Kouvolan hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2011
HOVIOIKEUS 2 Sisällysluettelo 1 PRESIDENTIN KATSAUS...3 1.1 Hovioikeuden lainkäyttötoiminnasta...3 1.2 Hovioikeuden resurssit...6 1.3 Rakenneuudistus...7 1.4 Muista hovioikeuksien toimintaympäristön muutoksista...7 1.5 Hovioikeuksien yhdistämisestä...9 1.6 Kiitokset...10 2 HENKILÖSTÖ...11 2.1 Organisaatio...11 2.2 Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana...12 2.3 Henkilöstön ikäryhmäjakauma...13 3 LAINKÄYTTÖTOIMINTA...14 3.1 Saapuneet asiat...14 3.2 Annetut ratkaisut...14 3.3 Viipymistilasto 1.1. 31.12.2011...15 3.4 Keskimääräinen käsittelyaika...15 3.5 Pääkäsittelyt...15 3.6 Pääkäsittelyjen lukumäärä 1990 2011...16 3.7 Matkakäräjät vuonna 2011...16 3.8 Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2011...17 3.9 Saapuneiden asioiden laatu...18 3.10 Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2011 annetuista ratkaisuista...19 3.11 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen...20 3.12 Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2011 annettuihin ratkaisuihin...20 3.13 Tulokset ja taloudellisuus vuosina 2006 2011...21 3.14 Ratkaisematta (julkipanematta) vuoden lopussa 2002 2011...21 4 MUU TOIMINTA...22 4.1 Hallinto...22 4.2 Sisäinen valvonta...22 4.3 Lausunnot...23 4.4 Lainkäytön yhtenäisyystoimikunta...23 4.5 Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien välinen yhteydenpito sekä käräjäoikeuksien tarkastus...24 4.6 Koulutus...24 4.7 Kirjasto...26 4.8 Tiedotus...26 4.9 Työterveyshuolto ja työsuojelu...27 4.10 Työhyvinvointi ja virkistystoiminta...27 4.11 Tuomioistuinharjoittelu...28 4.12 Kunniamerkit...28 LIITE: Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2011 annetuissa ratkaisuissa...29
HOVIOIKEUS 3 1 PRESIDENTIN KATSAUS 1.1 Hovioikeuden lainkäyttötoiminnasta Asia- ja ratkaisumääristä Hovioikeuksiin saapuvien ja ratkaistujen asioiden määrä on laskenut viimeisten runsaan 10 vuoden aikana joinakin vuosina olleita poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan vähennys oli kertomusvuonna 836 asiaa, joka vastaa 7,5 prosenttia. Vähennys koski kaikkia muita paitsi Helsingin hovioikeutta, jossa asiamäärä kasvoi 1,5 prosenttia. Laskeva suuntaus johtuu todennäköisesti useista syistä ja vaikuttaa eri tavoin eri hovioikeuspiireissä. Muutoksenhakuprosentti 1 000 asukasta kohden on huomattavasti korkeampi Helsingin ja Turun hovioikeuspiireissä kuin muissa hovioikeuspiireissä. Yksi syy lienee se, että ensin mainituissa hovioikeuspiireissä on suhteellisesti enemmän aktiivi-iässä olevaa väestöä ja elinkeinoelämää. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asia on näin. Kirjallisen rikosprosessin käyttöasteella voi olla merkitystä muutoksenhakemusten määrään. Tuossa menettelyssä käsiteltävissä asioissa tosiseikasto on riidaton, sovellettavassa lainsäädännössä ei ole tulkintakysymyksiä, rangaistus- ja muu seuraamuskäytäntö on yhtenäinen ja asianosaiset saavat haastehakemuksessa yleensä tietää vaaditut seuraamukset melko tarkkaan. Menettely suo heille riittävän harkinta-ajan ja mahdollisuuden esittää vaatimuksista poikkeavat näkemyksensä tai saattaa asian pääkäsittelyyn. Kirjallinen menettely on osoittautunut tehokkaaksi ja oikeussuojan turvaavaksi. Asian käsittelyn perusteellisuudella, asianmukaisuudella ja asiakkaiden kohtelulla sekä ratkaisun perustelujen kattavuudella, ymmärrettävyydellä ja avoimuudella sekä perusteluista seuraavalla lopputuloksen hyväksyttävyydellä luodaan hyvän lainkäytön perusta ja luottamus tuomioistuimiin. Näiden saavuttamisessa käräjäoikeuksien toiminnalla on ensisijainen merkitys. Kehityssuunta on ollut myönteinen. Käsittelyjen ja ratkaisujen taso on edelleen parantunut käräjäoikeuksissa. Tämä on osaltaan vähentänyt muutoksenhakualttiutta. Jo usean viime vuoden ajan eläköityminen on ollut käynnissä myös asianajotoimistoissa. Pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien ulkopuolella asianajotoiminnan harjoittaminen ei ole houkutellut juristikuntaa siinä määrin kuin tarvetta asianajotoimistojen perustamiselle on. Tämä vaikuttanee kilpailun vähentymiseen ja siihen, että muutoksenhakemukset kohdistuvat aikaisempaa enemmän asioihin, joissa on perusteita muutoksenhakemuksen menestymiselle ja intressi asiassa on vähäistä suurempi. Viime vuoden alusta voimaan tullut jatkokäsittelylupamenettely sekä mahdollisuus rajoittaa pääkäsittelyä ja vastaanotettavaa todistelua ovat todennäköisesti karsineet sanottujen säännösten soveltamispiiriin kuuluvia muutoksenhakemuksia, joissa valituksen menestyminen ei ole todennäköistä, ja näin kohdentaneet muutoksenhakemuksia yhä enemmin asioihin, joissa on todellinen oikeusturvan tarve. Merkitystä vailla ei liene myöskään käsittelyaika hovioikeudessa. Kun käsittely-
HOVIOIKEUS 4 ajat ovat lyhyet, asian saattaminen hovioikeuden käsiteltäväksi ei enää lykkää kielteisen ratkaisun täytäntöönpanoa siinä määrin kuin aikaisemmin, jolloin käsittelyajat olivat osin merkittävästikin nykyistä pitemmät. Riita-asioiden määrään ovat vähentävästi vaikuttaneet oikeudenkäyntikulujen merkittävä kasvaminen oikeudenkäyntimenettelyn käräjäoikeudessa 1.12.1993 ja hovioikeudessa 1.5.1990 toteutuneiden muutosten myötä. Nämä, arvonlisäveron kustannuksia nostava vaikutus ja vakuutusten oikeusturvaetujen kaventaminen sekä häviävän asianosaisen ankara oikeudenkäyntikuluvastuu ovat karsineet riita-asioiden määrän hovioikeuksissa varsin vähäiseksi. Monissa asiaryhmissä, kuten asuntokauppa- ja työsuhderiidoissa, lainsäädännön tulkinta ja soveltamiskäytäntö ovat vakiinnuttaneet ratkaisuperiaatteet niin, että käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen on kohtalaisen hyvin ennakoitavissa, onko käräjäoikeuden ratkaisuun todellista muutoksenhaun tarvetta. Kaikki sanotut tekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti niin, että hovioikeuksien työ kohdentuu yhä paremmin asioihin, joissa on muutoksenhaun tarve. Kouvolan hovioikeuteen saapui kertomusvuonna 1 044 ja ratkaistiin 1 105 asiaa. Vuoden päättyessä ratkaisu oli antamatta 299 asiassa. Vireillä olevien asioiden määrä on hiljalleen laskenut ja vastaa enää noin kolmen kuukauden työmäärää. Hovioikeuden työmäärä kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole laskenut samassa määrin kuin saapuvien asioiden määrä. Syy on se, että yhä suurempi osa asioista on sellaisia, joissa on tai voi olla muuttamisen aihe. Vuosittain hovioikeuteen on tavannut saapua yhdestä muutamaan laajaa asiaa, jotka ovat sitoneet yhdestä kolmeen kokoonpanoa muutamasta useampaan kuukauteen. Se, että laajat asiat on käsitelty huomattavasti keskimääräistä käsittelyaikaa nopeammin, on sitonut resursseja ja laskenut määrällistä tuottavuutta. Samalla on kyetty pitämään käsittelyajat lyhyinä ja hovioikeus hyvin toimintakykyisenä. Saapuneista asioista oli rikosasioita noin 63, sekä riita-, hakemus- ja ulosottoasioita yhteensä noin 36 prosenttia ja ensimmäisen asteen asioita noin yksi prosentti. Muiden kuin rikosasioiden osuus on kasvanut vuonna 2008 olleesta 28 prosentista 36 prosenttiin. Annetuissa ratkaisussa rikosasioiden osuus oli kertomusvuonna 65 ja muissa asioissa 35 prosenttia. Keskimääräiset käsittelyajat ovat laskeneet koko 2000-luvun. Käsittelyaika oli keskimäärin 6 kuukautta 17 päivää vuonna 2000 ja 3 kuukautta 18 päivää kertomusvuonna. Pääkäsittelyasioissa vastaava aika oli 5 kuukautta 6 päivää. On odotettavaa, että käsittelyaika ei lyhene enää merkittävästi. Kun saapuvien ja ratkaistujen asioiden määrä on laskenut, tämä on vaikuttanut myös pääkäsittelyjen luku- ja tuntimääriin. Vuonna 2002 pääkäsittelyjä toimitettiin 471 asiassa ja kertomusvuonna 396 asiassa. Vaikka hovioikeudessa on ollut viime vuosina joitakin varsin laajoja asioita, pääkäsittelyjen tuntimäärä on vähitellen laskenut. Vuotta vanhempien asioiden määrä on myös vähentynyt. Vuoden 2004 lopussa hovioikeudessa oli 33 vuotta vanhempaa asiaa. Vuoden 2009 lopussa tällaisia asioita ei ollut lainkaan. Viime vuoden lopussa määrä oli 2.
