Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus. Puun kosteus on jatkuvassa muutostilassa kohti tasapainokosteutta. Hystereesis Tasapainokosteus on puun kuivuessa korkeampi kuin vastaavissa olosuhteissa silloin, kun puuhun on sitoutumassa kosteutta Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Ilman kosteus Absoluuttinen kosteus Ilman vesihöyryn massan suhde ilman määrän nähden (vesihöyrytiheys). Yksikkönä voi olla esimerkiksi g/m³, kg/m³, g/kg, kg/kg. Maksimikosteus Vesihöyryn suurin mahdollinen massa tilavuusyksikköä kohden tietyssä lämpötilassa (ilman kyky sitoa kosteutta, kastepiste). Tätä vastaavaa vesihöyryn painetta kutsutaan kylläisen höyryn paineeksi. Esimerkki : 20 C ilma voi sitoa vettä 17,3 g/m 3 ja 25 C ilma 23,0 g/m 3 Suhteellinen kosteus Vesihöyryn paineen ja kylläisen höyryn paineen suhde. Absoluuttisen kosteuden ja maksimikosteuden suhde. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Ilman suhteellinen kosteus Keskimääräinen ilman suhteellinen kosteus (%) kuukausittain Joensuussa vertailukaudella 1971-2000 (Ilmatieteen laitos) Ilman suhteellinen kosteus, % 100 90 80 70 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Puun tasapainokosteus Puuaineen ja kuoren tasapainokosteus (Wilhelmsen 1969) 30 25 Tasapainokosteus, % 20 15 10 ilman suht. kost. 52 % ilman suht. kost. 93 % 5 0 Mänty, kaarna Mänty, sisäkuori Kuusi, ulkokuori Kuusi, sisäkuori Koivu, ulkokuori Koivu, sisäkuori Puuaine Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Haihdunta Haihtumiseen liittyvä suure (mm/vrk) (1 mm -> 1dm³/m²) Useita määritelmiä ja määrittämistapoja. Haihduntaan vaikuttavat mm. lämpötila, ilman suhteellinen kosteus (vesihöyryn osapaine), auringon säteily, tuuli. Teoreettinen haihtuminen ei vastaa todellista haihtumista Haihtumiseen vaikuttavat olosuhteiden lisäksi haihduttavan väliaineen ominaisuudet (mm. kosteus). Potentiaalihaihdunta Haihdunta veden kyllästämästä kohteesta. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Haihdunta Maahaihdunta 2009 ja ennuste 2010 (Ympäristökeskus). 7.4.2010 6
Haihdunta Maahaihdunta 2009 ja ennuste 2010 (Ympäristökeskus). 7.4.2010 7
Runkopuun kosteus männyllä Kaatotuoreen kuorellisen mäntyrunkopuun kosteus. Tulokset on laskettu Hakkilan ym. (2003, Metla) aineistosta. - 8 cm 8-16 cm 16 cm - 65 Kosteus, % 55 61 58 61 58 61 58 55 55 55 61 57 61 57 61 57 50 49 50 49 49 45 Kesä Talvi Koko vuosi 46 Kesä Talvi Koko vuosi 47 Kesä Talvi Koko vuosi Ensiharvennus Toinen harvennus Päätehakkuu Kuva: Jari Lindblad 7.4.2010 8
Runkopuun kosteus kuusella Kaatotuoreen kuorellisen kuusirunkopuun kosteus. Tulokset on laskettu Hakkilan ym. (2003, Metla) aineistosta. - 8 cm 8-16 cm 16 cm - 65 Kosteus, % 55 50 57 59 58 55 50 59 55 52 48 59 55 51 58 53 58 54 49 58 53 49 45 Kesä Talvi Koko vuosi Kesä Talvi Koko vuosi Kesä Talvi Koko vuosi Ensiharvennus Toinen harvennus Päätehakkuu Kuva: Jari Lindblad 7.4.2010 9
Mäntykuitupuun tuoretiheys Etelä-Suomessa Tuoretiheyden muutos varastointiajan suhteen kuukausittain 7.4.2010 10
Mäntykuitupuun tuoretiheys Etelä-Suomessa Tuoretiheyden muutos varastointiajan suhteen kuukausittain 7.4.2010 11
Mäntykuitupuun tuoretiheys Etelä-Suomessa Tuoretiheyden muutos varastointiajan suhteen kuukausittain 7.4.2010 12
Joukkokäsitellyn (JK) ja kokopuun (KP) kuivuminen kourakasoissa (Nurmi 2004) 70 50 Kosteus, % 40 30 JK KP 20 10 0 1.4.02 1.6.02 1.8.02 1.10.02 1.12.02 1.2.03 1.4.03 1.6.03 1.8.03 7.4.2010 13
Kokopuun kuivuminen Massan muutos (%) kaadon jälkeen (Lindblad) Massan muutos, % 14 12 10 8 6 4 2 Mänty Mönni Mänty Renginlampi Mänty Kuusoja Koivu Mönni Koivu Alanko 0 1. (13.7.) 2. (3.8.) 3. (24.8.) 4. (14.9.) 5. (6.10.) Leppä Alanko Kourakasojen massan muutos 3 viikon jaksoissa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Kokopuun kuivuminen Massan muutos (%) kaadon jälkeen runkojen latva- ja tyviosilla (Lindblad). 30 6 Mänty Mönni Massan muutos, % 25 20 15 10 5 Mänty Mönni Mänty Renginlampi Mänty Kuusoja Koivu Mönni Koivu Alanko Leppä Alanko Massan muutos, % 5 4 3 2 1 Mänty Renginlampi Mänty Kuusoja Koivu Mönni Koivu Alanko Leppä Alanko 0 0 1. (13.7.) 2. (3.8.) 3. (24.8.) 4. (14.9.) 5. (6.10.) -1 1. (13.7.) 2. (3.8.) 3. (24.8.) 4. (14.9.) 5. (6.10.) Latvaosien massan muutos kourakasoissa 3 viikon jaksoissa Tyviosien massan muutos kourakasoissa 3 viikon jaksoissa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Latvusmassan kosteuden vaihtelu Latvusmassan kosteuden muutos palstalla sekä tienvarsivarastossa peitetyssä ja peittämättömässä varastossa (Hillebrand & Nurmi 2001). 7.4.2010 16
Latvusmassan kosteuden vaihtelu Latvusmassan tienvarsivaraston kosteuden muutos peitetyssä ja peittämättömässä varastossa (Hillebrand & Nurmi 2001). 7.4.2010 17
Latvusmassan kuivuminen Latvusmassan kuivumisnopeus nettohaihdunnan suhteen (Hillebrand & Nurmi 2001). 7.4.2010 18
Kosteuden muutosnopeus Mäntykuitupuulla (Lindblad 2010) tuoretiheyden muutosnopeus keväällä ja kesällä noin 2 kg/m³/vrk (noin 0,1 kosteus %-yksikköä/vrk). Koko- ja rankapuun kuivuminen palstalla (Hillebrand & Nurmi 2004) kahdessa kuukaudessa tasolle 40 % (n. 0,3 %-yks./vrk) ja neljässä kuukaudessa tasolle 30 % (n. 0,25 %-yks./vrk) Kokopuun massan muutos palstalla (Lindblad), runkojen tyviosat noin 2 kg/m³/vrk (noin 0,1 kosteus %-yksikköä) ja latvaosat noin 9 kg/m³/vrk (noin 0,4 %-yks./vrk) Latvusmassan kosteuden muutosnopeus (Hillebrand & Nurmi 2001) Hellettä: noin 4 %-yks./vrk Poutaa: 2-3,5 %-yks./vrk Pilvistä ja viileätä: <1,5 %-yks./vrk Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi