Maaseudun yritysrahoitus Leader-työn ajankohtaispäivät Helsinki 28.10.2015 klo 9 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö Sivu 1
Maaseudun yritysrahoitus uudistunut Vuosina Euroopan unioni antaa tukea maaseuturahastosta kahden tukimuodon avulla: 1) investointituki 2) perustamistuki (Mitä lukee lääkärin laskussa, kun maksuperuste ei olekaan sairauden hoito vaan toteutunut terveys? (Aalto University Magazine Lokakuu 2015) Tukimuodot on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 artiklassa 17 (Investoinnit fyysiseen omaisuuteen) ja 19 (Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen). http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1305&from=fi Tukea koskevat toimenpiteet on kuvattu Euroopan komission hyväksymässä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Maaseutualueiden yrittäjät pyritään tavoittamaan aiempaa laajemmin. Taloudellista tukea voidaan kohdentaa mikro- ja pienyrityksille (maataloustuotteiden jalostamiseen myös keskisuurille yrityksille) ja monialaisille maatiloille. Sivu 2
Pk-yritys tuen saajana Pk-yritys määritellään komission antaman suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti (määritelmä löytyy myös valtiontukisääntöjen yhteydestä) http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2003:124:0036:0041:fi:pdf Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritys) tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut komission suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Sivu 3
Pk-yritysten merkitys työllistäjinä Sivu 4 Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/86
Monialainen maatilan tuensaajana Maaseutuohjelman valmistelussa on tunnistettu monialaisten tilojen (multi-sector farms) kehittämistarpeet. Maatilojen siirtymistä muille toimialoille edistetään perustamistuen ja investointituen avulla sekä tukemalla jo olemassa olevien monialaisten maatilojen investointeja ja yritystoiminnan uudistamista. Alueellisten ja paikallisten kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta 2007-2013 tehdyn selvityksen mukaan: Ohjelmalla olisi kyettävä vastaamaan sekä maatilojen harjoittaman muun yritystoiminnan lisääntymisen seurauksena esiin nouseviin että ydintoimintaansa keskittyvien ja kasvavien maatalousyritysten piirissä esiintyviin kehittämistarpeisiin. Maatalous ja siihen liittyvä yritystoiminta eivät lukeudu toimintaryhmien ydinvahvuuksiin maaseudun kehittämisessä. Tämä olisi kuitenkin niitä selkeitä lisäarvoja, joita maaseutuohjelmalla pitäisi saada aikaan. Sen takia ehdotetaan, että 1) innovaatioiden hakemiseen lisätään hanketason panostusta ja 2) aktivoidaan yritykset tiiviimmin mukaan tähän toimintaan. Sivu 5
Monialainen maatila tuen saajana Maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 5 :n (Määritelmät) kohdan 24 mukaan viljelijällä tarkoitetaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 2 :ssä tarkoitettua viljelijää. Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 2 :n (Määritelmät) kohdan 11) mukaan viljelijällä tarkoitetaan tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua viljelijää. Tukiasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta) 4 artiklan (Määritelmät ja niihin liittyvät säännökset) kohdan 1 (a) mukaan viljelijällä tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään SEU 52 artiklassa yhdessä SEUT 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa maataloustoimintaa. Jatkuu (seuraavassa diassa maataloustoiminnan määritelmä) Sivu 6
Monialainen maatila tuen saajana Maataloustoiminnalla tarkoitetaan tukiasetuksen 4 artiklan (Määritelmät ja niihin liittyvät säännökset) kohdan 1 (c) mukaan i) maataloustuotteiden tuottamista, kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan luettuina, ii) maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla, jäsenvaltioiden komission vahvistamien puitteiden perusteella määrittämien vaatimusten mukaisesti. Kun kyseessä on yritystoiminta alkutuotannon yhteydessä, niin tilan koolle ei ole lainsäädännössä asetettu erillistä vaatimusta. Maaseudun yritystukea myönnettäessä tuen hakijaan ei sovelleta aktiiviviljelijän määritelmää eikä maatalousinvestointeja koskevia säännöksiä. Sivu 7