HOVIOIKEUS 5 Matkakäräjiä hovioikeus toimitti kertomusvuonna 61 asiassa. Istuntopäiviä näissä asioissa oli 31. Matkakäräjien määrä oli noin 15 prosenttia kaikista pääkäsittelyasioista. Matkakäräjien toimittamisen määrä on laskenut viime vuosina. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2007 ollen silloin noin 28 prosenttia. Ratkaisukokoonpanoista Peruskokoonpano hovioikeudessa on niin kirjallisessa menettelyssä kuin pääkäsittelyssäkin kolmen tuomarin ja esittelijän kokoonpano. Hovioikeuslain 9 ja oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 sallivat myös vähempilukuisten kokoonpanojen käyttämisen. Henkilöstön vähentäminen on osaltaan vaikuttanut niin, että esittelijöitä käytetään aikaisempaa vähemmän asioissa, joissa ei ole tarvetta tehdä oikeudellista selvitystyötä, pääkäsittelyn laajuudesta johtuvaa käsittelyn suunnittelua tai muuta esittelijän työpanosta edellyttävää valmistelua. Resurssien tarkoituksenmukaisella käyttämisellä on lisätty tehokkuutta. Työ on tullut mielekkäämmäksi, lisännyt yhteistä vastuuta asian käsittelystä ja ratkaisun laatimisesta sekä vaikuttanut myönteisesti yhteisvastuun tuntemiseen ja ottamiseen. Samalla lainkäytön ladullinen taso on pysynyt ennallaan, ja esittelijöiden työpanos on kohdentunut sellaisiin asioihin, joissa heidän työpanoksensa on tarpeen ja ammatillinen osaamisensa kasvaa. Kertomusvuonna noin 74 prosentissa ratkaisuista oli muu kuin peruskokoonpano kolme tuomaria ja esittelijä. Hovioikeuslain 9 :n mukainen esittelijän ja kahden tuomarin kokoonpano oli noin 27 prosentissa, kolmen tuomarin kokoonpano noin 42 prosentissa sekä yhden tuomarin ja esittelijän tai yhden tuomarin kokoonpano noin 5 prosentissa annetuista ratkaisuista. Hovioikeuden ratkaisujen pysyvyydestä Hovioikeuden ratkaisuista on haettu muutosta Korkeimmalta oikeudelta keskimäärin 13-18 prosentissa annetuista ratkaisuista. Muutoksenhakulupia Korkein oikeus on myöntänyt hovioikeuden ratkaisemissa asioissa vuosittain 7-18 asiassa. Viime vuonna luku oli 11. Korkein oikeus on antanut asiaratkaisun seitsemässä hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Kaksi asiaa on palautettu uudelleen käsiteltäväksi, toinen käräjäoikeuteen ja toinen hovioikeuteen. Kolmessa asiassa hovioikeuden ratkaisun lopputulosta ja perusteluja on muutettu. Kahdessa asiassa lopputulos on pysytetty. Käräjäoikeuden ratkaisujen pysyvyydestä Kertomusvuonna hovioikeus ei muuttanut ratkaisua 34,9 prosentissa annetuista ratkaisuista. Perusteluja muutettiin 13,8 prosentissa käräjäoikeuden ratkaisuista. Kun lukuihin lisätään ne asiat, joissa on muutettu vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa, on vahvistettu sovinto, lausunnon antaminen on rauennut, asia on jäänyt sillensä tai jatkokäsittelylupaa ei ole myönnetty, käräjäoikeuden ratkaisu on pysynyt 69,4 prosentissa hovioikeuteen saatetuista asioista.
