Toiminnanjohtajan kokemukset kalatalousalueen ensimmäisistä kuukausista Toiminnanjohtaja Päivi Pyyvaara, Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue Pirkanmaan kalatalouskeskus ry
Toimialue Muodostui Vammalan seudun, Suodenniemen ja Mahnlanaselän-Kirkkojärven kalastusalueiden toimialueille Vesipinta-ala noin 15300 ha ja kokonaispinta-ala noin 2233 km 2 Keskeiset taajamat: Sastamalan Vammala, Suodenniemi ja Mouhijärvi, Nokia ja Hämeenkyrö Asukkaita vaikutusalueella noin 35 000 henkeä.
Toimintaympäristö Keskeiset vesistöt: Mahnalanselän-Kirkkojärven selkäalueet, Lieko-Kulo- Rautaveden kapeahko reittivesi ja Kokemäenjoen yläjuoksun alue aina Äetsän voimalaitokseen asti. Lisäksi pienvesiä ja puroja Erittäin hyvä kuhakanta, erikoisuutena toutain ja raakku Pääasiassa vapaa-ajan kalastusta, muutama kaupallinen kalastaja sekä pitkään alueella toimineita kalastusoppaita. Alueella myös jatkojalostusta ja pyydysrakennusta Erityiskohteita: Siuronkoski, vuollealueet ja Suomun metsäjärvet Kalatalousalueella laajat yhtenäislupa-alueet seisoville pyydyksille ja uistelulle Rakennetuja vesistöjä: useita voimalaitoksia ja patoja, paljon vuorokautista voimakasta säännöstelyä sekä viikonloppuihin ajoittuvaa juoksutuksen vähentämistä Yläpuolinen kuormitus rasittaa huomattavasti
Vesialueiden omistus ja jakautuminen kunnittain kpl % kpl ha % ha Hämeenkyrö osakaskuntia 35 8 % 2842 18 % jaettuja vesiä 24 6 % 35 0 % Ikaalinen osakaskuntia 3 1 % 9 0 % jaettuja vesiä 5 1 % 10 0 % Kokemäki osakaskuntia 6 1 % 22 0 % jaettuja vesiä 0 0 % 0 0 % Nokia osakaskuntia 51 12 % 1806 11 % jaettuja vesiä 35 8 % 434 3 % Pori osakaskuntia 2 0 % 26 0 % jaettuja vesiä 1 0 % 1 0 % Punkalaidun osakaskuntia 1 0 % 25 0 % jaettuja vesiä 0 0 % 0 0 % Sastamala osakaskuntia 157 37 % 9610 60 % jaettuja vesiä 86 20 % 493 3 % Ylöjärvi osakaskuntia 18 4 % 613 4 % jaettuja vesiä 6 1 % 7 0 % 100 % 100 % Kaikki osakaskuntia 273 63 % 14953 94 % jaettuja vesiä 157 37 % 981 6 % 430 15934
Toiminnan käynnistäminen Yhteistyön rakentaminen aloitettiin hyvissä ajoin: ensimmäiset tutustumispalaverit olivat vuonna 2016. Ennen kalatalousalueen ensimmäistä kokousta asioita valmisteltiin kolmessa eri yhteispalaverissa. Valmisteltiin säännöt, ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vastuuhenkilöiden valinta Valmisteluissa myös sovittiin esityksestä hallituspaikkojen maantieteellisestä jakaantumisesta. Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä. Hyvän valmistelun ansiosta ensimmäinen kokous meni jouhevasti ja toiminta päästiin käynnistämään heti alkuvuodesta, ensimmäinen hallituksen kokous oli maaliskuun alussa. Säännöt vahvistettiin elyssä keväällä
Toiminnan käynnistäminen, rahoitus Koska vanhoja kalastusalueita ei oltu vielä lakkautettu, uudella kalatalousalueella ei ollut yhtään rahaa Yksi kalastusalueista myönsi ennakkoa omasta pääomastaan, ensimmäinen puoli vuotta rahoitettiin tällä Hankehakemukset toimitettiin nopeasti elyyn ja pyyntö ennakoista. Ensimmäiset avustusennakot saatiin kalatalousalueen tilille heinäkuussa. Siihen mennessä oli jo pidetty kolme hallituksen kokousta, osallistuttu messuille, käynnistetty kalastuksenvalvontaa ja pidetty palavereja kuntien päättäjien kanssa Hyvä tekemisen meininki meinasi tyssätä varojen puutteeseen ja joidenkin hallituksen jäsenten varman päälle-pelaamiseen, jolloin toimenpiteitä ei päästy aloittamaan ennen kuin hankepäätös oli olemassa.
Taloudellinen tilanne Vaikka toimintamäärärahan perusteet olivat tiedossa, oli myönnetty summa erittäin iso pettymys, etenkin hallituksen jäsenille Kolmen kalastusalueen aikaisempi kokonaispotti oli yli 16000, uudelle kalatalousalueelle avustusta myönnettiin 9300. Uuden alueen muodostuminen koettiin varojen vähenemisen kannalta huonoksi asiaksi. Se ei myöskään kannustanut yhteistyöhän tai lisännyt sitä. Toiminta-avustuksen pienuus koetaan vahvasti toimintaa rajoittavaksi tekijäksi ja hallituksessa mietitään, miten kaikki laissa mainitut tehtävät saadaan toteutettua ja asia nähdään hyvin vaikeasti ratkaistavana. Talkootyönajan pitäisi olla takana, mutta tällä rahoituskuviolla ei ole mahdollista toteuttaa kaikki tehtäviä. Mistä tingitään?
Tehtyjä toimenpiteitä Käytännön taloushallinnon toimenpiteet: tilin avaaminen, valtuutusten hoitaminen kuntoon, palaverit kirjanpitotoimiston kanssa veivät aikaa. Kalatalousalue siirtyi kokonaan sähköiseen kirjanpito-ohjelmaan, mikä jatkossa helpottaa toimintaa, mutta vie alussa paljon aikaa Hallituksen toimintatapojen luominen, mahdollisimman paljon valmistellaan kokouksia sähköpostilla. Kokouskutsut hallitukselle vain sähköisenä. Perustettiin erilaisia pienempiä työryhmiä valmistelemaan asioita ja nimettiin vastuuhenkilöitä mm. valvontaan ja istutusten vastaanottamiseen Nettisivut on avattu Kalastuksenvalvojien toimintaa ja verkostoitumista on tehostettu, valvontaa tehty noin 120 tuntia Sidosryhmäyhteistyötä mm. kuntien elinkeino- ja ympäristöosastojen kanssa on käynnistetty Lupa-alueiden kalastusmääräyksien ja sopimusten päivitys on käynnistetty Käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen käynnistetty, mm. tavoitetilan määrittelyllä ja kalastusoppaiden haastatteluilla
Haasteita Vanhojen kalastusalueiden erilaisuus niin vesistöllisesti kuin toimintatavoiltaan: epävarmuus oman äänen saamisesta kuuluville ja pelko oman alueen jäämisestä paitsioon Hallituksen yhtenäisen tavoitteen muodostaminen ja sopiminen toimintatavoista. Osa on tottunut toimimaan hyvin pienillä varoilla ja varovaisesti, osalla iso pyörä vetämässä alueen kalatalouden kehittämiseksi. Talous ja toiminnan rahoittaminen: intoa olisi tehdä ja esim. käyttää toiminnanjohtajan palveluita toiminnan eteenpäin viemiseksi, mutta raha tulee aina vastaan. Kalatalousalueiden tallentamat vanhat omistajakorvaukset edelleen saamatta. Kun ne aikanaan saadaan, niin miten ne käytetään? Ajan (=varojen) riittäminen kaikkiin niihin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, mitä haluttaisiin tehdä. Luottamuksen muodostaminen niin jäsenistöön kuin luottamushenkilöiden välillä.
Kiitoksia! www.kalasta.net www.kalatalo.fi