Suuronnettomuuksien seurausten mallintaminen

ONNETTOMUUKSIEN SEURAUSTEN ARVIOINTI 101003498-001-E0002 16.11.2016 Agnico Eagle Finland Oy Suuronnettomuuksien seurausten mallintaminen

101003498-001-E0002 1 Pöyry Finland Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan Agnico Eagle Finland Oy:n ( Asiakas ) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-001-E0002 1 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Agnico Eagle Finland Oy Otsikko Suuronnettomuuksien seurausten mallintaminen Projekti 101003498-001 Vaihe Lopullinen Työnumero 101003498-001-E0002 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Agnico Eagle Finland Oy Pöyry Finland Oy Vastaava yksikkö Industry Business Group, Northern Europe (IBG NE) Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm 16.11.2016 Laatija/asema Simo Tenitz / Prosessi-insinööri Tarkistuspvm 16.11.2016 Tarkistanut/asema Outi Tuovinen / Johtava suunnittelija Hyväksymispvm 16.11.2016 Hyväksyjä/asema Jani Rautkoski / Kotkan toimiston päällikkö Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-E0002 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN KUVAUS... 2 3 ONNETTOMUUSVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA SEURAUSTEN ARVIOINTI 2 3.1 Tavoite... 2 3.2 Rajaukset... 2 4 VAARATILANTEIDEN VAIKUTUSTEN LUOKITTELU... 3 4.1 Terveysvaikutukset... 3 5 ILMASTO-OLOSUHTEET... 3 6 MALLINNETTAVAT SKENAARIOT... 4 6.1 Typpidioksidi... 4 6.2 Syaanivety... 5 6.3 Palokaasut... 5 7 TULOKSET... 5 7.1 Typpihappovuoto... 5 7.2 Natriumsyanidin ja typpihapon reaktio... 7 7.3 Kemikaalivaraston palo... 8 8 TULOSTEN TARKASTELU... 9 8.1 Typpihappovuoto... 9 8.2 Natriumsyanidin ja typpihapon reaktio... 10 8.3 Kemikaalivaraston palo... 10 Liitteet I. Seurausmallinnuskartat Copyright Pöyry Finland Oy

1 JOHDANTO Copyright Pöyry Finland Oy 101003498-E0002 Selvityksen tavoitteena oli arvioida Agnico-Eagle Finlandin Kittilän kultakaivoksen vaaratilanteita ja niiden seurauksia ympäröivään asutukseen. Tässä tapauksessa tarkastelu rajoitettiin kaasumaisten päästöjen terveysvaikutuksiin, sillä tehdasalueen välittömässä läheisyydessä ei ole muuta toimintaa ja siten vaikutuksiltaan suhteellisen lyhyelle alueelle vaikuttava räjähdysten aiheuttama painevaikutus ja tulipalojen lämpösäteily ei voi ulottua tehdasalueen ulkopuolelle. Selvityksen lähtökohtana on laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 sekä lain muutos 358/2015), asetukset vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (VNA 685/2015) ja turvallisuusvaatimuksista (VNA 856/2012 sekä asetuksen muutos VNA 686/2015) sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin julkaisema ohje Tuotantolaitosten sijoittaminen 1. 2 KOHTEEN KUVAUS Tutkittavana kohteena on Kittilän kultakaivos ja sen yhteydessä oleva rikastamo, jossa louhittu malmi rikastetaan alkuainekullaksi. Rikastamolla käsitellään monia kemikaaleja, kuten typpihappoa, natriumsyanidia ja erilaisia vaahdotuskemikaaleja. Tehdasalue sijaitsee n. 40 kilometrin päässä Kittilän keskustasta ja lähimmät asutuskeskittymät ovat Kiistalan ja Lintulan kylät 3-4 kilometrin säteellä. Kaivoksen ulkopuolella yhden kilometrin säteellä sijaitsee myös muutamia maatiloja. 3 ONNETTOMUUSVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA SEURAUSTEN ARVIOINTI 3.1 Tavoite 3.2 Rajaukset Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne tehtaan onnettomuustilanteet, joilla voi tapahtuessaan olla vaikutuksia laitosalueen ulkopuolelle. Tunnistetuista skenaarioista valittiin tarkemmin mallinnettavaksi ne onnettomuudet, joilla on todennäköisimmin vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Skenaarioiden tunnistamisessa haastateltiin kaivoksen henkilökuntaa. Onnettomuusvaarojen tunnistamisen yhteydessä keskityttiin vakavimpiin onnettomuuksiin, joilla voi mahdollisesti olla vaikutuksia tehtaan ulkopuolelle. Tukesoppaan Tuotantolaitosten sijoittaminen mukaisesti sijoitusta tarkastellaan todennäköisimmän onnettomuusvaaran näkökulmasta. - Lämpösäteily - Paineaalto - Terveysvaara - Ympäristövaara Kuten johdannossa mainittiin, lämpösäteilyä ja paineaaltoa ei tässä tapauksessa otettu tarkasteluun, sillä niiden vaikutukset eivät voi ulottua merkittävissä määrin 1 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Tuotantolaitosten sijoittaminen, 2015. 2