HOVIOIKEUS 6 Taloudellisuus ja tuottavuus Hovioikeuden nettomenot ratkaistua asiaa kohden olivat 2 753 euroa vuonna 2006 ja 3 801 euroa kertomusvuonna. Kasvu on ollut 27,6 prosenttia ja vuositasolla keskimäärin 4,6 prosenttia. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että hovioikeuden henkilöstömäärä on laskenut vuoden 2006 määrästä 58 henkilöstä 51,35 henkilötyövuoteen. Taloudellisuuteen vaikuttavat merkittävästi henkilöstökulut ja toimitilojen vuokrakulut, joista edelliset ovat noin 80 ja jälkimmäiset noin 15 prosenttia vuodessa. Hovioikeuden tuottavuus on laskenut viime vuosina. Vuonna 2006 tuottavuus oli 24,8 ratkaistua asiaa henkilötyövuotta kohden ja kertomusvuonna 21,8. Tuottavuuteen on vaikuttanut merkittävästi se, että hovioikeuteen saapuvien asioiden työläyden suhteellinen osuus on aikaisempaa selkeästi merkittävämpi. Pääkäsittelyjen määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta pääkäsittelyjen tuntimäärä oli kertomusvuonna aikaisempaa pienempi. Tuottavuuteen ja taloudellisuuteen on vaikuttanut myös se, että hovioikeus on panostanut vanhojen asioiden purkamiseen. Tämä on vaatinut tavanomaista enemmän työtä, koska tällaisiin asioihin liittyy monesti työläyttä lisääviä erityispiirteitä. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne ja kaakkoisessa Suomessa asuva venäläinen ja muu ulkomaalainen väestö tuottavat jonkin verran asioita, joissa tarvitaan tulkkia. Tällaisten asioiden pääkäsittelyn järjestäminen ja toimittaminen vaativat tavanomaista enemmän työtä. Hovioikeuden henkilökuntaa on osallistunut vuodesta 2008 alkaen erinäisiin oikeusministeriön hankkeisiin ja projekteihin. Vuonna 2011 yhteensä seitsemän työntekijää, noin 14 prosenttia henkilöstöstä, oli mukana sanotunlaisissa tehtävissä. Heidän yhteisen työpanoksensa määrä vastasi 1-2 henkilötyövuotta. Tätä ei hyvitetty millään tavoin hovioikeudelle. Sairauspoissaolojen määrä oli tavanomaista suurempi. Hovioikeus ei hakenut määräaikaista työntekijää poissaolojen johdosta, vaikka tähän olisi saattanut olla perusteita. Hovioikeudessa on ollut 2010-2012 muutama poikkeuksellisen laaja asia, joissa on toimitettu pääkäsittely. Tällaisia asioita ovat olleet muun muassa niin sanottu Kiljavan asia, Outokummun rahanpesuasia ja Pukkilan palvelutalon urakkariita sekä kaksi talousrikosasiaa. Kaikki nämä asiat on käsitelty hovioikeudessa alle yhdessä vuodessa. 1.2 Hovioikeuden resurssit Vuoden 2005 jälkeen hovioikeuden henkilökuntaa on vähennetty lähes vuosittain. Vuonna 2006 henkilöstön määrä oli 58. Kertomusvuonna määrä oli 52. Molempiin määriin sisältyy atk-suunnittelija, joka on tehnyt pääasiassa muita kuin hovioikeuden tehtäviä. Hän siirtyi 1.10.2011 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelukseen. Hovioikeuden henkilöstömäärä on ollut viime vuodenvaihteesta alkaen 50. Kun hallinnon osastosihteeri on osa-aikatyössä, henkilötyövuosien määrä on 49,6. Merkittävimmät muutokset henkilöstön määrissä ovat olleet lainkäyttösihteerien määrän vähentäminen yhdeksästä seitsemään ja viskaalien määrän vähentäminen 18:sta 14:ta muutaman viime vuoden aikana. Hovioikeuden henkilöstömäärä
HOVIOIKEUS 7 on vastannut kohtalaisen hyvin työmäärämittareiden mukaan laskettua henkilöstötarvetta. Asiamäärien ja siitä seuraava työmäärän lasku sekä jatkokäsittelylupa vaikuttanevat kuitenkin niin, että henkilöstötarve saattaa muodostua hieman pienemmäksi kuin mikä on nykyinen henkilöstön määrä. Tarve tultaneen mitoittamaan Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien yhdistämisessä todellista tarvetta vastaavaksi. 1.3 Rakenneuudistus Samalla kun käräjäoikeusverkoston järjestämiseen johtaneet toimenpiteet käynnistyivät vuonna 2007, alkoi keskustelu hovioikeusverkoston järjestämisestä ja hovioikeuksien määrän vähentämisestä. Hallinto-oikeudet on otettu keskusteluun samassa tarkoituksessa. Merkittävin syy keskusteluun ja sen perusteella johtaneisiin suunnitelmiin hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämisestä on ollut valtiontalouden kireä tilanne. Toinen syy hovioikeuksien kohdalla ovat olleet edellä selostetut asia- ja työmäärien lasku sekä väestön ja elinkeinoelämän keskittyminen yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään. Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämistä suunnitteleva toimikunta luovutti mietintönsä 30.3.2011 (Mietintö 17/2011). Rakenneuudistuksesta on myös maininta hallitusohjelmassa 22.6.2011. Oikeusministeriön 11.10.2011 antaman tiedotteen mukaan: "Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta ryhdytään valmistelemaan. Hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Vähennysten kohdistamisesta päätetään erikseen myöhemmin." Sittemmin on varmentunut, että Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet yhdistetään uudeksi Itä-Suomen hovioikeudeksi. Oikeusministeri on 3.5.2012 pitämässään tiedotustilaisuudessa linjannut yhdistettävän hovioikeuden sijoituspaikaksi Kuopion maantieteellisistä syistä. Asian käsittely jatkuu yhdistämistä koskevan lainsäädäntötyön valmistelulla, hallituksen esityksen antamisella eduskunnalle ja asian käsittelyllä eduskunnassa. Muutos on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Tästä ja eräistä keskeisistä yhdistämiseen liittyvistä asioista käydään neuvottelu oikeusministerin, oikeusministeriön ja yhdistettävien hovioikeuksien kesken. Tarkoituksena on järjestää mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset hovioikeuksien yhdistämisen suunnittelulle, yhdistämisen toteuttamiselle ja sen jälkeiselle toiminnalle. 1.4 Muista hovioikeuksien toimintaympäristön muutoksista Vuoden 2011 alusta tuli voimaan jatkokäsittelylupajärjestelmä. Ensimmäiset soveltamispiiriin kuuluvat valitukset saapuivat hovioikeuksiin helmikuun puolivälin jälkeen. Hovioikeudet valmistautuivat uudistukseen perusteellisesti. Jo lainsäädäntötyön alkuvaiheesta hovioikeudet valmistautuivat järjestelmän käyttöönottoon ja lainsäädännön yhtenäiseen soveltamiseen niin hovioikeuskohtaisella suunnittelulla kuin hovioikeuksien yhteisillä työmenetelmäpäivillä. Lain soveltamista koskevia selvityksiä ja muistioita on laadittu. Soveltamisesta on käyty yhteisneuvotteluja myös syyttäjien, asianajajien ja julkisten oikeusavustajien kanssa järjestetyillä neuvottelupäivillä. Järjestelmä näyttää toimineen kohtalaisen hyvin ja vastanneen sille asetettuja tavoitteita. Jonkin verran on ilmennyt soveltamiskysymyksiä ja eroja säännösten tulkinnassa. Erot ovat kuitenkin vähentyneet kuluneen runsaan vuoden aikana soveltamiskäytännössä. Ääripäät soveltamisessa käytännössä ovat lähentyneet
