonnousua. Planeetan sijainti taivaalla on hyvin etelässä (deklinaation 15 tietämillä), joten kovin korkealle se ei etelässäkään ollessaan nouse. Saturnuksen kulmahalkaisija on siedettävät 18,5 kaarisekuntia, joten sen renkaat näkyvät hienosti pienelläkin kaukoputkella. Kirkkaus sen sijaan ei ole kovinkaan suuri, joten visuaalisesti planeetta etsivien tulisi tietää sen paikka taivaalla hyvin tarkkasti. Uranus ja Neptunus ovat horisontin yläpuolella aamuhämärän aikaa, muta molempien planeettojen kirkkaudet ovat sitä luokkaa, että ilman goto-ohjattua kaukoputkea ne jäävät löytymättä ja näkemättä. Heinäkuu Heinäkuu on kesäkuun toisinto, vaikkakin hämärän suhteen peilikuva. Silti kuukauden loppuun mennessä yötaivas ei juuri ole vielä tummentunut ja taivaalta voi nähdä käytännössä vain kirkkaimmat kohteet. Heinäkuun yöt ovat yleensä hyvin lämpimiä, joten hieman kevyemmälläkin vaatetuksella kaukoputken ääressä ei kylmän pitäisi ahdistella. Sen sijaan sääsket kyllä pitävät huolen, että tähtiharrastus ei muutu liian mukavaksi. Aurinko on horisontin yläpuolella 18 17,5 tuntia. Maapallo saavuttaa ratansa kaukaisimman pisteen (aphelin) 4.7. kello 3.11. Heinäkuu 2014 4.7. kello 3.11 Maa aphelissä, Maan ja Auringon välinen etäisyys 152 093 405 km, Auringon kulmahalkaisija 31 27 5.7. kello 14.59 Kasvava puolikuu 8.7. kello 6.02 Saturnus 1,2 Kuusta pohjoiseen, [*], Vaa an tähdistössä, kirkkaus 0,5 m, Kuun vaihe 76 % 12.7. kello 14.25 Täysikuu 12.7. kello 21.11 Merkuriuksen suurin läntinen elongaatio 20,7, näkyy aamulla, kirkkaus 0,5 m 19.7. kello 5.11 Vähenevä puolikuu 24.7. kello 21.44 Venus 5,3 Kuusta pohjoiseen, [*], Kaksosten tähdistössä, kirkkaus 3,8 m, Kuun vaihe 4 % 25.7. kello 19.28 Merkurius 6,0 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Kaksosten tähdistössä, kirkkaus 0,9 m, Kuun vaihe 1 % 27.7. kello 1.09 Jupiter 6,3 Kuusta pohjoiseen, [*], Kravun tähdistössä, kirkkaus 1,7 m, Kuun vaihe 0 % 27.7. kello 1.42 Uusikuu [*] Kohde ei ole näkyvissä ilmoitettuna aikana! 6
Kuu on tänä vuonna deklinaatioltaan pohjoisin 18 ja eteläisimmillään 20. Pohjoisin deklinaatio saavutetaan (23.7.) lähes uudenkuun aikaan ja vastaavasti eteläisin deklinaatio kasvavan kuun (10.7) aikaan. Näin ollen Kuu ei ole kovinkaan hyvin näkyvissä. Kuun vaiheet ovat: 5.7. kello 14.59 kasvava puolikuu, 12.7. kello 14.25 täysikuu, 19.7. kello 5.11 vähenevä puolikuu ja 27.7. kello 1.42 uusikuu. Merkurius on parhaiten näkyvissä heinäkuun kolmannella viikolla. Silloin se nousee horisontista parisen tuntia ennen auringonnousua. Kesäkuussa olleen alakonjunktion jälkeen planeetta on kirkastumassa ja saavuttaa kuukauden lopulla jo 1,4 m kirkkauden. Maan ja planeetan välisen etäisyyden kasvaessa kulmahalkaisija kuitenkin pienenee noin puoleen kuukauden alun 10 kaarisekunnin lukemista. Venus on myös näkyvissä aamutaivaalla. Se nousee reilun kaksi tuntia ennen auringonnousua ja on kirkkaudeltaan 3,8 m. Kulmahalkaisija hieman pienenee ja se on kuukauden lopulla noin 11 kaarisekuntia. Mars on horisontin yläpuolella iltataivaalla laskien horisonttiin puolen yön tietämissä, alkukuusta hieman sen jälkeen ja loppukuusta hieman sitä ennen. Mars himmenee hiljalleen, ollen kirkkaudeltaan noin 0,2 m ja kulmahalkaisija on vähenemään päin. Kuukauden lopulla se näkyy meille noin 8 kaarisekunnin kokoisena. Jupiterin elongaatio alkaa olla sen verran pieni, että se on horisontin yläpuolella vain päiväaikaan. Konjunktion se saavuttaa 24.7. kello 23.42, jolloin sen ja Auringon välinen etäisyys on vain 0,4. Saturnus on näkyvissä iltataivaalla. Se nousee iltapäivällä ja laskee horisonttiin puolenyön jälkeen. Planeetan kirkkaus on noin 0,6m ja on hieman himmenemässä. Kulmahalkaisija on noin 17 kaarisekuntia. Se on edelleen syvällä eteläisellä taivaalla ja tästä syystä se ei nouse kovinkaan korkealle ollessaan