Virtuaali 3/2011 HYRYSYSY- MENOLAINEN Tampereen Seudun Mobilistit ry:n nettilehti
Virtuaali HYRYSYSY- MENOLAINEN Koenumero 3/2011 1. vuosikerta Julkaisija: Tampereen Seudun Mobilistit ry PL 28, 33101 Tampere mobilistit (at)sci.fi Tämän koelehden on toimittanut ja taittanut Hannu Lampinen Kerhomme oli myös näyttävästi esillä Lahdessa järjestetyssä Classic Motor Showssa. Kansikuva: Pirisen Reijolta onnistuu niin auton Mustalahden kokoontumiset entisöinti kuin soodapuhalluskin. ovat alkaneet aurinkoisissa merkeissä. Sisäsivu: Keittiömestari Arja Prusi valmistamassa evästä Restaurannan kunnostustalkoihin osallistuneille. Petri Kata ei tällä kertaa konsultoinut vaan tarttui itse pesuharjan varteen keväisissä RR-kunnostustalkoissa. Lämpenee... Pikku hiljaa alkaa mobilistiväkikin päästä kesäauringon makuun. Kausi aloitettiin osallistumalla Hot Rod ja Rockshow:n omalla osastolla. Periniteisen vappuajon maalina oli (odotetusti) Restaurannan kerhotupa. Siellä saatiin ihastella Pauli Valon maalauksia ja tietenkin nauttia kunnon kahveet oikein nisulaisen kera. Kerhotuvan kunnostustalkoot käynnistyivät toukokuun puolen välin paikkeilla. Pääkirjoitus Ihan mukavia tapahtumia kaikki edellä mainitut...kaikissa tapahtumissa vaan tahtoo näkyä samat naamat. Ei niissä naamoissa mitään vikaa ole, tulee vaan mieleen kuinka pitkään jaksavat? Edelleenkin nuorta viriiliä porukkaa kaivataan mukaan kerhon aktiviteetteihin. Positiivisena sykäyksenä näen sen, että tänä keväänä Olavi Sallisen Entisöintipalkinto meni nuorelle...ja naiselle. Toivottavasti tämä osaltaan innoittaa nuorempaa porukkaa myös osallistumaan aktiivisesti toimintaamme. Hyviä kesäisilä mobilstihetkiä toivotteleepi: Kokeilulehden toimittaja Hannu Lampinen. Ps. Yksi kuva = 1000 sanaa Rodit on yksi tapa harrastaa vanhoja autoja...ajan myötä näistä rodikavereista usein kasvaa täyshenkisiä mobilisteja. Kun kädentaidot on opeteltu tuunauspuuhissa niin mahdollinen entisöintityön jälki on huippuluokkaa.
Restaurannan kunnostustalkoot 14.05 Parisenkymmentä aktiivia kokoontui Restaurannan kerhotuvan kunnostustalkoisiin. Kun kerran on yhdistykselle kiinteää omaisuutta hankittu siitä täytyy myöskin pitää huolta. Puheenjohtajamme Prusin Antti on jo jonkin aikaa ollut huolissaan kerhotuvan tummuvista hirsistä. Soodapuhallus on oivallinen tapa korjatata tätäkin ongelmaa. Paljon muutakin kunnostuspuuhaa riitti kerhotuvan ympärillä. Satu pystyy luontevasti kääntelemään upean Cadillacin rattia kuin myös lattianpesuvälineistöä. Mobilian lahja Tammobille elikkä Piltzin Martti konservoimassa kerhotuvan seinää aidolla katuharjalla.
Ruokailu kuuluu olennaisena osana talkoisiin...kuten myös pikku turinatuokio työnteon lomassa.
Moottorisahalla oli kevättalkoissa käyttöä... Työnjohtaja Antti seuraa tarkasti töiden edistymistä ja tekninen johtaja Pauli on menossa tekemään kompressorin hienosäätöä.