Maaseudun yritystukea koskeva lainsäädäntö Euroopan komissio hyväksyi 7.10.2014 Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERIrahastot) koskevan Suomen kumppanuussopimuksen : http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot-suomessa#.vn9-6nlmviu Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Suomen esityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi (ohjelman muutokset otettava huomioon): https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/sivut/default.aspx Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta (28/2014) tuli voimaan 1.9.2014 ja sen muutos (1176/2014) tuli voimaan 1.1.2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140028 Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015) tuli voimaan 10.2.2015 ja sen muutos (858/2015) tuli voimaan 1.8.2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150080 Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (1174/2014) tuli voimaan 22.12.2014 ja sen muutos (539/2015) tuli voimaan 1.5.2015 (Tuettavien hankkeiden valintaa koskeva 35 a :ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141174 Sivu 8
Maaseudun yritystukea koskeva lainsäädäntö Ohjelman ja kansallisen lainsäädännön lisäksi on erittäin tärkeää tuntea asiaa koskeva uusi EU-lainsäädäntö ja valtiontukisäännöt, joihin sisältyy yksityiskohtaisia tuen ehtoja. Koska komission valtiontukivalvonta painottuu jälkikäteisvalvontaan, niin jäsenvaltiot ja tukia myöntävät viranomaiset joutuvat itse varmistamaan, että tehtävät tukitoimenpiteet ovat linjassa EU:n valtiontukisäännösten kanssa. Myös julkista tukea saavan yrityksen on syytä varmistaa, että tuki on valtiontukisääntöjen mukaista (esim. yrityskohtainen de minimis raja). Jos viranomainen laiminlyö EU:n valtiontukisääntöjen noudattamisen, eikä esimerkiksi käytä tukijärjestelyyn soveltuvaa menettelytapaa ja hyväksyttävyyden ehtoja, tuki on lähtökohtaisesti laiton ja se voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tukea saaneelta yritykseltä. Kannattamattoman toiminnan tukeminen ei ole perusteltua kansantalouden edun, yritystoiminnan tehokkuuden eikä toimivan kilpailun näkökulmasta. Tukea ei saa myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle. TEM valmistelee opasta, joka auttaa yrityksen vaikeuksissa olemisen tarkastelua tukikäsittelyssä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä ja yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) kumoamisesta Sivu 9
Maaseudun yritystuen vaikuttavuus Tukitoimenpiteillä pyritään saavuttamaan maaseudun kehittämisen tavoitteet. Miten tehokkaasti tuen voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan yritysten käyttäytymiseen? Yritystukien tulisi edesauttaa talouden rakenteiden uudistumista ja vahvistaa yritysten välistä kilpailua. Tavoitteena on oltava yrityskentän uudistuminen, uusien tuotteiden kehittäminen ja kehityspanostusten suuntaaminen korkean lisäarvon tuotantoon, joissa on odotettavissa vahvaa globaalia kysyntää ja joissa Suomella on suhteellisia vahvuuksia. Valtio voi tukea yrityksiä uusien markkinoiden löytymisessä, mutta kehitys- ja investointipäätökset kuuluvat yrityksille. (Lähde: Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus, Kesäkuu 2015, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2015) Aiemmin tukea saanut yritys saa tukea todennäköisemmin kuin muu yritys. Haasteena on löytää tuen piiriin uusia yrityksiä ja toimijoita. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 jälkiarvioinnissa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että pääosa toiminnasta kohdistuu olemassa olevan tuotannon ja yritystoiminnan kehittämiseen. Koko ohjelman tavoiteasetannassa ja maaseudun kilpailukyvyn parantumisen näkökulmasta uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen olisi kuitenkin erittäin tärkeää. Sivu 10
Yrityksen perustamistuki Onko tukeen liittyvä ohjelmasuunnittelu ja tuen rakenne yhteensopiva yritysten todellisten tarpeiden kanssa? Maaseutuohjelmassa on pyritty varmistamaan, että käytettävissä oleva tuen määrä vastaa tuensaajien tosiasiallisia tarpeita EU-lainsäädännön asettamien reunaehtojen rajoissa. Toimintaansa aloittavien yritysten erityistarpeisiin vastataan perustamistuella. Perustamistukea myönnettäessä on pyrittävä välttämään liian suurten ja liian pienten rahoitusmäärien suuntaaminen perustamistoimenpiteisiin. Tukijärjestelmien liittyy yleisesti se ongelma, että tuet eivät aina kohdistu sinne, mihin ne oli tarkoitettu. Perustamistuen luonne on erilainen kuin ohjelmakaudella 2007 2013 käytössä olleilla kehittämis- ja käynnistystuella. Näitä yritystuki-instrumentteja ei kuitenkaan saada takaisin. Tämä vaatii ohjelmakauden vaihtuessa vanhoista malleista poisoppimista. Perustamistuki on tarkoitettu yritysrakenteen monipuolistamiseen ja toimivien yritysten uudistumiseen eli toimintaan, jossa on merkittävä uusi kehittämisnäkökulma. Euroopan komission ohjeistuksen mukaan: The supported activity must be a new activity for the beneficiary. It must be noted that support could be provided to existing businesses or to new start-ups. If support is provided to existing businesses it could only be provided for cover only activities that the beneficiary has never carried out by the enterprise in question by the time of applying for support. Sivu 11
