1985 vp. - SiVM n:o 7 - Esitys n:o 20 Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 7 hallituksen esityksen johdosta laeiksi Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain ja Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 22 päivältä maaliskuuta 1985 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi otsikossa mainitun hallituksen esityksen n:o 20. Valiokunnassa ovat olleet kuultavina vanhempi hallitussihteeri Zoe Pohjanvirta opetusministeriöstä, ylitarkastaja Anneli Heinonen-Kuukka kouluhallituksesta, koulutoimenjohtaja Jouko Kauranne Helsingin kaupungin kouluvirastosta, rehtori Jarmo Anttila ja vanhempi lehtori Mikko Helleniemi Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta, sairaanhoitaja Seija Oravisto Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun vanhempainneuvostosta, rehtori Martti Ruohoneo Suomalaisvenäläisestä koulusta, tiedotussihteeri Sisko Kiuru-Kitaigorodski Suomalais-venäläisen koulun johtokunnasta ja kouluasiain sihteeri Aune Blumchen Opettajien Ammattijärjestö OAJ :stä. Hallituksen esitys liittyy koululainsäädännön kokonaisuudistukseen. Sen pääperiaatteiden mukaisesti esityksessä ehdotetaan, että Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun kouluneuvosto poistettaisiin ja johtokuntaa täydennettäisiin oppilaita ja muita tehtäviä kuin opetustehtäviä suorittavaa koulun henkilökuntaa edustavilla henkilöillä. Koulujen erityisluonteen vuoksi vanhempainneuvosto kuitenkin säilytettäisiin. Tuntikehysjärjestelmä ehdotetaan toteutettavaksi pääasiassa samoin perustein kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä etupäässä teknisiä muutoksia. - Lait on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti koululainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa eli 1 päivänä elokuuta 1985. Hallituksen esityksen perusteluiden ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Näin ollen valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. johtokunta. Hallituksen esityksen mukaan opetusministeriö määrää kummankin koulun 428500473W johtokunnan jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Toisin kuin oppilasjäsenten osalta esityksestä ei käy ilmi, miten opettajia edustavien jäsenten ehdokasasettelu on tarkoitus suorittaa. Valiokunta katsoo, että opettajakunnan tulee voida samoin kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa myös Helsingin ranskalais-suomalaisessa ja Suomalais-venäläisessä koulussa tehdä ehdotuksensa johtokuntaan valittavista opettajista ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Tuntikehys. Hallituksen esityksen tuntikehysehdotus noudattaa peruskoulun ja lukion tuntikehysrakennetta. Tuntimäärät on tarkoitus saattaa kouluasteittain vertailukelpoisiksi kuntien koulujen tuntimäärien kanssa. Lisäksi ehdotetaan, että tunteja voitaisiin käyttää joustavasti kouluasterajojen yli ja erityisluvilla korottaa tuntimääriä. Näin hallituksen esityksessä on pyritty korostamaan koulujen erityistehtävän hoitamista. Valiokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan korostanut kansalaisten hyvän kielitaidon merkitystä ja kiinnittänyt huomiota myös vähemmän opiskeltujen kielten opetuksen tehostamiseen. Näihin kannanottoihinsa viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esitykseen sisältyviä jousto- ja korotusmahdollisuuksia todella käytetään hyväksi, jotta kouluille taataan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset ranskan ja venäjän kielen opetuksen edistämiseksi.. Uusia johtokuntia ei ehdittäne valita ennen lainmuutosten voimaantuloa. Jotta tästä ei aiheutuisi häiriötä koulujen toiminnalle, valiokunta ehdottaa kummankin lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen lisättäväksi uuden 3 momentin, jonka mukaan vanhan johtokunnan toimikausi jatkuu, kunnes uusi johtokunta on valittu. Edellä olevan perusteella valiokunta kunnioittaen ehdottaa että lakiehdotukset hyväksyttäisiin näin kuuluvina:
2 1985 vp. - SiVM n:o 7 - Esitys n:o 20 1. Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (33/77) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7 sekä 1, 4, 5, 7, 7 a, 7 b, 9 a, 11 a Ja 11 b (Kuten hallituksen esityksessä) (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä) Aikaisempien säännösten mukaisesti määrätty johtokunta jatkaa toimintaansa, kunnes uusijohtokunta on määrätty ja oppz/asjäsenet siihen valittu. 2. Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7 sekä 1, 4, 5, 7, 7 a, 7 b, (Kuten hallituksen esityksessä) ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä) Aikaisempien säännösten mukaisesti määrätty johtokunta jatkaa toimintaansa, kunnes uuszjohtokunta on määrätty ja oppz/asjäsenet siihen valittu. Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Astala, varapuheenjohtaja Holvitie ja jäsenet Ala-Kapee, Alaranta, Eskelinen (osittain), Hirvelä, Jaakon- saari, Kalliomäki, Pohjanoksa, Riihijärvi, Ronkainen, Roos (osittain), Tiuri ja Uosukainen sekä varajäsenet Dromberg (osittain), Pekkarinen ja Tykkyläinen (osittain).
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu 3 Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toteuttavat tärkeätä erityistehtävää vieraskielisinä kouluina. Suomalais-venäläisen koulun valtiollistamista perusteltiin vuonna 1975 venäjän kielen merkityksen lisääntymisellä maassamme. Tämän lisäksi koululle annettiin tehtäväksi toimia venäjän kielen opetuksen kehittämisen keskuksena. Sivistysvaliokunta totesi tällöin pitävänsä tarpeellisena, että koululle taataan esityksen mukaisesti mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Hallituksen esitys liittyy koululainsäädännön kokonaisuudistukseen. Tuntikehysjärjestelmästä säädettäessä myönteistä on nyt se, että säädettyä kunkin asteen tuntimäärää saadaan tarvittaessa käyttää muullakin asteella, opetusministeriö voi erityisestä syystä korottaa tuntimäärää ja että lääninhallituksen luvalla voidaan käyttää tietty määrä lisätunteja viikossa. ehdotuksen mukaiset tuntiresurssit {) sen sijaan ovat riittämättömät sekä Suomalaisvenäläisen koulun että Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun osalta. Koulujen antamien tietojen mukaan ne eivät turvaa edes koulun nykyisiä tuntiresurssimahdollisuuksia. Emme siis voi yhtyä opetusministeriön ja sivistysvaliokunnan enemmistön kannanottoon, jonka mukaan lakiehdotus turvaa koulujen resurssitarpeet. Vieraskielinen opetus vaatii ollakseen tehokasta riittävän pieniä opetusryhmiä. Opettajavoimien ja opetustilojen puutteellisuudesta johtuvat syyt ovat suurelta osin syynä ryhmien nykyiseen suureen kokoon. Opetusryhmiä ei ole kyetty 1. Vastalauseita 1 muodostamaan nykyisten opetusryhmien muodostamista ja jakamista koskevien säädösten, määräysten ja ohjeiden mukaisiksi. Tilanne on näiltä osin paranemassa. Uudet resurssit on kuitenkin mitoitettu pitkälti nykyisten opetusryhmien mukaan eikä edes opetusryhmien muodostamista ja jakamista koskevien säädösten mukaisesti. Hallituksen ja sivistysvaliokunnan enemmistön ehdottamat resurssit eivät kaikilta osin vastaa edes peruskoulun resursseja, vaikka niiden tulisi koulujen luonteen vuoksi tietenkin olla selvästi suurempia. Resurssien lisäämisessä ei voi olla kyseessä oleelliset taloudelliset tekijät, koska ehdotus koskee vain kahta koulua. Muutoksina hallituksen esitykseen ehdotamme Suomalais-venäläisen ja Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun esitysten mukaisesti, että molemmissa kouluissa vahvistettaisiin ala-asteen kehykseksi 35 viikkotuntia perusopetusryhmää kohti, yläasteen oppilaskohtaiseksi resurssiksi 1, 5 viikkotuntia oppilasta kohti ja lukion oppilaskohtaiseksi resurssiksi 1,2 viikkotuntia oppilasta kohti. (Kummankin lakiehdotuksen ) Mikäli näin päätetään ja koulujen normaali tuntikehys saadaan riittäväksi, voidaan lääninhallituksen luvalla koulujen käyttöön saatavaa tuntimäärää alentaa 20 tunnilla viikossa. {) Ehdotammekin, että lakiehdotukset hyväksyttäisiin näin kuuluvina: Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (33/77) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7 sekä opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineid~n opettamiseen ku_taki~ perusopetusryhmää kohu enmtään 35 tuntta vukossa. opettamiseen kutakin kouluasteen vuosi-