Hot rod ja rock show Pirkkahallissa 16-17.04 Pirkkahallissa ja ympäristössä nähtiin huhtikuun puolen välin tietämissä taas toinen toistaan hienompia ajopelejä. Tietenkin kyseessä oli pe-rinteinen Hot rod ja rock show. Valitettavasti VHS:n päätoimittaja joutui samaan aikaan edustamaan yhdistystämme Kuopiossa SAHK:n kevätkokouksessa. Heinon Reskan kanssa lauantaina tehty reissu vei ukosta mehut pihalle, ettei varsinaiseen show:n jaksanut enää sunnuntaina lähteä. Näyttelyosastollamme esillä olleet ajoneuvot menestyivät hienosti järjestäjien arvostelussa. Mobiilit -luokan toisen palkinnon sai osastollamme esillä ollut Salosen Jarin hieno Chevrolet PickUp vuodelta 1942. Classic Bike -luokassa osastomme Harley-Davidson Glide sai niin ikään toisen palkinnon. Kierrellessäni perjantaina Pirkkahallilla tutustumassa näyttelyn rakentamiseen ja osaan näyttelykalustoa, täytyy ihmetellä kaluston loistokasta tasoa. Satojen ja tuhansien työtuntien aikaansaannoksia katsellessa täytyy ottaa oikein lakki pois päästä. Eipä ole sekään talleissa vietetty aika mennyt hukkaan. Pääasiassa rakentajat näyttävät olevan hieman vanhempaa väkeä. Tämä on siinä mielessä täysin ymmärrettävää, että tuollaisen näyttelykuntoisen ajoneuvon rakentaminen ei ole aivan halpaa puuhaa. Onhan rahalle huonompiakin sijoituskohteita kuin vanhat ajopelit...niin rodeiksi rakennettuna kuin alkuperäiseksi entisöitynä... Tammob aktivistit suunnittelemassa näyttelyosastoa Pirkkahallissa
Huh huh sitä työmäärää mitä tämänkin Letukan kimpussa on Salosen Jari viettänyt. No lopputuloshan on sitten vimpan päälle
Heikki Koiton hienosti entiöimä Mercedes-Benz vuodelta 1928 saapumassa ensiesittelyyn Mercedes-Benz Klubin osastolle. Hmmm...hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa...
WAPPUAJO 2011 Tampereen Seudun Mobilistien perinteinen Vappuajelu käynnistyi Hakametsän jäähallin pihalta hieman koleissa merkeissä. Varsin moni mobilisti oli kuitenkin kaivanut vaununsa talviteloilta ja uskaltautunut kauden ensimmäiseen ajotapahtumaan. Reitti suuntautui odotetusti kohti Kangasalaa ja Restaurantaa. Sinne oli Pauli Valo järjestänyt taidenäyttelyn kättensä töistä. Täytyy todeta, että sen lisäksi että Pauli on pesunkestävä mobilisti hän on myös IHAN OIKEA TAITEILIJA. Pauli Valo: Veli syöttää siskoa Kerholaiset vaihtavat ajatuksia koleassa vappusäässä.
Kyllä mobilistin kelpaa...ilma on kuin morsian (kylmä ja tuulinen) ja Volvon lokasuojan päällä rammari loihtii ilmoille Vapaata Venäjää... Melkein Dolby Hifi Surround soundia...ja ilman sähköä...
Kuvataiteilija Pauli saa Prusin Arjalta vankan halauksen ja terhakkaan ruusun. Sympaattinen Fiat 600. Vuosimalli osunee 1955-196 0 haarukkaan.
Autorivistöä Restaurannassa vappuajon päätteeksi. Vappuajojen maalipaikalla oli aikaa myös rauhalliselle turinatuokiolle.