Yrityksen perustamistuki Liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen käsikirja, jota tarvitaan menestyvän yritystoiminnan käynnistämiseen. Se auttaa hahmottamaan ja suunnittelemaan jäsentyneesti perustettavan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta. Liiketoiminnan rahoittajat edellyttävät aina liiketoimintasuunnitelmaa, jotta he voivat arvioida rahoitusta hakevan yrityksen liiketoimintaedellytyksiä. Liiketoimintasuunnitelma on yrittäjän työkalu. Oma Yritys-Suomessa on sähköinen työkalu liiketoimintasuunnitelman tekemiseen https://www.yrityssuomi.fi/liiketoimintasuunnitelma (kirjautuminen pankkitunnuksilla). Yrityksen perustamistuki maaseudulla Yrityksen perustamistuesta löytyy kuvaus Yritys-Suomen verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: http://www.yrityssuomi.fi/palvelu/-/palvelu/perustamistuki Sivu 12
Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150080 11 Liiketoimintasuunnitelma Yrityksen perustamistuen myöntämisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Liiketoimintasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) yrityksen nimi, kokoluokka, yhteystiedot, yhteyshenkilö, toimiala, yritys- ja yhteisötunnus, maatalousyrityksen tilatunnus, toimenpiteen toteutuskunta; 2) hakijan taloudellinen ja rahoituksellinen lähtötilanne; 3) yrityksen toiminta-ajatus, liikeidea ja kuvaus uusien toimintojen kehittämisestä; 4) suunnitellut perustamistuella toteutettavat toimenpiteet ja niiden toteuttamista koskevat tavoitteet sekä tarkasteluajankohdat tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi; 5) suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisen tavoiteaikataulu; 6) suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä arvio työllisyysvaikutuksista; 7) tarvittavat muut lisätiedot ja asiantuntijalausunnot. Valtioneuvoston asetuksessa määritellyn liiketoimintasuunnitelman sisällön määrittelyn taustalla on EU-lainsäädäntöä (ks. diat 14, 15 ja 16). Sivu 13
Maaseutuasetusta koskeva komission delegoitu asetus Maaseutuasetusta koskeva komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 Viitetiedot: EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_227_r_0001&from=fi Johdanto-osan kohta 5 (5) Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida. 5 artikla - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia: b) Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla: i) tukea hakevan henkilön tai mikro- tai pienyrityksen taloudellinen lähtötilanne; ii) henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet; iii) yksityiskohtaiset tiedot henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta. Sivu 14
Maaseutuasetusta koskeva komission täytäntöönpanoasetus Maaseutuasetusta koskeva komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014 Viitetiedot: EUVL L 227, 31.7.2014, s. 18 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_227_r_0002&from=fi Johdanto-osan kohta 8 (8) Koska loppumaksut tulisi maksaa ainoastaan, jos liiketoimintasuunnitelma on toteutettu asianmukaisesti, olisi vahvistettava yhteiset parametrit tällaisten arviointien tekemiseksi. Jotta helpotettaisiin tilanpidon aloittavien nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia hyödyntää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklassa tarkoitetun tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevan toimenpiteen mukaisia muita toimenpiteitä, olisi lisäksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat useiden toimenpiteiden sisällyttämistä liiketoimintasuunnitelmaan ja asiaan liittyvien hakemusten hyväksyntämenettelyä. 8 artikla - Liiketoimintasuunnitelmat 1. Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukainen tuki, jäsenvaltioiden on mainitun asetuksen 19 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi arvioitava, miten mainitun asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa on edistytty, kun kyseessä on komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien asianmukainen täytäntöönpano. Sivu 15
Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus: komission asetus (EU) N:o 702/2014 Viitetiedot: EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_193_r_0001&rid=2 6 artikla Kannustava vaikutus 1. Tällä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jolla on kannustava vaikutus. 2. Tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on jättänyt tukea koskevan kirjallisen hakemuksen kyseiselle jäsenvaltiolle ennen hanketta koskevien töiden tai toiminnan aloittamista. Tukihakemuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot: a) yrityksen nimi ja koko; b) kuvaus hankkeesta tai toiminnasta, mukaan lukien alkamis- ja päättymispäivä; c) hankkeen tai toiminnan toteutuspaikka; d) tukikelpoisten kustannusten luettelo; e) hankkeeseen/toimintaan tarvittavan julkisen rahoituksen muoto (avustus, laina, takaus, takaisinmaksettava ennakko tai muu) ja määrä. Sivu 16
Yrityksen perustamistuki Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää uuden yritystoiminnan aloittamiseen maaseutualueella mikro- ja pienyrityksille sekä maatalousyrityksille. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2010 toimenpidekuvauksen mukaan Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen.. Tukea voidaan myöntää myös toimivan yrityksen liiketoiminnan merkittävään uudistamiseen (ks. dia 22 Toiminnan mittakaava). Kokeiluja voivat toteuttaa uudet ja toimivat yritykset. Perustamistuella ei voida tukea yrityksen olemassa oleviin tuotteisiin, palveluihin ja jo meneillään oleviin muihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman perusteella enintään: Yrityksen perustamistuki Tuen määrä Uuden yrityksen perustaminen 5 000-35 000 Toimivan yrityksen uusi liiketoiminta 5 000-35 000 Kokeilu 2 000-10 000 Sivu 17
Yrityksen perustamistuki Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) 9 :n (Yrityksen perustamistuella tuettava toiminta) mukaan toimivan yrityksen tulee liiketoimintasuunnitelmassa osoittaa, että tuettava toimenpide kohdistuu uuteen toimintayksikköön, toimialaan, liiketoiminta-alueeseen, markkina- alueeseen, tuotteeseen tai palveluun taikka uusiin asiakkaisiin eli asioihin, joissa yritykset tekevät innovaatioita. Tuettavien toimenpiteiden on oltava sellaisia, että niiden toteutuminen on selkeästi todettavissa maksatuksen yhteydessä. Toimenpiteen toteutusaika ei ole 9 kk + 3 vuotta. Jos aloittaa 9 kuukauden kuluessa tukipäätöksestä niin enimmäisaika toteutukselle on 2 v 3 kk. Yrityksen perustamistuki Yrityksen perustamistuki SA.41753 Investointituki maataloustuotteiden jalostamiseksi muiksi kuin maataloustuotteiksi ja yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla Valtiontukisääntöjen noudattaminen Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-10) ja artikla 45 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_193_r_0001&rid=2 Maatalousalan (=maatalouden alkutuotanto ja maataloustuotteiden jalostus ka kaupan pitäminen) ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittaminen maaseudulla. Sivu 18
Yrityksen perustamistuki On mietittävä, miten tehdään tuen vaikuttavuuden mittaaminen? (vrt. kannustava vaikutus) Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015 ) 3 :n (Tuen suuntaaminen) mukaan tukea voidaan myöntää toimenpiteeseen, jonka toteuttamiseen tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus siten, että 1) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa nopeammin; 2) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa korkeatasoisempana; 3) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa laajempana; tai 4) toimenpidettä ei toteutettaisi ilman myönnettävää tukea. Maaseudun yritystuella haetaan uusia avauksia, joita ei ole syntynyt riittävästi pitkään jatkuneessa nykyisessä murrostilanteessa. Perustamistuella käynnistetään sellaisia uusia avauksia ja ansaintamahdollisuuksia, joista kasvaa kannattavaa ja kilpailukykyistä ja kansainvälistäkin liiketoimintaa. Uusi yritys voi löytää paikkansa markkinoilta tarttumalla yllättäen ilmaantuviin mahdollisuuksiin (Arvon odotuksen syntyminen ratkaisevaa uuden yrityksen toiminnan jatkumisessa Väitös: KTM, KK Sirpa Hänti 6.6.2014, markkinointi). Liiketoimintamahdollisuus liittyy väitöskirjan mukaan aina asiakkaaseen. Asiakkaiden kanssa ollaan yhteydessä usein liian myöhään vaikka asiakkaisiin pitäisi olla yhteydessä jo kehittämisvaiheessa. Pk-yrityksissä keskitytään yleensä tuotteen kehittämiseen, eikä siihen kuka on se, kenelle halutaan myydä. Tärkein resurssi ovat ihmiset yrityksessä ja verkostoissa. Keiden kanssa töitä tehdään ja mitä osaamista saadaan verkostojen kautta saadaan. Liiketoimintasuunnitelma kertoo miten tuote ja palvelu siirtyy loppuasiakkaille. Näiden asioiden ratkaisemisessa voidaan hyödyntää erityisesti kokeiluja! Sivu 19
Yrityksen perustamistuki kokeiluihin Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) 2 :n (Määritelmät) kohdan 6 mukaan: kokeilulla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaedellytyksiä vahvistavien, liiketoimintasuunnitelmaan perustuvien uusien tuotteiden ja palveluiden sekä toimintamallien asiakas- ja markkinalähtöistä suunnittelua, testaamista ja kehittämistä, jolla on rajattu laajuus ja aikataulu sekä rajatut kustannukset. Kokeiluja taustoittavaa aineistoa: Kokeilujen maaseutu (Sitra) http://www.sitra.fi/hankkeet/kokeilujen-maaseutu Ideasta kokeilujen kautta yritystoiminnaksi yrittäjän kannustinrahakokeilu http://www.sitra.fi/blogi/maaseutu/ideasta-kokeilun-kautta-yritystoiminnaksi-yrittajan kannustinrahakokeilu Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa (Sitra) http://www.sitra.fi/julkaisu/2012/maaseutu-kestavien-ratkaisujen-taloudessa Kohti uudenlaista kokeilukulttuuria (UUSI!) www.kokeilevasuomi.fi Sivu 20
Yrityksen perustamistuki Yrityksen perustamistuen ja kehittämispalveluiden (TEM) yhteensovittamisesta Yrityksen perustamistukea koskevan päätöksen mukaisena tukiaikana ei ole mahdollista hyödyntää tuettuja yritysten kehittämispalveluita (TEM). Yrityksen perustamistuen ja starttirahan (TEM) yhteensovittamisesta Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 (Yrityksen perustamistuella tuettava toiminta) mukaan tukea ei myönnetä hakijalle, joka tukihakemuksen jättämishetkellä on hakenut maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 6 :n mukaista nuoren viljelijän aloitustukea, jolle se on myönnetty tai jolle työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun nojalla. Yrityksen perustamistukea voidaan kuitenkin myöntää sen jälkeen, kun nuoren viljelijän aloitustuen mukaisen toiminnan jatkamiselle säädetty vähimmäisaika on täyttynyt. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) tuli voimaan 1.1.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120916 Yrityksen perustamistuki ja starttiraha katsotaan päällekkäisiksi tuiksi, minkä vuoksi yrityksen perustamistukea ei voida myöntää tuen hakijalle, jolle on tehty myönteinen starttirahapäätös. Sivu 21
Sivu 22
Maaseutuohjelman 1. muutos 15.6.2015 lähtien Maaseutuohjelman muuttaminen (yrityksen perustamistuki) Yrityksen perustamistuen (alatoimenpide 6.2.) määräytymisen perusteita täsmennetty. Kyseessä on kertakorvaustyyppinen tuki (EI varsinainen kertakorvaus). Taustalla on käytetty Euroopan komission ohjeistusta yksinkertaistetuista kustannusmalleista. 8.2.4.3.2.5. Tukikelpoiset kustannukset Tukea ei myönnetä yrityksen henkilöstökustannuksiin, jotka kohdistuvat yrityksen tavanomaiseen tuotannolliseen toimintaan. 8.2.4.3.2.10. Tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä Myönnettävän perustamistuen määrä perustuu kokonaisharkintaan, jossa tarkastellaan suunnitellulle liiketoiminnalle asetettuja tavoitteita ja liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden merkittävyyttä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma-asiakirjan kohdan 8.2.4.5 mukaisesti yrityksen elinkaaren eri vaiheissa myönnettävän tuen ala- ja ylärajat ovat seuraavat: uusi yritys: alaraja 5 000 eur - yläraja 35 000 eur toimivan yrityksen uusi toiminta: alaraja 5 000 eur - yläraja 35 000 eur uuden yrityksen tai toimivan yrityksen liiketoimintakokeilu: alaraja 2 000 eur - yläraja 10 000 eur Sivu 23
Maaseutuohjelman 1. muutos 15.6.2015 lähtien Maaseutuohjelman muuttaminen (yrityksen perustamistuki) Uuden yritystoiminnan aloittamisvaiheessa tarvittavan tuen määrä ala- ja ylärajojen puitteissa suhteutetaan yrityksen tavoiteltuun liiketoiminnan laajuuteen ja tasoon, jotta myönnettävä tuki olisi oikeasuhteista ja välttämättömiin toimenpiteisiin rajattua. Myönnettävän tuen tason määrittelyssä arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutusten kohtuullisuutta liiallisten korvausten välttämiseksi. Toimenpiteiden tarve ja laajuus sekä niiden toteuttamiseen myönnettävän tuen määrä on esimerkiksi erilainen jos yrityksen liikevaihtotavoite on 50 000 euroa verrattuna yritykseen, jonka liikevaihtotavoite on 500 000 euroa. Lisäksi arvioidaan aloitettavan toiminnan kustannuksia siten, että innovatiiviset toimintamallit voivat saada suuremman määrän tukea kuin tavanomaisia toimintamalleja käyttävät yritykset. Tuen myöntäjän tulee dokumentoida myönnettävän tuen muodostamisen perustelut. Liiketoiminnan luonne huomioon ottaen tukea myönnetään ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka koskevat aloittamisvaiheen liiketoimintaosaamista vahvistavia neuvonta-, konsultointi ja asiantuntijapalveluita sekä toimenpiteisiin, joihin sisältyy merkittävä kehittämisnäkökulma. Tukea ei myönnetä yrityksen tavanomaiseen toimintaan eikä tuella voida yleisrahoittaa yritystä. Toimivassa yrityksessä kehittämistoimenpiteet voivat kohdistua vain uuteen toimintaan. Uudeksi toiminnaksi ei katsota entisen toiminnan puitteissa tapahtuvaa toiminnan laajentamista eikä toimenpiteitä, joista aiheutuu yritykselle tavanomaisia liiketoimintakustannuksia. Sivu 24
Investoinnin toteutettavuustutkimus Yritys voi valmistella aineellista investointia toteutettavuustutkimuksella, jonka avulla arvioidaan ja analysoidaan investoinnin toteuttamisen toiminnallisia, taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä sekä onnistumismahdollisuuksia. Toteutettavuustutkimus on työväline, jonka avulla yritykselle syntyy näkemys investointihankkeen suunnasta, tavoitteista ja edellytyksistä. Toteutettavuustutkimus tukee päätöksentekomenettelyä ja parantaa investointien laatua. Toteutettavuustutkimus tehdään investointia edeltävässä vaiheessa. Tuen myöntäminen toteutettavuustutkimukseen ei edellytä varsinaisen investoinnin toteuttamista eikä toteutettavuustutkimuksen tekemistä katsota varsinaisen investoinnin aloittamiseksi. Tukea toteutettavuustutkimukseen haetaan kuitenkin ennen toteutettavuustutkimuksen hankkimista. Yritys voi tarpeen mukaan selvittää investoinnin toteutettavuuden edellytykset omatoimisesti myös ilman tukea. Sivu 25
Yrityksen investointituki Yrityksen investointituen tukitasoista ja tuen määrästä Tukijärjestelmässä on otettava huomioon, miten määrällisesti pienet avustukset voidaan maksaa niiden saajille kohtuullisin kustannuksin. Täytäntöönpanokulut koostuvat (julkiset hallintokulut) maaseutuohjelman hallinnoinnista, valvonnasta, seurannasta ja arvioinnista. Korkeat täytäntöönpanokulut voivat johtaa siihen, että yrittäjille suunnattavan rahoituksen määrä pienenee. Suomalaiset investoinnit ovat suurimmaksi osaksi rakentamista, sitten tulevat koneet ja laitteet ja T&K investoinnit. Maaseutuohjelmasta 2007-2014 myönnetystä yritystuesta suurin osa (86,4 %) toteutettiin yritysten investointitukena. 6,8 % yritystuesta käytettiin yritysten kehittämiseen ja 6,8 % yritysten käynnistämiseen. (Lähde: Välittävää maaseudun kehittämistä - Selvitys alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta sekä ehdotus vaikuttavuuden mittarien kehittämisestä) Maaseutuohjelman perspektiivi innovaatioihin ja osaamiseen on kapea ja teknologiavetoinen. Yritysten kansainvälistymiseen ja viennin lisäämiseen liittyvät toimenpiteet ovat jääneet varsin vähäisiksi. Yksinomaan kotimaiseen kysyntään perustuvat investoinnit eivät enää riitä. Tarvitaan vientiyritysten pitkäjänteistä kehittämistä. Kaikkea ei kannata tehdä yksin tarvitaan yritysten välisen yhteistyön tiivistämistä uusilla tavoilla. Digitalisaatiolla ja muun teknologian kehittymisellä sekä kulutustottumusten muutoksella on iso merkitys investointikysyntään. Investointien luonne kuitenkin muuttuu, investoinnit pirstaloituvat laajemmalle ja yksittäiset investoinnit pienenevät. Tämä näkyy esimerkiksi energiantuotannossa. Useampi pienempi energia-investointi korvaa yhden ison. (Lähde: Nordean blogi 2.10.2015: Karu fakta: investoinnit eivät palaa ennalleen) Sivu 26
Investointituen määrä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 jälkiarviointiraportin mukaan innovaatioiden löytyminen ja niiden pohjalle rakentuvat yritysten investoinnit ja kehittämistoimet vaativat aiempaa enemmän panostusta. Maaseutuohjelman mukaan investointihankkeen tukikelpoisten kustannusten vähimmäismäärä on 10 000 euroa. Investointituen alarajasta (2 000 euroa) on säädetty maaseudun yritystukea koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (80/2015). Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on tehty investointeja koskeva seuraava rajaus (1. ohjelmanmuutos 15.6.2015 lähtien): Tukea ei myönnetä alle 10 000 euron investointiin, kun tuki haetaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Tuen perusteena olevien hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä investoinnin kokonaiskustannuksista voi olla enintään 2 000 000 euroa alueellisesti vuosittain/tukijaksoittain käytettävissä olevien varojen puitteissa. Investoinnin merkittävästä vaikutuksesta uusien työpaikkojen syntymiseen alueella tai muista maaseutuohjelman strategian toteuttamisen kannalta perustelluista syistä hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä investoinnin kokonaiskustannuksista voi olla kuitenkin suurempi. Sivu 27
Yrityksen investointituki Yritysten investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuivat 1.7.2014 alkaen. Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointitukea. Pohjois- ja Itä-Suomen suuralue on harvan asutuksen perusteella korkeimman tukitason alue. Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) muutos: Valtioneuvosto antoi 9.7.2015 asetuksen maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) 27 :n muuttamisesta. Asetusta muutettiin siten, että Viitasaaren, Pihtiputaan, Äänekosken ja Konneveden kunnissa maaseudun pienten yritysten investointien tukitaso nousee 20 prosentista 30 prosenttiin. Mainitut kunnat on siirretty toiseen tukialueeseen. Muutos tuli voimaan maaseudun yritystuessa 1.8.2015 alkaneesta tukijaksosta lähtien. http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-yleisistunto-9-7-2015 Sivu 28
http://www.tem.fi/files/40339/tukialuekartta.pdf Tukialueet Investointituki pienille yrityksille (pois lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, johon sovelletaan maaseutuasetuksen säännöksiä ja omia tukitasoja): I tukialue 35 % II ja III tukialue 20 % Viitasaaren, Pihtiputaan, Äänekosken ja Konneveden kunnissa tuki 30 % Huom! Mahdolliset kuntarajojen muutokset eivät vaikuta tukialueiden rajoihin, jotka säilyvät samana 2014-2020. Sivu 29
EU:n inhimillisen kehityksen indeksi 2014 (suuralueittain) Lähde: Panorama Inforegio -lehti / Kesäkuu 2015, nro 53: http://ec.europa.eu/regional_po licy/sources/docgener/panoram a/pdf/mag53/mag53_fi.pdf Sivu 30
Elintarvikealan valtiontukisäännöt Maataloustuotteiden jalostusta koskeva tuki on hyväksytty osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa : Maataloustuote Valtiontukisääntöjen noudattaminen (Annex I) Toteutettavuustutkimus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Investointi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maataloustuotteiden jalostamiseen muiksi kuin maataloustuotteiksi (=pidemmälle jalostetut elintarvikkeet) sovelletaan seuraavia valtiontukisääntöjä: Elintarvike Valtiontukisääntöjen noudattaminen (Non-Annex I) Toteutettavuustutkimus Investointi SA.41753 Investointituki maataloustuotteiden jalostamiseksi muiksi kuin maataloustuotteiksi Vähämerkityksinen (de minimis) tuki http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1407&from=fi Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-10) ja artikla 44 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_193_r_0001&rid=2 Artiklan 44 (4) mukaan investoinnit, jotka liittyvät biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä, eivät ole tämän artiklan nojalla tukikelpoisia. Sivu 31
Uusiutuvan energian valtiontukisäännöt Uusituvan energian tuotanto ja jakelu (sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi artikla 41 kattaa liikenteen biopolttoaineet): Uusiutuvan energia Toteutettavuustutkimus Investointi SA.41809 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen myönnettävä investointituki Investointi Uusiutuvan energian raaka-ainetuotanto: SA.41809 Pk-yrityksille myönnettävä investointituki Valtiontukisääntöjen noudattaminen Vähämerkityksinen (de minimis) tuki http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1407&from=fi Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 41 (uusiutuva energia (sähkö ja lämpö) ja liikenteen biopolttoaineista biokaasu liikennekäyttöön vain uudet laitokset ja merkittäjät laajennusinvestoinnit) http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_187_r_0001&from=en Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 17 (mm. kiinteät pidemmälle jalostetut polttoaineet kuten pelletti ja biohiili) http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_187_r_0001&from=en Investointi Vähämerkityksinen (de minimis) tuki (muut kuin liikenteen biopolttoaineet kuten puuhakkeen haketus ja kuivatus sekä polttopuu noudattaen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 17 artiklan mukaista tukitasoa 20 %) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1407&from=fi Sivu 32
Muiden toimialojen valtiontukisäännöt Muut toimialat Toteutettavuustutkimus Investointi SA.41809 Alueellinen investointituki Muut toimialat: Pk-yrityksille myönnettävä investointituki Investointituki mikroyrityksille ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla Valtiontukisääntöjen noudattaminen Vähämerkityksinen tuki (de minimis) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1407&from=fi Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 14 =Alueellinen investointituki Itä- ja Pohjois-Suomessa tukialueilla (pois lukien uusiutuvan energian tuotanto ja jakelu) http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_187_r_0001&from=en tai Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 17 = Pk-yrityksille myönnettävä investointituki muilla alueilla http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=oj:jol_2014_187_r_0001&from=en tai Vähämerkityksinen (de minimis) tuki http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:32013r1407&from=fi Sivu 33
Tarkistettavia asioita tukea myönnettäessä Elintarvikealan pk-yrityksen elintarviketurvallisuus Oivassa elintarvikevalvontaviranomaiset arvioivat yritysten elintarviketurvallisuutta. Mitä leveämpi hymy sitä parempi elintarviketurvallisuus. Jos elintarvikevalvonnan tekemän viimeisimmän tarkastuksen tulos on huono, on ennen maaseudun yritystuenmyöntämistä otettava yhteyttä kyseiseen valvontayksikköön (valvontayksikön nimi löytyy Oivaraportilta) lisätietojen saamiseksi. Muussa tapauksessa riittää, että tuen myöntäjä on katsonut elintarvikevalvonnan Oiva-raportin tuloksen verkkopalvelusta: https://www.oivahymy.fi/portal/fi/tunnethan+oivan-/ Sivu 34
Tarkistettavia asioita tukea myönnettäessä Elintarvikealan pk-yrityksen luomustatus Tuen myöntäjän on varmistuttava siitä, että yritys on luomutoimija. Yrityksen luomustatuksella saattaa olla vaikusta valintamenettelyssä. Luomuhakupalvelu: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/luomuhakupalvelu / Hakupalvelussa kohtaan Toimijan nimi kirjoitetaan tukea hakevan yrityksen nimi (vähintään 3 ensimmäistä kirjainta yrityksen nimestä) ja kohtaan FI-EKO- kirjoitetaan valvontaviranomaisen tunnusnumero eli kyseisen ELY-keskusalueen numero, joka löytyy luonnonmukaisesta tuotannosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (454/2015) liitteestä 2: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150454 Sivu 35
Muut rahoituslähteet pk-yrityksille Maaseudulla toimiville pk-yrityksille on tarjolla useita maaseutuohjelmarahoituksen ulkopuolisia rahoituslähteitä. On tärkeää pohtia, mitkä tuki-instrumentit sopivat yritykselle parhaiten ja missä järjestyksessä eri tukimuotoja on mahdollista hyödyntää. Team Finland -verkosto edistää yritysten kansainvälistymistä http://team.finland.fi/etusivu Food From Finland elintarvikealan vientiohjelma (yritykset voivat liittyä ohjelmaan tai osallistua ohjelman palveluihin, kuolutukseen, konsultointiin, messutapahtumiin jne. http://www.foodfromfinland.com/ Yritysten kehittämispalvelut (TEM) www.yritystenkehittamispalvelut.fi Yritys-Suomi - Yrityspalvelut yhdessä osoitteessa - Tietoa, palveluja ja työkaluja yrityksille ja yrityksen perustajille: www.yrityssuomi.fi Finnveran palvelut (esimerkki) Finnveran alkutakaus sisältää julkista tukea (de minimis) ja silloin Finnveran osuus katsotaan kokonaisuudessaan julkiseksi rahoitukseksi. Jos yritys on saanut investointiin alkutakauksen (80 %) niin silloin yritys ei voi saada investointitukea. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Sivu 36
Lisätietoa maaseudun yritystuesta Lisätietoa maaseudun yritystuesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/yrittajyysmaaseudulla.html Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 infotilaisuuden aineistot: https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/elintarvikealanrahoitusjaohjelmat Tukijaksot vuonna 2016 (suositukset hakuajoiksi) haettaessa tukea ELY-keskuksista: Maaseudun yritystuki: 1.11-31.1 1.2-30.4 1.5-31.7 1.8-31.10 Kehittämishanketuki: 1.11 29.2. 1.3-31.5 1.6-31.10 Sivu 37
Kiitos! Sivu 38