etelässä, mikä tapahtuu iltapäivän kuluessa. Uranus ja Neptunus ovat edelleen liian himmeitä näkyäkseen. Elokuu Elokuu on ensimmäinen kuukausi kesän kirkkaiden öiden jälkeen, jolloin voidaan tehdä havaintoja muistakin kohteista kuin kirkkaista planeetoista. Elokuu on myös hyvää aikaa opetella tähdistöjä, sillä hämärä kesäyö tuo näkyville suunnilleen vain ne tähdet, jotka näkyvät tähtikartoissa. Tästä syystä kartta ja tähtitaivas muistuttavat toisiaan kaikkein eniten. Samalla kun opiskelee tähtitaivasta, voi tarkkailla perseidien meteoriparvea, joka saavuttaa maksiminsa elokuun 12. päivän aamuna. Aurinko on horisontin yläpuolella 17 13,5 tuntia joten muutos on huomattava kuukauden kuluessa. Ensimmäiset pimeät hetket sydänyöllä alkavat 26.8. mutta jo pari viikkoa sitä ennen yöt ovat riittävän tummia visuaalihavaitsijallekin. Kuu saavuttaa pohjoisimman deklinaationsa 20.8., jolloin se on jo lähellä uusikuuta. Eteläisimmän deklinaationsa se saavuttaa 7.8., ja silloin se on lähellä täysikuuta ja näkyy etelämeridiaanilla noin 9 korkeudella. Tällöin Kuu on näkyvissä noin 6 tuntia iltataivaalla. Kuun vaiheet: 4.8. kello 3.50 kasvava puolikuu, 10.8. kello 21.09 täysikuu, 17.8. kello 15.28 vähenevä puolikuu ja 25.8. kello 17.13 uusikuu. Merkurius on hyvin lähellä Aurinkoa (pieni elongaatio), joten sen näkeminen voi olla vaikeaa, ja onnistunee kuukauden ensimmäisen viikon aikana juuri ennen auringonnousua. Tällöinkin horisontin täytyy olla näkyvissä ja täysin pilvetön. Merkurius laskee suunnilleen auringonlaskun aikaan. 7
Elokuu 2014 Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 2/2014 2.8. kello 19.38 Jupiter 1,0 Merkuriuksesta etelään, [*](päiväaika), Kravun tähdistössä, Jupiterin kirkkaus 1,7 m, Merkuriuksen kirkkaus 1,6 m 3.8. kello 12.07 Mars 1,6 Kuusta etelään, [*], Neitsyen tähdistössä, kirkkaus 0,4 m, Kuun vaihe 43 % 4.8. kello 3.50 Kasvava puolikuu 4.8. kello 12.40 Saturnus 0,8 Kuusta pohjoiseen, [*], Vaa an tähdistössä, kirkkaus 0,7 m, Kuun vaihe 53 % 8.8. kello 7.42 Merkurius yläkonjunktiossa, Merkuriuksen elongaatio 1,8 10.8. kello 21.09 Täysikuu 12.8. kello 5.39 Neptunus 3,7 Kuusta etelään, [*](päiväaika), Vesimiehen tähdistössä, kirkkaus 7,8 m, Kuun vaihe 97 % 13.8. kello 0 3 Meteoriparvi perseidit, maksimin keskimääräinen ZHR luku 100, Kuun valaistun osan suuruus 96 % 14.8. kello 19.27 Uranus 0,2 Kuusta etelään, [*], Kalojen tähdistössä, kirkkaus 5,8 m, Kuun vaihe 79 % 17.8. kello 15.28 Vähenevä puolikuu 18.8. kello 7.06 Jupiter 0,2 etelään Venuksesta, [*](päiväaika), Kravun tähdistössä, Jupiterin kirkkaus 1,7 m, Venuksen kirkkaus 3,8 m, Kuun vaihe 43 % 23.8. kello 20.26 Jupiter 6,4 Kuusta pohjoiseen, [*], Kravun tähdistössä, kirkkaus 1,7 m, Kuun vaihe 3 % 24.8. kello 7.50 Venus 6,3 Kuusta pohjoiseen, [*](päiväaika), Kravun tähdistössä, kirkkaus 3,8 m, Kuun vaihe 1 % 25.8. kello 17.13 Uusikuu 27.8. kello 7.31 Merkurius 4,0 Kuusta pohjoiseen, [*], Leijonan tähdistössä, kirkkaus 0,4 m, Kuun vaihe 2 % 27.8. kello 16.13 Saturnus 3,6 Marsista pohjoiseen, [*](päiväaika), Vaa an tähdistössä, Saturnuksen kirkkaus 0,7 m, Marsin kirkkaus 0,6 m, Kuun vaihe 3 % 29.8. kello 17.18 Neptunus oppositiossa, Vesimiehen tähdistössä, kirkkaus 7,8 m. [*] Kohde ei ole näkyvissä ilmoitettuna aikana! Venusta voi havaita aamuhämärissä. Se nousee horisontista hieman yli 2 tuntia ennen auringonnousua. Planeetan kirkkaus on 3,8 m mutta elongaatio vähenee kuukauden aikana 22,5:sta 14,7 :een. Näin ollen kirkas taustataivas heikentää sen näyttävyyttä. Mars laskee koko kuukauden ajan noin tunnin auringonlaskun jälkeen. Tästä syystä planeetan vaatimaton kirkkaus (noin 0,5 m ) ei riitä sen näkemiseen visuaalisesti ja goto-ohjatulla kaukoputkellakin se näkyy juuri ja juuri jos onnistuu löytämään taustataivasta riittävästi himmentävän suurennuksen. Marsin kulmahalkaisija on