Seuraavaa linkkiä napsauttamalla pääset katselemaan Hannu Lampisen ottamia kuvia näyttelystä: https://picasaweb.google.com/117800460859967259179/classicmotorshow2011 Varma kevään merkki on Lahden Classic Motor Show. Tänä vuonna Tampereen Seudun Mobilisteistä oli jälleen oma osastonsa näyttelyssä. Perjantaina Tammobin hurja joukko suoritti ajomatkan Restaurannasta Lahteen. Joukko koostui Prusin Antista, Pirisen Reijosta, Katan Petristä, Vienolan Torstista sekä Launiksen Matista. Ajokkeina Tammobin Diamond ja Chevrolet, sekä SAHK:n lahja-auto, elikkä MG MGA. Matka sujuikin kaikin puolin mukavasti...paitsi että Diamondin pakkasroppu singahti lohkon kyljestä omille teilleen kesken ajon ja jäähdytysvedet lirittelivät iloisesti maantielle. Onneksi oli ihan oikeita mobilisteja liikkeellä ja Pirisen Reijo veisteli puutapin lohkon kylkeen ilmestyneeseen reikään ja matka jatkui... Tänäkin vuonna CMR:ssä oli nähtävää aivan tarpeeksi. Sen enempää en näyttelystä aio kirjoittaa...kuvat ja kuvatekstit puhukoon omaa kieltään. Diamondin sylinterilohko vasemmalla ilman pakkasroppua ja oikealla pakkaspropsilla varustettuna. Kuvat: Petri Kata.
Diamond haukottelee matkalla Lahteen...Launiksen Matti ruuvaa, Vienolan Torsti johtaa työtä ja Pirisen Reijo on menossa...ei suinkaan... vaan hakemaan vettä... Kuva Petri Kata...ja taas oli kirveelle töitä...kuva Petri Kata
Perillä Lahdessa. Kuva Petri Kata Olihan muutakin autokalustoa Tampereen suunnasta. Tuttu Waxenberger odotteli siirtämistä omalle näyttelypaikalle
Eivät kaikki Jenkkiautot ole isoja. Tämä Eskolan Matin taidokkaasti entisöimä Crosley on varsin pienikokoinen. Vuosimalli on arvatenkin 1946. Täytyyhän autossa olla oikein Crosley-merkkinen kelloradio
Pesosen veljekset ja ihka aito Fiat Abarth Tämä on ihan oikeista Abarthin osista rakennettu Fiat 131 Abarth. Kilpauran aloitti aikoinaan Jouko Kallio ja toistaiseksi viimeisen rallin ajoi Teijo Paakkari. Auto odottelee kunnostusta.
Vuoden 2011 Olavi Sallinen- Entisöintipalkinnon jakotilaisuus Veho-niemen Automuseolla 06.05.2011 Toukokuun kuudentena, Olavi Sallisen syntymäpäivänä, jaettiin perinteikäs palkinto edellisen vuoden merkittävimmästä entisöinnistä. Tarkkasilmäinen raati, johon kuuluu paikallisia museoajoneuvotarkastajia sekä Tammob hallituksen jäsenet päättivät, että tänä vuonna palkinto kuuluu ehdottomasti Satu Eskolalle hienon Cadillacin entisöinnistä. Yläkuvassa Tammob hallituksen jäsen Jorma Palonen luovuttaa palkintoa onnelliselle voittajalle. Edellisen vuoden palkittu Antti Karjala myhäilee vieressä. Vasemmalla Sallisen Olavi näyttää nuorelle mobilistille tietä, auringonsäteiden juhlistaessa tilannetta. (Kuvat Arto Rantala)
Tyttö ja Caddy, eli kuka Satu Eskola? Mobilistit ovat sellaisia ikääntyneitä äijänkäppänöitä...sehän se on mobilistin stereotypia. Mutta totuus on onneksi toisenlainen. Voi se mobilisti olla myös nuori ja sievä nainenkin. Satu Eskolan esiintyminen erilaisissa mobilistitilaisuuksissa sen todistaa. Satu oli jo pienenä varsin kiinnostunut erilaisista autoista ja koneista. Satu muistelee että mitä isompi laite oli näköpiirissä sen kovempi hinku oli päästä istuskelemaan kuskin Isän kanssa hän lueskeli pienenä kaikki saatavissa olevat autolehdet ja sen myötä automerkit tulivat tutuiksi. Teini-iän kynnyksellä alkoi kiinnostus kohdistua isoihin jenkkiautoihin. Niinä aikoina Satu päätti, että joskus mullakin viä on sellainen. Täysi-ikäisyyden myötä Satu cruisaili kavereiden jenkeillä ja innostus vain kasvoi. Muutama vuosi sitten hän päätti ihan vakavissaan päätyä ison jenkkiauton omistajaksi ja niinpä varsinainen etsintätyö alkoi. Merkki oli kristallinkirkkaana mielessä. Sen pitää olla Cadillac! Satu halusi kerralla sellaisen auton, ettei sitä tarvitse heti vaihtaa. Nettiautosta ei tällä kertaa oikeaa löytynyt, mutta erään työkaveri kautta tämä unelmien Cadillac sitten löytyi. Koeajon jälkeen Satu tiesi, että tämä on minun. Auto oli toki ajokuntoinen, mutta kaukana siitä, mitä Satu auton kunnolta edellytti. Aluksi hänen piti vain kunnostaa autoa hieman siistimmäksi ja varmatoimisemmaksi, mutta sitten heräsi ajatus: Miksei saman tien museorekisteriin? Alkoi työntäyteinen talvi. Lähes kaikki vapaa-aikansa viikonloppuisin ja iltaisin Satu vietti autotallissa Cadillacin kimpussa.
Koska varsinainen leipätyökin piti hoitaa alkoivat päivät usein siinä puoli viiden paikkeilla ja työpäivän jälkeen tallilta kotiin Satu ehti vasta hieman ennen puolta yötä. Satu kertoilee, että välillä kyllä varsinainen ansiotyö alkoi kärsimään ja pitkien työ- ja harrastusrupeamien jälkeen kädet olivat aivan voimattomat Pikku hiljaa alkoi lopputulos näkyä ja sehän tietenkin antoi harrastukselle lisää puhtia. Kun Cadillac vihdoin sai museoajoneuvostatuksen oli onnistumisen tunne mahtava. Cadillac on tietenkin Sadulle Enemmän kuin pelkkä auto. Se on perheenjäsen, jonka kanssa on koettu niin ilot kuin surutkin. Satu antaa omat neuvonsa kaikille mobilistikärpäsen puraisemille miehille ja ennenkaikkea naisille: Jos sinulla on unelma, lähde rohkeasti sitä toteuttamaan. Matkan aikana asioita oppii lisää ja kysymällä saa aina apua. Lopuksi Satu haluaa kiittää kaikkia heitä, jotka ovat avustaneet häntä tässä projektissa ja mahdollistaneet yhden unelman toteutumisen. Kun on kehittänyt käsilihaksia kunnon entisöintipuuhassa jaksaa Olavi Sallisen entisöintipalkintoakin kannatella helposti. (Kuva Arto Rantala)
Mustalahti kutsuu tänäkin kesänä Kesäisinä keskiviikkoiltoina kannattaa kaikkien vähänkin vanhoista autoista kiinnostuneiden suunnata kulkunsa Mustalahden satamaan. Sinne nimittäin kokoontuu silloin melkoinen joukko vanhoja autoja omistajineen. Leppoisasti jutellen voi nauttia niin vanhoista autoista kuin hienosta Mustalahden maisemastakin. Tänä kesänä paikallaolijoita on musiikilla viihdyttänyt jo Kangasalan Mobilistiorkesteri sekä Antti Karjalan Mayfloweryhtye. Satamassa näkee usein yhden illan aikana sellaisen merkkikirjon, että moni varsinaisen mobilinäyttelyn järjestäjistä olisi kateellinen. Joukossa on myös runsaasti melkoisia autoharvinaisuuksia. Tyytyväisenä voi todeta, ettei mitään rajoja ole. Samaan riviin mahtuvat niin rodit kuin ma-kelpoiset autotkin. Yläkuvassa Mobilistiorkesteri ja oikealla Antti Karjalan bändi Mayflower
Prusin Antin hieno Studebaker Transtar vuodelt 1958. Auton omistaja salaharrastaa myös kalastusta...tässä hän kertoo kuinka iso ahven juuri aamupäivällä karkasi koukusta... Jari Kymäläisen tyylikäs Gaz M20 Popeda herätti ansaittua huomiota. Popedaahan valmistettiin 1946-1958 Tästä klikkaamalla lisää Mustalahtea: https://picasaweb.google.com/117800460859967259179/mustalahti