Päätös Terhi ja Jani Ahtiaisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista.

H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Ympäristönsuojeluosasto (epävirallinen) Nro YSO/75/2009 HAM-2009-Y-154-113 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2009 ASIA Päätös Terhi ja Jani Ahtiaisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Terhi ja Jani Ahtiainen Anttilantie 276 B, 16260 Hietana Puh.nro: 040 5861186 Y-tunnus: 2119984-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa tulee olemaan eläinpaikat yhteensä 110 lypsylehmälle, 57 hieholle ja 29 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Iitin ja Lapinjärven kunnissa sijaitsevat etälantavarastot eivät kuulu tässä käsiteltävään toimintakokonaisuuteen. Eläinsuojat sijaitsevat Artjärven kunnan Hietanan kylässä tilalla Väinölä, kiinteistörekisteritunnus 015-402-7-7. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa 28.4.2009. suoritemaksu 1 570 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PL 29, 15141 Lahti www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland www.miljo.fi/ham

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 5,1 hehtaarin alalle ja lannan luovutussopimuksia 39,9 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee metsärinteessä peltoaukean laidalla. Peltoaukean keskellä virtaa Kurpanoja. Lähimmät naapurikiinteistöjen asuin tai lomarakennukset sijaitsevat peltoaukean reunoilla, lähin rakennus, joka on tyhjillään, noin 320 metrin päässä ja seuraavat 600-700 metrin etäisyydellä. Kilometrin säteellä tilakeskuksesta on yksi toimiva sikala ja kahden kilometrin säteellä viisi toimivaa karjatilaa. Tilakeskus sijaitsee Taasianjoen vesistöalueelle (15) kuuluvan Finnbackbäckenin valuma-alueella (15.006). Kurpanojaan on uudesta eläinsuojasta ja lietesäiliöstä matkaa noin 200 m. Eläinsuojat tai lantavarastot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Riihimäen I-luokan pohjavesialue (0140752) sijaitsee tilakeskuksesta viisi kilometriä etelään. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Uuteen pihattonavettaan tulee eläinpaikat 110 lypsylehmälle ja 4 juottovasikalle. Lannankäsittelyjärjestelmänä on lietelanta ja ilmanvaihto tapahtuu luonnollisesti verhoseinien kautta. Pihattoon tulee lypsyasema. Ruokinta appeella tapahtuu pihaton ulkopuolelle sijoitettaviin ruokintakouruihin. Sosiaalitilojen ja maitohuoneen lämmitys tulee toimimaan joko hakkeella tai pelleteillä ja juottovasikkaosastoa tullaan lämmittämään tarvittaessa sähköllä. Nykyinen navetta, jossa on tällä hetkellä eläinpaikat 32 lypsylehmälle, 8 hieholle ja 16 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle, muutetaan nuorkarjakasvattamoksi, jonne tulee eläinpaikat yhteensä 82 eläimelle. Yli vuoden ikäiset hiehot, yhteensä 32 kpl, sijoitetaan nykyisille parsipaikoille ja alle vuoden ikäisille naudoille tulee kestokuivikepohjaiset ryhmäkarsinat. Kestokuivikepohjan pinta-ala on 100 m 2 ja kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Vasikoiden ruokinta tapahtuu ruokintapöydältä, jonka edessä on ritiläpalkit. Vanhan navetan ja uuden pihaton väliin rakennetaan apevarasto ja tuorerehulle lisää kattamatonta laakasiilotilavuutta. Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on kattamaton, pohjapinta-alaltaan 200 m 2 :n betonirakenteinen kuivalantala, jonka nykyinen seinämäkorkeus on noin 0,50 ja ajoluiskan korkeus 0,50 m. Lantalan seinämäkorkeutta tullaan nostamaan vähintään

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 3 metriin laajennuksen yhteydessä, jolloin lantalan varastotilavuus on 400 m 3. Lantalassa on asianmukainen kuormauslaatta. Lantalan yhteydessä on 60 m 3 katettua virtsasäiliötilavuutta ja lisäksi toiminnanharjoittajalla on tällä hetkellä vuokralla lietesäiliötilavuutta 600 m 3. Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennetaan varastotilavuudeltaan 1 600 m 3 : n betonielementtirakenteinen kattamaton lietesäiliö. Lisäksi rakennetaan Lapinjärven kuntaan uusi tilavuudeltaan 600 m 3 :n kattamaton etälantala sekä Iitin kuntaan 1 600 m 3 :n kattamaton lietesäiliö. Uudet etälantavarastot on mitoitettu vastaamaan niiden ympärillä olevaa levitysalaa. Vuokrasäiliöstä luovutaan uusien lietesäiliöiden valmistuttua. Kestokuivikepohjien, jotka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa joko suoraan peltoon tai lantalaan, varastotilavuudeksi voidaan laskea noin 40 m 3. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna lietelannan ja virtsan varastotilavuutta tarvitaan ilman laidunnusta vähintään 2 784 m 3. Lisäksi on otettava huomioon lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet 200 m 3 sekä sadevedet 240-320 m 3. Kuivalannan varastotilavuutta tarvitaan vähintään 763 m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 117,78 ha, josta omaa on 72,78 ha, vuokrapeltoa 5,10 ha ja sopimuspeltoa 39,90 ha. Lietelanta levitetään letkulevityskalustolla ja kuivalanta tarkkuuslevittimellä nitraattiasetuksen sallimina aikoina. Laidunnus ja jaloittelu Hiehoja, noin 30-40 eläintä, laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä tilakeskuksen vieressä 3 ha. Eläimet ovat yöt laitumella. Laitumilla on kiertävä ruokintahäkki tarpeen mukaan ja juomavesi johdetaan juottoastioihin painevesiletkulla. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin. Säilörehu Esikuivattua säilörehua tehdään kattamattomiin laakasiiloihin 1 909 t. Puristenesteet ja sadevedet johdetaan keräilykaivon kautta edelleen lietesäiliöön. Aperehukomponenteille rakennetaan uusi varasto. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on kaksi tuotantotoimintaan liittyvää polttoainesäiliötä, tilavuudeltaan 2 000 ja 3 000 litraa. Säiliöt on varustettu lapon estolaitteella ja ne tullaan sijoittamaan merikonttiin, joka toimii samalla suoja-altaana. Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa, säilytetään tynnyrissä konehallin asfalttilattialla. Viljelyssä käytettävät torjunta-aineet toimitetaan suoraan urakoitsijalle, joten niitä ei säilytetä tilalla. Tuorerehun säilöntään käytettävät aineet säilytetään omissa pakkauksissaan kylmässä katoksessa, jossa on betonilattia. Maitohuoneessa ja navetassa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta porakaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Uudessa pihatossa on verhoseiniin perustuva luonnollinen ilmanvaihto. Lanta ja virtsa varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä ja vesitiiviissä lantaloissa. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja katetaan kelluvalla turvekatteella. Kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Itse eläinsuojan aiheuttamaa haju- ja kärpäshaittaa vähennetään käyttämällä turvetta kuivikkeena. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien, hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrää. Lannan varastoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa vähennetään käyttämällä lietesäiliöissä kelluvaa turvekatetta ja täyttämällä kaikki säiliöt alta päin. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen silloin, kun ei levitetä kasvustoon. Suuri osa lannasta ajetaan talviaikana levityspeltojen läheisyydessä sijaitseviin etälantavarastoihin, mikä nopeuttaa varsinaista lannanlevitystä ja vähentää näin myös levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja säilörehu varastoidaan vesitiiviissä varastoissa. Maitohuone- ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja wc-vedet erilliseen umpisäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua aiheutuu lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä lähinnä omalla kalustolla tapahtuva liikenne kasvaa lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Osa lannasta ajetaan etälantavarastoihin lannan levityskauden ulkopuolella. Maitoauto käy joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto kerran kuukaudessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä/vuosi Käsittelytapa, toimituspaikka Kuolleet eläimet 0-4 eläintä destruktiolaitos, Honkajoki Muovit 0,4 t energiakeräys tai kaatopaikka Jäteöljy 200 l ongelmajätteen keräys Muut ongelmajätteet - ongelmajätteen keräys Pilaantunut rehu Pilaantunut maito 4,0 t - varastointi lantalassa, levitys pellolle lietesäiliö Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa tai lantalan laatalla pressulla peitettynä.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan laajentaminen lisää lähinnä omalla kalustolla tapahtuvaa lannan ja rehun kuljetusta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ja lantalat tarkastetaan silmämääräiset jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa säiliön salaojat suljetaan ja lietettä siirretään toiseen säiliöön niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan lantalassa tai asianmukaisesti tehdyssä patterissa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Polttoainesäiliöt sijoitetaan katokselliseen suoja-altaaseen ja ne tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Onnettomuustilanteissa toimitaan palo- ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Sähkökatkoksiin varaudutaan aggregaatilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty. Hämeen ympäristökeskus on 8.5. 8.6.2009 kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Artjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Orimattilan Aluelehdessä 13.5.2009. Hakemuksesta on 5.5.2009 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta ei ole kuulutettu Iitin ja Lapinjärven kunnissa, koska em. kunnissa sijaitsevat etälantavarastot eivät kuulu nyt käsiteltävään toimintakokonaisuuteen. Etälantavarastoille tulee hakea asianmukaiset luvat sijaintikunnissaan. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 29.5.2009 suoritettu tarkastus, josta laadittu erillinen muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 5.5.2009 päivätyillä kirjeillä lausunnot Artjärven kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 6 Artjärven kunnanhallitus esittää 1.6.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lupa eläinsuojan laajentamiselle voidaan myöntää normaalein eläinsuojan lupamääräyksin, joissa huomioidaan mm. riittävä lantatilavuus, lietesäiliöiden vesitiiveys, lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala sekä jätevesien, kuolleiden eläinten ja jätteiden asianmukainen käsittely. Lupamääräyksillä tulee siis varmistaa, että tilalla on riittävät lannan varastointitilat ja riittävästi lannan levitysalaa. - Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 annettuja määräyksiä. Lannan varastointi ja käsittely eivät saa aiheuttaa vaaraa talousvedelle tai vesistölle. - Lupamääräyksissä tulisi antaa ohjeet umpisäiliöön johdettavien wc-vesien käsittelystä. - Eläinsuojan laajennuksen ja uusien lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä niin, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. - Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojasta matkaa noin 600 m. Koska asuinkiinteistö sijaitsee näin lähellä asutusta, lantavarastot tulee kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. - Kunnanhallitus katsoo, että kunnan kokonaisedun, kyseisen alueen ja lähiympäristön nykyisen ja tulevan käyttötarkoituksen sekä nykyisten kaavamääräysten näkökulmasta ko. ympäristölupa voidaan myöntää edellä esitetyt seikat huomioiden. Artjärven tekninen lautakunta esittää 2.6.