4 1985 vp. - SiVM n:o 7 - Esitys n:o 20 luokkaa kohti enintaan 35 tuntia sekä kutakin oppilasta kohti enintään 1, 5 tuntia viikossa. kutakin oppilasta kohti enintään 1,2 tuntia viikossa. ( 4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Ranskan kielen ja ranskankieliseen opetukseen käyttää peruskoulu- ja lukioasteella enintään 50 2. Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7 sekä opettamiseen kutakin perusopetusryhmää kohti enintään 35 tuntia viikossa. opettamiseen kutakin kouluasteen vuosiluokkaa kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta kohti enintään 1,5 tuntia viikossa. kutakin oppilasta kohti enintään 1, 2 tuntia viikossa. (4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Venäjän kielen ja venäjänkieliseen opetukseen käyttää peruskoulu- ja lukioasteella enintään 70 Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985 Heli Astala Inger Hirvelä
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu 5 II Hallituksen esitys Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain ja Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain muuttamisesta ei turvaa näiden koulujen edellyttämiä toimintamahdollisuuksia. Valiokunnan enemmistön hyväksymä esitys ei korosta tarpeeksi koulujen erikoisluonnetta, kuten useat asiantuntijat ovat todenneet. Vaikka lakiesitys liittyykin koululainsäädännön kokonaisuudistukseen, se ei saa merkitä sitä, ettei tuntiresurssien jaossa oteta riittävästi huomioon ranskan- ja venäjänkielisen opetuksen vaatimia lisäresursseja. Esimerkiksi supistamalla lääninhallituksen myöntämiä lisäviikkotunteja 20 tunnilla ja siirtämällä ne suoraan koulujen tuntikehykseen esitys olisi lähempänä koulujen omia kannanottoja ja ylimääräinen hallinnointi vähenisi. Harvinaisten kielten asemaa korostaaksemme esitämmekin, että molemmissa kouluissa saataisiin ala-asteilla käyttää kutakin perusopetusryhmää kohti 35 tuntia, yläasteella 35 tuntia vuosiluokkaa kohti ja kutakin oppilasta kohti 1, 5 tuntia viikossa sekä lukioasteella vuosiluokkaa kohti 29 tuntia viikossa ja kutakin oppilasta kohti 1,2 tuntia viikossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotukset hyväksyttäisiin näin kuuluvina: 1. Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (33/77) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7_ sekä lisätään lakiin uusi 7 a, 7 b, 9 a, 11 a Ja 11 b seuraavasti: opettamiseen kutakin perusopetusryhmää kohti enintään 35 tuntia viikossa. opettamiseen kutakin kouluasteen vuosiluokkaa kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta kohti enintään 1,5 tuntia viikossa. kutakin oppilasta kohti enintään 1,2 tuntia viikossa. (4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Ranskan kielen ja ranskankieliseen opetukseen käyttää peruskoulu- ja lukioasteella enintään 50 428500473W
6 1985 vp. - SiVM n:o 7 - Esitys n:o 20 2. Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain muuttamisesta muutetaan Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 1, 4 :n 1 momentti sekä 5 ja 7 sekä liså'tåä'n lakiin uusi 7 a, 7 b, seuraavasti: opettamiseen kutakin perusopetusryhmää kohti enintään 35 tuntia viikossa. opettamiseen kutakin kouluasteen vuosiluokkaa kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta kohti enintään 1,5 tuntia viikossa. kutakin oppilasta kohti enintään 1,2 tuntia viikossa. (4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Venäjän kielen ja venäjänkieliseen opetukseen käyttää peruskoulu- ja lukioasteella enintään 70 Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985 Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Martti Tiuri Olavi Ronkainen Kaarina Dromberg