101003498-E0002 teollisuusalueen ulkopuolisiin kohteisiin. Lisäksi laitoksen ympäristövaaroja ei tarkasteltu tämän selvityksen yhteydessä. 4 VAARATILANTEIDEN VAIKUTUSTEN LUOKITTELU 4.1 Terveysvaikutukset Kaasujen leviämisen mallinnuksissa käytettiin AEGL- ja IDHL raja-arvoja. AEGL-arvo (Acute Exposure Guideline Levels, American Environmental Protection Agency) on määritelty viidelle altistumisajan jaksolle: 10 minuutin, 30 minuutin, yhden tunnin, neljän tunnin ja kahdeksan tunnin altistumiselle. Tukes on ohjeistanut käyttämään terveysvaaran lähtökohtana arvoa AEGL-3 ja herkille kohteille (esim. hoitolaitokset, koulut ja kohteet, joissa voi olla kerralla suuria ihmismääriä) arvoa AEGL-2, joista molemmat määritetään 10 minuutin ja 30 minuutin altistumisen ajalle. AEGL-arvo on pitoisuus, jonka yläpuolella väestölle, kemikaalin vaikutukselle herkät yksilöt mukaan luettuina voi aiheutua alla olevassa taulukossa esitettyjä seurauksia (Taulukko 1). Taulukko 1. AEGL-arvojen vaikutukset. 3 AEGL-1 Huomattavaa epämukavuutta, ärsytysoireita tai tiettyjä oireettomia, ei aistinvaraisia vaikutuksia. Nämä vaikutukset kuitenkin lakkaavat altistumisen loppuessa, eivät ole palautumattomia eivätkä aiheuta vammoja. AEGL-2 Palautumattomia tai muita vakavia, pitkäkestoisia haitallisia terveysvaikutuksia tai heikentynyt kyky pelastautua. AEGL-3 Hengenvaarallisia vaikutuksia tai kuolema. Onnettomuuksissa syntyvien kaasujen leviämistä tarkastellaan käyttäen Lakes Environmentalin Slab View -mallinnusohjelmaa. Mallinnusohjelmaan syötetään tiedot lasketuista päästöjakeista ja ohjelma tulostaa päästöjakeiden haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien ylitykset mallinnettavalla alueella. Mallinnettaessa ohjelmaan syötetään tiedot ympäröivistä olosuhteista, päästön vapautumisesta, päästömäärästä, mallinnettavista jakeista ja karttatiedot alueesta. Savukaasujakeiden saannot perustuvat kirjallisuustietoihin. Kaasumaisten komponenttien ainearvot simuloitiin Aspen plus -simulointiohjelman termodynaamista mallia käyttäen. 5 ILMASTO-OLOSUHTEET Ilmatieteen laitoksen lähin mittauspiste, josta on saatavilla pitkäaikaisdataa, sijaitsee Sodankylässä, Lapin ilmatieteellisellä tutkimuskeskuksella. Ilmatieteen laitoksen tuuliolosuhteiden aineiston pohjalta piirretty tuuliruusu on esitetty kuvassa 1. Tuuliruusun mukaan vallitseva tuulensuunta käy etelästä (180 ) kyseisen havaintojakson aikana. Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-E0002 4 Länsi Luode Pohjoinen 20 15 10 5 0 Koilinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuva 1. Sodankylän Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen mittauspisteen tuuliruusu. Tuulen nopeudeksi valittiin Tukesin määrittämät sääolosuhteet. Mallinnukset suoritettiin tuulen nopeuksilla 3 m/s ja 5 m/s siten, että säätilaksi valittiin stabiilisuusluokitukseksi stabiili (F) ja neutraali (D), kyseisille tuulennopeuksille edellä mainitussa järjestyksessä. Tuulen nopeuden mittauskorkeutena käytettiin Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen tuulen mittauskorkeutta (22 metriä). Kesälämpötilassa lämpöhäviäminen on voimakkainta, sekä päästön vapautuminen nopeinta, joten leviämismallinnuksen yhteydessä ympäröivän ilman lämpötilaksi oletettiin lämpötila 25 C ja suhteelliseksi ilman kosteudeksi valittiin 70 %. 6 MALLINNETTAVAT SKENAARIOT Tutkittaviksi valittiin seuraavat kolme skenaariota: 1. typen oksidien (lähinnä typpidioksidi) muodostuminen typpihappovuodon, ja siitä aiheutuvan kemiallisen reaktion johdosta, 2. syaanivedyn muodostuminen natriumsyanidin kuljetuksessa tapahtuvan onnettomuuden seurauksena, 3. kemikaalivaraston tulipalon aiheuttamat savukaasut. Tutkittavien aineiden AEGL-rajat ja ominaisuudet on esitetty alla. Mallinnustulokset on suoritettu kahden metrin tarkastelukorkeudelle huomioiden ihmisten hengityskorkeus. 6.1 Typpidioksidi Typpidioksidi on myrkyllinen, punaruskea kaasu, jolla on vahva pistävä haju. Sen AEGL-arvot ovat 2 : - AEGL 2: 20 ppm / 10 min; 15 ppm / 30 min - AEGL 3: 34 ppm / 10 min; 25 ppm / 30 min 2 U.S.EPA, Acute Exposure Guideline Levels (AEGLs) for Nitrogen Dioxide Copyright Pöyry Finland Oy

6.2 Syaanivety 6.3 Palokaasut 101003498-E0002 Syaanivety on erittäin myrkyllinen, karvasmantelille tuoksuva kaasu. Sen hajukynnys on erittäin alhainen, 0,2 5 ppm. Haju ei varoita terveysvaarasta. Syaanivedyn AEGLarvot ovat: - AEGL 2: 17 ppm / 10 min; 10 ppm / 30 min - AEGL 3: 27 ppm / 10 min; 21 ppm / 30 min Hiilidioksidille (CO 2 ) ei löydy AEGL-raja-arvoja, ei myöskään ERPG-arvoja, joten se mallinnettiin OVA-ohjeistuksessa olevan raja-arvon mukaisesti IDLH-arvolla 3 : - IDLH-arvo: 40 000 ppm / 30 min Hiilimonoksidin (CO) AEGL arvot ovat seuraavat 4 : - AEGL 2: 420 ppm / 10 min; 150 ppm / 30 min - AEGL 3: 1700 ppm / 10 min; 600 ppm / 30 min Typpidioksidin (NO 2 ) AEGL arvot ovat seuraavat: - AEGL 2: 20 ppm / 10 min; 15 ppm / 30 min - AEGL 3: 34 ppm / 10 min; 25 ppm / 30 min VOC-kaasut mallinnettiin olettamalla ne bentseeniksi. Bentseenin (C 6 H 6 ) AEGL rajaarvot ovat bentseenille seuraavat 5 : - AEGL 2: 2000 ppm / 10 min; 1100 ppm / 30 min - AEGL 3: 9700 ppm / 10 min; 5600 ppm / 30 min Viimeisenä jakeena mallinnettiin karbonyylit olettaen ne formaldehydiksi (CH 2 O). AEGL raja-arvot ovat formaldehydille seuraavat 6 : 7 TULOKSET 7.1 Typpihappovuoto - AEGL 2: 14 ppm / 10 min; 14 ppm / 30 min - AEGL 3: 100 ppm / 10 min; 70 ppm / 30 min Selvityksessä vuototilanteeksi valittiin Tukes-ohjeen mukaan skenaario, joka aiheuttaa suurimman vuodon. Tarkasteltavaksi vuototilanteeksi valittiin skenaario, jossa säiliöauton purun yhteydessä tapahtuu letkurikko ja yksi säiliöauton lohkollinen typpihappoa pääsee valumaan maahan. Koska tämä ei yksistään vielä aiheuta suurta typen oksidien päästöä, oletetaan että valuma alueella on rautarakenteita, joiden kanssa happo reagoi. Laskennassa on tehty seuraavat oletukset: - Typpihappoa vuotaa säiliöauton pumppaamana 60 m 3 /h. 5 3 OVA-Ohje hiilidioksidi: http://www.ttl.fi/ova/hiilidioksidi.html. 4 OVA-Ohje hiilimonoksidi: http://www.ttl.fi/ova/hiilmono.html. 5 OVA-Ohje bentseeni: http://www.ttl.fi/ova/bentseen.html. 6 OVA-Ohje formaldehydi: http://www.ttl.fi/ova/formalde.html. Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-E0002 - Typpihappo ja rauta reagoivat yhtälön Fe(s) + 4HNO 3 (aq) Fe(NO 3 ) 3 (aq) + NO(g) + 2H 2 O(l) mukaisesti ja reaktion nopeus on riippuvainen vain typpihapon konsentraatiosta ja reaktio on ensimmäistä kertalukua. Tämän reaktion reaktionopeusvakio on 0,0001 1/s 7. - Muodostunut typpioksidi reagoi edelleen ilman hapen kanssa typpidioksidiksi yhtälön 2NO(g) + O 2 (g) 2NO 2 (g) mukaisesti. Hapen konsentraation ilmassa voidaan olettaa pysyvän vakiona, joten reaktio on toista kertalukua. Tämän reaktion reaktionopeusvakio on 0,007 m 6 /mol 2 s josta saadaan hapen konsentraatiolla kertomalla 0,067 m 3 /mols. - Kaasufaasin reaktiot oletetaan tapahtuvan kymmenenkertaisessa tilavuudessa nestefaasin reaktioihin nähden. - Kaasujen leviämisestä johtuvaa laimenemista ja siitä johtuvaa reaktion hidastumista ei oteta huomioon. - Kaasujen diffuusionopeutta nestefaasista ilmaan ei oteta huomioon, sillä diffuusion voidaan olettaa tapahtuvan nopeammin tai yhtä nopeasti kuin kaasujen muodostumisen. - Kaikki valunut typpihappo osallistuu reaktioon ja raudan määrä oletetaan tämän tarkastelun suhteen rajattomaksi. - Mallinnuksessa käytettävä typpidioksidin muodostumisnopeus on keskiarvo koko tarkasteluajalta. Näillä oletuksilla muodostuvan typpidioksidin määrä on konservatiivinen arvio. Todellisuudessa edellä mainitut tekijät rajoittaisivat reaktiota huomattavasti. Näillä oletuksin typpidioksidin muodostumisnopeudeksi saatiin Tukesin suositteleman, kymmenen minuuttia kestävän vuodon aikana noin 69 g/s. 6 Mallinnuksista saadut vaaraetäisyydet on ilmoitettu ainekohtaisesti alla sekä karttakuvina liitteessä I: - Altistusaika 10 minuuttia ja tuulen nopeus 3 m/s, jolloin vaaraetäisyys on: - AEGL-2: 806 metriä - AEGL 3: 579 metriä - Altistusaika 10 minuuttia ja tuulen nopeus 5 m/s, jolloin vaaraetäisyys on: - AEGL-2: 169 metriä - AEGL 3: 120 metriä - Altistusaika 30 minuuttia ja tuulen nopeus 3 m/s, jolloin vaaraetäisyydet ovat: - AEGL-2: 531 metriä - AEGL 3: 358 metriä - Altistusaika 30 minuuttia ja tuulen nopeus 5 m/s, jolloin vaaraetäisyydet ovat: - AEGL-2: 99 metriä 7 Patil, D.B., Sharma, A.R., Study on the Corrosion Kinetics of Iron in Acid and Base Medium, E-Journal of Chemistry 2011, 8(S1), S458-S362. Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-E0002 7 - AEGL 3: 68 metriä 7.2 Natriumsyanidin ja typpihapon reaktio Tarkasteltavaksi tilanteeksi valittiin skenaario, jossa kiinteää natriumsyanidia kuljettava ajoneuvo törmää typpihappoa kuljettavaan säiliöautoon sillä seurauksella, että typpihappo pääsee reagoimaan natriumsyanidin kanssa. Reaktiossa vapautuu kaasumaista vetysyaania (HCN). Mallinnuksessa on tehty seuraavat oletukset: - Typpihappo ja natriumsyanidi vuotavat maahan samaan kohtaan. Natriumsyanidi liukenee tasaisesti typpihappoliuoksen koko tilavuuteen. - Typpihappo ja natriumsyanidi reagoivat yhtälön NaCN(s) + HNO 3 (aq) NaNO 3 (aq) + HCN(aq) mukaisesti. Kaikki natriumsyanidi osallistuu reaktioon. - Koska happo-emäsreaktio on voimakkaasti eksoterminen, natriumsyanidin liukeneminen nopeutuu eikä hidasta reaktion etenemistä. Typpihapon ja natriumsyanidin välinen protolyysireaktio on erittäin nopea, joten vetysyaanin muodostumisnopeuteen vaikuttaa etupäässä reagenssi-ionien diffuusionopeus, jonka reaktionopeusvakio on 5,92*10 6 m 3 /mols. - Reaktiossa muodostunut HCN haihtuu nestefaasista nopeudella, joka on suoraan verrannollinen lammikon pinta-alaan, tuulen nopeuteen neste-ilmarajapinnassa sekä kaasun höyrynpaineeseen. HCN:n haihtumisnopeudelle nestepinnasta saatiin kaksi arvoa riippuen tuulen nopeudesta: - Tuuli 3 m/s: 120 g/s - Tuuli 5 m/s: 180 g/s. Mallinnuksista saadut vaaraetäisyydet on ilmoitettu ainekohtaisesti alla sekä karttakuvina liitteessä I: - Altistusaika 10 minuuttia ja tuulen nopeus 3 m/s, jolloin vaaraetäisyys on: - AEGL-2: 88 metriä - AEGL 3: 82 metriä - Altistusaika 10 minuuttia ja tuulen nopeus 5 m/s, jolloin vaaraetäisyys on: - AEGL-2: 476 metriä - AEGL 3: 363 metriä - Altistusaika 30 minuuttia ja tuulen nopeus 3 m/s, jolloin vaaraetäisyydet ovat: - AEGL-2: 81 metriä - AEGL 3: 71 metriä - Altistusaika 30 minuuttia ja tuulen nopeus 5 m/s, jolloin vaaraetäisyydet ovat: - AEGL-2: 342 metriä - AEGL 3: 222 metriä Copyright Pöyry Finland Oy

7.3 Kemikaalivaraston palo 101003498-E0002 Tarkasteltavaksi tilanteeksi valittiin skenaario, jossa kemikaalivaraston tulipalo leviää siellä varastoitaviin kevyen polttoöljyn varastokontteihin. Muovisia kontteja on kymmenen kappaletta ja niiden jokaisen sisältämän öljyn tilavuus on yksi kuutiometri. Mallinnuksessa on tehty seuraavat oletukset: - Kaikki varastoitavaa öljy (yhteensä 10 kuutiometriä) osallistuu paloon. Muoviset kontit rikkoutuvat palossa ja niiden sisältämä öljy leviää tasaiseksi kerrokseksi varaston koko lattiapinta-alalle (756 m 2 ). Palaminen tapahtuu nesteen pinnalla nopeudella 0,045 kg/m 2 s. 8 - Koko rakennuksen palo kestää yhteensä kolmekymmentä minuuttia, jonka jälkeen se sammutetaan ja kaasujen muodostuminen pysähtyy. - Palotuotteina syntyy hiilidioksidia (CO 2 ), hiilimonoksidia (CO), typen oksideja (NO x ) sekä sekalaisia hiilivetyjä. Mallinnuksen helpottamiseksi hiilivedyt on luokiteltu VOC-kaasuihin sekä karbonyyleihin, joista VOC-kaasut on mallinnettu bentseeninä ja karbonyylit formaldehydinä. Typen oksideista vain typpidioksidin (NO 2 ) vaikutukset on huomioitu sen myrkyllisyyden takia. Palamisnopeudelle ja palamistuotteiden saannoille on saatu arvot kirjallisuudesta 9. - Noin 92 % öljyn sisältämästä hiilestä muuttuu palaessa hiilidioksidiksi ja noin 3 % hiilimonoksidiksi. - Hiukkaspäästöjä ei mallinnettu, koska hiukkaspäästöjen mallinnukseen lähtötietoina tarvittavat arvot perustuvat kokeellisiin tuloksiin, joita ei ko. aineille ollut saatavilla. Oletettavasti maalituotteiden palaessa syntyy kuitenkin myös tuhkaa sekä tahmeaa nokea. Syntyvien rikkikaasujen määrä on nykyisten polttoainevaatimusten mukaan hyvin pieni, eikä niitä ole sen takia mallinnettu. Mallinnuksissa käytetyt kaasut ja niiden saannot on ilmoitettu taulukossa 2. Taulukko 2. Savukaasujen saanto ja muodostuminen dieselöljyn palaessa. Komponentti Saanto Muodostumisnopeus (mg/kg dieselöljyä) (g/s) Hiilidioksidi (CO 2 ) 290000 98635 Hiilimonoksidi (CO) 60200 2047 Typpidioksidi (NO 2 ) 2400 81,65 Bentseeni (C 6 H 6 ) 1130 38,44 Formaldehydi (CH 2 O) 569 19,36 8 Mallinnustulosten perusteella palavan öljyn määrä on niin vähäinen, että terveydelle vaaralliset AEGl 2 ja AEGL 3 -pitoisuudet ylittyvät ainoastaan hiilimonoksidin kohdalla. Muiden aineiden kohdalla terveydelle vaaralliset vaikutukset jäävät palon välittömään läheisyyteen, jossa oleskelun estävät palon lämpösäteily sekä syntyvä savupilvi. Näistä tuotteista ei ole piirretty karttakuvia. Mallinnuksista saadut vaaraetäisyydet on ilmoitettu hiilimonoksidille alla sekä karttakuvina liitteessä I: 8 SFPE Handbook of Fire Protection Engineering, 3rd Edition, 2002, s. 3-26 9 Review of Emission Factors for Incident Fires, 2009, Environment Agency Copyright Pöyry Finland Oy

101003498-E0002 - Altistusaika 10 minuuttia ja tuulen nopeus 3 m/s, jolloin vaaraetäisyys on: - AEGL-2, 10 min: 87 metriä - AEGL 2: 30 min: 97 metriä - AEGL 3: 30 min: 83 metriä 8 TULOSTEN TARKASTELU Haihtuvien kaasujen terveysvaikutusten tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että tarkastelussa on sivuutettu monia aktiivisia turvatoimia, joiden vaikutuksesta leviämisja paloaika olisivat lyhyemmät ja vaikutukset ympäristöön olisivat todellisuudessa pienemmät. Ilmoitettuja etäisyyksiä voidaan käyttää turvallisina etäisyyksinä, joiden ulkopuolella vaarassa olevilla henkilöillä on vielä hyvät edellytykset suojautua ja toimia oikein. 9 8.1 Typpihappovuoto Typpidioksidin AEGL 2 -arvoja vastaavat pitoisuudet voivat yltää tuuliolosuhteista riippuen 806 metrin etäisyydelle vuotokohdasta (10 minuutin altistumisaika, 2 metrin mittauskorkeus, tuuli 3 m/s). Samoissa olosuhteissa AEGL 3 -arvot ylittyvät pisimmillään 579 metrin päässä. Saatujen mallinnustulosten mukaan typpidioksidin leviämisen aiheuttamat vakavat terveysvaikutukset yltävät osittain laitosalueen ulkopuolelle, jolloin vaarassa ovat laitoksen itäpuoleisen tien varrella olevat kohteet sekä kaikki laitoksella työskentelevät ihmiset. Onnettomuudesta seuraavan kaasupilven vaikutuksen alaisuuteen jää mahdollisesti onnettomuuden aiheuttavien ajoneuvojen kuskien lisäksi, sääolosuhteista ja kellonajasta riippuen, seuraava henkilömäärä: - Tuulta 3 m/s: Copyright Pöyry Finland Oy - rikastamon henkilökunta (noin 10 henkilöä) - allasalueella liikkuvat ihmiset (n. 3-6 henkilöä) - murskanmäki (noin 1-4 henkilöä) - kaivoksen sisäänkäynnillä sekä kiviautoissa olevat henkilöt - satunnaiset ohikulkijat ja muu liikenne - Tuulta 5 m/s: - rikastamon henkilökunta (noin 10 henkilöä) - murskanmäki (noin 1-4 henkilöä) - kaivoksen sisäänkäynnillä sekä kiviautoissa olevat henkilöt - satunnaiset ohikulkijat Muodostuneen typpidioksidin määrään vaikuttaa erityisesti saatavilla olevan, reaktioon osallistuvan raudan määrä. Mallinnus on toteutettu olettaen raudan määrän olevan suuri ja sen pysyvän vakiona siten, että reaktio on helposti toteutettavissa. Todellisuudessa kaikki vuotanut typpihappo ei todennäköisesti pääsisi kosketuksiin raudan kanssa, jolloin kaasujen saanto jäisi matalammaksi. Saadut mallinnustulokset ovat kuitenkin

101003498-E0002 konservatiivinen arvio onnettomuuden vaikutuksista, jolloin niitä voidaan käyttää teoreettisina maksimietäisyyksinä turvalliselle pelastautumiselle mahdollisessa onnettomuustilanteessa. 8.2 Natriumsyanidin ja typpihapon reaktio Vetysyaanin AEGL 2 -arvoja vastaavat pitoisuudet voivat yltää tuuliolosuhteista riippuen 476 metrin etäisyydelle ajoneuvojen törmäyspisteestä (10 minuutin altistumisaika, 2 metrin mittauskorkeus, tuuli 5 m/s). Samoissa olosuhteissa AEGL 3 - arvot ylittyvät pisimmillään 363 metrin päässä. Saatujen mallinnustulosten mukaan vetysyaanin leviämisen aiheuttamat vakavat terveysvaikutukset jäävät laitosalueen sisäpuolelle, mutta aiheuttavat merkittävän vaaran siellä työskenteleville ihmisille. Onnettomuudesta seuraavan kaasupilven vaikutuksen alaisuuteen jää mahdollisesti onnettomuuden aiheuttavien ajoneuvojen kuskien lisäksi, sääolosuhteista ja kellonajasta riippuen, seuraava henkilömäärä: - Tuulta 3 m/s: Copyright Pöyry Finland Oy - rikastamon henkilökunta (noin 10 henkilöä) - satunnaiset ohikulkijat - Tuulta 5 m/s: - rikastamon henkilökunta (noin 10 henkilöä) - murskanmäki (noin 1-4 henkilöä) - satunnaiset ohikulkijat Todellisuudessa onnettomuudessa muodostuvan vetysyaanin määrä on vaikeammin ennustettavissa, sillä vaikka lähtöaineiden täydellistä sekoittumista ei voida olettaa, reaktio on kiivas ja sen aiheuttama lämpötilan muutos nopeuttaa vetysyaanin haihtumista. Mikäli oletetaan, että kaikki muodostunut vetysyaani vapautuu suoraan kaasuna liukenematta ensin typpihappoliuokseen, voivat vaaraetäisyydet kasvaa jopa yli kahden kilometrin mittaisiksi. Todellisuudessa lähtöaineiden sekoittuminen on kuitenkin epätäydellistä eikä kaikki typpihappo vapaudu kerralla natriumsyanidikuljetuksen päälle, vaan vuoto voi olla pieni ja suuri osa siitä imeytyä maahan. Siksi edellä mainitut etäisyydet eivät todennäköisesti ole saavutettavissa, vaan mallinnustulokset edustavat järkevää keskiarvoa mahdollisesti tapahtuvan reaktion vaaraetäisyyksistä. 8.3 Kemikaalivaraston palo Kemikaalivaraston tulipalo aiheuttamat savukaasut nousevat voimakkaasti ylöspäin lämpenemisen seurauksena ja laimenevat nopeasti tuulen ansiosta. Mallinnusten perusteella hiilidioksidin IDLH-taso ja typpidioksidin, VOC-kaasujen sekä karbonyylien AEGL-tasot eivät ylity missään olosuhteissa muualla kuin palon välittömässä läheisyydessä. Tämän etäisyyden sisäpuolella merkittävän vaaran aiheuttavat myös tulipalon lämpösäteily sekä nokea ja tuhkaa sisältävä savupilvi. Hiilimonoksidin AEGL 2 -arvoja vastaavat pitoisuudet voivat yltää tuuliolosuhteista riippuen 87 metrin etäisyydelle palavan varastorakennuksen keskipisteestä (10 minuutin altistumisaika, 2 metrin mittauskorkeus, tuuli 3 m/s). Samoissa sääolosuhteissa AEGL 3 -arvot ylittyvät pisimmillään 97 metrin päässä (30 minuutin altistumisaika). Tämä 10

101003498-E0002 etäisyys käsittää kemikaalivarastot, mutta ei yllä tuotantolaitokseen tai laitoksen ulkopuolisiin kohteisiin. On silti huomioitava, että palossa syntyy myös savua ja pienhiukkasia, joiden muodostumista ei tässä raportissa ole tutkittu ja jotka aiheuttavat erillisen terveysriskin kulkeutuessaan kauemmaksi kuin ilmoitetut etäisyydet. Myöskään rakennuksen, pakkasmateriaalien ja muiden varastoitavien kemikaalien osuutta palossa muodostuviin kaasuihin ei ole huomioitu. Onnettomuudesta seuraavan kaasupilven vaikutuksen alaisuuteen jää kemikaalivarastoalueen henkilökunta, jonka paikalla oleva vahvuus voidaan olettaa olevan noin kymmenen henkilöä. Lisäksi palotuotteille altistuu viereisen urakoitsijan (raportin laatimisen hetkellä Ramirent Oy) henkilökunta. Kellonaika sekä sääolosuhteet vaikuttavat suuresti henkilömäärän suuruuteen. On huomioitava, että sääolosuhteet voivat vaikuttaa dramaattisesti palon vaaraetäisyyksiin. Mallinnusten perusteella voimakas tuuli laimentaa syntyneet kaasut nopeasti, mutta erittäin tyynellä ilmalla kuumat, normaalisti ilmaa raskaammat kaasut voivat jäähtyessään laskeutua takaisin maan pinnalle ja aiheuttaa vaaran jopa satojen metrien päässä palosta. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä ottaen huomioon laitoksen pohjoinen sijainti, avoimuus ja alueen tyypilliset sääolosuhteet. 11 Copyright Pöyry Finland Oy

Liite I Seurausmallinnuskartat

CASE: Letkurikko typpihapon purkupaikalla. Typpidioksidin leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7536200 7536400 7536600 7536800 7537000 7537200 7537400 7537600 7537800 7538000 578,62m 805,77m Footprint (ppm) P 34,0 20,0 2558200 2558400 2558600 2558800 2559000 2559200 2559400 2559600 COMMENTS: AEGL 2: 20 ppm AEGL 3: 34 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool NITROGEN DIOXIDE Avg. Time = 600 s Max. Dist = 1000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:12 000 0 0,3 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

CASE: Letkurikko typpihapon purkupaikalla. Typpidioksidin leviäminen tuulen nopeudella 5 m/s. 7536900 7536950 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 7537250 7537300 7537350 119,79m 169,24m Footprint (ppm) P 34,0 20,0 2558800 2558850 2558900 2558950 2559000 2559050 2559100 2559150 COMMENTS: AEGL 2: 20 ppm AEGL 3: 34 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool NITROGEN DIOXIDE Avg. Time = 600 s Max. Dist = 1000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 5,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = D Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:3 000 0 0,05 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

CASE: Letkurikko typpihapon purkupaikalla. Typpidioksidin leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7536300 7536500 7536700 7536900 7537100 7537300 7537500 7537700 7537900 357,67m 530,53m Footprint (ppm) P 25,0 15,0 2558400 2558600 2558800 2559000 2559200 2559400 2559600 COMMENTS: AEGL 2: 15 ppm AEGL 3: 25 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool NITROGEN DIOXIDE Avg. Time = 1800 s Max. Dist = 1000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:10 000 0 0,3 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

CASE: Letkurikko typpihapon purkupaikalla. Typpidioksidin leviäminen tuulen nopeudella 5 m/s. 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 7537250 7537300 68,10m 99,07m Footprint (ppm) P 25,0 15,0 2558850 2558900 2558950 2559000 2559050 2559100 COMMENTS: AEGL 2: 15 ppm AEGL 3: 25 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool NITROGEN DIOXIDE Avg. Time = 1800 s Max. Dist = 1000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 5,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = D Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:2 000 0 0,05 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

PROJECT TITLE: Kemikaalionnettomuus kuljetuksen yhteydessä. Typpihapon ja natriumsyanidin sekoittuminen. Syaanivedyn leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 7537250 7537300 81,53m 87,57m Footprint (ppm) P 27,0 17,0 2558850 2558900 2558950 2559000 2559050 2559100 COMMENTS: AEGL 2: 17 ppm AEGL 3: 27 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool HYDROGEN CYANIDE (hydrocyanic acid) Avg. Time = 600 s Max. Dist = 500 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:2 000 0 0,05 km DATE: 14.11.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001 SLAB View - Lakes Environmental Software U:\Projektit ja muu\hse\kittilä\mallinnukset\leviäminen - 14.11\HCN 10min 3ms\HCN 10min 3ms.slb

PROJECT TITLE: Kemikaalionnettomuus kuljetuksen yhteydessä. Typpihapon ja natriumsyanidin sekoittuminen. Syaanivedyn leviäminen tuulen nopeudella 5 m/s. 7536500 7536700 7536900 7537100 7537300 7537500 7537700 362,57m 475,65m Footprint (ppm) P 27,0 17,0 2558500 2558700 2558900 2559100 2559300 COMMENTS: AEGL 2: 17 ppm AEGL 3: 27 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool HYDROGEN CYANIDE (hydrocyanic acid) Avg. Time = 600 s Max. Dist = 500 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 5,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = D COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:8 000 0 0,2 km DATE: 14.11.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001 SLAB View - Lakes Environmental Software U:\Projektit ja muu\hse\kittilä\mallinnukset\leviäminen - 14.11\HCN 10min 5 ms\hcn 10min 5 ms.slb

PROJECT TITLE: Kemikaalionnettomuus kuljetuksen yhteydessä. Typpihapon ja natriumsyanidin sekoittuminen. Syaanivedyn leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 7537250 7537300 71,13m 80,61m Footprint (ppm) P 21,0 10,0 2558850 2558900 2558950 2559000 2559050 2559100 COMMENTS: AEGL 2: 10 ppm AEGL 3: 21 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool HYDROGEN CYANIDE (hydrocyanic acid) Avg. Time = 1800 s Max. Dist = 500 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:2 000 0 0,05 km DATE: 14.11.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001 SLAB View - Lakes Environmental Software U:\Projektit ja muu\hse\kittilä\mallinnukset\leviäminen - 14.11\HCN 30min 3ms\HCN 30min 3ms.slb

PROJECT TITLE: Kemikaalionnettomuus kuljetuksen yhteydessä. Typpihapon ja natriumsyanidin sekoittuminen. Syaanivedyn leviäminen tuulen nopeudella 5 m/s. 7536700 7536800 7536900 7537000 7537100 7537200 7537300 7537400 7537500 7537600 222,20m 342,28m Footprint (ppm) P 21,0 10,0 2558600 2558700 2558800 2558900 2559000 2559100 2559200 2559300 COMMENTS: AEGL 2: 10 ppm AEGL 3: 21 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool HYDROGEN CYANIDE (hydrocyanic acid) Avg. Time = 1800 s Max. Dist = 500 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 5,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = D COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:6 000 0 0,1 km DATE: 14.11.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001 SLAB View - Lakes Environmental Software U:\Projektit ja muu\hse\kittilä\mallinnukset\leviäminen - 14.11\HCN 30min 5ms\HCN 30min 5ms.slb

CASE: Kevyen polttoöljyn varaston tulipalo. Hiilimonoksidin leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7536900 7536950 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 0,00m 86,73m P Footprint (ppm) 1700,0 420,0 2558750 2558800 2558850 2558900 2558950 COMMENTS: AEGL 2: 420 ppm AEGL 3: 1700 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool CARBON MONOXIDE Avg. Time = 600 s Max. Dist = 3000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:2 000 0 0,05 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

CASE: Kevyen polttoöljyn varaston tulipalo. Hiilimonoksidin leviäminen tuulen nopeudella 3 m/s. 7536900 7536950 7537000 7537050 7537100 7537150 7537200 82,92m 96,80m P Footprint (ppm) 600,0 150,0 2558750 2558800 2558850 2558900 2558950 COMMENTS: AEGL 2: 150 ppm AEGL 3: 600 ppm PARAMETERS: Evaporating Pool CARBON MONOXIDE Avg. Time = 1800 s Max. Dist = 3000 m Height (ZP) = 2,00 m Wind Speed = 3,0000 m/s Wind Direction = 0 deg Stability Class = F Duration = 10 min COMPANY NAME: Agnico Eagle Finland Oy MODELER: STE SCALE: 1:2 000 0 0,05 km DATE: 14.7.2016 UNIT: ppm PROJECT NO.: 101003498-001

Typpidioksidin leviämisen vaara-alue. Tuulta 5 m/s, altistumisaika 10 minuuttia.

Syaanivedyn leviämisen vaara-alue. Tuulta 5 m/s, altistumisaika 10 minuuttia.

Kevyen polttoöljyn varaston tulipalon vaara-alue. Tuulta 3 m/s, altistumisaika 30 minuuttia.