Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet 2004

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 3 Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet Vastaava päätoimittaja: TAITO PEKKARINEN (muut kuin lääketieteelliseen osioon liittyvät käsikirjoitukset). E-mail: taito.pekkarinen@fimnet.fi puh. 09-3930751 Lääketieteellinen päätoimittaja: PÄIVI HIETANEN (lääketieteelliseen osioon tarkoitetut käsikirjoitukset). E-mail: paivi.hietanen@fimnet.fi puh. 09-393 0829 Toimituspäällikkö: ESA ILMOLAHTI E-mail: esa.ilmolahti@fimnet.fi puh. 09-393 0748 Toimitussihteeri: HELI MIKKOLA E-mail: heli.mikkola@fimnet.fi puh. 09-393 0754 SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI PL 49, 00501 HELSINKI KÄYNTIOSOITE: MÄKELÄNKATU 2, 6. krs WWW.LAAKARILEHTI.FI

4 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 SISÄLLYSLUETTELOI 1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit..s.5 2. Julkaisemisen yleissäännöt...s.5 3. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen...s.6 4. Käsikirjoitus...s.6 Alkuperäistutkimus Katsaus Tapausselostus 5. Kirjoituksen rakenne...s.7 6. Kieliasu...s.8 7. Taulukot...s.8 8. Kuviot ja kuvat...s.9 9. Kuvat sähköisesti...s.9 10. Kirjallisuusviitteet...s.9 11. Englanninkielinen yhteenveto...s.10 LIITTEET Lääkärilehden Internet-oheisaineisto...s.11 Tiivistelmä Internet-oheisaineiston tekijänoikeuslaista...s.11 Julkaisusopimus (palautettava)...s.12 Tarkistuslista lääketieteelliseen käsikirjoitukseen (palautettava)...s.13 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen (palautettava)...s.14

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 5 1. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTEEN LÄHETETTÄVÄT ARTIKKELIT Suomen Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, ja siinä julkaistaan lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimusartikkeleita ja katsauksia. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä ja terveydenhuoltoa käsitteleviä vakiopalstoja. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellista, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita; käsikirjoituksesta kannattaa kuitenkin keskustella toimituksen kanssa etukäteen. Lehden Näkökulma - ja Keskustelua -palstoille voi myös lähettää kirjoituksia. Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin-julistuksen ohjeita tutkittavien informoimisesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilasturvallisuudesta. Sopimus s. 12 2. JULKAISEMISEN YLEISSÄÄNNÖT Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee pääsääntöisesti olla ennen julkaisematon. Lähtökohta on myös, että artikkelia tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan. Alkuperäistutkimus- ja katsausartikkelit arvioi kaksi toimituksen ulkopuolista asiantuntijaa. Artikkelin aiheen tulisi olla yleisesti kiinnostava ja sen tulisi olla ymmärrettävissä ilman suppean erikoisalan tietoja. Tekstiä elävöittävät kuvat ja taulukot ovat erityisen toivottavia. Suomen Lääkärilehti julkaisee artikkelit sekä paperiversiona että sähköisesti mm. Internetissä tai CD-ROMilla. Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Suomen Lääkärilehdelle (tarkemmat ohjeet lehden verkkosivuilla julkaistuissa kirjoitusohjeissa). Kirjoittajan on hankittava sekä paperiversion että sähköisen version kattava julkaisulupa lainatessaan artikkeliin kuvia tai kuvioita muista julkaisuista. Samoin valokuvissa esiintyviltä ihmisiltä, esimerkiksi potilailta, kirjoittajan on pyydettävä vastaava lupa julkaisemiseen. Suomen Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty tai Suomen Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa vain Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Suomen Lääkärilehdellä on oikeus ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden sähköisissä palveluissa. Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen. Kansainvälisessä ammattilehdessä aiemmin julkaistu tutkimusraportti voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä, mikäli asiasta tiedottaminen lehden lukijakunnalle nähdään erityisen tarpeelliseksi. Kirjoittajan on käsikirjoitusta päätoimittajalle tarjotessaan liitettävä mukaan kopio alkuperäisestä artikkelista tai sen käsikirjoitus, mikäli sitä ei vielä ole julkaistu. Lisäksi hänen on pyydettävä aineiston ensimmäisenä julkaisseen lehden päätoimittajalta kirjallinen lupa julkaisemiseen Suomen Lääkärilehdessä. Uudelleenjulkaisemisen sääntönä on, että toisen kerran julkaistaessa artikkeli on kirjoitettu eri lukijaryhmälle kuin alkuperäinen eikä se ole suora käännös alkuperäisestä, vaan esimerkiksi lyhennelmä.

6 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 Tutkimusselostuksia julkaistaessa kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä, ja heidän kaikkien otaksutaan osallistuneen käsikirjoituksen työstämiseen. Lopullisen käsikirjoituksen tulee olla jokaisen kirjoittajan hyväksymä, ja osoitukseksi tästä on saatekirjeessä oltava artikkelia julkaistavaksi tarjottaessa kaikkien kirjoittajien allekirjoitus. 3. SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Suomen Lääkärilehden artikkeleilla saattaa olla suuri vaikutus hoitokäytäntöihin ja siten taloudellista merkitystä. Siksi päätoimittajalla on oltava tieto kirjoittajien sellaisista taloudellisista sidonnaisuuksista, joilla voisi olla merkitystä kirjoitukselle. Vaikka sidonnaisuus ei sinänsä vaikuttaisikaan artikkelissa esitettyihin käsityksiin, yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti kaikki tällaiset sidonnaisuudet on ilmoitettava. Sidonnaisuudet eivät vaikuta kirjoituksen julkaisupäätökseen, vaan se tehdään sisällöllisin ja toimituksellisin perustein. Lomake s. 14 Taloudellisia sidonnaisuuksia voi olla erityyppisiä: Kirjoittaja on tai on ollut työsuhteessa organisaatioon, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittaja omistaa huomattavan määrän osakkeita tms. organisaatiossa, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittaja on viime vuosina ottanut vastaan huomattavia taloudellisia etuja organisaatiolta, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittajalla on muu taloudellinen intressi, joka saattaa vaikuttaa hänen kannanottoihinsa. Kirjoittajaa pyydetään ilmoittamaan merkittävät taloudelliset sidonnaisuutensa oman arvionsa mukaan (kaikissa tapauksissa) käyttäen tähän tarkoitukseen laadittua lomaketta (sivu 14). Sidonnaisuudet ilmoitetaan kirjoituksen lopussa (esim. yritys XX on tukenut tutkimusta taloudellisesti tai kirjoittaja NN on yrityksen Z asiantuntijalääkäri). Epäselvistä tulkinnoista voi neuvotella päätoimittajan kanssa. Hyvänä käytännön ohjeena voi noudattaa The British Medical Journalin suositusta: kannattaa ilmoittaa sellaiset sidonnaisuudet, joiden julkitulo kirjoituksen julkaisemisen jälkeen tuntuisi kiusalliselta. Tarkistuslista s. 13 4. KÄSIKIRJOITUS Julkaistavaksi tarjottava artikkeli lähetetään päätoimittajalle kolmena täydellisenä kappaleena paperille tulostettuna (alkuperäinen ja kaksi kopiota) ja myös levykkeellä. Taulukot ja kuviot lähetetään erillisillä liuskoilla. Lääketieteelliseen osioon tarkoitetut alkuperäistutkimukset ja katsaukset lähetetään lääketieteelliselle päätoimittajalle, kaikki muu aineisto osoitetaan vastaavalle päätoimittajalle. Paperille tulostetussa käsikirjoituksessa rivivälin on oltava suuri (1,5 tai 2) ja paperin vasempaan laitaan jätetään 5 cm:n marginaali. Sivut numeroidaan. Tekstissä ei pidä käyttää muotoiluja, kuten sisennyksiä, lihavointeja, kursivointeja, harvennuksia tai alleviivauksia. Myöskään tekstinkäsittelyohjelman tavutusta ei pidä käyttää. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä. Lääketieteellisten tutkimus- ja katsausartikkelien käsikirjoituksen enimmäispituus on noin 10 liuskaa, muiden artikkelien korkeintaan 7 liuskaa, Näkökulma-tyyppisten kirjoitusten ja kokous- ja tapausselostusten noin 3 liuskaa ja keskustelupuheenvuorojen korkeintaan 2 liuskaa. Teksti tallennetaan joko 3 1/2 tuuman levykkeelle, Zip-levykkeelle tai CD-ROMille. Levykkeen etikettiin merkitään kirjoittajan ja artikkelin nimi sekä käyttöjärjestelmä (esim. Windows, Mac) ja ohjelma, jolla teksti on tehty (esim. WP, MacWrite, Word).

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 7 5. KIRJOITUKSEN RAKENNE Kaikentyyppisten käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu, jossa on otsikon lisäksi kirjoittajan nimi siinä muodossa, jota hän haluaa käytettävän, korkein akateeminen oppiarvo, virka-asema sekä laitos ja osasto, jossa kirjoittaja työskentelee. Nämä tiedot ilmoitetaan kaikista kirjoittajista, siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitus luetella. Lisäksi otsikkoarkille merkitään yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Alkuperäistutkimukset ja niitä vastaavat terveydenhuollon tutkimukset Toiselle sivulle laaditaan tiivistelmä, josta tulee käydä esiin 1) miksi tutkimus on tehty, 2) tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja 3) saadut tulokset ja 4) tutkimuksen (mielellään kliininen) merkitys. Tiivistelmässä käytetään seuraavia väliotsikoita: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Päätelmät. Tiivistelmän enimmäispituus on 1000 merkkiä. Kolmannelle sivulle poimitaan tekstistä muutama olennainen lause, jotka voidaan käyttää taitossa ns. nostona. Tutkimusseloste aloitetaan otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Johdantokappaleen tulisi olla lyhyt ja siinä tulisi selvästi mainita, tutkimuksen tavoitteet. Muun kirjallisuuden referointi on johdannossa tarpeen siinä määrin kuin se johdattaa lukijan aiheeseen ja antaa taustan sille, miksi tutkimus on tehty. Aineisto ja tutkimusmenetelmät -osassa kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteessa asetettuihin kysymyksiin on etsitty vastaus. Menetelmät on pyrittävä selvittämään lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Myös tilastomatemaattiset menetelmät selostetaan. Vaihtelu ilmoitetaan mieluiten luottamusväleinä tai keskihajontana. Taulukoita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoittamiseen. Kuvien tarkoitus on nostaa esiin tärkeitä tuloksia. Kuvat ja taulukot tulee voida ymmärtää ilman tekstiosuuden lukemista. Pohdintaosiossa vedetään yhteen päätulokset ja käsitellään omaan tutkimukseen liittyviä ongelmia eli arvioidaan kriittisesti tutkimusmetodeja. Saatuja tuloksia tulee verrata kirjallisuudessa esitettyihin muihin tuloksiin. Pohdinnassa tulee myös esittää, mikä tutkimuksen merkitys on kliinikoille tai terveydenhuollon päättäjille. Lopuksi voidaan esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia. Osa kirjoituksesta (erityisesti aineisto- ja menetelmä-, mutta myös tulos- ja pohdintaosuuksista) voidaan päätyä julkaisemaan vain lehden eletronisessa, mutta ei painetussa versiossa. (Tämän helpottamiseksi olisi toivottavaa, että kirjoittajat merkitsisivät jo käsikirjoitukseen ne kohdat, jotka oleellisen sanottavan kärsimättä voitaisiin julkaista vain sähköisesti, kun kirjoitus on pitkä.) Suomen Lääkärilehti julkaisee kiitoksia ja mainintoja tutkimukseen saadusta merkittävästä rahoituksesta hyvin harkitusti. Esimerkkejä a) Tiivistelmä Lähtökohdat Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu Suomessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, aluksi Pohjois-Karjala projektin arviointiin liittyen. Tässä artikkelissa käsitellään riskitekijöiden muutoksia vuodesta 1982 lähtien kiinnittäen erityistä huomiota viimeiseen viiteen vuoteen (1997 2002). Menetelmät Tutkimusjoukko koottiin väestörekisteristä satunnaisotoksena. Jokaiselta alueelta valittiin 250 tai 500 tutkittavaa kuhunkin sukupuoli- ja kymmenvuotisikäryhmään. Tutkittaville tehtiin standardoidut laboratoriokokeet ja terveystarkastus. Lisäksi tutkittavat täyttivät itse kyselylomakkeen. Tulokset Veren kolesterolitason yli 20 vuotta jatkunut lasku näyttää pysähtyneen. Ylipaino on lisääntynyt erityisesti miehillä ja tupakointi on yleistynyt molemmilla sukupuolilla. Verenpainetasot näyttävät edelleen laskevan. Päätelmät Olemme ehkä liiaksi tuudittautuneet siihen, että hyvä kehitys riskitekijöissä ja kuolleisuudessa jatkuu itsestään. Tulokset antavat aihetta pohtia uudelleen terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn toimenpiteitä ja strategioita valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Katsaukset Lehti julkaisee Katsaus-otsikon alla sekä perinteisiä laajempia katsauksia että lyhyitä käytännönläheisiä kirjoituksia, joissa esitellään esimerkiksi uusi hoitokäytäntö tai viimeisimpiä tutkimustuloksia. Katsausartikkeleihin ei laadita perinteistä tiivistelmää, vaan kirjoittajan tulee esittää keskeiset asiat esimerkiksi diagnostiikasta, sairauden epidemiologiasta, riskitekijöistä tai uudesta hoitokäytännöstä kokonaisina lauseina (4 6 kpl), jotka esitetään Tärkein tieto -laatikossa artikkelin alussa (enimmäispituus 800 merkkiä). Tärkein tieto sijoitetaan käsikirjoituksen toiselle sivulle. Sen jälkeen kolman- b) Irrallinen nostoteksti Kosteus- ja homevauriot työpaikalla voivat aiheuttaa työhön liittyviä oireita ja ammattitauteja.

8 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 Tärkein tieto Levinneessä rintasyövässä sädehoidon aihe on joko oireiden hoito tai uhkaavien oireiden estäminen Paikallisella sädehoidolla voidaan saavuttaa hyvä ja usein pitkäaikainenkin lievitys etäpesäkkeiden aiheuttamiin oireisiin 70-80 %:lla potilaista Tavallisimmat sädehoidettavat oireet ovat kipu, neurologiset oireet, vuotavat ihopesäkkeet ja hengenahdistus Sädehoidon kohteena olevat kudokset ovat luusto, rintakehän pehmytkudokset, hermopunoksia tai suuria suonia painavat etäpesäkkeet, aivot, silmänpohja ja välikarsina Sädehoito räätälöidään kunkin potilaan ongelman ja kokonaistilanteen mukaan yksilöllisesti Sädehoito vähentää oireenmukaisten lääkkeiden käyttöä, parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua ja on kustannustehokasta Taulukko 1. Epilepsialääkkeiden annostelu kivun hoidossa. Lääke Karbamatsepiini (pitkävaik. valm.) Okskarbatsepiini Fenytoiini Valproaatti Gabapentiini Lamotrigiini Topiramaatti Annoksen titraus 100 mg:n portain 3 7 pv:n välein 150 mg:n portain 3 7 pv:n välein 50 100:n mg portain 1 2 vk:n välein 300 mg:n portain 5 7 pv:n välein 300 900 mg:n portain 1 3 pv:n välein, lääke annetaan 3:sti/vrk 225 50 mg:n portain 1 2 vk:n välein, lääke annetaan 2:sti/vrk 25 50 mg:n portain 1 2 vk:n välein, lääke annetaan 2:sti/vrk nelle sivulle poimitaan tekstistä muutama olennainen lause, jota voidaan käyttää taitossa ns. nostoina. Katsausartikkelista kirjoitetaan englanninkielinen tiivistelmä, josta ohjeet tuonnempana. Katsaukset alkavat suoraan otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Sen jälkeen asiaa käsitellään loogisista kokonaisuuksista muodostuneissa jaksoissa. Väliotsikoiden lisäksi voidaan käyttää täsmentäviä alaotsikoita. Sekä lauseiden että kappaleiden tulisi olla lyhyitä ja asia tulisi esittää siten, että se houkuttelisi lukemaan. Kirjoitusten on syytä olla niin tiiviitä kuin mahdollista. Tapausselostus Johdannossa kuvataan esiteltävä tapaus yhdellä lauseella ja mainitaan sen yleisyys. Varsinaisessa raportissa vedetään yhteen kertynyt tieto: esitellään potilaan anamneesi, tehdyt tutkimukset ja tapauksen kannalta oleelliset konsultaatiot. Kerrotaan positiiviset ja negatiiviset löydökset ja kuvataan tapaukseen mahdollisesti liittyvä hoito ja lopputulos. Selostuksen voi jakaa seuraaviin kappaleisiin: anamneesi, kliininen tutkimus, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, hoito ja hoidon tulos. Pohdintaosan alussa voi perustella, miksi tapausselostus on kirjoitettu. Pohdinnassa esitetään myös keskeinen aiheesta aiemmin julkaistu tieto. Kirjoita sairauden ja valittujen toimenpiteiden syistä ja siitä, miten nämä vaikuttavat lopputulokseen. Miten tilanne poikkesi tavanomaisesta ja mitä suosittelet. Mitä tapauksesta voi oppia? Tässä osassa tulee näkyä, minkä viestin haluat välittää lukijalle. Yhteenveto ei ole välttämätön, mutta halutesssasi voit tiivistää viestisi muutamaan lauseeseen. Tapausselostuksen pituus on enintään kolme liuskaa. Kuvat rikastuttavat usein tapausselostuksia. 6. KIELIASU Suomen Lääkärilehdessä julkaistavien kirjoitusten toimituskäsittelyyn sisältyy tekstin ja kieliasun tarkistus, mutta kirjoittajan on alun perin pyrittävä viimeistelemään kirjoitus mahdollisimman hyvin. Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhenteiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsinkaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes taulukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden lyhenteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämättä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran kokonaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhenne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH), multippeliskleroosi (MS). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole vakiintunut. Kirjoituksessa mainituista laitteista merkitään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmistaja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikuttavan aineen geneeristä nimeä, vain poikkeustapauksissa lääkevalmisteen kauppanimeä. 7. TAULUKOT Taulukko pitää voida ymmärtää ilman, että lukee artikkelia samaan aikaan. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua. Taulukot lähetetään kukin erillisellä liuskalla numeroituina. Tekstissä viittaus taulukkoon merkitään sulkeisiin (taulukko 1). Taulukon otsikkoteksti, sarakeotsikko-osa ja taulukkoriviosa erotetaan toisistaan vaakalinjoin; pystylinjoja ei taulukoissa käytetä lainkaan. Alaviitteet merkitään numeroin yläindeksin tapaan.

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 9 8. KUVIOT JA KUVAT Kuviot ja piirrokset laaditaan lopulliseen muotoon toimituksessa. Graafisista kuvioista on artikkelin mukana lähetettävä selkeät laatukirjoittimella tulostetut versiot ja myös muuttujien numeeriset arvot. Numeroidut kuvatekstit kirjoitetaan erikseen artikkelin loppuun. Kuvioiden tekstien on oltava suomenkielisiä (samalla kielellä kuin kirjoituskin). Mustavalkoiset valokuvat, samoin kuin esimerkiksi röntgenkuvat, lähetetään paperikopioina, värikuvat mieluiten dioina ilman särkyviä kehyksiä. Kirjoittajan on hyvä antaa ohjeet kuvan rajauksesta niin, että olennainen osa tulee hallitsevasti esiin. Kuvaan lisättyjen korostusmerkkien, kuten nuolten, on erotuttava selvästi. Jos kuva tai kuvio on lainattu muusta julkaisusta, kirjoittajan on hankittava sille kirjallinen julkaisulupa, joka kattaa sekä Suomen Lääkärilehden paperiversion että muut versiot ja lähetettävä se artikkelin mukana päätoimittajalle. Potilasta esittävä valokuva on rajattava tai peitettävä siten, ettei häntä voi tunnistaa, tai sitten häneltä on hankittava kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. Vastanneiden määrä (n = 37) 12 10 8 6 4 2 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 = Hoito oli kivutonta 10 = Hoito oli erittäin kivuliasta Kuvio 3. Tyytyväisyys hoitotulokseen. 9. KUVAT SÄHKÖISESTI Jos kuvat halutaan lähettää sähköisessä muodossa toimitukseen, on seuraavat asiat otettava huomioon: Digitaaliset kuvat tulee toimittaa alkuperäisinä kuvatiedostoina. Kuvaoriginaalit ovat alkuperäisiä TIFF-, JPG- tai EPS-muotoon tallennettuja kuvatiedostoja. Tekstitiedostoon (Word, WP, Power Point tms.) sijoitettu kuva ei kelpaa kirjapainoteknisistä syistä. Kuvien kokoa tai resoluutiota ei saa pienentää. Kirjapainotekniset suositukset kuvalle ovat: Kuva lopullisessa koossa (keskikokoinen kuva: leveys 120 mm, sivun levyinen kuva 170 mm), CMYK-muodossa, resoluutio noin 300 pikseliä/tuuma. Tallennus TIFF- tai EPS-muotoon. Lisätietoja kuvien digitaalisesta toimittamisesta ja kuvien toimitus sähköpostitse: kuvat.laakarilehti@sun.fimnet.fi, puh. (09) 3930 749. 10. KIRJALLISUUSVIITTEET Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä (1,2) ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Aiheesta aiemmin julkaistu keskeinen tutkimustieto on esitettävä kattavasti. Jotta kirjallisuusviiteosio ei kuitenkaan paisu liialliseksi, painetaan vain 20 kirjoittajien tärkeimmäksi valitsemaa viitettä, muut ilmoitetaan lehden sähköisessä versiossa. Alkuperäiseen käsikirjoitukseen (kirjallisuusluetteloon) on kuitenkin merkittävä täydellinen kirjallisuusluettelo, mutta viitteistä on ilmoitettava korkeintaan 20 painettavaa viitettä. Kirjallisuusluetteloon merkitään vain kirjallisia viitteitä; julkaisemattomat havainnot ja suulliset tiedonannot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Virtanen, Matti, henkilökohtainen tiedonanto) (Koskinen, Kauko, julkaisematon havainto). Julkaistavaksi hyväksytty, mutta vielä julkaisematon kirjoitus voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta, painossa. Kirjallisuusluetteloon merkitään lähteestä ensin kirjoittajan nimi, sitten kirjoituksen nimi ja sen jälkeen julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka, kustantaja, painovuosi ja referoitavan osan sivunumerot. Lääketieteellisten aikakauslehtien nimistä käytetään Index Me- Esimerkkejä a) lääketieteelliset artikkelit 1 Pyörälä K, Klaukka T. Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996 99. Suom Lääkäril 2001;56:21 8. 2 Ridker PM, Rifai N, Clearfield M ym. Measurement of C-reactive protein for the targeting of statin therapy in the primary prevention of acute coronary events. N Engl J Med 2001;344:1959 65. 3 International Committee of Medical Journal Editors. Uniform Requirements for manuscripts submitted to biomedical journals. Br Med J 1991;302:338 41. 4 Patent protection versus public health. Pääkirjoitus. Lancet 2001;358:1563. 5 Organized medicine s role in the national response to terrorism. http:\\www.amaassn.org/ama/pub/article/2036-2317.html b) kirjat ja muut julkaisut 6 Torsti M. Vapaan assosiaation paluu. Helsinki: Yliopistopaino, 2001. 7 Taskinen H. Spontaneous abortions among women occupationally exposed to lead. Kirjassa: Hogstedt C, Reuterwall C, toim. Progress in occupational epidemiology. Amsterdam: Elsevier Science Publishers B. V. 1988:197 200. 8 Nyman K. Hampaiden tila ja hoito Suomessa 1987. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:76, 1990. 9 Ehkäisevän huumetyön yhteistyöryhmä. Järjestöjen ja viranomaisten työnjako ja yhteistoiminta ehkäisevässä huumetyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistio 1992:1. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1992.

10 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 dicuksen lyhenteitä, jotka löytyvät mm. Medline-tietokannasta (esim. Pubmed/Journals database). Lehden nimen perään merkitään vuosiluku, volyymi (ei siis lehden numero) ja sivunumerot. Sivunumeroista merkitään vain ns. muuttuneet: esimerkiksi 1234 56 (jos viimeinen sivu on 1256). Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Viittaukset sähköisiin lähteisiin merkitään www-osoitteina. 11. ENGLANNINKIELINEN YHTEENVETO Alkuperäisartikkelien ja katsausten loppuun sijoitetaan 1400 merkin mittainen englanninkielinen yhteenveto, joka kirjoitetaan erilliselle liuskalle. Alkuperäisartikkelin yhteenveto noudattaa suomenkielisen tiivistelmän rakennetta. Väliotsikot ovat: Backgroud, Methods, Results ja Conclusions. Katsausten tiivistelmässä tulisi esittää Tärkein tieto -laatikon tiedot ja aiheen laajempi viiekehys. Kirjoittajien tulee tarvittaessa tarkistuttaa tiivistelmän kieliasu. Englanninkielisen yhteenvedon lopussa luetellaan kaikki kirjoittajat ja lisäksi ilmoitetaan yhteyshenkilön kansainvälinen osoite (englanninkielinen) ja sähköpostiosoite. Malli katsausartikkelin englanninkielisestä yhteenvedosta. English summary Headache and cerebrovascular disorders Headache associated with cerebrovascular disorders is a common problem in the emergency department. The pathophysiology of these headaches is incompletely understood, but mechanisms similar to primary headaches (migraine, tension-type headache) are thought to be in play. Headache is an important part of the clinical spectrum in subarachnoid haemorrhage, arteriovenous malformations of the brain, stroke (ischemic or haemorrhagic), craniocervical artery dissection, sinus thrombosis and central nervous system vasculitis, including temporal arteritis. There are important, although mostly unspecific, clinical clues in headache characteristics associated with these disorders. It is important to recognise these features and to find the secondary headaches, because specific diagnostic and therapeutic interventions are indicated. It is equally important to be familiar with the full spectrum of benign primary headaches, especially migraine, in order not to waste resources in unnecessary investigations. MIKKO KALLELA M.D., Department of Neurology Helsinki University Central Hospital E-mail: mikko.kallela@pp.fimnet.fi

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 11 Suomen Lääkärilehden Internet-oheisaineisto Suomen Lääkärilehti painetaan aiempaan tapaan paperille, mutta samalla lehti julkaistaan myös Internetissä. Verkkolehdessä voidaan julkaista monenlaista oheisaineistoa, joka täydentää painettua kirjoitusta. Vaikka lehden käsikirjoitukset arvioidaan täydellisinä, ei ole välttämättä esimerkiksi luettavuuden ja tilanpuutteen takia mielekästä painaa niitä kokonaan kaikkia lukijoita varten. Siksi kirjoittajien olisi syytä merkitä jo käsikirjoitukseen kohdat, jotka oleellisen sanoman kärsimättä voidaan siirtää pelkästään sähköiseen versioon (ja tekstissä viitata siihen). Myös valtaosa kirjallisuusluettelosta voidaan siirtää elektroniseen lehteen ja jättää painettuun versioon vain avainviitteet. Mitä oheisaineistoksi? Oheisaineisto voi olla perinteistä lehdissä julkaistavaa aineistoa kuten kuva, taulukko, artikkeliin liittyvä kysymyssarja, lisätekstiä johonkin artikkelin osioon ja laajennettu kirjallisuusluettelo. Sellaiseksi sopii mainiosti kaikki yksityiskohtainen tieto, joka kiinnostaa esimerkiksi vain joitakuita erikoisasiantuntijoita tai suppeaa lukijaryhmää. Aineisto voi olla myös luettelo aiheeseen liittyvistä www-linkeistä, jopa kuvia, animaatioita tai muuta audiovisuaalista aineistoa. Laadultaan oheisaineiston tulee olla yhtä hyvää kuin varsinainen kirjoituskin. On huomattava, että Internetissäkin pätevät tekijänoikeudet. Siksi kirjoittajan täytyy itse etukäteen hankkia esimerkiksi kuvan julkaisemiseen kirjallinen lupa tekijältä. Hyperlinkkisivuja voi puolestaan koota vapaasti. Jos kyseessä on hyperlinkki, ei se lähtökohtaisesti aiheuta tekijänoikeuden loukkausta, vaikka sivu, jolle linkki osoittaa, sisältäisi suojattua aineistoa tai loukkaisi kolmannen tekijänoikeuksia. Sen sijaan käytettäessä ns. frame-linkkejä, joissa linkki muodostuu kehyksestä, joka sisältää toisen tekijänoikeuden alaisen kotisivun materiaalia, saatetaan kyseinen toiminta nähdä kielletyksi lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta perusteella. Oheisaineiston liittäminen käsikirjoitukseen Painettavaan kirjoitukseen tarkoitetut kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja ne lähetetään käsikirjoituksen liitteenä entiseen tapaan. Myös Internet-oheisaineisto laitetaan vastaavasti käsikirjoituksen liitteeksi. Aineistokokonaisuudet numeroidaan juoksevasti. Oheisaineistoon viittaaminen tekstissä Tekstissä viitataan kuviin esim. (kuva 2) ja taulukoihin esim. (taulukot 3 ja 6) ja samalla tavalla myös Internetin oheisaineistoon esim. (Internetin oheisaineisto 1). Aineisto siirretään Internetiin toimituksessa. Artikkelin ensimmäiselle sivulle lisätään siinä vaiheessa oheisaineiston URL tai muu ohje aineiston löytämiseksi. Oheisaineiston lukeminen Internetin oheisaineisto on pystyttävä lukemaan ja ymmärtämään lukematta muuta aineistoa. Kuviin olisi siksi aina liitettävä kuvatekstit ja taulukoihin sekä linkkilistoihin samoin otsikko. Kaikki lyhenteet on selitettävä. Jos oheisaineistossa viitataan muihin lähteisiin Oheisaineiston lähdeviitteet, joita ei esiinny varsinaisessa artikkelissa, on lueteltava omassa kirjallisuusluettelossaan aineiston lopussa. INTERNETIN TEKIJÄNOIKEUKSIEN PÄÄKOHDAT Tekijänoikeuksien muodostamat rajoitukset Internetissä (pääkohdat tekijänoikeuslain mukaan) Teosten (teksti, kuva, ääni) käyttöön tarvitaan lupa. Internetissä jo olevat työt ovat pääsääntöisesti teoksia. Internet-käyttöön tarvitaan: Lupa kappaleen valmistamiseen (kopiointi, digitalisoiminen) lupa yleisölle välittämiseen / julkiseen esittämiseen ja näyttämiseen. Tekijänoikeuslaki rajoittaa siis www-sivujen tekoa sekä muuta verkossa tapahtuvaa materiaalin levitystä niin, että materiaalin tulee olla joko itse tehtyä tai vapaasti käytettävää. Lisätietoja tekijänoikeuksista löytyy seuraavista internetosoitteista: http:// www.kopiosto.fi Kopiraitti-reitti tekijänoikeuteen: http://www2.kopiraitti.fi Musiikkiteokset ym.: http://www.teosto.fi Kuvateokset: http://www.kuvastory.fi Muut teoslajit ja tekijähakemisto: http://www.kopiosto.fi/multimed

12 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 Artikkelin käsittelynumero SOPIMUS Tällä sopimuksella sovitaan, että tekijänoikeudet artikkeliini kuuluvat Suomen Lääkärilehdelle. Artikkeli voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä ja Suomen Lääkärilehdellä on oikeus tehdä artikkeliin sen julkaisemisen edellyttämiä muutoksia. Artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Sen sijaan Suomen Lääkärilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden nykyisissä tai tulevissa sähköisissä palveluissa (esimerkiksi Internetissä tai CD- ROMilla). Tämä sopimus on tehty samasanaisena kappaleena, yksi (1) Suomen Lääkärilehdelle [vastaava päätoimittaja] ja yksi (1) artikkelin kullekin kirjoittajalle. Päiväys Allekirjoitukset

S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 13 Artikkelin käsittelynumero TARKISTUSLISTA (LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT) 1. Lähetys sisältää alkuperäisen käsikirjoituksen sekä kaksi sen kopiota sekä alkuperäiset kuvat, taulukot ja käsikirjoituksen levykkeen... 2. Otsikkosivu on kirjoitusohjeiden mukainen... 3. Toisella sivulla on korkeintaan 800 merkkiä sisältävä tiivistelmä tai Tärkein tieto -laatikko... 4. Kolmannella sivulla on ns. nostotekstit kirjoitusohjeiden mukaisesti... 5. Eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimuksen (alkuperäistutkimukset), minkä osoituksena hyväksynnästä on kopio mukana... 6. Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama julkaisusopimus... 7. Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama sidonnaisuusilmoitus.. 8. Käsikirjoitukseen on merkitty alueet, jotka voidaan julkaista vain sähköisesti... 9. Kirjallisuusviitteet on merkitty tekstiin ja kirjallisuusluetteloon kirjoitusohjeiden mukaisesti... 10. Mahdollisiin kuviin on liitetty kuvatekstit, kuvat on numeroitu ja niihin on viitattu tekstissä... 11. Mahdollisissa taulukoissa on selittävä tekstiosuus ja kaikki lyhenteet on selitetty... 12. Mukana on englanninkielinen yhteenveto (enintään 1400 merkkiä) ja sen kieliasu on tarkistettu (kieliasusta vastaavan nimi mainittu)... 13. Lainattuihin kuviin, kuvioihin ja uudelleenjulkaisuun on hankittu julkaisulupa... Kirjoittaja, jonka kanssa kirjeenvaihto käydään, vastaa siitä, että tarkistuslista on käyty läpi ja käsikirjoitus noudattaa Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeita. Kirjoittajan nimi ja nimenselvennys:

14 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 2004 VSK 59 Artikkelin käsittelynumero SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Suomen Lääkärilehteen jätettyyn käsikirjoitukseen liittyvä taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus Käsikirjoitus: Kirjoittaja: Olen tutustunut Suomen Lääkärilehden taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamista koskeviin ohjeisiin (Kirjoitusohjeet) ja ilmoitan omista sidonnaisuuksistani seuraavasti: Minulla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka vaikuttaisivat käsikirjoituksessa esitettyihin kannanottoihini. Minulla on tähän kirjoitukseen liittyviä taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka voidaan ilmoittaa kirjoituksen lopussa seuraavasti: Päiväys: Allekirjoitus ja nimenselvennys:

Tutustu Lääkärilehden verkkosivuihin www.laakarilehti.fi Lääkärilehden uusilta verkkosivuilta löydät mm. Perjantaisin päivittyvän lähtösivun tuoreimman numeron artikkelinostoineen ja uutisineen Tietoja tulevasta numerosta Lehden tietokannan, joka sisältää kaikki artikkelit kokotekstimuodossa vuoden 1992 alusta vapaalla tekstihaulla pdf-muotoisen Lääkärilehden linkitettynä sisällysluetteloihin ja tietokantaan Avoimet työpaikat -tietokannan Koulutus- ja kokousilmoitukset ja apurahat -tietokannan Sähköisen lomakkeen, jolla koulutus- ja kokousilmoitukset jätetään julkaistavaksi Lääkärilehden kirjoitusohjeet Ohjeita ja aikatauluja ilmoittajille

Kirjoita Lääkärilehteen Tavoitat lähes jokaisen maamme lääkärin Kirjoita tieteestä, käytännön potilashoidosta, terveydenhuollosta, ay-toiminnasta Lehti tarjoaa erinomaisen keskustelufoorumin Lehteä luetaan myös ammattikunnan ulkopuolella Kirjoittaminen Lääkärilehteen on lääkärin etuoikeus näkyä ja vaikuttaa Lehti kuuluu EVOpistejärjestelmään