noin 7 kaarisekuntia, joten kovin monia yksityiskohtia siitä ei enää voi nähdä, tärkeimmät kuitenkin. Jupiter näkyy aamuyöstä: kuukauden alkupuolella se nousee horisontista vain noin tunnin ennen mutta loppukuusta jo yli kolme tuntia ennen auringonnousua. Planeetan kirkkaus on noin 1,6 m ja kulmahalkaisija hieman alle 32 kaarisekuntia. Näillä arvoilla se olisi hienosti nähtävissä mutta etenkin alkukuusta vähäinen elongaatio voi vaikeuttaa visuaalihavaitsijaa planeetan löytämisessä. Saturnus on näkyvissä iltataivaalla. Se laskee horisonttiin noin 1,5 tuntia auringonlaskun jälkeen. Planeetan kirkkaus ei ole suuren suuri, vain 0,7 m tietämillä. Tästä syystä kirkas iltataivas voi tehdä Saturnuksen näkemisestä vaikeaa. Planeetan kulmahalkaisija on hieman alle 17 kaarisekuntia, joten renkaat yksityiskohtineen tulevat hienosti näkyville. Itse planeetassa on harvoin erottuvia yksityiskohtia ja nekin ovat usein matalakontrastisia. 8
Uranus nousee hieman alle tunnin auringonlaskun jälkeen ja on näkyvissä taivaalla seuraavaan päivään. Etelämeridiaanin se ylittää aamuhämärissä. Planeetan kirkkaus on 5,7 m ja kulmahalkaisija hieman yli 3 kaarisekuntia. Neptunus on näkyvissä vasta loppukuusta ensimmäisten pimeiden öiden aikaan. Silloin se on etelämeridiaanissa ja sitä voi etsiä Vesimiehen tähdistöstä. Sen paikka täytyy tietää tarkkaan tai käyttää goto-ohjattua kaukoputkea, sillä planeetan kirkkaus on vain 7,8 m. Mitään yksityiskohtia planeetasta ei voi odottaa näkevänsä; se näkyy meille kulmahalkaisijaltaan vain 2,5 kaarisekunnin kokoisena. Perseidien maksimi on 12.8 ja säteilypiste ylittää meridiaanin kello 7.07. Näin ollen 12. päivän aamuyön tunnit ovat parasta aikaa parveen kuuluvien meteorien näkemiseen. Parven näyttävyyttä kuitenkin himmentää lähes täysikuuna loistava Kuu. Näin ollen meteoribongari voi odottaa näkevänsä vain muutaman kirkkaan ja nopean meteorin tunnin aikana. Parveen kuuluvia meteoreja voi nähdä jo heinäkuun 17. päivästä alkaen ja niitä riittää vielä elokuun 24. päivään asti. Havaitessa täytyy olla huolellinen säteilypisteen määrittämisessä, sillä taivaalla voi esiintyä sporadisten meteorien lisäksi viiteen muuhun parveen kuuluvia meteoreja. Venus ja Jupiter näkyvät koillisella taivaalla 18.8. kello 1.10 aikoihin. Venus on kohteista kirkkaampi ja näkyy aina auringonnousuun asti. Piirros Kari A. Kuure. 9
Galileo täydentyy Kari A. Kuure ESA vie avaruuteen kuusi uutta Galileo-järjestelmän satelliittia tämän vuoden aikana. Ensimmäiset kaksi laukaistaan kesäkuussa, seuraavat lokakuussa ja viimeiset joulukuussa. Näin ollen toimivien satelliittien yhteismäärä nousee kymmeneen. Taiteilijan näkemys Galileo-satelliiteista kiertoradoillaan. Kuva ESA. 10
Neljän satelliitin laukaisu viime vuodelta siirtyi teknisten ongelmien vuoksi. Ongelmat eivät ole vielä täysin ratkenneet, mutta ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain uskoo niiden selviävän ja laukaisujen onnistuvan suunnitellusti. Viime vuoden lopulla 8.12.2013 tuli tasan 20 vuotta yhdysvaltalaisen gps-järjestelmän käyttöönotosta. Idea gpsjärjestelmästä tuli Navstar Global Positioning System Joint Program Office (JPO) johtajalta eversti Bradford Parkinson ilta vuonna 1973. Idea kehittyi ja jalostui ja lopulta järjestelmän ensimmäiset satelliitit ammuttiin avaruuteen vuosina 1977 1978. Järjestelmää täydennettiin 1980-luvulla, ja nykyinen gps-järjestelmä kehitettiin 1970-luvun prototyyppien perusteella. Ensimmäiset gps-järjestelmän satelliitit ammuttiin avaruuteen helmikuun 14. päivänä 1989. Koko 24 satelliitin lentue oli toiminnassa vuonna 1993. Mielenkiintoista on, että avaruudessa on edelleen toiminnassa neljä alkuperäistä gps-satelliittia. Yhdysvaltain gps-järjestelmä on sotilaallinen ja Yhdysvaltain puolustusministeriön hallinnassa. Järjestelmän ensimmäisinä vuosina sen siviilisovellusten tarkkuutta rajoitettiin, mutta myöhemmin siitä on luovuttu. Silti joissakin tilanteissa rajoituksia voidaan ottaa käyttöön ennalta ilmoittamatta. GPS:n sotilasperusteisuus ja tarkkuuden rajoittaminen sai aikaan ajatuksen Euroopan omasta satelliittipaikannusjärjestelmästä. Ensimmäiset kokeet vain neljän satelliitin ollessa toiminnassa osoittavat Galileo-järjestelmän tämänhetkiseksi tarkkuudeksi alle 10 metriä, mikä on suunnilleen sama mikä on gps-järjestelmän siviilisovellutusten paras tarkkuus. Näin siitä huolimatta, että vain osa satelliiteista ja lopullisesta infrasta (maa-asemien laitteistoista ja toiminnoista) on käytettävissä. Galileo-järjestelmän lopullinen tarkkuus tulee olemaan alle 0,5 metriä. Aluksi paikannussatelliittien rahoittajiksi EU-komission ja ESAn lisäksi pyrittiin saamaan mukaan eurooppalaisia liikeyrityksiä. Tavoite kuitenkin epäonnistui ja niinpä Galileo-järjestelmä rahoitetaan EU-komission kautta. Maksajina ovat siis eurooppalaiset valtiot. Galileon valmistuttua tämän vuosikymmenen loppupuolella, eurooppalaisilla on käytössään ulkovalloista riippumaton siviilipaikannusjärjestelmä, joka on kaiken muun hyvän lisäksi erittäin tarkka ja se toimii myös kaksisuuntaisena pelastushälytysjärjestelmänä. Järjestelmään kuuluvat hätäsignaalilaitteet voivat muodostaa satelliittipuheluyhteyden pelastuskeskuksiin. Järjestelmän uskotaan pelastavan moni hätään joutuneita. 11
Yuri s Night Space Party Lenin-museon tapaan Satu Mäkelä Satu Mäkelä kävi Tampereen Ursan edustajana vuosittain järjestettävässä Yuri s Night -tapahtumassa Lenin-museossa. Seuraavassa hänen lyhyt raportti tilaisuudesta. Yuri s Night kiinnosti yleisöä, vaikkakaan ei aivan tunnokseen asti. Kuva Satu Mäkelä. 12
Tampereen Ursan esittelypiste Lenin-museossa Yuris s Night -tapahtumassa. Kuva Satu Mäkelä. Yuri s Night - tapahtumia järjestettiin 12.4.2014 ympäri maailmaa ja muuallakin Suomessa kuin Tampereella. Tampereen Ursa kutsuttiin Lenin museon tapahtumaan esittelemään toimintaansa ja kertomaan tähtiharrastuksesta ja -tieteestä. Kävijöitä illan tapahtumassa oli noin 50 henkilöä. Illan aikana esitelmöi Iina Kohonen: Kosmonautit hymyilevät. Ja nauravat, käsissään kukkia, kädet vilkutukseen kohotettuna, vartalot halaukseen heittäytyneinä. He harjoittelevat, soittavat pianoa lastensa kanssa, kiipeävät mausoleumille. Gagarinin hymy on Tutkimus Neuvostoliitossa, vuosina 1957 1969 julkaistusta avaruuden valloitukseen liittyvästä kuvastosta. Suurissa suosituissa kuvalehdissä julkaistut kuvakertomukset toivat avaruuden ja sitä valloittavat sankarilliset kosmonautit osaksi Hruštšovin ajan arkea. Lisäksi nähtiin aito alkuperäinen venäläinen dokumentti Gagarinista tekstitettynä suomeksi. Paikalla sai myös askerrella itselleen Gagarin-rintamerkkejä ja Buran pienoismalleja. Tunnelma oli mukava ja rento. Keskustelin useiden tähtitieteestä kiinnostuneiden kanssa tähtitieteen uusimmista asioista ja tähtiharrastuksesta käytännön tasolla. 13
Tähtipäivät Inarissa Satu Mäkelä Tähtipäivät on joka vuosi järjestettävä tapahtuma jonka tarkoituksena on koota harrastajia yhteen sekä järjestää yleisölle suunnattuja esitelmiä ja kertoa tähtiharrastuksesta. Tänä vuonna valtakunnalliset Ursan tähtipäivät järjestettiin Inarissa 21. 22.3.2014. Järjestäjänä toimi Ohcejoga Utsjoen Ursa ry. Tapahtuman teemana olivat Neitokäräjät eli Seulaset, pohjoissaameksi Nieida käreg. Revontulia Inarin taivaalla. Kuva Antti Mäkelä. 14
