Raportti 4762-5a 21.5.2012 Meluselvityksen päivitys Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701 Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4762-4a 9.3.2011 Lisätty kaavaluonnos E9. 4762-3a 8.2.2011 Tutkittu kaavaluonnosta E8.1 ja E8.2. Näistä laadittu vain melukartat. 4762-2a 17.12.2010 Meluselvityksen ensimmäinen versio, jossa tarkasteltu kahta kaavaluonnosta E3 ja E4.
Raportti 4762-5a 2(9) 21.5.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Rakennuskohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Selvityksen tarkoitus... 3 2 Laskentaperusteet... 3 2.1 Liikennemäärät... 3 2.2 Melumallinnus... 4 3 Sallitut äänitasot... 5 4 Alueen meluntorjuntatoimenpiteet... 5 4.1 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys... 5 4.2 Parvekkeiden suojaus melulta... 6 4.3 Pihan oleskelualueen suojaus melulta... 7 5 Tärinä ja runkomelu... 7 5.1 Arvio tärinä- ja runkomeluriskeistä... 7 5.2 Ehdotus kaavamääräyksiksi... 7 Lähteet... 8 Jakelu... 9 Liitteet... 9 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 3(9) 21.5.2012 1 Johdanto 1.1 Rakennuskohde Pajalan teollisuusalueen muutoskaava 1.2 Tilaaja Järvenpään kaupunki Tekninen toimi, kaavoitus ja mittaus Ilkka Holmila PL 41 04401 Järvenpää p. 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi 1.3 Selvityksen tarkoitus Järvenpään kaupunki on tilannut selvityksen Pajalan teollisuusalueen, eli Pajalan kaupunginosan kortteleiden 701, 703, 704 ja 711 suojauksesta tie- ja raideliikennemelulta (Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n lausunto 4762-4a, päivätty 10.3.2011). Tämän lausunnon tarkoituksena on tarkentaa olemassa olevaa meluselvitystä korttelin 701 kohdalla. Lausunto perustuu Aihio Arkkitehdit Oy:n kaavaluonnoksiin v1, v2 ja v3, sekä Järvenpään kaupungin mittausosaston toimittamaan pohjakarttaan. 2 Laskentaperusteet 2.1 Liikennemäärät 2.1.1 Tieliikenne 2.1.2 Raideliikenne Seuraavat tiet toimivat alueella merkittävinä äänilähteinä. Teiden liikennemäärät ja nopeusrajoitukset on saatu 5.7.2004 päivätystä julkaisusta: Järvenpään liikennesuunnitelman tarkastaminen. Teiden syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on ilmoitettu vuoden 2020 ennusteen mukaan. - Pajalantiellä 19900 ajoneuvoa vuorokaudessa, 50 km/h - Kaskitiellä 3600 ajoneuvoa vuorokaudessa, 40 km/h - Myllytiellä 7100 ajoneuvoa vuorokaudessa, 40 km/h - Postikadulla 14600 ajoneuvoa vuorokaudessa, 40 km/h - Wärtsilänkadulla 12400 ajoneuvoa vuorokaudessa, 50 km/h Liikennemäärän on oletettu jakautuvan niin, että 10 % liikennevirrasta kulkee yöllä ja 90% päivällä. Raskaan liikenteen osuudeksi on oletettu 10 %. Junamäärät ja ajonopeudet korttelin kohdalla on saatu Liikenneviraston vuoden 2010 julkaisusta: Kerava-Riihimäki lisäraiteiden YA, Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Julkaisuun sisältyy laskelma raideliikennemäärästä Keravan ja Hyvinkään välillä vuonna 2007 ja ennuste Kytömaan ja Hyvinkään välillä vuonna 2030. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 4(9) 21.5.2012 Taulukko 2.1 Julkaisussa on ilmoitettu erikseen pohjoiseen ja etelään kulkevien henkilö- ja tavarajunien määrä. Melumallinnuksessa on oletettu että neljästä junaradasta tavara- ja paikallisliikenteen junat kulkevat kahdella ulommaisella radalla, ja kaukohenkilöliikenteen junat kahdella sisemmällä radalla. Kytömaa Hyvinkää Ennustetilanne 2030 Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-12) Yö (22-7) Henkilöjunat 87+85 22+24 Pendolinot 159 200 10+9 2+3 IC-junat 416 160 4+3 0+1 IC2-junat 177 200 11+12 3+2 (Yö) Pikajunat 416 160 2+1 1+2 Paikallisjunat, Sm4 (yhden yksikön pituus) 55 160 60+60 16+16 Tavarajunat 7+4 2+5 uosaaren satamajuna 725 80 1+1 2+2 TK-juna 725 100 4+1 0+3 Öljyjuna 725 70 2+2 0+0 Taulukossa ensimmäinen luku on junien määrä pohjoiseen päin ja toinen luku junien määrä etelään päin Yhteensä 118+118 2.2 Melumallinnus Liikenteen aiheuttamia äänitasoja korttelialueella on arvioitu melulaskentaohjelmistolla Cadna A 4.2, johon sisältyvät tieliikennemelun ja raideliikennemelun pohjoismaiset laskentamallit. Ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa se ottaa huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Liitteessä 1, 2 ja 3 on esitetty lasketut liikenteen aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot L A,eq,07-22 korttelialueella 2 m korkeudella maanpinnasta sekä 3, 6 ja 10. kerroksien korkeudella 2 m kerroksen lattiatason yläpuolella. Lisäksi yöajan keskiäänitasot L A,eq,22-07 on esitetty 2 m korkeudella maanpinnasta. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m. Melukartoissa keskiäänitasot meluvyöhykkeillä on merkitty seuraavasti: - vaaleanvihreä osoittaa yöajan melukartassa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 45 db - tummanvihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 50 db. - oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen pihan oleskelualueen ohjearvon 55 db. - punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 60 db. - ruskea osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db. - sininen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 70 db. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 5(9) 21.5.2012 alkoisella alueella keskiäänitaso on päiväajan melukartassa alle 50 db ja yöajan melukartassa alle 45 db. Melun leviämisen havainnollistamiseksi 5 db leveille meluvyöhykkeille on lisäksi piirretty ohut musta viiva 2,5 db välein. 3 Sallitut äänitasot Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso L A,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - opetus- ja kokoontumistiloissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db. Yöohjearvoa ei opetus- ja kokoontumistiloissa sovelleta. - liike- ja toimistohuoneissa melun keskiäänitaso päivällä klo 7-22 saa olla 45 db. Yöohjearvoa ei liike- ja toimistohuoneisiin sovelleta. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla melun aiheuttama keskiäänitaso saa olla päivällä enintään 55 db ja yöllä 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä tarkasteltava alue on tulkittu vanhaksi, sillä se sijaitsee olemassa olevien liikenneväylien läheisyydessä jo rakennetussa ympäristössä. Uusien alueiden ohjearvo on tarkoitettu käytettäväksi suunniteltaessa rakentamattomien alueiden maankäyttöä, jolloin melun leviämiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikenneväylien suuntauksella ja sijoittamisella. 4 Alueen meluntorjuntatoimenpiteet Liitteessä 1-3 on esitetty melukartat kaavaluonnoksista v1, v2 ja v3 sekä päivä- että yöaikaan 2 m korkeudelta maanpinnasta ja päiväaikaan 3, 6 ja 9. kerroksen korkeudelta. 4.1 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus ΔL A,vaad annetaan rakennuksen julkisivun kohdalla ilman julkisivusta tulevia heijastuksia vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [2]. Melukarttoihin sisältyy heijastus rakennusten julkisivuista ja muista kovista pystyrakenteista. Rakennuksen julkisivuihin kohdistuvan äänen äänitaso on pienempi kuin melukartat osoittavat, koska melukartta sisältää julkisivujen kohdalla sekä julkisivuun kohdistuvan että julkisivusta heijastuneen äänen, joka on kulkemassa julkisivusta pois. Julkisivusta pois kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi rakennuksen sisälle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska rakennusten julkisivut ovat yleensä lähes täydellisesti ääntä heijastavia, rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevaa kaavamääräystä määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db [3]. Äänitaso korkean rakennuksen julkisivuilla vaihtelee jonkin verran kerroksesta riippuen. Asuinkerroksissa erot ovat kuitenkin pieniä, eikä olisi tarkoituksenmukaista antaa kovin monta erilaista vaatimustasoa saman rakennuksen julkisivuille. Liitteissä esitettyjen melukarttojen mukaan alueen rakennusten julkisivujen kohdalla vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason ero ΔL A,vaad on kaikissa kaavaluonnoksissa: Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 6(9) 21.5.2012 - Pajalantien viereisten asuinkerrostalojen lounaisella julkisivulla suurimmillaan 67 db 35 db = 32 db. - Pajalantien ja Myllytien risteyksessä sijaitsevan kerrostalon kaakkoisella julkisivulla 65 db 35 db = 30 db. - Tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevan asuinkerrostalon kaakkoisella julkisivulla suurimmillaan 64 db 35 db = 29 db Tämän lisäksi kaavaluonnoksessa v1 julkisivujen kohdalla vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason ero ΔL A,vaad tulee olla: - Tehtaankadun ja Pajalantien risteyksessä sijaitsevan asuinkerrostalon lounaisella julkisivulla 66 db 35 db = 31 db. Rakennuksen ulkokuoren ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi muodostuu siten: Korttelin rakennusten julkisivut on suunniteltava niin, että julkisivun kohdalla vallitsevan ja sisällä sallittavan äänitason ero ΔL A,vaad ilman julkisivusta tulevia heijastuksia on Pajalantien viereisten asuinrakennusten lounaisella julkisivulla vähintään 32 db, Myllytien viereisten asuinrakennusten kaakkoisella julkisivulla vähintään 29 db sekä Pajalantien ja Myllytien risteyksessä sijaitsevan asuinrakennuksen kaakkoisella julkisivulla vähintään 30 db A-painotettuna. Määräykset eri rakennusten julkisivuille on esitetty tarkemmin liitteessä 4 esitetyssä kartassa. Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [2] sekä ohjeen RIL 243-1-2007 luvussa 8.4 [3]. 4.2 Parvekkeiden suojaus melulta Liitteissä esitettyjen melukarttojen mukaan osalla tarkasteltavasta alueesta päiväaikainen melun keskiäänitaso L A,eq,07-22 ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen melutason ohjearvon 55 db. Melukartta sisältää parvekkeiden kohdalla sekä parvekejulkisivuun kohdistuvan että siitä heijastuneen äänen, joka on kulkemassa parvekkeesta pois. Poispäin kulkeutuva ääni ei ole ääntä, joka siirtyisi parvekkeelle eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista koske sitä. Koska parvekkeiden pintamateriaalit ovat yleensä lähes täydellisesti ääntä heijastavia, parvekelasituksilta vaadittavaa äänitasoeroa määritettäessä melukarttojen osoittamista lukuarvoista on vähennettävä 3 db [2, 3]. Kaavamääräyksessä parvekkeiden lasitusta ja kaiderakenteita koskeva vaatimus voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavasti: Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys siitä, että suunnitellut parvekelasitukset ja kaiderakenteet täyttävät valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitetyt melutason päiväajan ohjearvot. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 7(9) 21.5.2012 4.3 Pihojen oleskelualueiden ja puiston suojaus melulta Korttelin pihojen oleskelualueet voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka yöajan melukartassa ennustetilanteessa näkyy valkoisena tai vaaleanvihreänä 2 m korkeudella maanpinnasta. Jos pihojen oleskelualueet sijoitetaan muualle, ne on suojattava meluestein. Joissakin osissa Westermarckin puistoa alueesta yöaikainen melun keskiäänitaso L A,eq,22-07 ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen melutason ohjearvon 50 db. Puiston eteläpäähän on sijoitettu vähintään 6 m korkea seinämäinen melueste. errattuna aikaisempaan meluselvitykseen (Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n lausunto 4762-4a, päivätty 10.3.2011), kaavaluonnoksessa v1 puiston eteläpään liikenteestä johtuva keskiäänitaso pysyy suunnilleen samana, mutta luonnoksissa v2 ja v3 se heikkenee 2-3 db johtuen korttelin luoteisnurkkaan sijoitettavasta 2-kerroksisesta pysäköintitalosta. 5 Tärinä ja runkomelu 5.1 Arvio tärinä- ja runkomeluriskeistä TT:n vuonna 2008 julkaisemassa ohjeessa Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi esitettyjen tärinän turvaetäisyyksien perusteella koko alue sijaitsee riskialueella. Tästä syystä tärinän mahdollisesti aiheuttamat haitat tulee arvioida tarkemmalla selvityksellä joka voidaan tehdä joko laskentamalleihin tai alueella tehtäviin mittauksiin perustuen. Rakennusten suunnittelussa tulee täyttää vähintään ohjeessa esitetyt suositukset uudisrakennusten osalta (tärinäluokka C) [6]. TT:n vuonna 2009 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi [5] esitettyjen turvaetäisyyksien perusteella riskialue runkomelun osalta alueella ulottuu noin 60...160 metrin etäisyydelle riippuen maapohjasta. Kovilla maaperillä riskialue ulottuu edellä mainitun vaihteluvälin ylärajalle ja pehmeillä maalajeilla alarajalle. Riskialueella tulee rakennusten suunnittelussa huomioida runkomelun mahdollisesti aiheuttamat haitat tarkemmalla selvityksellä, joka voidaan tehdä joko laskentamalleihin tai alueella tehtäviin mittauksiin perustuen. Rakennusten suunnittelussa tulee täyttää ohjeessa esitetyt suositukset runkomelun osalta. Asuinrakennuksissa, joille kaavavaatimuksena esitetään tiukempi vaatimus ulkovaipan ilmaääneneristävyydestä raja-arvona L prm enintään 30 db ja muille asuinrakennuksille L prm enintään 35 db. Lähialueella (Lepolan alue, raportti Helimäki 3809-6a, 14.1.2009) Järvenpään kaupungin toimeksiannosta tekemiemme selvitysten perusteella edellä mainitut riskialueet ovat oikeassa suuruusluokassa. Pehmeiden maalajien alueella tulee runkomelun osalta kuitenkin huomioida, että rakennuksen tukeutuessa perustuksien esim. paalutusten osalta kovaan maaperään, runkomelualueen riskialue voi ulottua lähes edellä esitettyä kovien maalajien riskialueen etäisyyttä vastaavalle etäisyydelle.. 5.2 Ehdotus kaavamääräyksiksi Kohdassa 5.1 esitettyjen näkökohtien perusteella koko alue on tärinän ja runkomelun suhteen riskialuetta. Näin ollen asemakaavassa on perusteltua antaa koko tarkasteltavalle alueelle tärinän ja runkomelun tarkempaa selvittämistä koskeva kaavamääräys, joka voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti: Rautatieliikenteen tärinähaittojen vähentämiseksi asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava niin, että rakennuksissa saavutetaan TT:n ohjeen (2004) määrittelemät C-luokan värähtelyn suositusarvot ja runkomelun osalta TT:n esiselvityksen (2009) tarkoittama Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 8(9) 21.5.2012 maksimitaso (L A,S,max on enintään 35 db asuinrakennuksissa). Rakenteet tulee suunnitella niin, että vältetään resonanssin vaikutus tärinätasoihin. Rakennukset on tarpeen mukaan eristettävä maaperästä runkomelun vaimentamiseksi. Eristimien tarve on arvioitava tarkistusmittauksien avulla. Tampereella 21.5.2011 Henry Niemi Mikko Kylliäinen tekn. yo tekn. lis. Helimäki Akustikot Tampere Helimäki Akustikot Tampere Pinninkatu 58 A Pinninkatu 58 A 33100 Tampere 33100 Tampere p. 020 711 8696 p. 020 711 8592 henry.niemi@helimaki.fi mikko.kylliainen@helimaki.fi Lähteet 1. altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992. 2. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. 2003. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto,. 2007. Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL 243-1-2007. 4. Talja, A., epsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M. 2008. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, TT tiedotteita 2425. 5. Talja, A. ja Saarinen, A. 2009. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, Esiselvitys, TT tiedotteita 2468. 6. Talja, A. 2004. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, TT tiedotteita 2278. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Raportti 4762-5a 9(9) 21.5.2012 Jakelu Juha Ryösä, Aihio Arkkitehdit Oy (juha.ryosa@aihioark.fi) Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki (ilkka.holmila@jarvenpaa.fi) Liitteet 1. Kaavaluonnoksen v1 päivä- ja yöaikaiset melukartat (5 s.) 2. Kaavaluonnoksen v2 päivä- ja yöaikaiset melukartat (5 s.) 3. Kaavaluonnoksen v3 päivä- ja yöaikaiset melukartat (5 s.) 4. Julkisivujen ääneneristysvaatimukset eri kaavaluonnoksissa (3 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 1 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v1 4762-5 Kaavaluonnos v1.cna
Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 1 Liikenne: Ennuste 2020, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v1 4762-5 Kaavaluonnos v1.cna
Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 1 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 3. krs (8 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v1 4762-5 Kaavaluonnos v1.cna
Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 1 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 6. krs (17 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v1 4762-5 Kaavaluonnos v1.cna
Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 1 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 9. krs (26 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v1 4762-5 Kaavaluonnos v1.cna
II I I I Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v2 4762-5 Kaavaluonnos v2.cna
II I I I Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2020, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v2 4762-5 Kaavaluonnos v2.cna
II I I I Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 3. krs (8 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v2 4762-5 Kaavaluonnos v2.cna
II I I I Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 6. krs (17 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v2 4762-5 Kaavaluonnos v2.cna
II I I I Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 2 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 9. krs (26 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v2 4762-5 Kaavaluonnos v2.cna
II Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v3 4762-5 Kaavaluonnos v3.cna
II Yöajan keskiäänitaso L A,eq,22-7 > 45.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2020, yö Korkeus: 2 m maanpinnasta Muuta: Kaavaluonnos, v3 4762-5 Kaavaluonnos v3.cna
II Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 3. krs (8 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v3 4762-5 Kaavaluonnos v3.cna
II Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 6. krs (17 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v3 4762-5 Kaavaluonnos v3.cna
II Päiväajan keskiäänitaso L A,eq,7-22 < 50.0 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 3 Liikenne: Ennuste 2020, päivä Korkeus: 9. krs (26 m maanpinnasta) Muuta: Kaavaluonnos, v3 4762-5 Kaavaluonnos v3.cna
31 db 32 db 32 db 30 db 29 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 4 Muuta: Julkisivujen ääneneristysvaatimukset, Kaavaluonnos, v1 Tekijä: Henry Niemi, tekn.kand. 4762-5 Kaavaluonnos v1_p.cna
II I 32 db 32 db I I 30 db 29 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 4 Muuta: Julkisivujen ääneneristysvaatimukset, Kaavaluonnos, v2 Tekijä: Henry Niemi, tekn.kand. 4762-5 Kaavaluonnos v2_p.cna
II 32 db 32 db 30 db 29 db Työ: 4762-5a Pajalan alueen meluselvitys, Liite 4 Muuta: Julkisivujen ääneneristysvaatimukset, Kaavaluonnos, v3 Tekijä: Henry Niemi, tekn.kand. 4762-5 Kaavaluonnos v3_p.cna