Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin alkupään tehtäviä: malliveistämö, hiekan valmistus, keernanteko ja kaavaus. Lisää tietoa valimotyöstä on tietokortissa: valimon sulatus-, valu-, tyhjennys-, puhdistus- ja viimeistelytyöt. Kaavauksessa ja keernanteossa esiintyvän huurun ja savun määrä ja haitallisuus vaihtelee valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan, mutta pitoisuudet ovat yleensä selvästi pienempiä kuin sulatus-, valu- ja tyhjennysosastoilla. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAH-yhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Kaavauksessa ja hiekanvalmistuksessa merkittävin haitta aiheutuu kvartsipölystä, joka voi aiheuttaa pölykeuhkosairauksia ja lisääntynyttä keuhkosyöpäriskiä. Keernaosastoilla merkittävin haitta on hartsit: fenoliformaldehydihartsit, trietyyliamiini ja muut amiinit sekä isosyanaatit, jotka voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä sekä ihon ja hengitysteiden herkistymistä (astmaa). Valimotyö on lisäksi usein meluista ja fyysisesti raskasta. Työympäristö on usein kuuma. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara: painavien kappaleiden ja sulan metallin käsittely. Altistumisen vähentämiseksi ovat teknisten torjuntakeinojen lisäksi työjärjestelyt erittäin merkittävässä asemassa. Henkilönsuojainten käyttö on useissa työtehtävissä pakollista. Työtehtävän kuvaus Malliveistämöissä valumallintekijä valmistaa valumalleja. Malleja ja keernalaatikoita tehdään puusta ja muovista. Valumallit koneistetaan työstökeskuksissa, kootaan ja maalataan. Polyuretaaniset muovit ovat nykyisin yleisimpiä malliaineita. Mallit voivat olla myös metallisia. Hiekanvalmistus: Hiekkaa käytetään kaavauksessa ja keernojen tekemiseen. Keernoissa käytetään yleensä puhdasta hiekkaa, kaavaukseen tuleva hiekka kierrätetään. Kiertävästä hiekasta poistetaan pölyä useassa vaiheessa hiekanvalmistamossa. Keernanteko: Keernantekijä valmistaa keernahiekasta tai muusta materiaalista muottien valukappaleen sisäpuolisia osia muovaavia muotteja, keernoja. Työmenetelmistä yleisimpiä on ns. Cold -Box- menetelmä. 1/9
Kaavaus: Hiekkamuotti valmistetaan valumallin avulla. Kaavaaja valmistaa valumuotit sideaineilla kovetetusta kaavaushiekasta (kvartsihiekka). Pääosa kaavaushiekasta kierrätetään valetuista puretuista muoteista. Kaavaus voidaan tehdä automaattilinjoilla tai käsinkaavauksena. Kokoaminen: Ennen valua keernat asetetaan paikalleen ja muotit kootaan. Peitostus: Peitostuksessa käsitellään muotin pinnat ennen sulan metallin kontaktia. Peitosteaine poltetaan ennen valua (polttopeitoste) tai kuivataan (vesipeitoste). Raskaiden muottien ja kappaleiden siirrot tehdään tuotantolinjoilla osin nosturin tai rullaratojen avulla. Valimoissa on paljon trukkiliikennettä, ja yleensä trukit ovat nestekaasu- tai dieselkäyttöisiä (ei sisätiloissa). Suurissa valimoissa valtaosa siirroista tehdään nostureilla. Työtehtävässä käytettävät kemikaalit Kaavaushiekka: Kaavaushartsit: Keernahartsit: Peitosteet Irrotusaineet: lähes yksinomaan kvartsihiekkaa, joka kovetetaan joko bentoniitilla (luonnosta saatavia savimineraaleja) tai hartseilla. Erityistä tulenkestävyyttä vaativissa muoteissa käytetään kromiittihiekkaa ja mangaanivaluissa usein oliviinihiekkaa. fenoliformaldehydihartseja, furaanihartseja ym. fenoliformaldehydihartseja tai ns. Cold-Box-hartseja, joissa on amiinikovetteet zirkon- tai grafiittipohjaisia peitosteita, joissa liuotteena on denaturoitu etyyli- tai isopropyylialkoholi vai vesi. Peitostus tehdään sivelemällä, upottamalla, valuttamalla tai ruiskuttamalla peitoste muotin pintaan. tarkoituksena on helpottaa mallin ja keernalaatikon irtoamista hiekasta Joissakin valimoissa on käytössä myös erikoisprosesseja, joissa voidaan käyttää muita kemikaaleja (mm. perinteinen Croning kuorimuottimenetelmä, Hot-Box, vahatarkkuusvalu, kipsimenetelmä, keraaminen kuorikaavaus). Työtehtävässä käytettävien kemikaalien koostumus Kaavaushiekka Kvartsi-, kromiitti-, oliviini- ja sekahiekkaa kovetetaan joko hartseilla, bentoniitilla tai silikaateilla (vesilasi). Rautavalimoissa hiekkaan lisätään myös kiiltohiilen muodostajaa valun laadun parantamiseksi. 2/9
Kaavaushartsit Keernahartsit Keernaliimat Peitosteet Irrotusaineet Puutavara Fenolihartseja: vapautuvia aineosia formaldehydi ja fenoli, kovettimena usein joku esteri Furaani-ureaformaldehydihartseja, vapautuvia aineosia metanoli, furfuryylialkoholi, formaldehydi kovettimena orgaaninen happo kuten p-tolueenisulfonihappo tai bentseenisulfonihappo Furaanihartseja; vapautuvia aineosia furfuryylialkoholi, kovettimena orgaaninen happo kuten p-tolueenisulfonihappo tai bentseenisulfonihappo Ureaformaldehydihartsit: vapautuvia aineosia metanoli, furfuryylialkoholi, formaldehydi, kovettimena orgaaninen happo kuten p-tolueenisulfonihappo tai bentseenisulfonihappo Kaavaushiekkaan voidaan rautavalimoissa lisätä mm. nokijauhetta apuaineeksi Samoja fenolihartseja kuin kaavauksessa, lisäksi Cold-box-hartsit: 1) fenolihartsin esipolymeeri, jossa isosyanaattia, esim. isoforonidiisosyanaattia, 2) isosyanaatti-aktivaattori, esim. difenyylimetaanidi-isosyanaatti, 3) amiinikatalysaattori: trietyyliamiini, nykyisin myös esim. N,N-dimetyylietyliamiini l. etyylidimetyyliamiini Mm. natriumsilikaatti- ja tärkkelyspohjaisia keernaliimoja Etanoli, isopropanoli, metanoli (ei pääliuotttimena), asetoni, muut haihtuvat liuottimet ja vesi Grafiittijauhe, tai alumiinipigmentin ja vahojen seos liuottimiin sekoitettuna: liuottimina mm. erikoisbensiini, isopropanoli Malliveistämössä työstetään erilaisia puulajeja (ja puuta korvaavia polyuretaani- ja epoksimuoveja, osa muovimalleista tehdään valamalla tai laminoimalla) Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) kvartsi (14808-60-7) 24/24-34 8 (iho) Pitoisuudet nykyisin melko pieniä. 23/24/25-34- 0,37 Pitoisuudet vaihtelevat, 40-43 (kattoarvo) voivat olla yli HTP:n 20/21/22 8,1 (iho) fenoli (108-95-2) formaldehydi (50-00-0) furfuryylialkoholi (98-00-0) difenyylimetaanidiisosyanaatti (101-68-8) R-lausekkeet HTP 2007 Tyypillinen altistumistaso Altistumisen tekninen (8 h) mg/m 3 torjunta 0,05 (alveolijae) Altistumistasot vaihtelevat, yleensä pitoisuudet ylittävät HTP-tason. Suurimmat pitoisuudet ovat hiekanvalmistuksessa sekä käsinkaavauksessa. 23-36/37/38-42/43 0,035 (NCO) Isosyanaattien ilmapitoisuudet pieniä (altistumista voi kuitenkin tapahtua) Pölyaltistusta vähennetään työmenetelmiä kehittämällä, tehostamalla ilmanvaihtoa ja hengityksensuojaimin. Tehokas siivous alentaa pölypitoisuuksia. Hyvä ilmanvaihto, hyvät työmenetelmät Hyvä ilmanvaihto voimakkaan hengitystieallergeenin takia, hengityksensuojaimet 3/9
isopropanoli (67-63-0) etanoli (60-17-5) metanoli (67-56-1) hiilimonoksidi (630-08-0) typpidioksidi (10102-44-0) typpioksidi (10102-43-9) dieselnoki Altiste (CAS nro) isoforonidiisosyanaatti (4098-71-9) trietyyliamiini (121-44-8) etyylidimetyyliamiini eli dimetyylietyyliamiini (59856-1) R- lausekkeet 23-36/37/38-42/43-51/53 HTP 2007 Tyypillinen (8 h) mg/m 3 altistumistaso 0,035 (NCO) 11-20/21/22-35 4,2 (HTP 15 min ) 0,3-20 mg/m3 (8 tunnin keskiarvot) 12-20/22-34 15 korvaa trietyyliamiinia ja vähentää kemikaalin käyttömäärän noin puoleen 11-36-37 500 11 1900 11-23/24/25-39/23/24/25 12-23-48/23-61 270 26-34 5,7 Liuottimien yhteispitoisuus n. 10-100 % HTP, riippuen työtilasta ja aineiden käyttömääristä (metanolia peitosteissa vain pieniä määriä) 35 Voi olla peräisin dieseltrukeista tai sideaineen hajoamisesta valuprosessissa; pitoisuudet kaavauksessa ja keernauksessa selvästi alle HTP:n, (ellei valupaikalta kulkeudu käryjä) Dieseltrukeista 31 puupöly 2 * Pitoisuustasot vaihtelevat, voivat olla myös HTP-arvon lähellä tai yli (vaikka koneissa kohdepoistot). (Malleissa muovit ovat syrjäyttäneet puun käytön.) Valimon muilta osastoilta kulkeutuvat epäpuhtaudet rautaoksidi, huurut 5 (1309-37-1) lll-arvoinen kromi 0,5 Vl-arvoinen kromi 0,05 (syöpävaara) nikkeli, yhdisteet 0,1 (syöpävaara) alumiini Al 1,5 PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) esim. BaP (bentso(a)pyreeni (50-32-8) Dieseltrukeista; lisää altistumista PAHyhdisteille 45-46-50/53-60-61 0,01 (syöpävaara) Pitoisuudet selvästi alle HTP:n Pitoisuudet pieniä, elleivät valupuolen käryt kulkeudu kaavausosastolle Altistumisen tekninen torjunta Oikeat työmenetelmät, annostelu ja laitteistojen kunnossapito, sekä hyvä paikallis- ja yleisilmanvaihto myös kuivatuksen aikana. Kaasunpesurit amiineja käytettäessä. Suuria määriä peitostetta käytettäessä ilmanvaihdon tehostaminen, työmenetelmien kehittäminen (valu tai sively ruiskutuksen sijaan) ja hengityksensuojaimet. Vesiohenteisten peitosteiden käyttö. Sähkötrukit, hyvä trukkihuolto, pakokaasusuodattimet; kaavaamon erottaminen sulatus- ja valuosastoista. Uuden sukupolven sideaineiden käyttö. Hiekansekoituksen kalibrointi ja säännöllinen huolto. Paikallispoistojen ja työstömenetelmien kehittäminen malliveistämöön, yleisilmanvaihdon lisääminen, tehostettu siivous. Osastointi, eri tila ja eri ilmanvaihto valuosaston kanssa * uusilla ja uudistetuilla tuotantolaitoksilla sovelletaan arvoa 1 mg/m 3. 4/9
Kaavauksessa ja keernanteossa esiintyvän huurun ja savun määrä ja haitallisuus vaihtelee valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan, mutta pitoisuudet ovat yleensä selvästi pienempiä kuin sulatus-, valu- ja tyhjennysosastoilla. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAH-yhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Pienissä valimoissa kaikki työt tehdään samoissa tiloissa ja työt on ryhmitelty usein niin, että kaikki tekevät kaavausta ja keernausta yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä tehdään sulatus, valu ja mahdollisesti seuraavana päivänä puhdistus ja viimeistely. Tällöin kaikki työntekijät altistuvat kaikille valimon työympäristötekijöille. Malliveistämöissä pölypitoisuudet ovat usein suuria, vaikka koneissa olisikin kohdepoistot. Lattialla ja tasopinnoilla puupöly lähtee helpolla leijumaan ilmaan mm. kohdepoistolaitteiden aiheuttamien ilmavirtojen takia. Peitostuksessa on mitattu yllättävän suuria liuotinpitoisuuksia. Pääliuotin on isopropanoli tai denaturoitu etanoli, lisäksi käytetään myös vesiohenteisia peitosteita. Jos peitoste levitetään ruiskulla, suojaimissa tulee olla pöly- ja aktiivihiilisuodatin. Raskaiden muottien ja valujen siirrossa käytetään usein rullaratoja, nostureita, kaasu-, sähkö- tai dieseltrukkeja. Pakokaasujen mahdollisen nokipäästöt lisäävät työilman epäpuhtauksien määrää. Valimouunien eristeenä ja mm. suojavaatteina sulan metallin käsittelyyn on aiemmin käytetty asbestia. Uunieristeenä asbesti korvautui keraamisilla kuiduilla 1980-1990-luvuilla. Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Ovatko korjaavat toimenpiteet työn alla? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet? q Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? q Onko kaavaus- ja keernantekotyöpisteissä koteloinnit tai kohdepoistot? q Onko malliveistämön puutyökoneissa kohdepoistot? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista? q Onko lattioiden kastelusta huolehdittu pölyämisen estämiseksi? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ärsytystä tai muita hengitystieoireita. 5/9