HOVIOIKEUS 8 toisiaan. On odotettavaa, että soveltamiskäytäntö tulee ajan myötä edelleen yhtenäistymään. Uudet säännökset tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin ja eräät tuomioistuimia koskevien säädösten muutokset tulivat voimaan 1.7.2011. Merkityksellisin muutos oli se, että tuomioistuimelle kuuluva nimitystoimivalta siirtyi muun muassa hovioikeuksissa täysistunnolta hovioikeuden presidentille. Täysistuntojen toimivalta nimitys- ja hallintoasioiden päätöksentekoelimenä päättyi. Uudistuksen tavoitteena oli muun ohessa edistää pätevien lakimiesten rekrytointia tuomioistuinuralle, myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta. Lokakuun alusta tulivat voimaan tuomioistuinharjoittelua koskevat uudet säännökset. Uudistus sisältää muun muassa sen, että harjoittelun toinen kuuden kuukauden jakso voidaan suorittaa käräjäoikeudessa harjoittelun sijasta hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Käräjänotaarin nimitystoimivalta siirtyi hovioikeudelta käräjäoikeudelle. Mikäli harjoittelu on tarkoitus toteuttaa osaksi käräjäoikeudessa ja osaksi hovi- tai hallinto-oikeudessa, nimitys on tehtävä silloin yhteistyössä niiden tuomioistuinten kanssa, joissa harjoittelu toteutetaan. Oikeusapuasioiden ja siihen liittyvän laskutuksen sähköinen käsittelyjärjestelmä ei lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla. Järjestelmässä todetut ongelmat kartoitettiin. Työn perusteella päädyttiin siihen, että järjestelmä tulee koskemaan lähinnä oikeusapuasioiden sähköistä käsittelyä oikeusaputoimistoissa ja sähköistä laskutusta tuomioistuimissa. Tämän mukaisesti järjestelmä on päätetty ottaa käyttöön 14.5.2012. Tämä vastaa tuomioistuinten alkuperäistä käsitystä siitä, millainen järjestelmän tulisi olla. Oikeusministeriö on vuonna 2009 asettanut yleisten tuomioistuinten rikostuomiosovelluksen kehittämishankkeen. Tuolloin on aloitettu tuomiolauselmajärjestelmän korvaavan rikostuomiosovelluksen (RITU) suunnittelu. Tavoitteena on korvata vanhentunut ja kustannuksiltaan kallis tuomiolauselmajärjestelmän keskuskonesovellus sekä mahdollistaa rikostuomion perustelu- ja tuomiolauselmaosan laatiminen yhdessä tietojärjestelmässä. Sovellus on yhteensopiva kaikissa oikeusasteissa. Sovelluksen merkittävimmät hyödyt tuomion yhdessä järjestelmässä työstämisen ohella ovat ne, että rikostuomio siirretään sähköisesti tuomioistuinasteesta toiseen ja että jakelun mukaiset tiedot ratkaisusta siirretään sähköisesti vastaanottaville rekisterinpitäjille ja muille vastaanottajille. Sovelluksessa on ratkaisun oikeellisuutta varmistavia toimintoja. Järjestelmän ohella säilyvät nykyiset Sakari- ja Notes-asiankäsittelyjärjestelmät. Niihin tallennetaan nykyiseen tapaan asian diaari-, asianosais- ja asian käsittelyä koskevat tiedot kuten pöytäkirja, haaste, kutsut ja kehotukset. Rikostuomiosovellus ei käsitä asian arkistointia. Rikostuomiosovellus on tarkoitus ottaa käyttöön 5.11.2012. Tätä valmistavaa työtä on tehty käräjäoikeuksien osalta vuodesta 2009 alkaen ja hovioikeuksien osalta tiivistetysti kertomusvuoden syksystä alkaen. Henkilöstön koulutus on tarkoitus toteuttaa 4.6.2012 aloitettavalla kustakin käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta valittavien käyttövastaavien koulutuksella ja alkusyksystä toteutettavalla tuomioistuinten kanslia- ja lainkäyttöhenkilöstön koulutuksella. Yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmiä on viimeksi kehitetty voimakkaasti 1990-luvun lopulla. Järjestelmät eivät ole sellaisella laadullisella, tehollisella ja taloudellisella tasolla, jonka nykyinen tietotekniikka mahdollistaa. Oikeu-
HOVIOIKEUS 9 denhoidon rekisterinpitäjien, täytäntöönpanoviranomaisten ja eräiden muiden virastojen ja laitosten tietojärjestelmät, erityisesti poliisin tietojärjestelmien uudistaminen, edellyttävät syyttäjälaitoksen ja tuomioistuimien tietojärjestelmien uudistamista. Oikeusministeriön asettama yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämisryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 23.3.2010. Mietinnön pohjalta oikeusministeriö asetti 16.2.2010 sittemmin AIPA:ksi (Aineistopankki) nimetyn hankkeen (OM 15/3172010). Tavoitteena on vuonna 2015 toteuttaa syyttäjälaitokselle ja yleisille tuomioistuimille yhteinen rikos- ja riita-asioiden sähköinen asianhallintajärjestelmä, joka on yhteensopiva myös oikeuslaitoksen muiden toimijoiden järjestelmien kanssa. Järjestelmään kuuluvaan aineistopankkiin tallennetaan kunkin asian käsittelyä koskevat tiedot, oikeudenkäyntiaineisto ja tehdyt ratkaisut. Ne ovat asianosaisten käytettävissä sähköisessä muodossa. Tietovarasto on käytettävissä tilastointi- ja raportointitarkoituksiin sekä työmäärien mittaamiseen ja vertaamiseen. Hallituksen vaalikaudelle 2012-2016 asettamat kehykset ja niin sanotut tarkistetut kehykset johtavat oikeusministeriön talouden vielä nykyistä huomattavasti vaikeampaan tilanteeseen. Menot ovat kehyksien mukaisia määrärahoja selvästi suuremmat. Tämä koskee myös muiden tuomioistuinten momenttia 25.10.031. Tuomioistuinten toimintamenoista noin 95 prosenttia muodostuu henkilöstö- ja toimitilakustannuksista. Toimitiloja koskevat muutokset lyhyellä aikavälillä eivät yleensä ole mahdollisia. Nopeasti toteutettaviksi säästökohteiksi jäävät vain henkilöstövähennykset. Niitä on toteutettu jo vuodesta 2007 alkaen valtion tuottavuusohjelmalla yleisissä tuomioistuimissa merkittävässä määrin, vuosina 2007-2010 noin 80 henkilötyövuodella. Määrä ei sisällä kiinteistöjen kirjaamisasioita käsitelleiden työntekijöiden siirtymistä Maanmittauslaitoksen palvelukseen. Koska asia- ja työmäärät eivät vähene siinä määrin kuin resursseja jouduttaneen vähentämään, seurauksina on vireillä olevien asioiden määrän kasvu, käsittelyaikojen pidentyminen ja vanhojen asioiden määrän lisääntyminen. Asiakohtaiset kustannukset tapaavat kasvaa ja taloudellisuus heikentyy. Kaikesta sanotusta aiheutuu oikeusturvan tason laskua, vaikka asioiden käsittelyn ja ratkaisun laadullinen taso ei heikentyisi. Kehityssuunta on huolestuttava. 1.5 Hovioikeuksien yhdistämisestä Hovioikeuksien toimintaympäristön muutokset ovat olleet merkittävät viime vuosina. Kouvolan hovioikeuden henkilökunta on muiden muutosten ohella joutunut vuodesta 2007 alkaen olemaan yhdistämis- ja siihen liittyvän siirtämisuhan kohteena. Tämä on koetellut henkilökunnan jaksamista ja motivaatiota kohtuuttoman raskaasti ja eräissä piirteissään kohtuuttomalla tavalla. Hovioikeuden henkilökunta on suhtautunut yhdistämiseen kiitettävällä asiallisuudella ja vastuuntunnolla. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus ja kehittäminen ovat perustuneet henkilökunnan ammattitaidolle, uudistusmielisyydelle, innostukselle, jaksamiselle ja yhteiselle vastuunotolle. Ne ovat olleet ja ovat edelleen hyvät, monesti kiitettävät, vaikka toimintaedellytyksiä ovat heikentäneet uhka hovioikeuksien yhdistämisestä ja sijoittamisesta Kuopioon.
HOVIOIKEUS 10 Tulevassa muutoksessa, jonka suunnittelu alkanee kesällä 2012, odotan, että oikeusministeri ja oikeusministeriö suhtautuvat myönteisesti hovioikeuden henkilökunnan virkasuhteiden turvaamiseen ja virkasiirtoihin kaikkien siirtoa haluavien kohdalla. Tärkeätä on myös se, että yhdistettävän hovioikeuden toimintaedellytykset järjestetään mahdollisimman hyviksi. Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus ovat molemmat hyvin toimivia ja tuloksekkaita tuomioistuimia, joissa on hyvä henkilökunta. Tältä pohjalta edellytykset hovioikeuksien yhdistämiselle ovat hyvät. 1.6 Kiitokset Hovioikeus on saavuttanut kertomusvuonna sille asetetut tavoitteet. Tulos on hyvä ja toimintaympäristöä rasittaneet olosuhteet huomioon ottaen erittäin hyvä. Jaksamista rasittaneista tekijöistä huolimatta vastuuntunto ja vastuunotto ovat olleet kiitettävät. Hovioikeuden toiminnan kehittäminen on jatkunut ja työskentelyn laadullinen taso on pysynyt hyvänä. Kiitän teitä suuresti arvostamani työtoverit hyvästä työstä ja tuloksesta sekä yhteisen vastuun kiitettävästä kantamisesta. Kouvolassa 21.5.2012 Presidentti Pertti Nieminen
HOVIOIKEUS 11 2 HENKILÖSTÖ Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Lainkäyttöasioiden ratkaisemista varten hovioikeudessa on kolme osastoa. Osastoa johtaa hovioikeudenlaamanni ja osastoon kuuluu lisäksi hovioikeudenneuvoksia sekä esittelijöinä asessori ja viskaaleja. Osastoon kuuluu myös notaari ja toimistosihteerejä. Lisäksi hovioikeuden henkilökuntaan kuuluu kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, arkistonhoitaja, informaatikko, osastosihteeri, toimistosihteerejä sekä virastomestareita. Hovioikeudessa oli kertomusvuonna yhteensä 51 virkaa. 2.1 Organisaatio Presidentti Johtoryhmä Täysistunto 1. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 2. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 3. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä Hallintokanslia Kansliapäällikkö Osastosihteeri Toimistosihteerejä Kirjaamo Kirjaaja Apulaiskirjaaja Arkistonhoitaja Virastomestarit Kirjasto Informaatikko
HOVIOIKEUS 12 2.2 Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana hovioikeudenneuvos Kari Janhunen palasi vuorotteluvapaalta 1.1.2011 viskaali Tero Mikkola sai käräjätuomarin viran Hyvinkään käräjäoikeudesta 1.1.2011 alkaen viskaali Caritha Aspelin oli virkavapaalla korkeimman oikeuden määräaikaisen vanhemman oikeussihteerin tehtävän hoitamista varten 1.1.- 31.3.2011 ja hän sai oikeussihteerin viran korkeimmasta oikeudesta 1.4.2011 lukien asessori Kristina Oinonen hoiti korkeimman oikeuden oikeussihteerin tehtävää 1.1.- 31.12.2011 asessori Minna Mattila hoiti korkeimman oikeuden oikeussihteerin tehtävää 1.1. - 31.12.2011 viskaali Johanna Venemies hoiti määräaikaisen käräjätuomarin virkaa Päijät- Hämeen käräjäoikeudessa koko kertomusvuoden viskaali Petteri Kosonen on ollut virkavapaalla 1.2.2010 lukien viskaali Ritva Hiltunen on ollut Keski-Suomen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina 1.12.2010-31.5.2011, virkavapaalla 1.6. - 30.9.2011 ja määräaikaisena käräjätuomarina Keski-Suomen käräjäoikeudessa 1.10.2011 lähtien viskaali Riikka Tuomela oli edelleen virkavapaalla koko vuoden toimistosihteeri Anna-Liisa Ahti oli edelleen notaari Juha Nuutisen viransijaisena koko vuoden tradenomi Heini Lehtinen oli määräaikaisena toimistosihteerinä 1.1. - 31.12.2011 hovioikeudenneuvos Satu Salmi toimi määräaikaisena hovioikeudenlaamannina 14.1. - 30.6.2011 viskaali Tiina Isokääntä oli määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena 14.1. - 31.8.2011 ja hän sai asessorin viran 1.9.2011 lukien varatuomari Anne Miettinen aloitti määräaikaisena viskaalina 1.3.2011 lukien viskaali Taru Alanaatu oli virkavapaalla 9.3. - 31.12.2011 viskaali Jari Ollikainen erosi viskaalin virasta 29.3.2011 lukien ja siirtyi sittemmin julkisen oikeusavustajan määräaikaiseen tehtävään viskaali Merja Tuovinen toimi määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena 1.4. - 30.6.2011 hovioikeudenneuvos Pirjo Pohjalainen sai käräjätuomarin viran Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta 1.4.2011 lukien viskaali Mikko Pennanen on toiminut määräaikaisena käräjätuomarina Kymenlaakson käräjäoikeudessa 1.4.2011 lukien oikeustieteen maisteri Paula Malanin aloitti määräaikaisena viskaalina 4.4.2011 lukien opiskelija Ella Kuljukka toimi oikeustradenomiharjoittelijana 11.4. - 10.7.2011 viskaali Pirjo Haaja oli virkavapaalla 18. - 29.4., 23.5. - 7.6. ja 1.10. - 31.12.2011 asessori Tarja Huossa toimi määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena ja hän sai hovioikeudenneuvoksen T12 viran 1.5.2011 lukien opiskelija Irina Tamminen oli asioimistulkin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen työssäoppimisjaksolla hovioikeudessa 2.5. - 1.7.2011 viskaali Janne Arvela sai viskaalin viran 1.6.2011 lukien oikeustieteen ylioppilas Hanna Ikonen toimi yliopistoharjoittelijana 1.6.-31.8.2011 hovioikeudenneuvos Tuomo Kurki palasi vuorotteluvapaalta 1.9.2011 hallinto-oikeussihteeri Maria Takki toimi määräaikaisena viskaalina 1.1. - 31.8.2011 ja hän sai viskaalin viran 1.9.2011 lukien varatuomari Oskar Kulmala on toiminut määräaikaisena viskaalina 1.9.2011 alkaen viskaali Minna Manninen siirtyi hoitamaan Kouvolan oikeusaputoimiston julki-
HOVIOIKEUS 13 sen oikeusavustajan määräaikaista tehtävää 1.10.2011 lukien käräjätuomari Aki Rasilainen on ollut määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena 1.10.2010 lukien ja sai hovioikeudenneuvoksen T12 viran 1.11.2011 lukien atk-suunnittelija Jari Aalto siirtyi oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelukseen 1.10.2011 lukien Angela Neumann oli maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen työssäoppimisjaksolla hovioikeudessa 31.10. - 2.12.2011 arkistonhoitaja Raija Koponen on vuorotteluvapaalla 19.12.2011-31.7.2012 ja hänen sijaisenaan toimii merkantti Airi Korpela 2.3 Henkilöstön ikäryhmäjakauma Ikäryhmäjakaumaa laskettaessa on otettu huomioon hovioikeudessa 31.12.2011 työskennelleet henkilöt, joten se ei sisällä virkavapaalla olevia. 12 11 Henkilöiden lukumäärä 4 8 7 3 3 1 1 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61 -
HOVIOIKEUS 14 3 LAINKÄYTTÖTOIMINTA 3.1 Saapuneet asiat 1000 800 Asioiden määrä 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä 926 841 744 799 666 261 284 286 281 305 82 107 55 72 51 13 13 8 17 17 2 2 6 1 5 1284 1247 1099 1170 1044 3.2 Annetut ratkaisut 1000 Asioiden määrä 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä 978 864 798 804 723 267 295 301 287 311 85 103 62 74 47 12 15 12 13 19 2 2 6 1 5 1344 1279 1179 1179 1105
HOVIOIKEUS 15 3.3 Viipymistilasto 1.1. 31.12.2011 <= 3kk 3<= 6kk 6<= 9kk 9<=12kk 12<=18kk yli 18 kk Lkm Aika kk Riita-asiat 133 101 62 13 2 0 311 4,2 Rikosasiat 337 286 86 11 2 1 723 3,5 Ensimmäisen asteen asiat 5 0 0 0 0 0 5 1,2 Ulosottoasiat 16 2 1 0 0 0 19 1,6 Hakemusasiat 34 9 3 1 0 0 47 2,4 Yhteensä 525 398 152 25 4 1 1105 3,6 47,5% 36,0% 13,8% 2,3% 0,4% 0,1% 3.4 Keskimääräinen käsittelyaika 3.5 Pääkäsittelyt 2002 6 kk 17 pv 2003 6 kk 13 pv 2004 5 kk 12 pv 2005 5 kk 3 pv 2006 4 kk 27 pv 2007 4 kk 27 pv 2008 4 kk 18 pv 2009 4 kk 6 pv 2010 3 kk 27 pv 2011 3 kk 18 pv 2002 471 kpl 2003 385 kpl 2004 353 kpl 2005 393 kpl 2006 473 kpl 2007 466 kpl 2008 474 kpl 2009 427 kpl 2010 452 kpl 2011 396 kpl Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2011 ratkaistuissa asioissa, joissa järjestettiin pääkäsittely, oli viisi kuukautta 6 päivää. Kertomusvuoden tavoitteena oli, että hovioikeus antaa ratkaisun 1 100 asiassa. Asioita saapui 1 044 kappaletta ja hovioikeus antoi ratkaisun 1 105 asiassa. Vuoden päättyessä oli kaksi yli vuoden vireillä oleva asia ja ratkaisu oli antamatta 299:ssä vuonna 2011 saapuneessa asiassa.
HOVIOIKEUS 16 Hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa ns. kevennetyssä kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja laissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä esittelijä, ratkaistiin yhteensä 303 asiaa, mikä on noin 27 % kaikista jutuista. Valmisteluistuntoja järjestettiin muutama. 3.6 Pääkäsittelyjen lukumäärä 1990 2011 471 473 466 474 452 427 396 385 393 396 343 353 280 170 2 10 11 8 25 28 48 82 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (Nimitys pääkäsittely on tullut käyttöön vuonna 1998.) 3.7 Matkakäräjät vuonna 2011 Paikkakunta Pääkäsittelyjä Istuntopäiviä Hyvinkää 6 3 Imatra 2 1 Kotka 3 2 Lahti 34 19 Lappeenranta 11 3 Riihimäki 5 3 Yht. 61 31
HOVIOIKEUS 17 3.8 Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2011 Muut 5 2 7 0,7% Kouvolan hovioikeus 6 6 0,6% Oikeusaputoimisto 1 1 0,1% Hyvinkään käräjäoikeus 3 107 74 184 17,6% Kymenlaakson käräjäoikeus 17 203 88 308 29,5% Päijät-Hämeen käräjäoikeus 10 241 90 5 346 33,1% Etelä-Karjalan käräjäoikeus 12 115 53 12 192 18,4% Yhteensä 5 51 666 305 17 1 044
HOVIOIKEUS 18 3.9 Saapuneiden asioiden laatu Kymmenen suurinta riita- ja rikosasioiden jutturyhmää vuonna 2011 olivat diaarin mukaan seuraavat: Riita-asiat: kpl osuus % Velkajärjestelyhakemus 38 3,6 Muuhun palvelussopimukseen, toimeksiantoon tai 2 työntulossopimukseen perustuva velkomus 2,3 Lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta päättäminen 18 1,7 Saneerausmenettelyhakemus 17 1,6 Lapsen elatusta koskevan sopimuksen tai päätöksen muuttaminen 13 1,2 Työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuva riita 13 1,2 Vahingonkorvauslakiin perustuva riita-asia 13 1,2 Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeudetta koskevan päätöksen muuttaminen 11 1,1 Lapsen elatusavun vahvistaminen 9 0,9 Lapsen huoltoa koskevan päätöksen muuttaminen 9 0,9 Rikosasiat: kpl osuus % Pahoinpitely 81 7,8 Törkeä rattijuopumus 71 6,8 Törkeä pahoinpitely 46 4,4 Varkaus 43 4,1 Rattijuopumus 40 3,8 Törkeä varkaus 22 2,1 Törkeä huumausainerikos 21 2,0 Huumausainerikos 20 1,9 Ryöstö 20 1,9 Petos, lievä petos 18 1,7 Lisäksi saapui muun ohessa seuraavia asioita: kpl osuus % Muu hakemusasia 26 2,5 Kantelu 18 1,7 Lähestymiskieltoasia 18 1,7 Ulosottovalitus 16 1,5 Pakkokeinoasia 12 1,1 Rikosasiat on merkitty diaariin vain ns. pääteon mukaan.
HOVIOIKEUS 19 3.10 Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2011 annetuista ratkaisuista 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 17 Muu Yht. Esittely R 143 37 14 92 22 7 4 38 1 11 76 445 S 86 30 2 21 4 4 11 3 14 1 2 11 189 Muut 27 4 3 10 4 2 1 4 9 3 2 1 70 Yht. 256 71 19 123 30 13 15 3 53 4 11 16 89 1 704 Osuus % 36,4 10,1 2,7 17,5 4,3 1,8 2,1 0,4 7,5 0,6 1,6 2,3 12,6 0,1 R 86 56 74 31 17 1 1 12 278 S 43 25 30 14 5 3 2 122 Muut 1 1 Yht. 130 81 104 45 22 1 3 3 12 401 Osuus % 32,4 20,2 25,9 11,2 5,5 0,2 0,7 0,7 3 RTkoodi Pääkäsittely Kaikkiaan 386 152 123 168 52 13 16 6 56 12 4 11 16 89 1 1105 Osuus % 34,9 13,8 11,1 15,2 4,7 1,2 1,4 0,5 5,1 1,1 0,4 1,0 1,4 8,1 0,1 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä 11 1. asteen vaatimus hyväksytty 12 1. asteen vaatimus hylätty 13 Valitus seulottu kokonaan 17 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty Muu Tieto puuttuu
HOVIOIKEUS 20 3.11 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Annettuja ratkaisuja Ao. vuonna ratkaistuja asioita, joissa valituslupaa on pyydetty Muutoksenhaku% Vuosi 2002 1403 227 16,2 2003 1401 206 14,7 2004 1466 209 14,3 2005 1408 180 12,8 2006 1389 202 14,5 2007 1344 208 15,5 2008 1279 216 16,9 2009 1179 211 17,9 2010 1179 212 18,1 2011 1105 190 17,3 3.12 Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2011 annettuihin ratkaisuihin Rikosasioita 98 kpl Riita-asioita 84 Hakemusasioita 5 Ulosottoasioita 3 Yht. 190 Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan Kouvolan hovioikeuden ratkaisemissa asioissa Vuosi Asioiden lkm. 2002 11 2003 18 2004 7 2005 12 2006 10 2007 11 2008 17 2009 10 2010 8 2011 11 Vuonna 2011 myönnetyistä valitusluvista kaksi koski rikosasiaa, kahdeksan riitaasiaa ja yksi hakemusasiaa.