Tähtipäivillä tarjottiin esitelmien lisäksi kulttuuria taiteen muodossa. Kuva Satu Mäkelä. Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 2/2014 Minä ja Antti Mäkelä suuntasimme automme keulan kohti Lappia osallistuaksemme tapahtumaan ja myös siinä toivossa, että näkisimme revontulia. Lähialueen harrastajien ja asukkaiden lisäsi tapahtumaan osallistui myös paljon harrastajia eteläisemmästä Suomesta. Esitelmien teemana tänä vuonna oli eksoplaneetat, maailmankaikkeuden koostumus ja synty sekä tähtitaivaan perinnetietous pohjoisten kansojen historiassa. Lisäksi käsiteltiin paljon esille noussutta aihetta tähtiharrastajien osallistumisesta tieteen tekemiseen. Esitelmöitsijöina oli mm. Esko Valtaoja, Anne Liljeström, Samuli Aikio sekä Arto Oksanen. Esitelmien ja keskustelujen lisäksi paikallisyhdistys järjesti musiikki-, tanssi- ja tulitaide-esityksiä. Ulkona oli taidepajoja. Lumikuutioista osallistujat saivat luoda omia lumiveistoksiaan osaavien henkilöiden opastuksella. Tapahtumaan osallistuvat lapset olivatkin päivisin enimmäkseen ulkona tekemässä näitä veistoksia. Lopputuloksena oli hienoja tähtitiedeaiheisia veistoksia, jotka värjättiin ja valaistiin lauantain illanvieton ajaksi. Yksi tärkeä osa tähtipäiviä on harrastajien kohtaaminen. Perjantaija lauantai-iltana osallistujille järjestettiin yhteinen illallinen ohjelman kera. Perjantai-iltana oli selkeää, joten illanvieton loputtua varustauduimme havaintovaatetukseen ja lähdimme autoilemaan reilut 10 kilometriä Inarin keskustasta poispäin nähdäksemme ja valokuvataksemme revontulia. Mukanamme liittyi myös Emma Herranen. Löysimme monta hyvää kuvauspaikkaa ja vihreä aktiivinen revontulivyö kirkastui ja himmeni vuorotellen pitkin yötä. Inarin erämaateiden varrella vallitsi täydellinen pimeys ja hiljaisuus. Keskittymällä hiljaisuuteen pystyi kuulemaan omat sydämenlyöntinsä. Tunnelma oli suorastaan harras. Katselin hienoa revontulinäytöstä ja hiljaisuuden rikkoi vain kahden järjestelmäkameran naksunta lähistöllä. Paikallisen Jouni-pojan tekemä lumiveistos Saturnuksesta renkaineen. Kuva Satu Mäkelä. 15
Perinteinen osallistujien yhteiskuva. Kuva Satu Mäkelä. Lauantain illanvieton ohjelmassa jaettiin myös tämänvuotiset Stella Arcti-palkinnot. Stella Arcti on Ursan jaostojen vuosittain jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan vuosittain kaksi tai kolme. Palkittavat valitsee Ursan hallitus jaostojen yhteistyöelimen sille tekemän ehdotuksen mukaan. Yhteistyöelin laatii ehdotuksensa sille harrastajien lähettämien ehdotusten sekä oman asiantuntemuksensa perusteella. Palkintokategorioita ovat merkittävä havainto sekä ansiokas havainto- ja harrastustoiminta. Vuoden 2014 Stella Arcti -palkinto myönnettiin Antti Henrikssonille ennen täysin tuntemattoman haloilmiön havaitsemisesta. Kokenut haloharrastaja Marko Mikkilä sai ikuistettua Nivalassa samoin täysin uuden haloilmiön heinäkuussa 2013. Mikkilä on palkittu jo aiemmin Stella Arcti -palkinnolla uuden haloilmiön löytämisestä, siksi hänet palkittiin nyt Stella Arcti -kunniamaininnalla. Viikonloppu oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut. Jälleen kerran sain paljon uusinta tietoa tähtitieteen alalta visuaalisia ja musiikillisia elämyksiä unohtamatta. Lisäksi tähtiharrastajiin tutustuminen luo lisämaustetta ja uusia näkökulmia harrastukseen ja samalla ehkä myös elinikäisiä ystäviä. Seuraava harrastustapahtuma Seuraava suurempi harrastustapahtuma on Cygnus 2014 Mäntsälän Keravanjärvellä 17. 20.7.2014. Cygnus järjestetään vuosittain vaihtuvalla paikkakunnalla yhdessä paikallisen tähtiharrastusyhdistyksen kanssa. Leirin ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun toinen puolisko ja tapahtuma kestää torstaista sunnuntaihin. Cygnuksen osanottajat koostuvat kaiken ikäisistä ja kaikentasoisen harrastustaustan ihmisistä. Yhteistä on kiinnostus tähtitieteen harrastamiseen. Pääohjelmana leirillä ovat harrastusjaostojen ja -ryhmien tapaamiset sekä yleisöesitelmät. Jaostot yleensä esittelevät vuoden aikana tapahtuneita asioita ja suunnittelevat tulevaa toimintaa. Cygnuksen tunnelma on yleensä rento. Perinteisiin aktiviteetteihin kuuluu yleensä lentopallo, makkaranpaisto nuotion ääressä ja saunominen. Lähde tapahtumaan ja ota vaikka perhe mukaan. Tapahtumassa on mukana paljon harrastajia perheineen. Lapsillekin riittää seuraa ja tekemistä. Minulle tämä on aina yksi vuoden kohokohta ja kesän odotetuin viikonloppu. 16
