Päätös Nro 17/2010/3 Dnro ESAVI/343/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2010

Etelä-Suomi Päätös Nro 17/2010/3 Dnro ESAVI/343/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2010 ASIA Päätös Kari Niittysen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 850 emakon ja 150 siitossian sikalan toiminnan uudelleen järjestelyä ja lupamääräysten tarkistamista Huittisten kaupungissa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kari Niittynen Vampulantie 542, 32450 Tammiainen Puhelinnumero: 050 5218225 Y-tunnus: 1295941-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Huittisten kaupungin Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4. Sikalan sijaintipaikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa vireille 30.6.2009. Kari Niittysen yhdistelmäsikalan rakennushankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi. Yhteysviranomaisena on toiminut Lounais- Suomen ympäristökeskus, joka on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 21.7.2004 (Dnro LOS-2003-R-45-53). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistolupa.etela@avi.fi

VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ 2 Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kaavoitus Lounais-Suomen ympäristökeskus on 21.12.2000 myöntänyt ympäristöluvan 850 emakon ja 150 siitossian sikalalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimus-kaudeksi 2007 2012. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 12 lietelannan levityssopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 488 hehtaarin peltoalaa Huittisten ja Loimaan kaupungeissa. Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Jokiniityn tilan sikalarakennukset sijoittuvat Satakunnan seutukaavan 5 kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle kh-615 (Kalkkivuori - Pikku- Vampula). Noin 200 metrin päässä tilakeskuksen itäpuolella sijaitsee seutukaavaan sisältyvä, maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu

luonnonsuojelualue, Sikapäänmäki (SL-488), jonka varausperusteena on geologisia ja kasvitieteellisiä arvoja. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Jokiniityn tila sijaitsee Huittisten kaupungin Hanhikosken kylässä rajautuen Loimaan kaupungin rajaan. Sikala sijoittuu Alastarosta Vampulaan menevän tien nro 2101 varteen ja liikenne tilalle tapahtuu yksityistietä pitkin. Sikala sijaitsee Loimijoen alaosan vesistöalueella (35.914). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Jokiniityn tilan talouskeskus käsittää sikalarakennusten lisäksi viljan käsittelytilat kuivureineen, lämpökeskuksen, huolto- ja korjaustilat koneille ja kalustolle sekä tilan päärakennuksen. Osa lannan levitykseen tarkoitetuista pelloista sijaitsee talouskeskuksen yhteydessä. Sikalarakennusten ympäristö on avointa peltoa. Lähimmät naapurien kiinteistöt sijaitsevat sikalarakennusten länsi-luoteispuolella noin 150 ja 230 metrin päässä ja kaakkoispuolella noin 300 metrin päässä. Alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 15 asuinkiinteistöä, joista kahdeksan on tällä hetkellä asuinkäytössä. Asutusta on lähes kaikissa ilmansuunnissa. Olemassa olevan emakkosikalan etäisyys Loimijokeen on noin 250 metriä ja olemassa olevien lietesäiliöiden noin 220 metriä. Uuden sikalarakennuksen etäisyys Loimijokeen on noin 200 metriä. Jokiniityn tilan kohdalla Loimijoessa esiintyvät kevättulvat ovat lähinnä jääpatojen aiheuttamia. Kevättulvien alle on kokemusperäisesti arvioitu jäävän noin 17-20 hehtaaria peltoa. Ko. tulvapellot ovat yhtä lohkoa lukuun ottamatta toiminnanharjoittajan omia peltoja. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Nykyisessä sikalassa on tilat 850 emakon pitämiseen sekä niiden porsaiden ja tarvittavan uudisaineksen kasvattamiseen. Ympäristölupaa haetaan nykyisen sikalan toiminnan uudelleen järjestelyyn. Tila tuottaa välitysporsaita olemassa olevan ympäristöluvan eläinmäärän mukaisesti. Muutoksia tehdään tuotantorakennusten ja eläinten sijoitusten osalta siten, että olemassa olevasta emakkosikalasta jää osa vanhoista tiloista pois käytöstä ja uudesta sikalarakennuksesta otetaan osa käyttöön. Muutoksen myötä pystytään pienentämään syntyviä hajuhaittoja ja eläinten hyvinvoinnin taso nousee. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 24 000 porsasta. Lisäksi tuotannon sivutuotteena syntyy teurasemakkoja.

Vanhaan emakkosikalaan jää siemennysosasto ja tiineitten eläinten joutilasosasto (588 paikkaa) sekä pääosa porsituspaikoista (208 paikkaa). Lisäksi sinne jää 1600 vieroitetun porsaan välikasvatustila. Uuteen sikalarakennukseen tulee tilat 40 porsivalle emakolle, 150 siitossialle ja 2300 vieroitetulle porsaalle. Sikala on toimintaperiaatteeltaan osastokohtaisesti (8 osastoa) kertatäyttöinen. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja lantaraappoihin. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevissa neljässä betonisessa lietesäiliössä, joista yksi on katettu (vanhan sikalan alla). Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliöiden yhteistilavuus on noin 6250 m 3 ja lietekuilujen noin 1050 m 3. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on 1200 m 3 etäliete-säiliötilavuutta lannan vastaanottajien tiloilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan. Sikalassa on automaattiohjattu koneellinen ilmanvaihto. Olemassa olevan emakkosikalan ilmastointijärjestelmä on osittain muutettu otsonointijärjestelmää (Oy O3systems Ltd:n kehittämä laitteisto) hyödyntäväksi. Sikalan pitkällä sivulla olevien ilmastointipuhaltimien ulos puhaltama ilma kootaan yhteen putkistoon ja johdetaan käsiteltynä yhdestä hormista ylöspäin sikalan kaksikerroksisen osan kohdalta. Lopuissa emakkosikalan osastoissa, lukuun ottamatta vanhaa siemennysosastoa ja sikalan yläkertaa, ilmastointipuhaltimien ulos puhaltama ilma käsitellään sikalan sisälle asennettavalla laitteistolla (kuivadesinfiointimenetelmä) ja johdetaan hormeilla katon harjalta. Korvausilma otetaan räystäiden alta ja joenpuoleisesta päädystä. Vastaavaa otsonointimenetelmää (kuivadesinfiointi) hyödynnetään myös uudessa sikalarakennuksessa. Uuden sikalarakennuksen ilmanotto tapahtuu alhaalta rakenteiden alta ja poisto katolta (IC-W+ - järjestelmä, Hollanti). Sisään tuleva ilma ei sekoitu sikalassa jo olevaan ilmaan niin paljon kuin perinteisessä ratkaisussa, vaan ohjautuu suoraan eläinten käytettäväksi. 4 Sikalan pesu- ja WC-vedet (arvion mukaan noin 20 m 3 johdetaan lietesäiliöön. vuodessa) Sikalasta tuleva lietelanta (noin 6300 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (92,6 ha), vuokrapelloille (115,9 ha) ja sopimuspelloille (488, 9 ha) keväisin 70 % ja syksyisin 30 %. ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ Tilalla säilytetään yhteensä enintään 37 000 litraa polttoainetta. Säiliöt on varustettu tai varustetaan vuoden 2010 aikana suoja-altailla, katoksilla ja ylitäytönestimillä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 1200 litraa tynnyreissä konehallissa.

5 Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta ja kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lietelantasäiliöissä. Säiliöiden salaojakaivot toimivat mahdollisten vuotojen tarkkailupisteinä. Loimijoen läheisyys on otettu huomioon jättämällä monivuotisen kasvillisuuden peittämät 5 metrin suojakaistat joen rannoille. Lisäksi lantaa ei levitetä 50 metriä lähemmäksi jokea. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi käytetään olemassa olevia otsonointilaitteita. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuras-, välitys- ja rehuautot liikennöivät kerran viikossa. Lietteen ajo on kausittaista. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet siat (noin 25 tonnia vuodessa) kerätään kylmäkonttiin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromu keräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on syrjäinen ja sikalalle soveltuva. Olemassa olevan ympäristöluvan mukainen eläinmäärä ei tule muuttumaan eläinten uudelleensijoituksen myötä. Toiminnan uudelleenjärjestelyillä pystytään kontrolloimaan paremmin mahdollisia syntyviä hajuhaittoja. Alueella on lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa ja tontilta on suora yhteys valtatielle, joten liikennöintiä ei tarvitse järjestää asutusalueen tms. kautta. Lisäksi nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Siat ruokitaan sekä

teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin ja lannan typpipitoisuuden kontrolloinnin. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta tai tulipalosta. Riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Ulko-ovet ovat lukollisia ja sikalassa on tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 9.11.2009 päivätyllä täydennyksellä hakenut lupaa aloittaa uuden ympäristöluvan mukainen toiminta mahdollisesta valituksesta tai muutoksenhausta huolimatta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 17.11. - 17.12.2009 Huittisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja 11.11. - 11.12.2009 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lauttakylä-lehdessä 17.11.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Huittisten kaupungintalolla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 11.11.2009 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Sikalan sijaintipaikalla on suoritettu 6.5.2009 maastotarkastus. Hakija on tarkistanut toimintaa koskevan tekstin ja esittänyt siihen korjauksia 18.4.2010 päivätyllä sähköpostilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Huittisten kaupunginhallitukselta, Huittisten kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-

Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. 1) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta (27.1.2010) esittää ympäristölupahakemuksesta ja siihen jätetystä muistutuksesta lausuntonaan, että hakemuksen mukainen ympäristölupa 850 emakon ja 150 siitossian sikalan toiminnan uudelleen järjestelyyn voidaan myöntää siten, että se mahdollistaa uuden sikalarakennuksen käyttöönoton. Koska uudessa sikalassa on käytössä otsonointijärjestelmä ja tilan eläinmäärä pysyy ennallaan, eivät ympäristövaikutukset tai naapureille aiheutuvat haitat lisäänny. Toiminnanharjoittajan on edelleen seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantaa levitettäessä on huolehdittava vesiensuojelusta ja ympäristön viihtyisyydestä. Lannan levitysalan on oltava kulloiseenkin eläinmäärään nähden riittävä. Levitykseen ei saa käyttää vesistöjen suojelun kannalta tärkeitä alueita tai tulvaherkkiä alueita. Muutoinkin on lannan käsittelyssä noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lantaa voidaan tilalta luovuttaa myös sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on siihen ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. Muussa tapauksessa tilalla on oltava varastotilavuutta 12 kk lannan säilytykseen. Tilalla kuolleiden eläinten varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta lupaehtojen tarkistamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Mainitut asiat huomioiden lautakunta katsoo, ettei sikala ja eläinten pitäminen aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lautakunta katsoo, että lupaviranomainen voi järjestää muistuttajien esittämän keskustelutilaisuuden esimerkiksi tilakäynnin yhteydessä pidettävänä kuulemistilaisuutena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. 2) AA ja 12 muuta muistutuksen allekirjoittanutta (11.12.2009) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. 7

8 Muistutuksessa todetaan mm., että toiminnanharjoittajan perusteena käyttämää eläinten hyvinvoinnin parantamista voi edesauttaa eläinten lukumäärää vähentämällä, ei siirtämällä eläimiä toiseen yksikköön, joka on liian lähellä naapuria. Lisäksi muistutuksessa todetaan alueen tulvaherkkyys ja asutuksen läheisyys. Eläinten siirron uuteen rakennukseen pelätään huomattavasti lisäävän hajuhaittoja läheisillä asuinkiinteistöillä. Muistuttajat pyytävät lupaviranomaista järjestämään keskustelutilaisuuden ennen lupakäsittelyä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnon ja muistutuksen johdosta. 3) Kari Niittynen on jättänyt vastineensa (2.3.2010) ja siinä todetaan, että hakijalla ei ole lausuttavaa Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnosta. Muistutuksen osalta hakija toteaa mm., että tilalla on lannan levitykseen varattua peltoalaa 619 hehtaaria, josta merkittävä osa sijaitsee alueilla, jotka eivät ole tulvaherkkiä. Satunnaisia tulvia esiintyy runsaiden tulvien aikana noin 5 %:lla levitysalasta. Hakija kummeksuu muistuttajien tulkintaa luvattomasti talouskeskuksen sisällä sikalarakennuksesta toiseen siirretyistä eläimistä. Tilakohtaisessa ympäristöluvassa ei määritellä karsinaa eikä rakennusta, jossa eläimiä tulee pitää. Tuotannosta ei siirretä uuteen rakennukseen muistuttajan laskemaa 40 % eläimistä, vaan 40 emakkoa ja 150 siitossikaa. Hakija järjesti aikaisemman ympäristölupamenettelyn yhteydessä keskustelutilaisuuden, johon kaikki asianosaiset oli kutsuttu. Paikalle saapui yksi kutsuttu. Saman prosessin aikana pidettiin hallinto-oikeuden katselmus. Hakija ehdottaa katselmusta muistuttajien asuinkiinteistöille sekä ennen uuden sikalarakennuksen käyttöönottoa että sen jälkeen huomattavien hajuhaittojen mahdollisen lisääntymisen toteamiseksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä- Suomen aluehallintovirasto myöntää Kari Niittyselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 850 emakon ja 150 siitossian sikalan toiminnan jatkamiseen ja uudelleenjärjestelyyn siten, että uudesta sikalarakennuksesta otetaan käyttöön 8 osastoa, Huittisten kaupungin Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut

ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 6300 m 3 lietelantalatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä toimenpiteitä, kuten otsonointilaitteistojen käyttöönotto kummassakin sikalarakennuksessa ja lietesäiliöiden kattaminen. Lisäksi uuden sikalarakennuksen lietekuiluihin on asennettava jäähdytysputket. Otsonointijärjestelmän tehon riittävyyttä on seurattava päivittäin ja tarvittaessa tehoa on lisättävä siten, että hajuhaitta lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei ole kohtuuton. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Sikalan yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella 31.5.2011 mennessä ja pitää katettuina työteknisten syiden edellyttämiä ajankohtia lukuun ottamatta. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään 9

nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluvultaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 340 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 5. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä vähintään 5 vuoden välein. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Loimijoen rannalla ja jokeen laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10 Jätteet 10. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehuraaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua

käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 11 Raportointi Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Tuotantotiloissa syntyvät WC:n jätevedet tulee käsitellä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Luparatkaisua ja lupamääräyksiä harkittaessa on otettu huomioon, että kysymyksessä on olemassa olevan sikalan toiminnan uudelleen järjestely. Samassa talouskeskuksessa sijaitseva uusi sikalarakennus voidaan ottaa käyttöön, koska siellä on käytössä otsonointijärjestelmä ja tilan eläinmäärä pysyy ennallaan. Näin ollen ympäristövaikutukset tai naapureille aiheutuvat haitat eivät lisäänny. Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Sikalan ympäristövaikutukset on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Sikalan ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai viihtyvyyshaittaa ihmisille. Kummankin sikalarakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät on pääosin toteutettu otsonointijärjestelmää (Oy O3systems Ltd:n kehittämä laitteisto) hyödyntäväksi. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu

maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliöiden kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan 13

asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset 10 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan 14

ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Aluehallintovirasto ottaa 1) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa ja 2) AA ja 12 muun allekirjoittaneen muistutuksessa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Keskustelu/katselmustilaisuuden järjestämistä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Lisäksi tilalla on YVA- hankkeen ja aikaisempien lupaprosessien yhteydessä järjestetty kuulemistilaisuuksia. 15 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 21.12.2000 myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakija esittää, että on tärkeää saada ottaa uusi sikalarakennus käyttöön, sillä silloin vanhojen tilojen saneeraaminen helpottuu ja samalla eläinten ja työntekijöiden hyvinvointi parantuu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpano ja uuden sikalarakennuksen käyttöönotto tee muutoksenhakua tarpeettomaksi eikä aiheuta pysyvää muutosta tai vahinkoa muistuttajille. Mahdollinen hajuhaitan lisäys palautuu ennalleen, jos uuden sikalarakennuksen toiminta loppuu. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto määrää lupapäätöksen noudatettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 8 400 euron vakuus, mikäli uusi sikalarakennus otetaan käyttöön ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

16 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2020. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19 ja 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 17 Käsittelymaksu on 3 130 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 130. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kari Niittynen, Vampulantie 542, 32450 Tammiainen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Huittisten kaupunginhallitus Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta Huittisten perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-343-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Huittisten kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Lauttakylä-lehti -nimisessä lehdessä.

MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus 18 Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt rakennusmestari Seija Virolainen. SV/sl

Liite 1 Sijaintikartta

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.6.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistolupa.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.