HOVIOIKEUS 21 3.13 Tulokset ja taloudellisuus vuosina 2006 2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstömäärä (htv) 58 57 57 55 53 51,35 Taloudellisuus ( ) Nettomenot / ratkaistu asia Tavoite 2 753 2 786 2 867 3 375 3 768 3 801 Toteutunut 2 674 2 861 3 111 3 444 3 489 3 682 Tuottavuus Ratkaistut asiat / htv Tavoite 25,0 25,0 25,0 22,0 21,0 21,3 Toteutunut 24,8 23,8 22,8 21,8 22,7 21,8 Tuottavuuslukuja laskettaessa on otettu huomioon todellinen henkilövahvuus 50,6 vuonna 2011, koska atk-suunnittelija teki pääasiassa muita kuin hovioikeuden tehtäviä ja 1.10.2011 hän siirtyi oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelukseen. 3.14 Ratkaisematta (julkipanematta) vuoden lopussa 2002 2011 800 700 707 682 600 566 599 542 Asioiden määrä 500 400 300 481 450 369 360 299 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
HOVIOIKEUS 22 4 MUU TOIMINTA 4.1 Hallinto Hovioikeuden hallinto- ja talousasioista vastaavat hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö. Hovioikeusasetuksen 1.7.2011 voimaan tulleen muutoksen jälkeen täysistunto ei enää ratkaise lainkaan hallintoasioita. Presidentti voi kuitenkin määrätä, että asia, joka koskee lausunnon antamista lainsäädäntöasiassa tai lainsäädäntöaloitteen tekemistä, käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa. Kertomusvuoden aikana pidettiin seitsemän täysistuntoa. Johtoryhmä, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kansliapäällikkö, kokoontui kymmenen kertaa. Vuonna 2000 uudistettuun tuomareiden nimittämisjärjestelmään kuuluu, että hovioikeuden lausunnon tuomarin viran hakijoista antaa lausuntovaliokunta. Siihen kuuluivat aikaisemmin presidentti, hovioikeudenlaamannit ja täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemat kaksi hovioikeudenneuvosta, mutta 1.7.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen lausuntovaliokuntaan kuuluvat vain presidentti ja hovioikeudenlaamannit. Lausuntovaliokunta käsittelee nimitysasiat kansliapäällikön esittelystä. Kertomusvuoden aikana lausuntovaliokunta kokoontui kolme kertaa ja antoi kolme lausuntoa. Vuoden 2011 loppuun mennessä lausuntovaliokunta on antanut kaiken kaikkiaan 123 lausuntoa virkanimitysasioissa. Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa tarkoitettuna viraston ja hovioikeuden henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Komitea kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. 4.2 Sisäinen valvonta Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin sekä työjärjestykseen. Hovioikeus seuraa tulosvastuullisena virastona määrärahojensa käyttöä. Lainkäyttötoiminnassaan hovioikeus pyrkii käsittelemään ja ratkaisemaan asiat lain- ja oikeudenmukaisesti, joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin. Hovioikeudessa on toiminnan kehittämiseen tähtääviä työryhmiä. Hovioikeus pyrkii myös yhdessä yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksin edistämään lainkäytön tasoa ja joutuisuutta. Oikeusministeriön ja hovioikeuden välillä käytävissä vuotuisissa tulosneuvotteluissa sovitaan tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Hovioikeuden presidentti ja hovioikeudenlaamannit seuraavat säännöllisesti tulostavoitteiden toteutumista, asioiden käsittelyn etenemistä ja käsittelyaikoja. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuusvaatimusten ja henkilökunnan vähentämisen vuoksi hovioikeudessa on välttämätöntä tarkastella jatkuvasti toiminnan laadullista tasoa, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Toimintaympäristön muutosten johdosta on tehtävä kulloinkin tarpeellisiksi todettavat muutokset työnjaossa, työmenetelmissä, ammattitai-
HOVIOIKEUS 23 don parantamisessa, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja muissa toiminnan perusasioissa. Esittelijöiden voimakas vaihtuminen urakierron johdosta ja muun henkilökunnan jo alkanut eläköityminen asettavat entistä suurempia vaatimuksia uusien työntekijöiden rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Hovioikeuden nykyinen henkilökunta joutuu ottamaan useiden vuosien ajan suuren vastuun tietojensa, taitojensa ja kokemuksensa siirtämisessä uusille työntekijöille. Hovioikeus suorittaa sille kuuluvan käräjäoikeuksien valvontatehtävän kautta käräjäoikeuksien toimivuuden ja lainkäytön laadun varmistamistehtävää. Hovioikeus on osaltaan mukana hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tuomioistuinlaitoksen käyttöön tietoja erityisesti kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on myös tuottaa mittareita, joiden avulla hovioikeuksien käyttöön jaettavat määrärahat pystyttäisiin jakamaan muutoksenhakuasteille kokonaisuutena asetettavat vaatimukset huomioon ottaen nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. 4.3 Lausunnot Hovioikeus antoi kertomusvuoden aikana seuraavat lausunnot: lausunto eduskunnan oikeusasiamiehen esityksestä hovioikeuden ratkaisun antoajankohtaa koskevan oikeudenkäymiskaaren säännöksen kehittämiseksi lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamiseksi lausunto toimikunnan mietinnöstä Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen (oikeusministeriön julkaisu, mietintöjä ja lausuntoja 17/2011) lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän laatimasta mietinnöstä Velkajärjestelyn uudistaminen (oikeusministeriön julkaisu, mietintöjä ja lausuntoja 11/2011) lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän laatimista ehdotuksista valtioneuvoston asetukseksi tuomioistuinharjoittelusta ynnä muusta lausunto eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntöön tuomioistuinten turvatarkastuksissa noudatettavista ohjeista ja käytännöistä lausunto ns. itsepesun kriminalisointia pohtineen oikeusministeriön työryhmän muistiosta lausunto työmäärän mittaamisesta. 4.4 Lainkäytön yhtenäisyystoimikunta Vuonna 2004 hovioikeuteen perustettiin lainkäytön yhtenäisyystoimikunta, jonka tehtävänä on muun muassa seurata lainsäädäntöä ja antaa suosituksia siinä havaituista ongelmakohdista lainkäytön yhtenäisyyden toteuttamiseksi. Toimikunnan kokoonpano vahvistetaan vuosittain ja kertomusvuonna siihen kuuluivat presidentti Pertti Nieminen puheenjohtajana ja jäseninä hovioikeudenneuvokset Timo Palmgren, Marja-Leena Honkanen ja Lea Nousiainen sekä sihteerinä informaatikko Teija Aalto. Kertomusvuonna lainkäytön yhtenäisyystoimikunta ko-
HOVIOIKEUS 24 koontui kolme kertaa. 4.5 Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien välinen yhteydenpito sekä käräjäoikeuksien tarkastus Käräjäoikeuksien tarkastuksen ovat suorittaneet hovioikeudenneuvos Tarja Huossa ja viskaali Teemu Närhi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sekä hovioikeudenneuvos Anne Åstedt ja viskaali Antti Ryynänen Hyvinkään käräjäoikeudessa. Tarkastusviskaalina on toiminut kummassakin tarkastuksessa viskaali Kimmo Lähtinen. Tarkastukset on toimitettu hovioikeuden työjärjestyksen mukaisesti ja ne ovat painottuneet käräjäoikeuksien eri henkilöstöryhmien kanssa käymiin keskusteluihin. Asiakirjojen tarkastusta on harjoitettu satunnaisotoksin vain vähäisessä määrin. Käräjäoikeuksien laamannien kanssa on keskusteltu erityisesti siitä, miten asioiden joutuisan käsittelyn seuranta ja valvonta on niissä järjestetty. Kaikkien henkilöstöryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on puolestaan käyty läpi toimitilojen turvallisuutta koskevia kysymyksiä. Näiden valtioneuvoston apulaisoikeuskanslerin valvontaa koskevassa kirjeessä erityisesti esille nostamien kysymysten lisäksi keskusteluissa on hovioikeuden aloitteesta nostettu esiin kysymys käräjäoikeuksien yhdistymisten vaikutuksista henkilöstöön ja työtehtäviin. Lisäksi on seurattu hovioikeuden työjärjestyksestä ilmeneviä seikkoja kuten oikeusperiaatteiden soveltamista, laintulkinnan yhdenmukaisuutta, tuomioistuinharjoittelun järjestämistä, asioiden jakautumista henkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja määräaikojen noudattamista. Kouvolan hovioikeuspiirin käräjäoikeuksiin tehdyistä tarkastuskäynneistä on laadittu erillinen kertomus. 4.6 Koulutus Hovioikeuteen perustettiin vuonna 2006 koulutustoimikunta, jonka tehtävänä on kartoittaa toivomuksia hovioikeuden järjestämästä koulutuksesta ja olla mukana sen suunnittelussa. Toimikunta järjestää hovioikeuden omissa tiloissa koulutusta muutamana päivänä vuodessa hovioikeuden henkilökunnalle ja yhteistyötahoille. Toimikunta kokoontui vuoden aikana muutaman kerran. Kertomusvuodeksi oli laadittu myös hovioikeuden koulutussuunnitelma. Lisäksi jatkettiin käytäntöä, jonka mukaan muun tahon kuin hovioikeuden järjestämään koulutukseen osallistuvalla on velvollisuus laatia lyhyt muistio koulutuksessa esille tulleista keskeisistä kysymyksistä tai vaihtoehtoisesti hän voi esitellä niitä suullisesti hovioikeuden sisäisessä koulutus- tai tiedotustilaisuudessa. Hovioikeus järjesti kertomusvuoden aikana seuraavat tilaisuudet: 4.1.2011 Hovioikeuspiirin laamannien kokous 4.2.2011 Jatkokäsittelylupakoulutus 18.3.2011 Pääkäsittelyn toimittamisvelvollisuus Euroopan ihmisoikeustuomiois-
HOVIOIKEUS 25 tuimen käytännön valossa / Antti Tapanila 22.8.2011 Laajojen asioiden valmistelua ja käsittelyä koskeva keskustelutilaisuus 23.8.2011 Auskultanttipäivä 3.10.2011 Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden sovittelu tuomioistuimessa / Anna-Kaisa Aaltonen, Petri Honka, Tea Ståhlberg 28.10.2011 Keskustelutilaisuus valvontarangaistuksesta 17. - 18.11.2011 Hovioikeudenlaamannien kokous 2.12.2011 Syyteoikeuden järjestely, syytesidonnaisuus ja syytteen muuttaminen / Mikko Vuorenpää Lisäksi hovioikeudessa oli mahdollisuus osallistua videoyhteyden kautta muutamaan muualla järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Hovioikeus teki koulutus- ja virkistysmatkan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Päivi Hirvelä esitteli tuomioistuimen toimintaa.
HOVIOIKEUS 26 4.7 Kirjasto Henkilökunnan käytössä on oikeudellinen virastokirjasto. Kirjasto on tarkoitettu ensi sijassa hovioikeuden oman henkilökunnan käyttöön, mutta kaukolainoja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille tuomioistuimille. Hovioikeuteen saapui vuonna 2011 noin 160 uutta monografiaa tai muuta hankintanumerolla merkittyä julkaisua. Lisäksi kirjastoon on tullut sarjajulkaisuja ja lehtiä. Hovioikeudella on kirjasto-ohjelmana Lotus Notes -ympäristöön tehty kirjastosovellus Justiina. Vuoden päättyessä sen kirjastotietokannassa oli yli 18 000 dokumenttia. Hovioikeuden kirjaston uutuusluettelo lähetetään sitä toivoneille hovioikeuspiirin käräjäoikeuksille. 4.8 Tiedotus Sisäinen tiedotus Kertomusvuonna pidettiin koko henkilökunnalle muutama tiedotus- ja kahvitilaisuus, joissa kerrottiin ajankohtaisista asioista. Eri henkilöstöryhmillä oli lisäksi keskustelutilaisuuksia presidentin ja kansliapäällikön kanssa. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään paljolti hovioikeuden sähköistä ilmoitustaulua sekä sähköpostia. Ulkoinen tiedotus Viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetun asetuksen 8 b :ssä (380/2002) tarkoitetussa viestintäsuunnitelmassa määritellään ne perusteet, joiden mukaisesti hovioikeus toteuttaa sille laissa säädettyä viestintätehtävää. Viestintäsuunnitelman painopiste on hovioikeuden ulkoisessa viestinnässä. Viestintäsuunnitelma on muun muassa hovioikeuden kotisivuilla. Hovioikeus julkaisi kertomusvuonna yhdeksän Finlex-ratkaisua. Hovioikeuden kirjaamo on tiedottanut hovioikeudessa vireillä olevista asioista ja hovioikeuden antamista yksittäisistä ratkaisuista silloin, kun tiedotusvälineet ovat niitä pyytäneet. Lisäksi kansliapäällikkö on kysyttäessä tiedottanut asioista. Internetissä (www.oikeus.fi/ho/kouvola) olevia hovioikeuden kotisivuja päivitettiin tarpeellisilta osin kuluneen vuoden aikana.
HOVIOIKEUS 27 4.9 Työterveyshuolto ja työsuojelu Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollossa on tehty työhöntulotarkastukset ja ikäryhmittäiset terveystarkastukset kuten aikaisempinakin vuosina. Työfysioterapeutti Kirsi Ravi on käynyt hovioikeudessa tarkastamassa työntekijöiden työpisteiden ergonomiaa. Lisäksi on hankittu uusia työtuoleja ja muutama on saanut tarvitsemansa näyttöpäätelasit. Hovioikeuteen on hankittu myös lisää kirkasvalolamppuja. Niiden käyttö on antanut virkeyttä ja energiaa ja lisännyt työssä jaksamista vuoden pimeimpänä aikana. Työterveyshoitaja Merja Hangasluoma järjesti useita virastojen yhteisiä ensiapukursseja vuoden mittaan. Hovioikeudesta kursseille osallistui yksi henkilö. Hovioikeus tarjosi halukkaille myös ilmaisen influenssarokotuksen. Henkiseen työhyvinvointiin - erityisesti sen ylläpitoon ja parantamiseen - on kiinnitetty paljon huomiota. Edessä oleva mahdollinen organisaatiomuutos ja sen mukanaan tuoma epävarmuus omasta työpaikasta vaikuttaa väistämättä henkiseen hyvinvointiin. Avoimella tiedottamisella ehkäistään osaltaan epävarmuuden tunnetta. Lisäksi on kiinnitetty huomiota myös oman työn arvostuksen tunteen lisäämiseen. Työyhteisön hierarkian tunne on myös yksi tekijä, joka voi vaikuttaa työilmapiiriin, ja siihen on kiinnitetty huomiota. Vuoden aikana on laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päivitetty tasa-arvosuunnitelmaa, epäasiallisen häirinnän toimintaohjetta ja työsuojelun toimintaohjetta vuosille 2010-2014. 4.10 Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Hovioikeuden Tyky-ryhmään kuului vuonna 2011 viisi jäsentä ja se kokoontui kertomusvuonna muutaman kerran. Työkyvyn ylläpitoon tähtäävien tavoitteiden mukaisesti hovioikeudessa järjestettiin koko henkilökunnalle tarkoitettua taukoliikuntaa keppijumpan muodossa kerran tai kahdesti viikossa. Henkilökunnan yhteisen liikunnan harrastamista tuettiin jatkamalla edelleen sopimusta Valkealan Mailapelihallin kanssa viikoittaisesta sählypelivuorosta. Lisäksi hovioikeus tarjosi mahdollisuuden ostaa 40 kappaletta viiden euron arvoisia viraston pääosin kustantamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Helmikuussa vietettiin laskiaisriehaa retkiluistelun parissa. Toukokuussa oli mahdollisuus osallistua Kouvolan Puolimaratonille sekä Naisten kympille hovioikeuden joukkueessa. Lisäksi hovioikeus tarjosi keväällä kolme Zumba-tuntia henkilöstölle. Kesäretkellä käytiin tutustumassa rikosmuseoon ja Vantaan vankilaan. Kesäkuussa hovioikeuden kanoottijoukkue Melakouhot oli perinteisesti mukana jokavuotisessa Suomi Meloo -tapahtumassa. Elokuussa Kouvolan hovioikeus osal-