q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? q Onko syöpävaarallisille aineille altistuvat ilmoitettu ASA-rekisteriin (ASA = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri)? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet, käytetyt menetelmät ja työstettävät materiaalit. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta tai biomonitoroinnilla. Pöly- ja kvartsialtistumista tulisi selvittää aika ajoin ilmamittauksin työmenetelmien kehittämisen ja seurannan sekä suojautumistarpeen arvioimiseksi. Työilman hiilimonoksidin mittauksia voidaan toteuttaa suoraan osoittavilla mittareilla tai osoitinputkilla. Joillekin kaavaus- ja keernahartsien aineosille (fenoli, formaldehydi, isosyanaatit, amiinit) altistumista voidaan myös seurata ilmamittauksin. Valimotyöntekijöiden altistumista hiilimonoksidille ja trietyyliamiinille (cold-box-keernaus) voidaan selvittää biomonitoroinnilla. Yleisohjeena valimotyössä suositetaan häkäaltistumisen seurantaa ilman epäpuhtausmittauksin. Sekä ilma- että biomonitorointitulosten tulkinta on aina suhteutettava vallitseviin työolosuhteisiin kuten valumetallit, käytetyt kemikaalit ja työmenetelmät sekä altisteiden liukoisuus elimistössä. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa", erityisesti osiot hiilimonoksidi, formaldehydi ja syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat kaavauksessa merkittävin haitta kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet ja lisääntynyt keuhkosyöpäriski, sekä fenoliformaldehydipitoisten hartsien aiheuttamat ihottumat ja hengitystieallergiat keernaosastoilla merkittävin haitta on hartsit: fenoliformaldehydihartsit, Cold-Box-menetelmässä trietyyliamiini ja muut amiinit sekä isosyanaatit, jotka voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä sekä fenoliformaldehydihartsit ja isosyanaatit ihon ja hengitysteiden herkistymistä (astmaa). Trietyyliamiini voi aiheuttaa myös näköhaittoja (utuinen, sumuinen näkö, joka alkaa noin 4 tuntia altistumisen alkamisesta ja loppuu noin 2-4 tunnin kuluttua altistumisen loputtua). Piilolinssien käyttö lisää altistumista trietyyliamiinin varastoituessa linsseihin ja pidentäessä altistumisaikaa. 6/9
hiekanvalmistuksessa merkittävin haitta kvartsihiekka (pölykeuhkosairaus ja keuhkosyöpäriskin kohoaminen) ja muualta kulkeutuvat savut ja hiilimonoksidi sulatuksesta, valusta ja puhdistamosta kulkeutuvat huurut ja savut (myös hiilimonoksidi) voivat olla merkittävä haitta. Hiilimonoksidi(häkä)altistuminen voi aiheuttaa epäspesifejä akuutteja oireita (esim. väsymystä, päänsärkyä) ja erityisesti sydän- ja verisuonisairailla sydän- ja verisuonisairausoireiston pahenemista. Hengitystieherkistyminen voi myös ilmetä allergisena nuhana. 1960-1980-luvuilla valimossa työskennelleet ovat voineet altistua asbestille, ja siihen liittyen heillä saattaa olla lisääntynyt keuhkosyöpä- ja mesotelioomariski ja saattaa esiintyä mm. asbestiplakkeja ks. myös tietokortti Valimon sulatus-, valu-, tyhjennys-, puhdistus- ja viimeistelytyöt. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan valimotyöntekijöiden kemikaalialtistumisesta peräisin olevia työperäisiä sairauksia ovat etenkin asbestisairaudet (asbestiplakki, asbestoosi ja syövät). Muita kemiallisia tekijöiden aiheuttamia työperäisiä sairauksia ovat keerna- ja kaavaushartsien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat, nuhat ja astmat, lyijymyrkytykset (valimotyön loppupään tehtävistä, ks. tietokortti valimon sulatus-, valu-, puhdistus- ja viimeistelytyöt), kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet sekä satunnaisempina liuotinaineiden aiheuttamat ärsytyskosketusihottumat ym. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Kvartsipölyaltistusta vähennetään osastoimalla pölyisimmät työvaiheet hyvällä työnsuunnittelulla ja yleisellä järjestyksellä tehostamalla siivousta (keskusimurijärjestelmä). EI kuivaharjausta! koneellistamalla pölyisimmät työvaiheet (hiekanvalmistus, kaavaus) koteloimalla kaavaus- ja keernantekokoneita tehokkailla paikallispoistoilla hengityksensuojaimin pyöreäsärmäisen merenpohjahiekan käyttö pölynpoistolaitteiden säännöllinen huolto avoelevaattoreiden kotelointi tai korvaaminen pneumaattisilla hiekankuljetuslaitteilla paineilman ja -ejektorien käytön sijaan imureiden käyttö kaavauksen eri vaiheissa valimon vuosisiivous ylhäältä alas asti Valupuolen käryjen ja savujen leviäminen kaavaukseen estetään osastoimalla työt eri osastoihin. Kaavaus- ja keernahartsien ärsyttäville ja allergisoiville aineille altistumista voidaan vähentää hyvällä työnopastuksella tehokkailla koneiden koteloinnilla ja automatisoinnilla, myös kuivatuksen aikana 7/9
hengityksensuojaimin ja kemikaalisuojakäsinein käsien säännöllinen voitelu ja suojavoitelu työn kierron käyttö kaikissa valimotöissä piilolinssien käyttökielto altistuttaessa trietyyliamiinille Henkilönsuojaimet Kuulonsuojaus on tärkeää, koska melualtistuminen on voimakasta. Katso käyttöturvallisuustiedotteista kullekin tuotteelle soveltuvat hengityksensuojaimet ja suojakäsineet. Pölyisimmissä työvaiheissa ja työpaikoissa (hiekanvalmistus, useat kaavaustyöt) tarvitaan pölynsuojain, mieluiten puhallinsuojain, jossa suodatin P3. Cold-box- keernauksessa tarvitaan yleensä tehokkaita hengityksensuojaimia isosyanaatti- ja amiinialtistuksen vähentämiseksi. Pitkäkestoiseen työhön hupullinen paineilmaverkkoon liitetty suojain tai puhallinsuojain, jossa P2ABEK-suodatin. Hengitysilmana käytettävän paineilman laatu on tarkistettava tarvittaessa mittauksin. Hengityksensuojainten on oltava tyyppitarkastettuja (Valtioneuvoston päätös henkilösuojaimista VNp 1406/1993). Suojakäsineenä valimotyössä on usein nahkakäsine. Kaavaus- ja keernahartseja käytettäessä tarvitaan hartseilta suojaavia kemikaalisuojakäsineitä ja suojavoitelua (ks. käyttöturvallisuustietote) Standardinmukainen suojavaatetus (SFS-EN 12941). Suojainten huolto Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Muut työympäristön vaaratekijät Valimotyö on usein meluista ja fyysisesti raskasta, ja se sisältää hankalia työasentoja. Työympäristö sulatuksessa ja uunien sekä jäähtyvien kappaleiden ympäristössä on kuuma. Suuret lämpötilavaihtelut ja ilman liike aiheuttavat vedon tunnetta. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara: painavien kappaleiden ja sulan metallin käsittely. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osiot kvartsi, asbesti, aldehydit, amiinit ja isosyanaatit. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi 8/9
harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, metanoli Kemikaalikortit: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, metanoli, etanoli, isopropanoli, trietyyliamiini, difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaatti http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, 2005. Järvinen P, Engström K, Hyvärinen L, Setälä K, Ruusuvaara P: Trietyyliamiinin terveysvaikutukset valettujen komponenttien tuotannossa. TSR hanke 94058. Tutkimusraportti. TSR Helsinki 1995. Hyvä käytäntö -opas työntekijöiden terveyden suojelusta kiteisen piidioksidin ja sitä sisältävien tuotteiden oikean käsittelyn ja käytön avulla. (Viimeisin validoitu käännös on saatavissa NEPSIn webbi-sivulla www.nepsi.eu) Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 31.10.2006 Päivitetty: 31.5.2007 9/9