Minun matkani Linnunradalla Maria Lahtinen Tampereen Ursa hallitukseen varajäseneksi valittu Maria Lahtinen kertoo harrastuksensa alkuvaiheista, liittymisestä yhdistykseen ja kuinka harrastus on tuonut hänet tähtioppaaksi. 17
Ihan ensimmäiseksi esittelen itseni 26-vuotiaaksi tamperelaiseksi tähtitieteen harrastajaksi. Osa lukijoista saattaa jo tunnistaakin minut tähtiopastouhuista ja tuttuna kasvona tiistain jäsenilloista. Aktiivisesti Tampereen Ursan toiminnassa olen ollut vasta syksystä 2013 ja tähtiopashommiakin on takana vasta yksi kausi (mutta edessä niitä on lukemattomia lisää). Palataanpa hetkeksi tähtiharrastukseni alkulähteille. Oli kylmä maaliskuinen ilta vuonna 1997, utelias 9-vuotias tyttö katseli kirkkaana loistavaa tähtitaivasta Jämsänkoskella. Olinhan minä toki tähtitaivasta tuijotellut koko pienen ikäni, mutta tuolloin siellä näkyi jotain ihmeellistä: komeetta Hale-Bopp. Ennen kyseistä talvea olivat komeetat minulle tuttuja ainoastaan elokuvasta Muumipeikko ja pyrstötähti (joka muuten edelleenkin lukeutuu lempielokuviini). Hale-Bopp talvisella taivaalla oli Muumilaaksoa uhannutta komeettaakin sykähdyttävämpi näky. Kipinä oli nyt syttynyt ja siitä eteenpäin vietin vapaa-aikani koulun jälkeen kirjastossa ahmien tähtitieteen teoksia. Rakastin kauniiden tähtitaivaskuvien katselua kirjoista ja vaikkei Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia aivan täysin auennutkaan 9-vuotiaalle, niin luin senkin. Ja jottei harrastus olisi rajoittunut ainoastaan tylsään ja realistiseen tieteeseen, niin perehdyin myös ufo-tarinoihin ja Star Warseihin. Pian jo kerroin koulussa tunneilla Roswellista ja Area 51:stä sekä leikin jedimestaria (pikkusisko sai kunnian toimia padawanina). Lopulta olin vakuuttanut vanhempani tähtitiedeharrastuksestani ja sainkin vuoden 1999 jouluaattona lahjaksi TAL-1 peilikaukoputken. Muistan edelleen elävästi kun ensimmäisen kerran näin Jupiterin kuut ja Saturnuksen renkaat omalla kaukoputkellani, sellaisia hetkiä on vaikea sanoin kuvailla. Sen ymmärtää vain toinen innostunut tähtitieteen harrastaja. Sama kaukoputki löytyy minulta muuten edelleen ja vieläpä täysin toimintakykyisenä. 1990-luvun lopulta alkoi minun on-off-suhteeni tähtitieteen kanssa. Kuten kaikissa tuoreissa suhteissa myös tässä tapauksessa alku oli ruusuilla tanssimista. Vuosien kuluessa tähtitiede ja minä vieraannuimme toisistamme hiljalleen. Huomasin kyllä näin käyvän, mutta niin moni muu asia vei energiani, etten jaksanut taistella vastaan. Muutos parempaan suhteessamme alkoi 2000-luvun lopulla, kun muutin Tampereelle opiskelemaan. Pieneltä paikkakunnalta kotoisin olevana minulle ei heti juolahtanut mieleeni, että Tampereen kokoisesta kaupungista varmasti löytyisi jokin tähtitieteellinen seura ja muita harrastajia. Kun olin pari vuotta asunut Tampereella niin kuulin sattumalta bussissa kotimatkalla kahden minulle tuntemattoman henkilön keskustelun, jossa muutaman kerran esille nousi Tamperen Ursan nimi. Kotiin päästyäni googlasin yhdistyksen heti sekä samalta istumalta liityin jäseneksi. Innokkaana uutena jäsenenä osallistuin pian tähtitornilla järjestettyyn sunnuntain yleisönäytökseen, jossa pääsinkin yhdistyksen erään silloisen tähtioppaan opastamana katselemaan kaukoputkella Jupiteria. Tähtitorni tuntui heti ensimmäisestä kerrasta saakka sekä maagiselta että kotoisalta paikalta. Muistan ajatelleeni, kuinka hienoa olisi joskus itsekin olla aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa mukana ja päästä jopa tähtioppaaksi! Yleisönäytöksen sytyttämästä kipinästä intoutuneena osallistuin muutaman seuraavan vuoden aikana niin Tomi Hyvösen kuin Kari Nymaninkin kursseille. Tutuksi tulivat niin tähtitaivas kuin mustat aukotkin, myös kiinnostukseni kosmologiaan alkoi kasvaa. Vaikka kurssit tarjosivatkin paljon faktatietoa ja saivat omat tietoni ja taitoni tähtitieteestä karttumaan vauhdilla, niin ennen kaikkea ne tarjosivat minulle paikan paeta arkea ja nähdä tähtitiede taas lapsen silmin. Tähtitornilla vanha rakkauteni tähtitieteseen syttyi uudestaan. Eräs harrastuksen kohokohdista sattui viime vuoden keväänä, kun Tampereen Ursa järjesti tutustumismatkan Turun yliopiston Tuorla tähtitorniin Piikkiössä. Reissu onnistui loistavasti ja pääsimme näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Tuon tutustumiskäynnin jälkeen päätin, että syksyn saapuessa alan käymään yhdistyksen järjestämissä jäsenille suunnatuissa kerhoilloissa tiistaisin. Syksy saapui ja kerhoillat alkoivat. Kun ensimmäisen kerran nousin portaita tähtitornille kerhoiltaan suunnaten, oli jännitys ja odotus suuria. En tiennyt ollenkaan, että ketä muita siellä olisi paikalla, miten minut otettaisiin kerhoilloissa vastaan jne. Jännitys ja kaikki huolet osoittautuivat täysin turhiksi; kerhoilloissa käyvät harrastajat osoittautuivat oikein mukavaksi porukaksi. 18
Maisema tähtitornilta jossa usein nähdään haloilmiöitä. Kuva Maria Lahtinen. Ensimmäisen kerhoiltani jälkeen olen käynyt tunnollisesti jokaisessa tiistain kerhoillassa kuuntelemassa toinen toistaan mielenkiintoisempia luentoja ja laite-esittelyjä sekä katselemassa kiinnostavia ja kauniita dokumentteja. Tutuksi ovat tulleet myös havainnointi niin tornin kuvussa kuin tasanteellakin. Hiljalleen syksy alkoi antaa periksi talven tulolle ja marraskuussa eräässä tiistain jäsenillassa minulle ehdotettiin yhdistyksen tähtioppaaksi alkamista. Olin kyllä suunnitellut tähtioppaaksi alkamista, mutta olin ajatellut sen olevan mahdollista vasta seuraavana syksynä yhdistyksen järjestäessä seuraavan kerran tähtioppaille koulutuskurssin. Menin kuitenkin uteliaana seuraamaan tähtioppaiden työskentelyä erilaisiin näytöksiin ja muiden oppaiden kommenteista rohkaistuneena tämän vuoden alusta olen myöskin itse jo toiminut aktiivisesti oppaana. Kun ensimmäisen kerran seisoin tähtitornin kuvussa esittelemässä Jupiteria yleisölle yhdistyksen pääkaukoputkella sunnuntainäytöksessä, oli tunnelma taianomainen. Tunsin olevani juuri siellä missä pitikin. Tähtioppaana toimimisen lisäksi olen tänä vuonna Tampereen Ursan hallituksessa mukana varajäsenenä. Vuodessa on ehtinyt tapahtua todella paljon ja jokaisesta hetkestä, jonka olen viettänyt tähtitornilla olen nauttinut suunnattomasti. Koen olevani etuoikeutetta saadessani viettää vapaa-aikaani tähtioppaana sekä hallituksessa muiden harrastajien seurasta puhumattakaan. Vuoden aikana olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, joilta löytyy mieletön määrä asiantuntemusta tähtitieteen saralta. Toivottavasti muutkin harrastajat, niin uudet jäsenet kuin vanhatkin iästä ja sukupuolesta riippumatta, uskaltautuvat tulla rohkeasti tutustumaan Tampereen Ursan toimintaan tähtitornille. Jäsenillat ja yhdistyksen järjestämät kurssit ovat oiva tapa aloittaa harrastus tai palailla vanhan harrastuksen pariin uudestaan, koskaan ei ole liian myöhäistä. Meitä kaikkiahan yhdistää rakkaus samaan harrastukseen, tähtitieteeseen. Minun ja tähtitieteen suhteesta kehittyy toivottavasti koko elämän mittainen rakkaustarina. Radiantissa julkaistaan tähtiharrastajien omia kertomuksia niin harrastuksen alkuvaiheista kuin mitä siihen sisältyy nykyisin. Jos olet kiinnostunut julkaisemaan tarinasi, toimita se Radiantin toimitukselle. Toimitus editoi julkaistavaksi päätyvät kertomukset, joten viimeisen päälle viimeisteltyjä niiden ei tarvitse olla. 19
Tampereen Ursa ry. tiedottaa PL18, 33501 Tampere verkkosivut: www.tampereenursa.fi sähköpostit: tampereenursa@tampereenursa.fi hallitus@tampereenursa.fi jasenrekisteri@tampereenursa.fi oppaat@tampereenursa.fi Jäsenmaksut vuonna 2014 ovat: vuosijäsenet 18 (18 vuotta täyttäneet ) nuorisojäsenet 12 (17 15 vuotiaat, huoltajan luvalla myös 10 14 vuotiaat) perhejäsenet 12 (edellyttää, että perheessä on ainakin yksi vuosijäsen) Jäsenmaksut maksetaan oma-aloitteisesti vuosittain helmikuun loppuun mennessä pankkiin Tampereen Ursa ry:n pankkitilille: Osuuspankki, Tampere: IBAN FI53 5731 6520 0372 86 BIC OKOYFIHH Yhdistykseen liittyminen tapahtuu palauttamalla täytetty jäsenrekisterilomake ja suorittamalla jäsenmaksu kuluvalle vuodelle. Lomakkeen voi täyttää joko Internetissä yhdistyksen verkkosivulla tai tähtitornilla. Jäsenrekisterilomakkeen täyttäminen on välttämätöntä, sillä muutoin emme voi mitenkään tietää esimerkiksi maksajan osoitetta, ja tärkeä posti yhdistykseltä jää toimittamatta perille. Jäsenyyden hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jos jäsenyyttä ei voida hyväksyä, siitä ilmoitetaan hakijalle ja maksettu jäsenmaksu palautetaan. Eroaminen yhdistyksestä tapahtuu ilmoittamalla kirjallisesti siitä yhdistyksen hallitukselle. Jäsenyys on voimassa ilmoitusvuoden loppuun ja jäsenmaksu on suoritettava ilmoituksesta huolimatta täysimääräisesti ko. vuodelta. Maksamattomalle jäsenmaksulle lasketaan 11 % vuotuinen korko ja ilmoituskuluina veloitetaan 10 euroa ilmoitukselta. Kerhoillat Tampereen Ursan kerhoillat pidetään syyskuusta toukokuulle tiistaisin kello 18 alkaen. Katso tarkempia tietoja yhdistyksen verkkosivulta ja liity postilistalle, jossa kerhoiltojen teemoista ja aiheista kerrotaan lähempänä ajankohtaa. Kurssit Tampereen Ursa järjestää säännöllisesti useita kursseja tähtitornilla. Kurssitarjonta vaihtelee kysynnän mukaan, joten ilmaisemalla kiinnostuksesi jostakin kurssiaiheesta, vaikutat myös niiden järjestämiseen. Kursseista peritään yleensä pieni osallistumismaksu, joka on edullisempi jäsenille kuin muille. Lisätietoja kursseista löydät Tampereen Ursan verkkosivulta www.tampereenursa.fi. 20
Tähtitornin käyttö ja havaitseminen Tampereen Ursan tähtitorni on jäsenten käytössä havaitsemiseen selkeinä tiistai ja perjantaiiltoina. Yhdistyksen verkkosivulla (www.tampereenursa.fi) on semafori-tyyppinen ilmoitus tornin auki olosta jäsenille. Jäsenet voivat käyttää tähtitornilla omia laitteitaan tai tähtitornin pienlaitteita. Pääkaukoputken ja siihen liitettyjen laitteiden käyttäminen edellyttää asianmukaista koulutusta. Ilman koulutusta laitteita ei saa käyttää. Hieman kankealta tuntuva järjestely on tarpeen ainakin kahdesta eri syystä: avaimia tähtitornille on rajoitetusti ja ne ovat tähtioppailla laitteiston turvallisen ja oikean käytön varmistamiseksi, paikalla ja laitteita käyttämässä täytyy aina olla koulutettu tähtiopas. Tähtioppaaksi? Tähtioppaiksi koulutetaan yhdistyksessä vähintään muutaman vuoden aktiivisesti toiminut, laajat tiedot tähtitieteestä ja tähtiharrastuksesta omaava (vaatii yleensä muutamalle kurssille osallistumista) ja yleistä luottamusta nauttiva jäsen, jonka arvioidaan pystyvän toimimaan tähtitornilla vierailevan yleisön kanssa. Tähtiopaskoulutus ja koulutuksen päivityskurssi järjestetään ennen syysnäytöskauden alkua syyskuun aikana. Uudet tähtioppaat toimivat aluksi helpoimmissa tehtävissä kokeneemmpien opastuksella. Kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon nettisivuilla kerrottuna aikana. Jos jäsentä ei voida hyväksyä kurssille jonkin syyn vuoksi, siitä ilmoitetaan hänelle ennen kurssin alkua. Syytä kurssille hyväksymättömyydestä ei välttämättä kerrota. 21
Tampereen Ursa ry:n yhteistyökumppanit Tampereen Puhelin on paikallinen ja palveleva kumppanisi, joka tarjoaa nykyaikaiset ja monipuoliset matkaviestintä- ja tietoliikenneratkaisut nopeasti, helposti ja kilpailukykyiseen hintaan. www.tampereenpuhelin.fi