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lupa eläinsuojan laajentamiselle voidaan myöntää normaalein eläinsuojan lupamääräyksin, joissa huomioidaan mm. riittävä lantatilavuus, lietesäiliöiden vesitiiveys, lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala sekä jätevesien, kuolleiden eläinten ja jätteiden asianmukainen käsittely. Lupamääräyksillä tulee siis varmistaa, että tilalla on riittävät lannan varastointitilat ja riittävästi lannan levitysalaa. - Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 annettuja määräyksiä. Lannan varastointi ja käsittely eivät saa aiheuttaa vaaraa talousvedelle tai vesistölle. - Lupamääräyksissä tulisi antaa ohjeet umpisäiliöön johdettavien wc-vesien käsittelystä. - Eläinsuojan laajennuksen ja uusien lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä niin, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. - Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojasta matkaa noin 600 m. Koska asuinkiinteistö sijaitsee näin lähellä asutusta, lantavarastot tulee kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksen 3.6.2009 päivätyssä lausunnossa todetaan, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, eikä sen laajentamiselle ole terveydellisiä esteitä. Seuraavat seikat tulee kuitenkin huomioida laajennusta toteutettaessa: - Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Erityisesti on huomioitava, että kasvavalle eläinmäärälle on tarjota riittävä määrä hyvälaatuista juomavet-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 7 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine tä. Eläinten juomaveden saanti tulee turvata myös poikkeustilanteissa esim. kaivon saastumistapauksessa. - Laidunnettaville hiehoille tulee järjestää laitumelle riittävä suoja epäedullisia sääoloja vastaan elleivät laitumet sijaitse niin lähellä eläinsuojaa, että hiehot voidaan tarpeen vaatiessa ottaa sisälle. - Hietanan kylä ei toistaiseksi ole järjestetyn vesihuollon piirissä. Lietteen ja kuivalannan levitys tulee toteuttaa siten, että alueella sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatu ei vaarannu. - Rakenteellisilla ratkaisuilla tulee varata mahdollisuus tarpeen vaatiessa, esim. hengitystie- tai ulosteperäisen tartunnan yhteydessä, eristää tartunnan saaneita eläimiä ja järjestää niille erillinen hoito. - Lannan käsittelystä ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esimerkiksi suurinta hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden, sekoituksen ja levityksen, keston minimoimisella. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijalle on 12.6.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastine hakemuksesta esitetyistä lausunnoista. Hakija ilmoitti, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Terhi ja Jani Ahtiaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Eläinmäärät 1. Tilalla Väinölä, kiinteistörekisteritunnus 015-402-7-7, sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 110 lypsylehmää, 57 hiehoa ja 29 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 )

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 8 Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Kotieläinsuojien ympäristölupia myönnettäessä ja myönnettyjä ympäristölupia valvottaessa käytetään lannan sisältämään fosforimäärään perustuvia eri eläimet yhteismitallistavia eläinyksikkökertoimia. Kertoimien avulla voidaan arvioida toiminnan luvanmukaisuutta tilanteissa, joissa toiminnan kestäessä tilalla olevien eläinten lajit, ikärakenne ja lukumäärät vaihtelevat. Kertoimet perustuvat ympäristöministeriön 19.6.2001 antamaan ehdotukseen kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkiyttämiseksi. Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä kuivalannalle, kun virtsa imeytetään kuivikkeeseen, vähintään 15 m 3 / hieho ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta tai kun virtsaa ei imeytetä kuivikkeeseen, kuivalannalle 9 m 3 ja virtsalle 4 m 3 /hieho tai lihanauta. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala-m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. Iitin ja Lapinjärven kuntiin rakennettaville etälantavarastoille on haettava asianmukaiset luvat sijaintikunnissaan ja kopiot em. luvista ja ilmoitus lantavarastojen käyttöönotosta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen. Eläinsuojan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön ja peruskorjattavan lantalan lopulliset pääpiirustukset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus sekä kuivalantalatilavuuteen kestokuivikepohjat soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Koska etälantavarastot eivät kuulu nyt käsiteltävään toimintakokonaisuuteen, mutta ne ovat tarpeen vähimmäislantavarastotilavuuden täyttymiseksi, tiedot ko. varastoja koskevista luvista ja varastojen käyttöönotosta on vaadittu toimitettavaksi lannan varastoinnin lainmukaisuuden varmistamiseksi. Koska ha-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 9 kemuksessa ei ole esitetty lantavarastoista tarkkoja suunnitelmia, suunnitelmat on vaadittu toimitettavaksi lannan varastoinnin luvanmukaisuuden ja rakenteiden asianmukaisuuden varmistamiseksi. 3. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lanta- ja virtsavarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Eläinsuojan wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä lietesäiliöön. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 5. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Uudet rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja vesiin. Ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Siilojen ja puristenestekaivojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Uusien rehusiilojen lopulliset pääpiirustukset ja selvitys puriste- ja sadevesien keräilystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Ulkopuo-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 10 lisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten säilörehuvarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty rehusiilojen yksityikohtaisia suunnitelmia, joten piirustukset ja selvitys on vaadittu toimitettavaksi rakenteiden asianmukaisuuden varmistamiseksi. Tarkkailu- ja olemassa olevien rakenteiden kunnon selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Uuden eläinsuojan ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan sekä lanta- ja virtsavarastojen salaojavesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Uuden lietesäiliön salaojat on varustettava sulkumekanismein. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä ja salaojien sulkumekanismeilla voidaan vähentää pihaalueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon ja vesiin. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärän nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristökeskukselle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan uuden kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeluonnoksen mukaan levitysalaa 103,5 ha. Hakemuksen mukaan levitysalaa on käytössä 117,78 ha, joten hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 11 8. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää syksyllä perustettavaan kasvustoon 10.9. asti, muutoin 15.8. asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. Laiduntaminen ja jaloittelutarha 9. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen myöhemmin mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee toteuttaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan sonnan ja mahdollisen kuivikkeen käsittelystä ja varastoinnista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Jaloittelutarhasta ei hakemuksessa ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia, joten suunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 10. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta- tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma- ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 12 Hajuhaittojen vähentäminen 11. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä tulee huolehtia. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojien ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliön täyttämisellä alta päin sekä sen kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mu-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 13 kaan kaikki nautojen raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää em. säädöksiä valvova viranomainen. Eläinraatojen varastointitilat tulee tarvittaessa hyväksyttää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 854/2005 mukaisella valvontaviranomaisella. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin.(ysl 43, 45, JäteL 4, 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 14 Toiminnan raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maa-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 15 peränsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai muulle erityisalueelle. Eläinsuojat sijaitsevat seudulla, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Laajennuksen jälkeistä eläinyksikkömäärää vastaavan, tilakeskuksen ulkopuolelle rakennettavan uuden nautaeläinyksikön vähimmäisetäisyyden häiriintyvästä kohteesta tulisi em. ohjekirjeen mukaan olla noin 290 m. Koska kyseessä on nauta-

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 16 karjan kasvatustoiminnan laajennus nykyisen tilakeskuksen alueella ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen on eläinsuojasta matkaa 600-700 m, Hämeen ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös lannan levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.7.2019 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 17 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Terhi ja Jani Ahtiainen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Artjärven kunta, kunnanhallitus Artjärven kunta, tekninen lautakunta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kunnanviraston kiinniolon johdosta Artjärven kunnankirjaston ilmoitustaululla Orimattilan Aluelehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 040 8422690 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy 27.7.2009. Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristönsuojeluosasto 25.6.2009 HAM-2009-Y-154-113 18 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: 020 490 103; asiakaspalvelu 020 690 163; faksi 020 490 3820; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi