Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006

Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006 Kati Lehtonen Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 177 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN 951-790-205-0

SISÄLLYS Saatteeksi...3 1. Hankkeiden kokonaismäärät ja hankevaihtoehdot...4 2. Hankkeiden alueellinen jakautuminen...7 3. Hankkeet lajiliitoittain...10 Lopuksi...14 Hanke-esimerkkejä...16 Lähteet...21 Liitteet 2

Saatteeksi Opetusministeriö käynnisti lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseksi vuonna 1999 paikallistukiohjelman. Sen tavoitteena on ollut aktivoida urheiluseuroja järjestämään entistä monipuolisempaa ja harrastajalähtöisempää toimintaa. Vuosittain jaettavaa paikallistukea on ehtinyt saada lähes 2500 hanketta. Vuonna 2005 urheiluseurojen hankkeille myönnettiin tukea yli 400 000. Rahoitus hankkeisiin tulee Opetusministeriön kulttuuriosaston liikuntayksiköstä ja jakoprosessista vastaa Nuori Suomi ry yhdessä lajiliittojen ja SLU:n aluejärjestöjen kanssa. (Nuori Suomi: Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2005.) Urheiluseurojen paikallistukihankkeet kuuluvat Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan (2005-2007), jonka kokonaistavoitteena on lasten ja nuorten elämänilon ja hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET) on vastannut urheiluseurahankkeiden seurannasta ja arvioinnista toukokuusta 2005 lähtien. Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on koota yhteen tietoa esimerkiksi hankkeiden lajiliittokohtaisesta ja alueellisesta jakautumisesta, myönnetyn tuen käyttökohteista, hankkeiden toteutustavoista sekä vaikuttavuudesta. Tähän raporttiin on koottu tietoja vuoden 2005 paikallistukihankkeista ja tavoitteena on ollut tuottaa perustietoa haettujen ja myönnettyjen hankkeiden jakautumisesta lajiliittojen ja SLU:n alueiden kesken. Vuoden 2004-2005 paikallistukiraportoinnin perusselvitys sisälsi arviointia hakuprosessista (Lehtonen, K: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173) ja urheiluseuratoiminnan vaikuttavuutta on tarkasteltu Sinettiseuratoiminnan arviointia käsittelevässä raportissa (Lehtonen, K: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 175). Näin ollen tässä raportissa ei käsitellä enää hakuprosessin eri vaiheita tai sen käytännön toteutusta. Tarkastelun kohteena on hankkeiden aluekohtainen jakauma ja hankkeiden myöntämisperusteet. Tämän jälkeen käydään läpi haettujen ja myönnettyjen hankkeiden osuus lajiliittotasolla. Vuoden 2005 paikallistukihankkeiden osalta vertailua tehdään paljon edellisen toimintakauden hakuprosessiin ja näin voidaan seurata hankemäärien kehittymistä ja alue-/lajiliittokohtaista jakaumaa. Raportin lopussa esitellään muutamia vuoden 2005 paikallistukihankkeita ja niiden toteutusmalleja. 3

1. Hankkeiden kokonaismäärät ja hankevaihtoehdot Seurahankkeiden paikallistuen haku päättyi vuoden 2005 osalta 15.10. Määräaikaan mennessä hakemuksia oli tullut yhteensä 788 kappaletta. Haettu rahasumma oli yli 2,2 miljoonaa euroa. Vertailtaessa lukuja vuoden 2004 hakumääriin (taulukko 1), voidaan todeta, että lisäystä oli tapahtunut varsin runsaasti sekä hankemäärien että haetun tuen osalta. Tukea myönnettiin vuonna 2005 yhteensä 354 hankkeelle kokonaissumman ollessa 404 000. Edelliseen vuoteen verrattuna myönnetty kokonaistukisumma oli pienentynyt yli 7000 eurolla ja vastaavasti hyväksyttyjen hankkeiden määrä lisääntynyt kuudella (6). Taulukko 1. Seurahankkeiden paikallistuki 2005 sekä vertailu vuoteen 2004: haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärä, kokonaistukisumma ja keskiarvo. Hankemäärä Tukisumma ( ) Keskiarvo( )/hanke Haettu 2005/2004 788 / 644 2,2 milj. / 1,7 milj. 2791 / 2639 Myönnetty 2005/2004 354 / 348 404 000 / 411 200 1141 / 1182 Eniten tukea haettiin 6-12-vuotiaiden lasten monipuoliseen toimintaan (313 hakemusta). Tämä hankevaihtoehto oli suosituin myös edellisellä kaudella (241 hakemusta). Seuraavaksi eniten haettiin tukea Nuorten harrastehankkeille (228) ja Muulle merkittävälle hankkeelle (165). Sinettiseurahankkeita oli 82 kappaletta (kuvio 1.). Kaikissa hankemuodoissa oli enemmän hakemuksia kuin edellisellä kaudella. Eniten hakemusmäärät olivat lisääntyneet em. 6-12-vuotiaiden monipuolisten hankkeiden osalta ja tämän hankemuodon hakemuksia myös hyväksyttiin eniten (136). Kaikissa muissa hankkeissa paitsi Nuorten harrastehankkeessa hyväksyttyjen hankkeiden määrät kasvoivat. Tämä siitä huolimatta, että hakemuksia oli jätetty enemmän kuin edellisellä kaudella. 4

Kuvio 1. Haettujen ja myönnettyjen hankevaihtoehtojen kokonaismäärät. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden määrät 2005 350 313 H a n k k e i d e n m ä ä r ä 300 250 200 150 100 50 136 165 65 228 99 82 54 Haetut Myönnetyt 0 Monipuolinen hanke Muu merkittävä Nuorten harraste Sinettihanke Hankemuoto Hankevaihtoehtoja oli edellisen vuoden tapaan neljä. Jokaisessa hankevaihtoehdossa on erilaiset kriteerit (taulukko 2), joten hankkeita voi suunnata varsin monipuolisiin toimintamuotoihin: Monipuolisen liikunnan hanke 6-12-vuotiaille lapsille Nuorten harrastehanke 13-19-vuotiaille Sinettiseurahanke Muu merkittävä, paikkakunnan lasten ja nuorten liikuntaa edistävä hanke. Paikallistukea saanut hanke on toteutettava 1.9.2005-31.8.2006 välisenä aikana. Kyseessä voi siten esimerkiksi olla jatkuva viikoittainen toiminta, tietyn seuratoiminnan osa-alueen kehittäminen tai yksittäinen tapahtuma. Samalle hankkeelle ei myönnetä tukea kahtena vuonna peräkkäin, mutta tämä ei koske hankkeen järjestävää urheiluseuraa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sama seura voi hakea peräkkäisinä vuosina tukea, mutta se ei saa kohdistua samaan hankkeeseen. 5

Taulukko 2. Paikallistukihankkeiden vaihtoehdot ja kriteerit (Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2005/Nuori Suomi). 6-12 v. lapset 13 19 v. nuoret Muu merkittävä Sinettiseurahanke *Seura perustaa *Kohdistettu aktiivisesta *Paikkakunnan lasten *Seura tekee päätöksen monipuolisen kerhon tai valmennustoiminnasta ja/tai nuorten liikuntaa johtokunnassa tai kehittää olemassa olevaa harrastusmaisempaan edistävä hanke, joka ei lajijaostossa, että sen toimintaa. toimintaan siirtyville ole perinteistä tavoitteena on kehittää *Seura kehittää lajien nuorille. urheiluseuratoimintaa. seurasta Sinettiseura. harjoitusryhmien *Liikuntaharrastuksen Tuetaan innovatiivisia *Kaikissa alle 16v. monipuolisuutta. aloittaville nuorille, jotka lasten ja nuorten ryhmissä on sovittu *Toiminnan eivät ole aiemmin liikuntahankkeita. Pelisäännöt lasten ja monipuolisuus liikkuneet. heidän vanhempiensa on suunniteltu yksittäisten Suosituksia: edullisuus, kanssa. 16-18 v. nuorten harjoitusten ja koko 1-3x/vko, nuorten oma kanssa. kaudenosalta. aktiivisuus, *Seura nimeää Hakemuksessa on vertaisohjaajat, Sinettiseuraprosessin kuvattutoiminnansisältö kilpaileminen kevyttä, ei etenemisestä vastaavan ja toteutus. Tuki on välttämätöntä(paikallis- henkilön. tarkoitettu seurakohtaisiin ja/tai harrasteturnaukset) *Hakemuksessa lyhyt hankkeisiin. kuvaustoimenpiteistä, *Pelisäännöt sovittu sekä *Hanke voi sisältää joilla edetään kohti lasten että vanhempien nuorille suunnatun Sinettiseuraa. kanssa. tapahtuman/kohtaamisen. *Oman rahoituksen oltava vähintään 50 % koko hankkeen kustannuksista. Hankevaihtoehdot eivät ole muuttuneet vuodesta 2004. Ainoastaan Nuorten harrastehankkeessa oli aiemmin vaihtoehtona tuki yksittäiselle tapahtumalle, nyt tapahtuma oli suosituksena hankemuodon sisällä. Hankemuotojen pysyminen samana noudattelee sekä Nuori Suomi ry:n strategiaa että Liikuntaohjelman tavoitteita, joten hankevaihtoehtojen sisällölliseen muutokseen ei ollut tarvetta. Myös hakijoille, eli seuratoimijoille voi olla helpompaa, etteivät hankevaihtoehdot ja kriteerit muutu jatkuvasti. Lisäksi hankkeiden pitkä-aikaisia vaikutuksia tai tavoitteiden toteutumista ei pääse tarkastelemaan kunnolla, jos niiden sisällöt muuttuvat tiuhaan. 6

2. Hankkeiden alueellinen jakautuminen SLU:n aluejärjestöt osallistuvat seuratoiminnan paikallistuen hakuprosessiin markkinoimalla hankevaihtoehtoja, arvioimalla haetut ja myönnetyt hankkeet lajiliittojen jälkeen ennen Nuori Suomi ry:n lopullista päätöstä sekä järjestämällä tukien jakotilaisuuden. Lisäksi aluejärjestöjen hankkeista vastaavat henkilöt voivat toimia konsultteina ja avustaa seurojen edustajia hankkeiden ideoinnissa ja toteutuksessa. Suurin osa myönnetystä kokonaistukisummasta suuntautui väestökeskittymien alueille, eli Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä Hämeen alueelle (taulukko 3). Yhteensä nämä kolme aluetta saivat 45,6 % myönnetystä kokonaistuesta. Kahden ensinnä mainitun alueen osalta haettujen ja myönnettyjen tukien määrät pysyivät samalla tasolla kuin kaudella 2004. Sen sijaan Hämeen alueella sekä haettu että myönnetty tuki oli selvästi alhaisempi edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin alueen seurat hakivat tukea noin 36 000 euroa enemmän. Myös myönnetty kokonaistuki oli vuotta aiemmin yli 20 000 euroa suurempi. Taulukko 3. Haetun ja myönnetyn tuen määrä alueittain vuonna 2005. Alue Haettu ( ) Myönnetty ( ) %:a myönnetyistä Etelä-Suomi 698 362 110 000 27,2 Lounais-Suomi, Turku 178 454 40 000 9,9 Häme 165 156 34 500 8,5 Pohjanmaa 157 200 18 000 4,5 Lounais-Suomi, Pori 122 698 19 500 4,8 Keski-Suomi 113 942 17 500 4,3 Pohjois-Pohjanmaa 108 903 24 000 5,9 Etelä-Karjala 104 910 15 000 3,7 Kymenlaakso 93 380 12 500 3,1 Pohjois-Savo 90 793 21 000 5,2 Päijät-Häme 88 415 19 500 4,8 Keski-Pohjanmaa 84 710 17 000 4,2 Etelä-Savo 84 663 15 000 3,7 Lappi 75 432 9 500 2,4 Pohjois-Karjala 71 807 18 500 4,6 Kainuu 49 885 12 500 3,1 Yhteensä 2 288 710 404 000 100,0 7

Hämeen alueen vähentyneeseen hakuinnostukseen ei löydy yksittäistä syytä, mutta aluejärjestön edustajan mukaan seuraväessä ja urheilutoiminnassa on ollut havaittavissa lievää väsähtämistä. Hankkeiden sisältö ja painottuminen tietyille lajeille aiheutti sen, ettei niitä hyväksytty samoissa määrin kuin kaudella 2004. Haetun ja myönnetyn tuen määrä kasvoi useilla alueilla. Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Kymenlaaksossa haettu tuki oli jokaisella alueella 30 000-70 000 euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisäys on varsin huomattava. Ilahduttavaa oli myös se, että etenkin Kainuun ja Etelä-Savon seurat oli aktivoituneet hakemaan tukea edellisvuotta runsaammin. Haettujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumääräinen jakauma on suunnilleen sama kuin rahallisen tuen jakauma (taulukko 4. katso liite). Etelä-Suomessa hakemusten määrä oli lisääntynyt yli 50:llä. Reilu lisäys oli tullut Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Sen sijaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla tehtiin isompia hakemuksia, mutta hakemusten määrä ei oleellisesti kasvanut. Hyväksyttyjen hakemusten osalta Pohjanmaalla oli tapahtunut jopa laskua sekä määrällisesti että myönnetyn tuen osalta. Hankkeet eivät täyttäneet hakukriteereitä ja siksi niille ei voinut myöskään myöntää tukea. Aluejärjestöt tekemät hankevaihtoehtojen markkinointi, seurakäynnit ja konsultoinnin lisääminen kasvattivat hakemusten määrää. Aluejärjestöjen edustajat kokivat, että toimenpiteillä on ollut suora vaikutus hakumäärän kasvamiseen. Lisäksi muut menossa olevat seuratoimintaa kehittävät hankkeet (esimerkiksi Hyvä Seura hanke) ovat lisänneet seuraväen mielenkiintoa erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin. Vaihtuva ja sitä myötä innostuneempi seuratoimijajoukko on voinut vaikuttaa myönteisesti hankehakujen tekemiseen. 8

Kuvio 2. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden lukumäärä alueittain. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden lukumäärä alueittain 2005 Etelä-Suomi 88 217 Lounais-Suomi, Turku Häme Pohjanmaa 20 32 30 50 59 66 Pohjois-Pohjanmaa 21 41 Lounais-Suomi, Pori 16 40 Etelä-Savo 16 39 A l u e Pohjois-Savo Kymenlaakso 19 13 38 38 Haettu Myönnetty Keski-Suomi 17 35 Lappi 12 33 Keski-Pohjanmaa 16 32 Etelä-Karjala 15 31 Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu 27 16 22 13 20 10 0 50 100 150 200 250 Hankkeiden määrä 9

3. Hankkeet lajiliitoittain Hankkeiden lajiliittokohtainen jakautuminen pysyi pääpiirteittäin samana kuin edellisellä toimintakaudella. 53 eri lajiliiton seuraa haki tukirahaa ja 51:lle myönnettiin tukea. Kymmenen eniten hakeneen joukossa oli neljä yksilölajien lajiliittoa (kuvio 3.). Tanssiurheilu-, Soutu- ja Jousiampujain liitto olivat tulleet uusina liittoina mukaan, ts. niiden seurat eivät olleet hakeneet tukea edellisenä vuonna. Vastaavasti Veneilyliitosta ei ollut tullut yhtään hakemusta. Tätä vaihtelua voidaan pitää kuitenkin varsin luonnollisena etenkin pienten liittojen kohdalla, joiden kokonaishankemäärät vaihtelevat 1-4 hankkeen välillä. Yksittäisistä liitoista Suomen Urheiluliiton seuroilta oli tullut 39 hakemusta enemmän vuoteen 2004 verrattuna. Haettuja hankkeita oli kokonaisuutena 144 kappaletta enemmän kuin edellisellä kaudella (taulukko 1.). Urheiluliiton osuus tästä määrästä on 27%. Paikallistukihankkeita tuli eniten Palloliiton seuroilta, yhteensä 98 kappaletta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 22 hankkeen verran. Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SvoLi:n ja Suomen Voimisteluliiton (SVL) yhdistyneestä uudesta lajiliitosta, Suomen Voimisteluliitosta (Svoli) oli tullut myös runsaasti hakemuksia. Haettujen hankkeiden määrä oli lisääntynyt melko tasaisesti isojen liittojen kohdalla (esim. Hiihto-, Salibandy- ja Koripalloliitto) ja muutama yksittäinen pienempi liitto oli myös pystynyt lisäämään selkeästi hakemusmäärää (esim. Purjehtija-, Karate- ja Ringetteliitto). Liikunta- ja urheilukulttuurin monipuolisuudesta kertoo puolestaan se, että Nuoren Suomen jäsenliittoihin kuulumattomat seurat olivat aktivoituneet hakuprosessissa edellisvuodesta. Kohtaan Muu järjestö luokitellaan lajeista esimerkiksi ultimate ja cheerleading, jotka voivat tulevaisuudessa innostaa etenkin monia nuoria liikkumaan ja urheilemaan. Hakumäärät olivat vastaavasti vähentyneet Lentopallo-, Pesäpallo-, Taitoluistelu-, Sukeltaja- ja Ratsastajainliitossa. Myös hyväksyttyjen hankkeiden määrä oli vähentynyt näissä liitoissa. Suurin ero edelliseen vuoteen oli tapahtunut Lentopalloliitossa, jossa hakemusten määrä oli vähentynyt 12:lla ja hyväksyttyjen hankkeiden määrä 13:lla (liite 1). Myönnetyistä hankkeista 1-2 hankkeen lajiliittojen määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta kuudella ja yli kymmenen hankkeen lajiliittojen määrä kolmella. 3-9 hyväksytyn hankkeen lajiliittokohtainen määrä oli tavallisin. Tämä liittynee kokonaishakumäärän kasvuun, joka näkyy parhaiten pienten ja keskisuurten liittojen mahdollisuuksissa hyväksyä hankkeita. 10

Kuvio 3. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden jakautuminen lajiliitoittain. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden jakautuminen lajiliitoittain L a j i l i i t t o Palloliitto Urheiluliitto Voimisteluliitto Salibandyliitto Koripalloliitto Hiihtoliitto Suunnistusliitto Jääkiekkoliitto Lentopalloliitto Monta lajia Muu järjestö Nuorisopesis Uimaliitto Ringetteliitto Tennisliitto Taitoluisteluliitto Ratsastajainliitto Judoliitto Golfliitto Amerikkalaisen Jp. AKK-Motorsport ry Purjehtijaliitto Suomen Latu Karateliitto Finlands Svenska Id. Sulkapalloliitto Kanoottiliitto Tanssiurheiluliitto Soutuliitto Moottoriliitto Painiliitto Nyrkkeilyliitto Kaukalopalloliitto Ampumaurheiluliitto Sukeltajaliitto NKL Keilailuliitto SKLU Jääpalloliitto Ampumahiihtoliitto Squashliitto Käsipalloliitto Finnish Multicult. S.F. Taekwondoliitto Pyöräilyunioni Painonnostoliitto Aikidoliitto Pöytätennisliitto Lumilautaliitto Luisteluliitto Jousiampujain liitto SIU Ilmailuliitto 2 3 3 5 2 5 2 5 2 5 2 4 2 4 34 2 4 2 4 23 1 3 3 2 12 23 12 11 11 1 11 1 1 2 8 9 7 6 5 7 6 5 4 7 2 3 5 3 5 4 2 6 3 6 4 6 5 9 9 8 7 7 10 14 13 16 15 14 14 14 14 11 10 10 9 18 24 21 20 23 19 24 29 27 27 34 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 41 43 Hankemäärä 46 46 61 Haettuja 98 82 Myönnettyjä 11

1-2 hankkeen lajiliittojen määrän vähentyminen näkyy myös jaetussa rahamäärässä. Lajiliittokohtainen minimi- ja maksimimäärä on pysynyt ennallaan, mutta 500-1500 euron tukisumman saaneiden lajiliittojen määrä oli vähentynyt vuodesta 2004 (kuvio 4.). Silloin vastaavan tuen saaneita lajiliittoja oli 18 eli viisi enemmän kuin nyt. Lajiliittoa kohti on hyväksytty yhä useammin 3-9 hanketta. Siksi 2000-4000 euron tukisummat liitoittain ovat yleistyneet eniten. Edellisestä vuodesta ko. tukisumman saaneiden liittojen lukumäärä oli noussut kahdeksaantoista eli kaksinkertaistunut. Kymmenen eniten tukea saaneen lajiliiton yhteistukisumma oli sen sijaan pysynyt lähes samana, noin 270 000 eurossa. Myönnetystä kokonaissummasta tämä on noin 70%. Hankemäärien lisääntymistä tai vähentymistä voivat selittää monet tekijät. Samoin kuin aluevastaavien kommenteissakin, korostui lajiliittojen hankevastaavien arvioinneissa markkinointiin liittyvät asiat. Suomen Urheiluliiton hankevastaavan mukaan kokonaisvaltaisen ja useasta lähteestä tulevan tiedottamisen kautta tapahtuva markkinointi on ainoita keinoja saada seuraväki heräämään paikallistukien hakemiseen. Vaikka sähköinen viestintä on nykypäivää, se ei riitä hakijoiden aktivoimiseen. Näin ollen seurakirjeet, tiedotteet ja lajiliittojen omat lehdet, jotka menevät suoraan seurojen yhteyshenkilöille, ovat omalla tavallaan tärkeitä mainoskanavia. Lisäksi seurakäynnit ja etenkin isoissa lajiliitoissa piiri-/aluevastaavien aktiivinen toiminta oman alueen seurojen kanssa lisäävät henkilökohtaisen konsultoinnin kautta tietoisuutta hankevaihtoehdoista. Jotkut lajiliitot olivat tietoisesti kohdentaneet markkinointia tiettyyn hankkeeseen esimerkiksi lajin oman strategian tai teeman kautta. Yhteen sektoriin keskittyminen mahdollistaa tehokkaan mainonnan ja keskittymisen. Etenkin isoissa lajiliitoissa, kuten Palloliitossa, tämä on lähes välttämätöntä kokonaisuuden hallinnan kannalta. Esimerkiksi Suunnistusliitossa keskityttiin kilpailujärjestelmän uudistamisen kautta pilottitapahtumiin. Tukea saivat hakea Muun merkittävän -hankkeen kautta ne seurat, jotka järjestävät uudenlaisen kilpailutapahtuman tulevana kesänä. Tämän vuoksi Suunnistusliiton hankemäärissä korostui hankehaun keskittyminen tähän vaihtoehtoon edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti markkinoinnin muuttaminen tai yksipuolistaminen oli puolestaan tavallisin yksittäinen syy, miksi joissain liitoissa hankemäärät olivat vähentyneet. Esimerkiksi Lentopalloliitossa markkinointi oli tehty vuonna 2005 sähköisten tiedotteiden kautta ja aiemmin oli käytetty postitse lähetettyjä esitteitä. Lisäksi viimehetken mainonta ja seuraväen aktivointi olisi pitänyt tehdä tehokkaammin. Ratsastajainliitossa vähentyneet hankemäärät saattoivat puolestaan johtua siitä, että edellisenä vuonna oli ollut selkeää alueellista markkinointia ja yhden alueen panostus hakuprosessiin oli tuottanut useita hankkeita. Lajikohtaiset erot hankkeiden mahdollisuuksissa hakea tukea voivat vaikuttaa hankemääriin. Ratsastajainliiton edustajan mukaan seuraväen on välillä vaikeaa löytää omaan lajiin liittyviä hankevaihtoehtoa. Toivomuksena olisikin, että hakuohjeet tarkentuisivat ja voitaisiin keskustella vielä paremmin siitä, miten hankkeet voitaisiin toteuttaa ja kenties soveltaa eri lajeissa. Lajiliittojen kokoerot ja urheiluseurojen määrä vaikuttavat myös osaltaan hankemääriin. Esimerkiksi Taitoluisteluliitossa, jossa on 70 jäsenseuraa, on luonnollista, ettei uusia hankkeita järjestetä vuosittain ja notkahduksia hakumäärissä tulee väistämättä. Tämä ilmiö korostuu entisestään, jos osa seuroista on passiivisia ja vastaavasti aktiivisten seurojen pitäisi kehittää uusi hanke joka vuosi, johon vapaaehtoistoiminnan resurssit ja innostus eivät välttämättä riitä. 12

Kuvio 4. Myönnetty tuki lajiliitoittain ( ). Myönnetty paikallistuki lajiliitoittain L a j i l i i t t o Palloliitto Urheiluliitto Voimisteluliitto Koripalloliitto Jääkiekkoliitto Hiihtoliitto Salibandyliitto Suunnistusliitto Lentopalloliitto Monta lajia Nuorisopesis Tennisliitto Muu järjestö Judoliitto Ringetteliitto Golfliitto Taitoluisteluliitto Purjehtijaliitto Uimaliitto AKK-Motorsport ry Ratsastajainliitto Kanoottiliitto Amerik. Jalkap. Liitto Karateliitto Sulkapalloliitto Painiliitto Moottoriliitto SKLU Tanssiurheiluliitto NKL Käsipalloliitto Soutuliitto Pyöräilyunioni Suomen Latu Jääpalloliitto Ampumaurheiluliitto Finn. Multicult. S. F. Finlands Svenska Taekwondoliitto Nyrkkeilyliitto Keilailuliitto Kaukalopalloliitto Ampumahiihtoliitto Sukeltajaliitto Squashliitto Lumilautaliitto Luisteluliitto Jousiampujainliitto SIU Pöytätennisliitto Painonnostoliitto 35000 29000 27500 23000 20500 19000 17000 13000 10000 9500 8500 8500 7000 6500 6500 6000 6000 5500 5500 4000 4000 4000 3500 3000 3000 3000 3000 2500 2500 2500 2000 2000 2000 2000 2000 2000 2000 1500 1500 1500 1500 1500 1500 1000 1000 1000 1000 1000 500 500 76500 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Euroa 13

Lopuksi Urheiluseurojen lisääntynyt kiinnostus ja innostus hakea tukea paikalliseen urheiluseuratoimintaan näkyi vuoden 2005 hakuprosessissa sekä haetun tuen rahallisena että hankkeiden lukumääräisenä lisääntymisenä. Tähän vaikutti suurelta osin alue- ja lajiliittojen onnistunut markkinointi, jossa tosin oli myös vaihtelua. Aaltoliike eri alueiden ja lajiliittojen haettujen ja hyväksyttyjen hankkeiden määrissä on kuitenkin luonnollista ja kertonee myös lajikohtaisesti urheiluseurojen aktiivisuudesta ja innokkuudesta organisoida hankkeita. Myönteistä kokonaisuuden kannalta on se, että hankkeiden lajiliittokohtainen jakauma on keskittynyt hieman enemmän 3-9 hankkeen lajiliitoille. Ääripäät, eli 1-2 tai yli 10 hankkeen liitot ovat vähentyneet. Pienissä ja keskisuurissa liitoissa ja seuroissa toiminnan aktivoituminen mahdollistaa sen, että lajivalikoima ja tarjonta pysyy monipuolisena harrastajille. Aluekohtaisessa tarkastelussa muuttotappiosta kärsivien seutujen, kuten Kainuun ja Etelä- Savon, aktivoituminen hakuprosessissa kertoo alueiden kansalaistoiminnan elinvoimaisuudesta. Vaikka hankemäärät jäävät kenties edelleenkin pieniksi verrattuina kasvukeskuksiin, on myöntämisvaiheessa huomioitava toimintamahdollisuuksien erilaisuus. Se, että toiminnan järjestäjissä herää innostus kehittää liikuntamahdollisuuksia vapaaehtoispohjalta, on luultavimmin myös tulevaisuudessa alueen kokonaiskehittymisen kannalta myönteinen asia. Hankevaihtoehdoista suosituin oli edelleen Monipuolisten liikkumismahdollisuuksien järjestäminen lapsille. Tämän vaihtoehdon suosituimmuus perustuu kenties urheiluseurojen rakenteelle, jossa valtaosa osallistujista on alle 13-vuotiaita lapsia ja joiden perusliikuntataitojen kehittäminen vaatii monipuolista tekemistä. Lisäksi monipuolisuus voi olla hyvä markkinointikeino vanhemmille, jotka haluavat lapsilleen liikunnallisen harrasteryhmän. Hankevaihtoehdon suosioon vaikuttavat varmasti osaltaan myös Nuori Suomi ry:n strategiset linjaukset, joissa kehitetään alle 13-vuotiaille uudenlaista liikuntakerhotoimintaa (Nuori Suomi ry;n Toimintasuunnitelma 2006, 9). Paikallistuki on yksi keino tukea seuroja liikuntakerhojen järjestämisessä ja tämä näkynee etenkin tulevaisuudessa yhä paremmin hankevaihtoehtojen jakautumisessa. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että hankevaihtoehdoista löytyy mahdollisuuksia järjestää ja suunnata hankkeita hyvin eri tyyppisiin vaihtoehtoihin. Lisäksi uusille ja harrastajamääriltään pienille lajeille, jotka eivät välttämättä ole vielä liittotasolla organisoituneet, täytyy säilyttää mahdollisuus tuen hakemiseen. Perinteisten lajien uudistuminen ja uudistaminen voidaan myös osaltaan toteuttaa paikallistukien kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suunnistusliiton linjaus kokeilla lasten ja nuorten muuttumassa olevaa kilpailujärjestelmää useissa seuroissa pilottitapahtumien avulla tulevana kesänä. Tukea näihin tapahtumiin on voinut hakea Muun merkittävän hankkeen kautta. Osaltaan tämän käden ojennuksen kautta monissa seuroissa kynnys tapahtumien ja kilpailujen järjestämiseen ja kokeiluun on voinut madaltua huomattavasti. Vastaavasti Sinettiseuratoiminnan kehittämiselle suunnatut tuet auttavat seuroja kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Tuen myöntäminen voi olla monelle seuralle lopullinen sysäys lähteä prosessiin, joka vaatii koko seuraväen sitoutumista asiaan. Nuorten harrastehankkeiden osalta on mielenkiintoista seurata sitä, kuinka Nuori Suomi ry:n kehittelemä harrastemanageritoiminta ja yleinen nuorten harrasteliikuntaan 14

panostaminen tulee näkymään paikallistuen hakemisessa. Vuoden 2005 osalta hakumäärät olivat lisääntyneet edellisvuodesta ja sama kehitys luultavimmin jatkuu seuraavienkin kausien osalta. Vuosi 2005 osoitti, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa haettujen ja hyväksyttyjen hankkeiden osalta seuratoiminnan paikallistuessa. Jaettava tukisumma on rajallinen ja kuluneena vuonna jäi ilman tukea yli 430 hanketta. Seuratoimijoissa olisi aktiivisuutta ja innokkuutta, mutta resursseja ei pystytä tarjoamaan. Olisikin syytä miettiä jaettavan tukisumman lisäämistä, jolloin pystyttäisiin joko lisäämään tuettujen hankkeiden määrää tai vastaavasti lisäämään yksittäisten hankkeiden tukea. Selvää lienee tällä hetkellä nimittäin se, että tukiraha toimii enemmänkin toiminnan aloittamisen kimmokkeena ja sysäyksenä, jolla ei voida rahoittaa toiminnasta aiheutuneita kuluja pidemmällä aikavälillä. Kuitenkin juuri seuratoiminnan pitkäjänteisyydellä voitaisiin taata myös lasten ja nuorten harrastamisen säilyminen, jolla on merkitystä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta, jos tukirahaa ei kokonaisuutena pystytä lisäämään, olisi hyvä miettiä jakoperusteiden uusimista. Tällä hetkellä tukea ei myönnetä samalle hankkeelle kahtena peräkkäisenä vuonna ja tällä kriteerillä heikennetään toiminnan jatkuvuutta. Tarkoituksenmukaista ei ole, että paikallistuella ylläpidetään toimintaa, mutta monissa hankkeissa käynnistäminen kuitenkin vie aikaa itse tekemiseltä ja vasta pidemmän ajan päästä pystytään kehittämään hankkeen sisältöjä ja toteuttamaan asetettuja tavoitteita. Mahdollisuus saada tukea esimerkiksi kahtena vuonna peräkkäin voisi tuoda myös seuratoimijoille varmuuden ja työrauhan, jolloin sitoutuminen toimintaan saattaisi olla parempi. Se, että sama seura voi saada tukea useana vuonna peräkkäin on myönteinen asia, mutta jatkuva uusien hankkeiden ideoiminen voi olla myös mahdotonta toteuttaa. Osaltaan se tuo monipuolisuutta ja erilaisuutta seuratoimintaan, mutta samalla se saattaa väsyttää vapaaehtoistoimijat ja tuoda liiallista hajanaisuutta toiminnan sisältöihin. Kokonaisuutena seuratoiminnan paikallistukihankkeilla on merkittävä osuus urheiluseurojen toimintojen muokkaajina. Jotta toiminnalla saavutettaisiin yhä parempia tuloksia, olisi mietittävä tarkasti resurssikysymyksiä. Sen sijaan hankevaihtoehdot tarjoavat useita mahdollisuuksia ja lajiliitoilla on mahdollisuuksia painottaa omien strategioidensa pohjalta tiettyjä hankkeita. Näin ollen näyttää siltä, että hakuprosessiin ja sen toteuttamiseen ei ole ainakaan toistaiseksi tarvetta tehdä muutoksia. 15

Hanke-esimerkkejä Seuraavassa esitellään muutamia vuonna 2005 tukea saaneita paikallistukihankkeita. Jokaisesta neljästä eri hankemuodosta on useita vaihtoehtoja, jolloin myös eri lajien hanke-esimerkit pääsevät paremmin esille. Hankkeen kuvaus on lyhyt, mutta mukana on hankevastaavan yhteystiedot, jolloin halutessaan voi ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajiin. Tiedot hankkeista on kerätty Nuori Suomi ry:n hankerekisteristä. Muu merkittävä hanke: 5732/4 Kuopion Karateseura/Karate, Suvi Toivanen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: KarateKids 1.9.2005-31.5.2006 Kuvaus: 4-6-vuotiaat lapset harjoittelevat karatea leikinomaisesti yhdessä vanhempien kanssa. Pääpaino harjoittelussa on liikunnan riemussa, yhdessäolossa ja motoristen taitojen löytämisessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on auttaa perheitä löytämään yhteisen liikkumisen ilo ja kannustaa vanhempia ja lapsia viettämään yhteistä vapaa-aikaa liikunnallisen harrastuksen parissa. Toisena tavoitteena on antaa lapselle positiivinen kokemus liikunnasta ja karatesta. Hanke lähti ideasta tarjota vanhemmille ja lapsille yhteinen liikkumismahdollisuus. KarateKids -idean hahmottumisen jälkeen seuran juniorivalmentajista etsittiin kiinnostuneet ja tehtävään sopivat henkilöt, joiden kanssa työstettiin hanketta. Alle 13-v: 20, myönnetty: 500. 6056/4 Turun Palloseura/Jalkapallo, Jukka Talja Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Sydän Pelissä erityisliikunta 1.9.2005-31.8.2006 Kuvaus: Hankkeessa järjestetään erityisryhmien lapsille mahdollisuus osallistua TPS:n toimintaan ja kuulua urheiluseuraan. Toiminta tapahtuu ohjatusti erityisliikuntaa huomioivalla tavalla. Tavoitteena on järjestää toimintaa 50-70 erityislapselle. TPS Sydän Pelissä toiminnalla on tällä hetkellä kolme toimivaa erityisryhmää. Ensimmäinen aloitti jo 1999 ja kaksi muuta on perustettu viimeisen vuoden aikana. Näiden kolmen ryhmän viikoittainen toiminta halutaan turvata ja kehittää yhä edelleen. Turun Palloseura toimii sinettiseurana laajasti ja monipuolisesti omalla toiminta-alueellaan. Tässä erityisryhmäliikunnan mallissa on merkittävää hyvä yhteistyö kaupungin ja sen erityiskoulujen kanssa. Toiminnassa esiin nousee osallistujien tarpeista huolehtiminen. Alle 13-v: 40, yli 13-v: 20, myönnetty: 2000. 5791/4 Tapiolan Honka/Koripallo, Anne Eklund Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Espoo Human Rights 1.9.2005-30.4.2006 Kuvaus: Espoon Human Rights -projekti on monikulttuurinen liikuntahanke, joka tarjoaa ohjattua liikuntaa ja vapaa-ajan kerhomuotoista toimintaa lapsille ja nuorille. Kerhoja järjestetään lähinnä sellaisissa kouluissa, joissa on lapsia monista eri maista ja kansalaisuuksista. Projektin päätavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja vähentää ennakkoluuloja maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä urheilun avulla. Projektin tavoitteena on tukea lasten elämää ja pärjäämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Viidelle espoolaiselle alakoululle on perustettu EHR-kerho, joka on aloittanut toimintansa 1.9.2005. Kerhot 16

järjestetään välittömästi koulupäivän jälkeen (klo 14-16) koulun omassa salissa. Koulu siis tarjoaa salivuoron ja Honka ohjauksen. Alle 13-v: 300, myönnetty: 2500. Nuorten harrastehanke: 5748/3 Ultimate Fighters and the Baby Girls ry/muu laji, Mikko Saloila Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Nuorten liitokiekkotietoisuuden lisääminen 2005-2006 Kuvaus: Ultimate on kahden seitsenhenkisen joukkueen pelaama vauhdikas peli, jota pelataan liitokiekolla eli frisbeellä. Pelissä kaikki kehokosketukset ja taklaukset ovat kiellettyjä, joten se sopii erittäin hyvin sekä miehille että naisille. Tavoitteena toiminnassa on kasvattaa jäsenmäärää, pitää nykyiset jäsenet mukana toiminnassa, motivoida nuoria itsenäiseen asioiden hoitoon, antaa nuorille mahdollisuus kehittyä omaan tahtiin, tarjota nuorille mahdollisuus paineettomaan harrastukseen hyvässä ilmapiirissä. Käytännön toimintamalleina demotoiminta ja kaikenlainen julkinen näkyminen, lajin esitteleminen kouluissa liikuntatunneilla sekä heittely puistoissa. Kaikille avoimet treenit sekä harjoitukset taitotason mukaan eri kehitysasteilla oleville. Hanke pyrkii lisäämään nuorten harrastajien määrää ja on oivallinen malli siitä, miten nuorten oma osallisuus ja vastuunkantaminen kuuluu toiminnan perusasioihin. Toimintamallissa myös sellaiset nuoret, jotka eivät ole ennen harrastaneet, voivat helposti tulla mukaan. Yli 13-v: 35, myönnetty: 1500. 5816/3 Hämeenlinnan Hiihtoseura ry/hiihto, mäkihyppy, laskettelu, Sirpa Korkatti Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Junnutiimi-seuratoiminnasta seuratoimijaksi, 1.10.2005 alkaen. Kuvaus: Hämeenlinnan Hiihtoseura (HLHS) on perustanut 1.10.2005 alkaen 12-16 vuotta täyttäneille junnuille oman junnutiimin. Tiimiin liittyvät kaikki seuran toiminnassa olevat. Tavoitteena on 1. Saada nuori pysymään seuratoiminnan parissa, 2. Luoda junnutiimin kautta kummeja pienemmille seuralaisille, 3. Auttaa nuorta löytämään oma roolinsa seuratoiminnassa ja kehittymään siinä, 4. Tukea ja kannustaa nuoria osallistumaan koulutuksiin. Hankkeen tavoitteena on synnyttää pysyvä toimintamalli seurassa. Junnutiimissä tavoitellaan voimakasta yhteisöllisyyttä ja jokaiselle sopivan, omien vahvuuksien näköisen roolin ja tehtävän löytymistä. Tiimin ohjaajarenkaaseen kuuluu kuusi aktiiviohjaajaa, lisäksi tiimin kokoontumisissa käytetään vierailijoita; seuran omia edustushiihtäjiä, ammattikasvattajia, huippu-urheilijoita ym. Yli 13-v:20, myönnetty: 1500. 5603/3 CC Tailwind ry/pyöräily, Esko Lummelampi Hankkeen nimi ja toiminta-aika: "Vanha ravirata" 1.9.2005-31.8.2006 Kuvaus: Lahdessa nuoret ovat ottaneet ns. Vanhan raviradan alueen liikuntakäyttöön rakentamalla itse talkootyöllä pyöräilyn BMX-radan. Rata siirtyi seuramme hallintaan lahtelaiselta Air-X -nimiseltä yhdistykseltä noin vuosi sitten. Hankkeen tavoitteena on 1. Tukea ja innostaa nuoria BMX-pyöräilyn harrastajia oma-aloitteeseen ja -ehtoiseen toimintaan tilanteessa, jossa kaupungilla ei ole mahdollisuutta suorituspaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 2. Saada kaikki halukkaat käyttämään rataa. Hankkeella pyritään takaamaan ko. liikuntamahdollisuuden jatkuminen varustamalla rata asianmukaiseksi ja turvalliseksi. Kun puitteet saadaan tarkoituksenmukaiseksi, toimintaa voidaan laajentaa ja sen tasoa nostaa. Lisäksi nuoret itse ottavat vastuuta oman harrastuksensa olosuhteiden kunnossapidosta ja tarjoavat kaikille lajista kiinnostuneille mahdollisuuden harrastaa. Lisäsi nuoret itse toteuttavat erilaisia tapahtumia ja näytöksiä. Yli 13-v: 50, myönnetty: 1500. 17

5707/3 Tampere Saints/Tampereen Jenkkifutis ry/amerikkalainen Jalkapallo, Jari Latomäki Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Nuorten toiminta 12/2005-11/2006 Kuvaus: Hankkeella on tarkoitus tuottaa Tampereen ja lähiseutujen nuorille uusi harrastusmahdollisuus ja kehittää vuonna 2005 aloitettua junioritoimintaa. Laji on tällä seudulla vähemmän tunnettu ja uskomme, että tavoittaisimme nuoria jotka haluavat erilaisen harrastusvaihtoehdon. Tarkoituksena on luoda nuorille harrastajille monipuolinen uusi laji ja tarjota haasteita ja positiivisia kokemuksia liikunnassa, ilman menestymispaineita. Yhtenä tavoitteena on lisäksi junioreiden A- ja C-nuorten omat joukkueet. Järjestämme uusille tulokkaille aloitusleirin, jossa he voivat tutustua lajiin ja pääsevät itse kokeilemaan lajin alkeita. Aloitusleiri jälkeen kaikki halukkaat aloittavat harjoittelun lajin parissa, jolloin tarjoamme heille tarvittavaa valmennusta. Yli 13-v: 80, myönnetty: 1000. 5899/3 Lappeenrannan Soutajat/Soutu, Nina Karjalainen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Soutukoulu 1.3.-31.5.2006 Kuvaus: Lappeenrannan Soutajat tarjoaa lukiolaisille ja yläkoululaisille kirkkovene- ja sisähankasoutua yhteistyössä koulujen kanssa. Kyseessä on näin ollen kouluyhteistyöhanke, jossa aktiivisella toiminnalla saadaan nuorille selkeä kuva soudusta yhtenä mielekkäänä harrasteliikuntamuotona. Hanke alkaa maaliskuun alussa ergometrija soutuallasharjoittelulla. Jäiden lähdettyä harjoittelu jatkuu vesillä. Tavoitteena tutustuttaa nuoret kilpasoudun perusteisiin ja opettaa yhteistoimintaa isossa veneessä. Nuoret oppivat hankkeen aikana turvallista vesillä liikkumista, toisten huomioon ottamista sekä joukkuehenkeä. Hanke sisältää soudun perusteet eli soudun tekniset, fyysiset ja kilpailulliset vaatimukset. Harjoittelumuotoina ovat ergometri- ja allassoutu, vesillä soutu sekä lisäksi kunto-ominaisuuksien ja liikkuvuuden kehittäminen. Yli 13-v: 75, myönnetty: 1000. Monipuolisen liikunnan hanke: 5820/2 Anttolan Urheilijat ry/monta lajia, Taito Väisänen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Monipuolinen liikuntakerho Anttolan seudulle, tammikuusta joulukuuhun 2006 Kuvaus: Kuntaliitoksen takia Anttolasta katosi monien muiden palvelujen lisäksi myös liikuntakerhot. Nyt suunniteltu seudullinen kerhotoimintamalli tulee todella tarpeeseen ja on odotettu, koska mitään muuta vastaavaa ei kylällä ole! Anttolan Urheilijat ry:n toiminta innostaa lapset liikkumaan monipuolisesti. Lisäksi toteutuu yhteistyö eri seurojen kesken ja saadaan myös kesäajalle monipuolista toimintaa. Tavoitteena on Anttolan seudun liikuntamuotojen ja paikkojen kehittäminen (käyttäjien tarpeesta!). Monipuolista kerhotoimintaa tullaan aloittamaan 1-2 krt/ vko. Anttolan Urheilijat ry vastaa hankkeesta ja sen toteutuksesta yhdessä muiden seurojen kanssa. Toiminta tarjoaa eri lajeista monipuolista tekemistä läpi vuoden, se ei ole kilpailullista. Alle 13-v: 30, myönnetty: 500 5911/2 Kirkkonummen Urheilijat ry/paini, Kalle Uotinen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Painikerhon monipuolistaminen 1.9.05-31.5.06 Kuvaus: Painikerhon monipuolistaminen siten, että järjestämme mahdollisuuden uimiseen, hiihtämiseen, luisteluun (lähinnä muihin talviurheilulajeihin). Yhdessäoloa, joissa 18

on vanhemmat mukana, kuten retkiä esim. Nuuksion lenkit. Tavoitteena on, että saadaan 1. lapset nauttimaan painikerhon liikunnasta, 2. lapset ja vanhemmat yhteisiin rientoihin, 3. lapset yleisesti harrastamaan liikuntaan (tutustutaan muihin liikuntalajeihin), 4. lapset arvostamaan painin monipuolisuutta liikuntamuotona. Toiminnan toteuttamiseksi aloitetaan neuvottelut vanhempien ja lasten kanssa yhdessä, valitaan toiminnan vetäjä/ vetäjät, laaditaan aikataulu eri liikuntamahdollisuuksiin tutustumiseen (huomioidaan sääolosuhteet => aikatauluvaihtoehtoja), koulutetaan ohjaajia. Alle 13-v: 19, myönnetty: 500. 5861/2 SB Naantali/Salibandy, Aarno Niemi Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Kortteliliiga 01.10.2005-15.4.2006 Kuvaus: Olemme aloittaneet Naantalissa 1996-2000 syntyneille tytöille ja pojille salibandyn kortteliliigan. Ryhmien vetäjinä toimivat 14-18-vuotiaat salibandytyttömme, jotka ovat saaneet Suomen Salibandyliiton ohjaajakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota lapsille mukavat tapahtumat ja laskea omalta osaltamme kynnystä aloittaa uusi harrastus huokeaan hintaan. Samalla pyrkimys poistaa ohjaajapulaa kouluttamalla omia junioripelaajiamme valmentajiksi. Kerran kuukaudessa järjestetään turnaus, jossa kilpailulliset tavoitteet eivät ole tärkeimmät. Hankkeen toteuttavat SB Naantali, Naantalin kaupunki ja SSBL:n Länsirannikko. Alle 13-v: 60, myönnetty: 1000. 6167/2 Tampereen Tappara/Jääkiekko, Mikko Pakkanen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Tappara Telineille, 1.9.2006-30.3.2007 Kuvaus: Hankkeella on tarkoitus lisätä juniorijääkiekkoilijoiden harjoittelun monipuolisuutta teemalla "TAPPARA TELINEILLE", joka tarkoittaa yhden harjoitus-kerran salivuoroa viikossa pelikaudella (1.9.2006-30.3.2007) telinevoimistelun parissa. Hankkeen tavoite ovat lisätä junioreiden liikunnallista monipuolisuutta ympäristössä, joka on varsin erilainen verrattuna jääkiekon normaaleihin harjoittelu rutiineihin. Toiminta tapahtuu kerran viikossa 1.5 h/krt kahden koulutetun Tampereen Voimistelijoiden ohjaajan ohjauksessa, jotka vastaavat myös telinevoimisteluharjoituksen sisällöstä ja käytännön toteuttamisesta. Ryhmiä on 3-4 eri ikäryhmien ja halukkuuden mukaan. Alle 13-v: 80, myönnetty: 1500. Sinettiseurahankkeet: 5940/1 Vörå IF Backhoppnings sektion/backhoppning, Ulf Nyman Projekt: Sigillförening Vörå IF 1.1.2006 - Beskrivning: Vörå IF backsektionen har som målsättning att bli Sigillförening våren 2006. Vi kommer att arbeta för att klara alla krav som ställs på oss under vinter, då vi har våran största verksamhets period. Vi kommer att utveckla information från föreningen till föräldrar och internet-hemsidan. Vi måste också få mera föräldrar aktivt med i sektionsarbetet och få mera gemensamma jippon som stärker "vi" andan i föreningen. Viktigaste punkten: 1) göra upp plan för hur vi skall organisera projektet, 2) att göra upp spelregler med aktiva och föräldrar, 3) besluta vem som skall göra vad, 4) genomföra projektet. (Seura haluaa kehittää toimintaansa siten, että toiminta täyttää nuorisourheilun laatumerkin Sinetin laatuvaatimukset. Toiminnassa tullaa kiinnittämään huomioita mm. lasten vanhempien ja muiden seurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja tiedottamiseen.) Under 13-år: 20, 500. 19

5908/1 Kokkolan Jymy/Voimistelu, Pirjo Urpilainen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Hakeutuminen Sinettiseuraksi 1.12.2005-1.12.2006 Kuvaus: Halutaan saada monivuotiselle, laadukkaalle toiminnalle sinettistatus. Tavoitteena on saada sinettistatus kevään aikana, viimeistään alkusyksystä. Seurassa on paljon nuoria innokkaita ohjaajia, jotka aktiivisen koulutuksen myötä ovat sitoutuneet seuran toimintaan. Toimenpiteet 1. kirjataan laadukkaan voimistelu- ja tanssitoiminnan tavoitteet, niin että ne ovat kaikkien jaoston jäsenten luettavissa, 2. selkeytetään voimistelujaoston työnjakoa ja vastuualueita, 3. tehostetaan koulutusta. Alle 13-v: 177, yli 13-v: 89, myönnetty: 2000. 6050/1 Ruoveden Pirkat ry/pesäpallo, Tarja Tittonen Hankkeen nimi ja toiminta-aika: Sinettiseura-hanke 2005-2006 Kuvaus: Seuran pesäpallojaoston päätös Sinettiseura-hankkeesta 4.9.2005 ja seuran johtokunnan hyväksyntä hankkeelle 12.10.2005. Tavoitteenamme on järjestää suunnitelmallista, laadukasta ja kasvatuksellisista lähtökohdista toteutuvaa monipuolista lasten ja nuorten toimintaa. Kehitettäviksi osa-alueiksi nousevat uusien ohjaajien koulutus, työnjaon selkiyttäminen (nuoriso-, valmennus-, tuomari- ja talousvastaava), nettisivujen aikaansaaminen sekä seura-aapisen tekeminen. Lasten ja nuorten toiminta on ollut määrällisesti vahvassa kasvussa. Toiminnassa mukana olevat ovat kaivanneet kirjattuja toimintaperiaatteita ja viestintää toiminnasta. Seura tulee arvioimaan nykytilan, laatii toimintasuunnitelman toiminnan kehittämiseksi. Kehitystyön tavoitteena on koota seuraaapinen, jossa toimintamme kasvatukselliset toimintaperiaatteet ja tavoitteet on kuvattu. Alle 13-v: 80, yli 13-v: 40, myönnetty: 1500. 20

Lähteet Lehtonen, K. 2005. Seuratoiminnan paikallistuen haku 2004-2005. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Nuori Suomi ry: Tukea Lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2005. Hanke-esite ja ohjeet. Nuori Suomi ry: Toimintakertomus 2006. www.nuorisuomi.fi. 7.2.2006 Nuori Suomi ry: Hankerekisteri 2005. Puhelinhaastattelut Aluejärjestöt: Nuorisopäällikkö Tuija Kyllönen, Kainuun liikunta ry. 23.1.2006 Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Samuli Rasila, Etelä-Karjalan liikunta ja Urheilu ry. 23.1.2006 Koulutuspäällikkö Kirsi Martinmäki, Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry. 23.1.2006 Koulutuspäällikkö Katja Ranta-aho, Hämeen liikunta ja urheilu ry. 23.1.2006 Lajiliitot: Kenttäpäällikkö Pirkko Patja, Suomen Purjehtijaliitto 1.2.2006 Nuorisopäällikkö Jari Lankinen, Suomen Lentopalloliitto 1.2.2006 Nuorisopäällikkö Hanna Talvitie, Suomen Ratsastajainliitto 1.2.2006 Koulutus- ja nuorisopäällikkö Ella Salmela, Suomen Urheiluliitto 2.2.2006 Kaikki Pelaa nuorisopäällikkö Timo Huttunen, Suomen Palloliitto 3.2.2006 Nuorisopäällikkö Anneli Miettinen, Suomen Suunnistusliitto 3.2.2006 Nuoriso- ja harrastetoiminnan kehittämispäällikkö Samuli Rasila, Suomen Taitoluisteluliitto 6.2.2006 21

Taulukko 4. Myönnetyt hankkeet lajiliitoittain vuosina 2004 ja 2005. LIITE 1 Lajiliitto Yhteensä Monipuol. liikunnan Muu merkittävä Nuorten harraste Sinetti 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 Palloliitto 41 46 18 11 11 9 5 15 7 11 Urheiluliitto 34 25 23 16 2 2 6 4 3 3 Voimisteluliitto 24 26 8 7 4 3 7 11 5 5 Koripalloliitto 23 13 9 5 4 2 6 5 4 1 Hiihtoliitto 21 17 7 8 5 5 3 2 6 2 Salibandyliitto 20 17 7 6 2 3 9 4 2 4 Suunnistusliitto 18 18 6 11 7 0 3 6 2 1 Lentopalloliitto 14 23 8 7 0 2 3 10 3 4 Jääkiekkoliitto 13 18 8 6 2 4 2 6 1 2 Monta lajia 10 19 8 10 0 5 2 4 0 0 Muu järjestö 9 2 4 0 0 1 5 1 0 0 Nuorisopesis 8 17 2 5 2 4 1 6 3 2 Judoliitto 7 4 0 0 1 0 4 1 2 3 Ratsastajainliitto 7 10 4 4 2 1 1 3 2 Ringetteliitto 7 3 4 0 2 0 0 1 1 2 Taitoluisteluliitto 6 12 0 1 2 4 3 4 1 3 Tennisliitto 6 6 1 4 1 0 1 1 3 1 AKK-Motorsport ry 5 3 1 2 1 1 2 0 1 0 Golfliitto 5 7 1 2 0 0 3 4 1 1 Purjehtijaliitto 5 0 3 0 0 0 2 0 0 0 Uimaliitto 5 6 1 3 0 1 3 2 1 0 Amerikkalaisen Jp. Liitto 4 5 0 0 0 1 4 4 0 0 Kanoottiliitto 4 2 1 0 0 1 2 1 1 0 Karateliitto 4 1 1 0 2 1 0 0 1 0 SKLU 3 2 0 1 2 0 1 1 0 0

Suomen Latu 3 2 1 2 1 0 1 0 0 0 Moottoriliitto 3 5 0 3 1 0 1 2 1 0 NKL 3 1 1 0 1 1 1 0 0 0 Painiliitto 3 2 1 1 1 1 1 0 0 0 Soutuliitto 3 0 0 0 1 0 2 0 0 0 Sulkapalloliitto 3 1 1 1 1 0 0 0 1 0 Finlands Svenska Id. 2 3 1 2 0 0 1 1 0 0 Finnish Multic. S. F. 2 2 1 0 0 1 1 1 0 0 Sukeltajaliitto 2 5 1 1 1 0 0 3 0 1 Ampumahiihtoliitto 2 2 1 0 1 0 0 2 0 0 Ampumaurheiluliitto 2 2 0 1 0 0 2 0 0 1 Jääpalloliitto 2 2 0 0 2 0 0 1 0 1 Käsipalloliitto 2 2 0 1 0 1 0 0 2 0 Aikidoliitto 0 2 0 1 0 0 0 0 0 1 Kaukalopalloliitto 2 1 1 0 0 1 1 0 0 0 Keilailuliitto 2 1 0 0 0 0 2 1 0 0 Nyrkkeilyliitto 2 1 0 0 1 1 1 0 0 0 Pyöräilyunioni 2 1 0 0 0 0 2 1 0 0 Squashliitto 2 2 1 1 0 0 1 1 0 0 Tanssiurheiluliitto 2 0 1 0 0 0 0 0 1 0 SIU 1 2 0 1 1 1 0 0 0 0 Jousiampujain liitto 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Luisteluliitto 1 2 0 1 1 0 0 1 0 0 Lumilautaliitto 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Painonnostoliitto 1 1 0 0 0 0 1 1 0 0 Pöytätennisliitto 1 1 0 0 0 1 1 0 0 0 Taekwondoliitto 1 1 0 1 0 0 0 0 1 0 Ilmailuliitto 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 Veneilyliitto 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 Yhteensä 354 348 136 127 65 58 99 112 54 51 23