Alueellinen maanpuolustuskurssi käytiin Ukrainan varjostamana

No: 1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 54. vuosikerta 26.2.2015 Alueellinen maanpuolustuskurssi käytiin Ukrainan varjostamana s. 4 Tammisunnuntaita juhlittiin näyttävästi Turussa. s. 3 Eero Auvinen väitteli Krimin sodasta. s. 6 Reservin ylennys edellyttää monen kriteerin täyttymistä. s. 8 Kaukopartiomiesten päistä satojen ruplien palkkiot. s. 10-11 Nuoskan kautta Tyyneä kohti. s. 12 Maastourheilussa kisataan vuoden 2011 säännöillä. s. 19

2 Parivartio kutsuu sinua Nyrkit saveen A ika ajoin on hyvä tulla pois omalta mukavuusalueelta ja vastata heitettyihin haasteisiin. Itse tein näin viime syksynä, kun lähdin ehdolle piirin puheenjohtajaksi, tietäen mahdollisesti pääseväni tekemään töitä, jotka ovat itselleni uusia ja vaativat perehtymistä. Kiitos Anssi Heikkilälle, hänen tekemästään työstä piirin edellisenä puheenjohtajana sekä hänen aktiivisesta toiminnastaan vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Uusi vuosi on hyvässä vauhdissa ja yhdistyksissä suunnitellaan ja valmistellaan tapahtumia kuluvalle vuodelle. Uusien jäsenten hankkiminen ja nykyisten jäsenten aktivoiminen on haaste, jonka tahdon heittää kaikille jäsenille. Jäsenmäärä on niin piirin, kuin liitonkin tasolla, laskenut usean vuoden ajan, joskin Varsinais- Suomessa pudotus on ollut pienimmästä päästä. Nuorten vänrikkien liittyminen yhdistyksiin ja heidän toimintaan mukaan saaminen on ensi arvoisen tärkeää, unohtamatta jo mukana olevia jäseniä. Jäsenhankinta on myös liiton toiminnan painopiste vuodelle 2015, muita painopistealueita ovat ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittäminen sekä reserviupseereiden edunvalvonta. Viimeisen vuoden aikana on sotilaallinen ja poliittinen tilanne maailmalla muuttunut ratkaisevasti. Venäjän toiminta Ukrainassa herättää kysymyksiä, onko meidän puolustuksen taso riittävä. Myös Isisin taistelu Syyriassa ja Irakissa kaikessa raakuudessaan vaatii päättäväisiä toimia muulta maailmalta. Ranskan terrori-iskut ja kasvanut terrorin uhka Euroopassa herättää myös kysymyksen, olemmeko me täällä Pohjolassa turvassa terrorismilta. V uosi on lähtenyt varsin mallikkaasti liikkeelle. Erilaisia tapahtumia, kilpailuja, kokouksia ja koulutustilaisuuksia on pystytty järjestämään suunnitellulla tavalla. Varsinais-Suomen pohjoisimpien osien talvi on mahdollistanut maastourheilun suunniteltujen talven kisojenkin järjestämisen, kun taas vastaavasti viime vuonna lähes kaikki talven maastokilpailut jäivät pitämättä huonon talven ja vähälumisuuden vuoksi. Piirien kevätkokoukset ovat maaliskuun 17. päivänä Heikkilässä. Kokouksien tärkein päätettävä asia on mahdolliset piirien sääntöjen muuttamiset. Muutamissa seminaareissa asiaa ovat valmistelleet piirien johto ja kattavasti eri yhdistysten edustajat. On tärkeää saada asia eteenpäin ja näin mahdollistaa toimintamme paremman tuloksen ja kehittämisen. Puolustusvoimauudistus on toteutettu ja uusi paikallispuolustuskonsepti on otettu käyttöön. Toivon mukaan moni jäsenemme on saanut uudessa joukkokokoonpanossa sijoituksen. Toivotaan myös, että sijoitetut pääsevät lupauksien mukaisesti kertausharjoituksiin, kehittämään osaamistaan ja saamaan tietysti lisää taitoja ja tietoja menestyäkseen tärkeissä tehtävissä. Isolle osalle meistä ei kuitenkaan löydy sijoitusta sodan ajan kokoonpanoihin. Meidän sijoittamattomien on kuitenkin tärkeää ylläpitää taitomme ja tietomme ajan tasalla. Tehtäviä saattaa löytyä muun yhteiskunnan kokoonpanoissa. Hyvä paikka ylläpitää tietoja ja taitoja on liittojemme koulutusorganisaatiossa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. Kannattaa ottaa osaa niin sotilaallisia taitoja ylläpitäviin kuin myös erityisesti varautumisen- ja turvallisuuden kursseille. Yhteiskunta tarvitsee kaikkia meitä, niin rauhallisimpina aikoina kuin erityisesti poikkeavissa oloissa. Parivartio on jäsenten lehti. Juttujen olisi näin ollen oltava kertomuksia piirin yhdistysten ja niiden jäsenten tekemisistä ja saavutuksista. Milloin sinä ja sitä kautta yhdistyksesi on kirjoittanut juttuja Parivartioon? Taitaa olla kulunut melkoinen tovi asiasta. Olisiko tänä vuonna aika laittaa asia parempaan asentoon? Toivottavasti! Onneksi on kuitenkin melkoinen joukko, jotka jaksavat lehdestä toiseen kirjoittaa ja tuottaa kuvia. Kaikkien kirjoittajien panos on tärkeä. Mutta mainitsen vain kaikkein tuotteliaimmat; Marko Silvander, Tuula Rahkonen, Seppo Posio, Jouko Fossi, Jaana Westerholm, Olli Alho ja Veijo Räsänen. Heidän kirjoituksia on ollut keskimäärin joka lehdessä vuonna 2014. Unohtaa tässä kohdassa ei voi tietenkään pitkäaikaisia asiantuntijoita Tuomo Hirvosta ja Seppo Ruohosta. Suuri kiitos heille ja kaikille muillekin kirjoituksia tuottaneille henkilöille. Parivartion suurimmat tulonlähteet ovat mainokset ja jokaisen jäsenen maksama lehtimaksu. Lehtimaksulla saamme kerättyä melkein sellaisen summan, että se korvaa jäsenille kuudesti vuodessa toimitettavan lehden kulut. Ilman merkittäviä tukijoitamme, mainostajia, emme pystyisi näin hienoon tulokseen. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös ne runsaat kolmekymmentä Parivartion tukirenkaaseen kuuluvat yritystä ja yhteisöä. Heidän panoksensa maanpuolustusaatteen tukijoina on ensiarvoisen tärkeää. Olisi hienoa, jos yhdistyksetkin saisivat kerättyä lehteen mainoksia. Tälläkin tavalla saisimme lisää paikallisuutta sisältöihimme. Naapurimaamme Venäjän aktiivinen toiminta Suomen lähialueilla, niin maalla, merellä kuin ilmassa, laittaa myös meidän sotilaallisen puolustuksen uuteen tilanteeseen, sekä vaalien jälkeisen Suomen hallituksen miettimään puolustusmäärärahojen nostamista asianmukaiselle tasolle. Vuoden vaihteessa voimaan tulleesta puolustusvoimauudistuksesta on viime vuosina kirjoitettu ja puhuttu runsaasti. Jo vuosia kertausharjoitusten määrää on pudotettu, mutta nyt on vuorossa hyviä uutisia, kertausharjoitusten määrä tulee selvästi nousemaan. Tässä meidän onkin hyvä vastata haasteeseen kun saamme kertausharjoituskäskyn, kannamme vastuun yhteisestä asiasta ja osallistumme. Ne meistä, jotka eivät käskyä saa, ottakaamme silti maanpuolustushaaste vastaan ja kouluttautukaamme MPK:n kautta, sieltä PÄÄKIRJOITUS Tässä kohtaa on annettava suuri tunnustus Göran Karlssonille tehdystä erittäin merkittävästä mainosten keräämisestä. Olet varmaankin huomannut, että lehden visuaalinen ulkoasu on muuttunut nykyaikaisempaan suuntaan. Kiitokset taittajallemme Anni Mäkiselle ja toimituspäällikölle Teemu P. Peltolalle uuden luomisesta. Otamme mielellään vastaan palautetta ja kehittämisajautuksia. Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina 6.6. järjestetään perinteinen Kesäyön Marssi Turussa. Marssista on tietoa toisaalla lehdessä. Haastan kaikki yhdistykset ja jäsenet mukaan marssille. Tavataan kesäisessä Turussa! Erkki Lehmus päätoimittaja PIIRIKIRJOITUS löytyy varmasti kaikille sopivia kursseja. Hyvää ja toiminnallista alkanutta vuotta kaikille Marko Rantanen reservin yliluutnantti Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin pj. HENGENRAVINTOA Mitä haluamme? E urooppa on yht`äkkiä joutunut voimakkaan vastakkainasettelun ja -ajattelun tilaan. On hämmästyttävää ja pelottavaa, miten sotaista uutisointia ja ihmisten ajattelua joudumme seuraamaan joka päivä. Missä on rauhaa rakastava ja siihen pyrkivä keskustelu? Näinkö nopeasti myös Suomessa on unohtunut rauhan merkitys kansalaisiemme hyvinvoinnille. Olemme saaneet elää vasta 70 vuotta rauhan aikaa. Ja nyt some keskustelumme on täynnä sotaa ihannoivaa ja täysin ajattelematonta tekstiä. Ihmettelen, miten vähän lehdet seuraavat keskustelupalstojensa sisältöä. Sananvapauden pitää sisältää myös vastuu sanomisestaan. Ehkä rekisteröityminen kirjoittajaksi antaisi ryhtiä ja pohdintaa kirjoituksiin. Kuitenkin maapallomme on siksi pieni, että jokaisen ajattelevan ihmisen tavoitteena tulee olla kaikkien sotilasliittoutumien lopettaminen. Tämä vaatii jokaiselta valtiolta, myös Suomelta, uskottavaa puolustuskykyä turvatakseen oma alueellinen koskemattomuus. Geopoliittinen asemamme vaatii sillanrakentamisen taitoa ja kykyä keskustella sekä tulla toimeen niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen kanssa. Toivon, että niin politiikkamme kuin puolustusvoimiemme ajattelu pyrkii kaikin mahdollisin keinoin liennyttämään järjetöntä vastakkainasettelua suurvaltojen välillä. Siinä pienet maat ja jopa Eurooppa on vaarassa joutua kynnysmatoksi valtapolitiikan jaloissa. Tämä ei ole kestävää eikä rakenna uskoamme paremmasta. Kuitenkin uskon ihmisen pyrkimykseen kohti parempaa huomista Luojaan luottaen, kuten Dietrich Bonhoffer vuonna 1944 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piiritä meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin. Virsi 600: 1 ja 5 säk. Olavi Nummela V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Erkki Lehmus 040 160 8001 vsres@co.inet.fi Toimisto Rykmentintie 15, 20810 TURKU Juhani Pulkkinen 040 410 2394 sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi Kotisivut www.rul.fi/varsinais-suomi www.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi Rul:n toimisto Puh. 09-4056 2050 Res:n toimisto Puh. 09-4056 2040 RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh. 09-4056 2060 Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI toimisto@ maanpuolustusyhtio.fi. Muutoksia ja liittymisiä myös liittojen kotisivuilla Päätoimittaja Erkki Lehmus 040 160 8001 vsres@co.inet.fi Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola parivartio@gmail.com Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Rykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti vsres@co.inet.fi Toimitusneuvosto Marko Silvander Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Taitto ja kuvankäsittely Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori FI68 5710 0420 0801 37 Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy 30.4.2015 Aineisto toimitukseen 7.4.2015

3 Tammisunnuntai on yhä monille tuntematon juhla Vapaussodan muistoa juhlittiin näyttävästi Turussa Tuula Rahkonen T ammikuun viimeisenä sunnuntaina juhlittiin vapaussodan muistoa Turussa perinteiseen tapaan. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Tuomiokirkossa sekä seppeleenlaskulla vapaussodan muistopatsaalle Vapaussoturien sankarihaudalla Unikankareella Tuomiokirkon vieressä. Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistys ry järjesti päiväjuhlan Hotelli Hamburger Börsissä ja Turun Reserviupseerit ry iltajuhlan Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Iltajuhlan tunnelmista kirjoittaa Jouko Fossi toisaalla lehdessä. Börsin Jugend-sali oli jälleen ääriään myöten täynnä juhlaväkeä, kun vapaussodan vaalijat ja isänmaan ystävät kokoontuivat yhteen juhlimaan vapaussodan muistoa. Ohjelmassa oli puheiden lisäksi tuttuun tapaan musiikkiesityksiä. Puhallinmusiikkia esitti Laivaston soittokunta ja kuorolaulua Laulavat mestarit. Tervetuliaispuheessaan Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen puheenjohtaja majuri res. Timo Mäki puhui vapaussodan vaiheista ja vertasi niitä viime vuosien tapahtumiin. Mäki totesi puheessaan muun muassa: Taipumus haalia itselleen toiselle kuuluvia maa-alueita ei näytä riippuvan kulloisestakin poliittisesta järjestelmästä. Venäjän edesottamukset kuluvan vuosituhannen alussa muun muassa Georgiassa Abhasian ja Etelä-Ossetian suhteen, Transnistriassa, viime vuonna Krimillä ja tällä hetkelläkin Itä-Ukrainassa muistuttavat erehdyttävästi sitä tapaa, jolla bolshevikit ottivat haltuunsa valtioita ja alueita molempien maailmansotien jälkeen. Juhlapuheen pitänyt Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Osmo Suominen käsitteli laajasti sitä kehitystä, joka lopulta johti Suomen itsenäistymiseen. Hän totesi mm. että: Kun me tänään katsomme taaksepäin elettyä historiaa, Juhlassa ajatuksia vaihtoivat myös Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri ja sotilaspoikana jatkosodan aikana palvellut reservin luutnantti Jukka Kleemola Raisiosta. Osmo Suominen muistutti juhlapuheessaan, että jääkäriliike loi pohjan Suomen puolustusvoimille. voimme todeta, että Suomen kansan historia on paljolti ollut sodan historiaa. Jo silloin, kun Suomi oli Ruotsin takamaa, erityisesti siis 1500 ja 1600- ja vieläpä 1700 luvullakin Ruotsin kuningaskunnasta oli tarkoitus tehdä eurooppalainen mahtitekijä. On sanomattakin selvää, mitä tällainen melkein tauoton sotiminen tuli Suomen osalle ja varsinkin sen talonpoikaisväestölle maksamaan. Miesmenetykset olivat suunnattomat, ylimääräisistä sotaveroista, köyhyydestä ja muista kärsimyksistä puhumattakaan. Myönteistä sen sijaan oli, että meille Ruotsin vallan aikana syntyi vahva länsimainen yhteiskunta, joka on myös kaikki jälkeen tulleet ajat pystytty säilyttämään, huolimatta siitä, että tämän yhteiskuntajärjestyksen menettämisen mahdollisuudet ovat monta kertaa olleet lähellä, etten sanoisi hiuskarvan varassa. Jääkärien korvaamaton panos Tie Suomen itsenäistymiseen oli pitkä ja kehitys tapahtui hitaasti pitäen kuitenkin sisällään emämaan ankaraa painostusta ja sortotoimenpiteitä. Suominen jatkoi: Maamme vakituinen sotaväki lakkautettiin. Oikeuslaitostamme vastaan, johon kansallamme kautta aikojen oli ollut syvä luottamus, alettiin tehdä yhä jyrkempiä hyökkäyksiä, ja sen pystyvimpiä edustajia raahata, myöhempi tasavaltamme presidentti Pehr Evind Svinhufvud etunenässä, vankeuteen Venäjälle. Myös koululaitoksessa alkoi näkyä huomattavia venäläistämisen oireita. Yhä sitkeämmäksi muodostui kuitenkin myös passiivinen, aseeton vastarinta. Tuula Rahkonen Voidaan sanoa, että Suomen kansa luottaen lakiensa loukkaamattomuuteen ja oikeuden lopulliseen voittoon, seisoi vielä tässä vaiheessa kohtuullisen yksimielisenä. Kansan kärsivällisyyttä kuitenkin koko ajan koeteltiin yhä uusilla laittomilla määräyksillä, ja lopulta se vastasi siihen vuonna 1904 suurlakolla. Jo heräsi valapatto hallitsijakin ja peruutti osan laittomista määräyksistään. Tilanteeseen saatiin osittaista helpotusta, mutta vain hetkeksi. Sorto alkoi uudelleen entistäkin ankarampana. Tarkoituksena oli kuristaa Suomi henkisesti, aineellisesti ja valtiollisesti. Venäjänkielen tunteja lisättiin kouluissa, luotsilaitos venäläistytettiin ja yhdenvertaisuuslailla annettiin Venäjän alamaisille täydet kansalaisoikeudet Suomessa. Ja vuonna 1910 mentiin niin pitkälle, että annettiin määräys, jonka mukaan Venäjän hallitus saattoi muuttaa ilman Suomen eduskunnan suostumusta Venäjän ja Suomen välisiä suhteita. Kaiken tämän jälkeen Suomessa alettiin jo käsittää, ettei yksin aseettomalla vastarinnalla voida itsenäisyyttä saavuttaa, saati sitä säilyttää. Aika oli levotonta ja orastavan itsenäisyytemme taivaalla risteili synkkiä ukkospilviä. Ukkospilviä seuraa salama. Ja salama iski maailmansotana elokuun alussa 1914. Kun lukee 1900 luvun alun historiaa, ei voi olla ihastelematta sitä rohkeutta, millä haluttiin turvata Suomea kuolettavalta vaaralta, joka uhkasi muuttaa edellisiltä sukupolvilta perinnöksi saatua oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä sekä yksilönvapautta ja kansallista kulttuuriamme. Monet ylioppilaat ja heitä tukevat katsoivat, että päämäärän saavuttamiseksi tarvittiin sotilaskoulutusta, johon omassa maassa ei ollut mahdollisuutta. Syntyi jääkäriliike. Syntyi se taho, joka rakensi Suomelle sen nykyisten Puolustusvoimien perustan ja pohjan. Syntyi sotilasjoukko, jotka johtivat maamme viime vuosisadan itsenäisyyssodat. Syntyi se joukko, jonka johdolla veteraanisukupolvi teki 1939 45 muulle maailmalle lopullisesti selväksi sen, että Suomi on itsenäinen kansakunta kansakuntien joukossa. Sellaisia tekoja, joihin jääkärit ylsivät, ei voida ylittää eikä ohittaa. Jääkäriliike oli ja on ilmiö, jolle on mahdotonta etsiä vertaista historiastamme. Tilaisuuden päätteeksi laulettiin yhteisesti Kuullos pyhä vala Laivaston soittokunnan säestyksellä. Suomalaisen Pohjan tammisunnuntailla vuosikymmenien perinteet Jouko Fossi Turun Reserviupseerien perinteistä Tammisunnuntaijuhlaa vietettiin 37.kerran Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Puheenjohtaja Juha-Pekka Voipio loi tervetuliaispuheessaan katsauksen itsenäisyytemme kohta 100-vuotisen historian alkuaikoihin, sen johdosta syntyneeseen jääkäriliikkeeseen ja vapaussotaan. Musiikkiesityksistä vastasi Laivaston soittokunta ja lauluesityksistä Mieskuoro Laulun Ystävät. Juhlapuheen piti JP 27 Perinneyhdistyksen Varsinais- Suomen osaston puheenjohtaja, jääkärin poika, opetusneuvos Kyösti Vuontela Paimiosta. Puhe sisälsi muun muassa jääkäriliikkeen syntyyn johtaneet tapahtumat ja jääkärien koulutuksen alkamisen 25.2.1915 Lockstedtin leirillä. Hän kertoi perusteellisesti myös jääkärilipun syntytapahtumat ja sen käytöstä Suomen historiassa. Harva tietänee, että lipun vaakunaleijonalla oli alun perin kaksi häntää. Tätä versiota käytettiin viimeisen kerran kaatuneiden upseerien patsaalla 8.9.1957 Haminassa. Jääkärit esiintyivät viimeisen kerran yhtenä joukkona 26.2.1918. Helmikuun 19. päivänä 2015 on Turun Upseerikerholla Jääkärien haudat -kirjan julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa saatiin myös harvinainen kuva, jossa on kahdeksan yhdistyksen elossa olevaa puheenjohtajaa. Tilaisuuden vapaan sanan osassa puheenvuoron käyttivät kommodori Timo Hirvonen, RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti sekä tämän kirjoittaja, joka kertoi 11. 12.4.2015 tehtävästä Jääkäriseminaarimatkasta Kauhavan Kortesjärvelle. Menomatkalla paljastetaan vapaussodan Ahlaisten Lampissa Turun komppanian taistelun muistolaatta ja paluumatkalla tutustutaan Ikaalisten, Hämeenkyrön, Mouhijärven ja Vammalan taistelujen historiaan. Jouko Fossi TRU:n entiset elossa olevat puheenjohtajat takarivissä vasemmalta Antti Schrey, istuva pj. Juha-Pekka Voipio, Juha Lehtonen ja Tommi Isoniemi. Eturivissä Antti Yli-Paunu, Matti Elonheimo, Hannu Oivanen ja Jorma Sundvall.

4 Kaarina-Piikkiö ja Lieto yhteen Liedon Reserviläiset ry. piti syksyllä 2014 kaksi ylimääräistä yhdistyksen kokousta, joissa yksimielisesti päätettiin lakkauttaa yhdistys. Liedon Reserviläisten jäsenet päättivät kokouksissa liittyä Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset jäseniksi. Vuoden alusta lähtien asia on toteutunut. Reserviläisliiton toimenpitein Liedon kaikki jäsenet siirrettiin Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten jäseniksi ja jäsenmäärä nousi uudelleen yli kahdensadan 216 jäseneen. Yhdistys on nyt jäsenmäärältään piirin kolmanneksi suurin Turun ja Loimaan jälkeen. Päätöksen taustalla oli vähäinen toiminta. Isommassa yhdistyksessä on nyt enemmän aktiivisuutta ja paremmat mahdollisuudet harrastaa mm. ammuntaa hyvien ratojen vuoksi. Piirien yhteinen urheilutoimikunta järjestäytyi Urheilutoimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa 11.2. toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Markus Salo Alastaron Reserviläisistä ja varapuheenjohtajaksi Erkki Laine Salon Seudun Reserviupseereista. Toimikunnan muut jäsenet ovat Tero Heinilä Kyrön Seudun Reserviupseereista, Rauno Vuori Salon Seudun Reserviupseereista, Juha-Pekka Nieminen Alastaron Reserviläisistä, Timo Ojala Alastaron Reserviläisistä ja Mauri Sinnelä Salon Seudun Reserviläisistä Oikaisu LYHYET Parivartion numerossa 6/2014 sivulla 13 olleen jutun otsikko Rannikon Puolustajien Kilta retkeilee Itämeren rannikoilla oli epätarkka. Otsikon olisi pitänyt olla Turun Rannikkotykistökilta retkeilee Itämeren rannikoilla. Alueellinen maanpuolustuskurssi käytiin Ukrainan kriisin varjostamana Kriisiin oltava valmiina Teemu P. Peltola Alueellisia maanpuolustuskursseja on järjestetty Lounais- Suomessa jo monta kertaa. Avajaispuheenvuoroissa on muistutettu, että Suomi ja koko Eurooppa elää syvässä rauhan tilassa, eikä uhkia ole näköpiirissä. Noin vuosi sitten alkanut Ukrainan kriisi on kasvanut sotilaalliseksi konfliktiksi, mikä sai Turussa ja Säkylässä 26.-30. tammikuuta pidetyllä alueellisella maanpuolustuskurssilla niin järjestäjät kuin osallistujatkin miettimään kriisivalmiuttamme ihan uudelta kantilta. Mitä jos? Monikymmenpäinen osallistujajoukko koostui entiseen tapaan liike-elämän, palo- ja pelastusviranomaisten, median, kunnallisten viranhaltijoiden ja puolustusvoimien edustajista. Luennoilla selvitettiin perin juurin, millä tavalla eri viranomaiset ovat osaltaan valmistautuneet kriisiin. Kuinka toimii kunta, mistä saadaan puhdasta vettä, kuinka sähköverkkojen toiminta turvataan ja mitä tekee poliisi? Mielenkiintoisissa alustuksissa sovellettiin Chat- Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio esitelmöi median toiminnasta kriisitilanteessa. ham House -sääntöä, eli suorat sitaatit jäivät auditorion seinien sisäpuolelle. Selväksi kuitenkin kävi, että Suomessa eri viranomaiset ovat valmistautuneet tekemään kriisin aikanakin sujuvasti yhteistyötä yli hallintorajojen. Tämä asia ei Porin prikaatissa tutustuttiin jalkaväen aseistukseen. Kuvan keskellä sinisissään kurssin oltermanni Pekka Myllymäki. ole muualla aina yhtä päivänselvää. Muistoja intistä Kurssin järjestäjien edustajina olivat Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pelastustoimen ja varautumisen johtaja Ilkka Horelli ja puolustusvoimista Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri. Täyteenahdettuja päiviä pätkivät vain ripeät ruoka- ja kahvitauot, joiden lomassa kurssilaiset pureksivat ammentamaansa tietoa. Yhtenä päivänä tehtiin retki Huovinrinteelle Porin prikaatiin, josta tuli vuoden Mikael Kaskelo alussa varusmiesmäärältään Suomen suurin joukko-osasto, kun Niinisalon tykistöprikaati liitettiin sen alaisuuteen. Ajankohtaisten tietoiskujen ja jalkaväen kalustoesittelyn lomassa päästiin kurkistamaan myös varusmiesten elämään komppaniavierailun merkeissä. Käytävien kaiku ja tupien askeettinen sisustus sysäsikin monet armeijan käyneet kurssilaiset nuoruusmuistoihin. Tupien kaapit olivat ainakin selvästi suurentuneet, mutta niinpä on kasvanut yksittäiselle varusmiehelle jaettavan varustekasankin koko. Verkostojen punomista Alueellisille maanpuolustuskursseille ei voi omaaloitteisesti ilmoittautua, vaan niille kutsutaan. Kurssi on vapaaehtoinen, jolloin osallistumisesta ei makseta päivärahoja tai matka- ja yöpymiskuluja. Reserviläiset saavat kurssista lisäksi kertausharjoitusvuorokausia kurssin pituuden mukaan. Niin alueellisten kuin valtakunnallistenkin maanpuolustuskurssien perimmäisenä tarkoituksena tiedon jakamisen lisäksi on tarjota osallistujille mahdollisuus verkostojensa laajentamiseen. Niinpä tämäkin kurssi kokoontuu oltermanniksi valitun maakuntavaltuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen johdolla ensimmäisen kerran jo tulevana kesänä. Ja siitä eteenpäin vuosittain, kukaties. Kun tarvitset monipuolista palvelua! Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, turku@multiprint.fi www.multiprint.fi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi

5 Pro defencione patriae voluntaria luu isänmaan vapaaehtoisen puolustamisen hyväksi. Yhdistyksemme ansiomitalin tunnuslauseeksi on löytynyt todella sisältörikas ja erittäin onnistunut tunnuslause. Lauseella on suuri merkitys minulle ja uskon, että sitä sillä on myös muille ansiomitalin saajille. Vapaaehtoisuus merkitsee pyyteettömyyttä sekä epäitsekkyyttä ja isänmaa on meille kaikille rakas, jota esiisämme ovat puolustaneet ja jota mekin haluamme puolustaa. Maanpuolustuskoulu- V iime vuoden joulukuun 14. päivänä myönnettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ansioituneille toimijoille yhdistyksen ansiomitaleja. Varsinais-Suomen koulutusja tukiyksikön toimijoista palkittiin peräti 12 toimijaa. Itsekin olin huomionosoituksen kohteena kun viime vuonna tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä kun tulin mukaan MPK:n toimintaan. Käsittämätöntä miten aika rientää, juurihan vasta jäin työeläkkeelle Porin prikaatista. Päästyäni kotiin tusyhdistyksen MPK:n vuosijuhlasta, jossa mitali kiinnitettiin juhlapukuni takkiin, irrotin mitalin ja tarkastelin sitä huomaten siinä olevan tekstin Pro defencione patriae voluntaria suomennettuna tuo latinankielinen teksti kuu- historian kirjoituksessa käännettiin vuoden vaihteessa uusi sivu, kun prikaatikenraali evp Pertti Laatikainen aloitti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtajana. MPK:n kotisivujen etulehdeltä voimme lukea uuden toiminnanjohtajan ensiajatuksia yhdistyksestämme. Hän toteaa, että vakaalta pohjalta on hyvä edetä ja että paljon asioita on tehty ammattitaitoisesti ja yhteistoimintakykyisesti. Siitä on osoituksena koulutuksen volyymin 40 prosentin nousu viimeisen viiden vuoden ajanjaksolla. Suurimman kiitoksen tästä ansaitsevat koulutusta järjestävät ja kehittävät vapaaehtoiset kouluttajat sekä koulutukseen osallistuvat henkilöt. Laatikainen muistuttaa meitä myös siitä, että jäsenjärjestömme tuottavat pääosan vapaaehtoisista kouluttajista. Ilman jäsenjärjestöjemme voimakasta panostusta koulutuksen kehittämiseen olisi vaikea rekrytoida riittävää määrää laadukkaita kouluttajia. Alkuvuonna 2015 laaditaan MPK:lle uusi strategia ja se tulee linjaamaan seuraavan 5-vuotiskauden kehittämistavoitteet. Strategia tulee ottamaan huomioon yhteiskunnan muutokset ja viimeisimmät linjaukset kokonaisturvallisuuden kentässä. Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kehittäminen tapahtuu MPK:n uuden strategian pohjalta. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopulla VSKOTU on luotettava ja arvostettu koulutuksen tuottaja niin viranomaisorganisaatioille kuin yksityisille kansalaisille. Puolustusvoimien tilaamien kurssien osalta VSKOTU:n sotilaskoulutusosaston tavoitteena on Vapaaehtoisuus merkitsee pyyteettömyyttä sekä epäitsekkyyttä ja isänmaa on meille kaikille rakas, jota esi-isämme ovat puolustaneet ja jota mekin haluamme puolustaa. MIETTEITÄ MPK:STA kehittyä päteväksi ja puolustusvoimien hyväksymäksi paikallisjoukkojen kouluttajaksi. Tähän tavoitteeseen pyritään yhteistyössä Lounais-Suomen aluetoimiston kanssa. Aluetoimiston reservin koulutussuunnitelma vuosille 2016 2020 on laadittu jokaisen sodanajan joukon osalta nousujohteiseksi, jossa on otettu huomioon VSKOTU:n sotilaskoulutusosaston toiminta joukkojen kouluttajana. VSKOTU:ssa tullaan jatkamaan suunnitelmallista kouluttajien koulutusta, jotta aluetoimiston laatimaan koulutussuunnitelmaan pystytään vastaamaan. Kouluttajien koulutus järjestetään vuosittain TAI- TO -harjoituksessa. Tänä vuonna TAITO harjoitus järjestetään toukokuun 23. ja 24. päivänä. Toivotan kaikki kouluttamisesta kiinnostuneet henkilöt tervetulleiksi TAITO harjoitukseen. Markku Laine piiripäällikkö 2/2015 ilmestyy 30.4. Teemana Salon seutu + messuliite Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. WWW.LEHTITEHDAS.COM www.pwc.fi Yrittäjien tukena jo 60 vuotta KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Läntinen Rantakatu 7 20100 TURKU puh. 020 787 7160 Lounaismaan Osuuspankki Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621 Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi www.asianajotoimistolindell.fi

6 Liittojen katse eduskuntavaaleissa LYHYET Raision reserviupseerien Eero Auvinen väitteli tohtoriksi Krimin sodasta Siviilit Suomen puolustajina Sekä Reserviupseeriliitto että Reserviläisliitto ovat aktivoituneet lähestyvien eduskuntavaalien alla nostamaan esiin maanpuolustuksen kannalta tärkeitä vaaliteemoja. RUL:n mukaan puolustusmäärärahat ja maamme uskottava puolustus on nostettava vaaliteemoiksi. -Meidän reserviläisten on hyvä seurata tarkasti ehdokkaiden kannanottoja ja ennen kaikkea seurata, miten edustajat lupauksensa toteuttavat vaalien jälkeen, kehottaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Reserviläisliitto toivoo vaaliohjelmassaan, että Arkadianmäelle saadaan mahdollisimman monta sellaista kansanedustajaa, jotka haluavat tulevaisuudessakin ylläpitää itsenäistä ja koko valtakunnan kattavaa puolustusta. Olemme valmiita tukemaan puoluekannasta riippumatta jokaista, joka on valmis turvaamaan nykyisen puolustusjärjestelmämme ylläpidon myös seuraavalla vaalikaudella, linjaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Veteraanipäivää juhlistetaan entistä näyttävämmin Reserviläisliito 60 vuotta -juhlavuoden yhtenä tärkeänä tempauksena on seppelten lasku sankarihaudoilla kansallisena veteraanipäivänä. Tapahtuminen organisoit ja suunnittelu yhdessä muiden paikallistasolla toimivien kansalaisyhdistysten kanssa on tuottanut hienoja juhlapäivään liittyviä ohjelma kokonaisuuksia. Yksi tällainen tullaan toteuttamaan Alastarolla, jossa paikallinen Lions Club järjestää kirkkokonsertin Alastaron kirkkoon ja kahvitilaisuuden seurakuntatalolla veteraanipäivän illaksi. Kirkkokonsertissa esiintyy juuri 70 vuotta juhlinut Forssan Mieskuoro. Suomen Lions-liiton teemavuotena on kiitos veteraanit. Tuula Rahkonen R aision Reserviupseerien jäsen, valtiotieteen maisteri ja komentaja evp Eero Auvisen väitöskirja Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset - Siviilit rannikon puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin tarkastettiin 30. tammikuuta Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa. Väitöstilaisuus herätti suurta kiinnostusta, sillä sali oli aivan ääriään myöten täynnä kuulijoista. Vastaväittelijänä toimi ye-komentaja, sotatieteen tohtori Aarni Lehti ja kustoksena professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta. Auvisen väitös kuuluu poliittisen historian alaan. Väitöskirja kertoo, kuinka Krimin sodassa rannikoita puolustaneet siviilit vaikuttivat venäläisten Suomi-kuvaan. Väitöstutkimus keskittyy Krimin sotaan, koska juuri tuolloin suomalaiset osoittivat venäläisille olevansa turvallisuuspoliittisesti luotettavia kumppaneita, Auvinen sanoo. Auvisen mukaan autonomisen Suomen rannikoiden siviiliväestön toimet Krimin sodan aikana edesauttoivat Suomen itsenäistymistä. Suomalaiset loivat 1853 1856 käydyn Krimin sodan aikana oman meripuolustusjärjestelmän vihollisen torjumiseksi. Suomi saikin turvallisuuspoliittisesti luotettavana Venäjän luoteisen rajan puolustajana löyhät ohjakset voimistaa valtiohallintoaan, kansantalouttaan ja kansallista erikoisluonnettaan ainakin vuoteen 1878 asti. Eero Auvisen väitöskirjan tarkastelun painopisteenä ovat sodan sivurintamalla olevan autonomisen Suomen rannikoiden asukkaitten sekä maan hallinnon ponnistelut englantilais-ranskalaisen laivastoosaston iskujen torjumiseksi. Venäjän oli keskitettävä voimansa ikuiseen uhkakuvaansa kuuluvan läntisen vihollisen merisaarron ja maihinnousujen torjumiseksi. Tähän liittyivät valmistelut Suomen alueen läpi Pietariin suuntautuvien hyökkäysurien katkaisemiseksi. Venäjän laivasto oli vastustajansa laivastoon nähden teknisesti heikompi ja jäi tukikohtiinsa. Meripuolustus osoitti lojaaliutta Väitöskirjan mukaan Krimin sodan aikana suomalaiset rakensivat ja miehittivät rannikoiden merivartioasemat. Venäjän oli siten vihollisen toiminnan tuntien mahdollista kohdistaa torjuntatoimensa mielekkäästi. Kauppahuoneet ja laivanvarustajat kävivät vihollisen saartotoimenpiteistä huolimatta riskialtista mutta hyvinvointia tuottavaa kauppaa Ruotsiin ja Venäjälle. He myös suojasivat aluksiinsa tekemiään investointeja myymällä niitä ulkomaille. Rannikoiden asukkaat aiheuttivat vihollisen alusten liikkeen hidastumista ja karilleajoja poistamalla merenkulun turvalaitteet ja kieltäytymällä luotsauksesta. He loivat myös kaikkialle rannikoitten satamiin ja osin Ahvenanmaalle omin uhrauksin ja viholliselle tappioita tuottaneen oman meripuolustusjärjestelmän, Auvinen sanoo. Mitä autonomisempi, sitä tehokkaampi Väitöskirjassa kuvataan aiempaa Väitöstilaisuus veti Turun yliopiston Tauno Nurmela -salin ääriään myöten täyteen. Tuula Rahkonen Eero Auvinen on Suomen tunnetuimpia Krimin sodan tuntijoita. tutkimusta kattavammin autonomisen Suomen siviiliväestön osallistumista vuosien 1854 1855 sotaan, heidän rakentamaansa meripuolustusjärjestelmää ja vihollisen merenherruuden kiistämistä sekä näiden vaikutusta taisteluiden kulkuun. Siviilien osallistuminen Suomen sotaan nähdään myös olleen aiemman tutkimuksen osoittamaa merkittävämpi vaikutus Porvoon valtiopäivien kokoon kutsumiselle. Auvisen tutkimus osoittaa, että siviiliväestön toiminta oli aiemman tutkimuksen osoittamaa tehokkaampaa ja viholliselle katkeria tappioita tuottavaa sekä laaja-alaisempaa. Siviilit loivat oman rannikoitten puolustusjärjestelmän. Suomalaiset saavuttivat tehokkaalla merivalvonnallaan, torjunta- sekä saarronmurtajatoiminnallaan sekä lähes kaikki sotatoimien vaatimat kustannukset maksaen Venäjän täydellisen turvallisuuspoliittisen luottamuksen. Tutkimuksen mukaan Krimin sodan jälkeen Venäjä näki, että sille ehdottoman lojaalit suomalaiset olisivat sitä tehokkaampia sotatoimialueellaan ja Venäjän meren herruutta ylläpitävinä ja tehostavina meren hyödyntäjinä, mitä voimakkaampi Suomen sallittaisiin olevan hallinnollisesti, taloudellisesti ja kansallisesti. Suomalaisten lojaalisuus keisarille ja Venäjän turvallisuuspoliittinen luottamus tulivat esiin keskeisinä tekijöinä autonomian voimistumiselle. Ne ovat vaikuttaneet Suomen kaikkinaiseen kehitykseen Krimin sodan jälkeen, Auvinen toteaa. Auvisen mukaan autonomisen Suomen valtiohallinnon organisaatio sai Venäjän turvallisuuspoliittisen luottamuksen turvin kehittyä tutkittavana aikana, ja maa sai kasvaa tehokkaaksi itsenäiseksi talousalueeksi. Suomen sallittiin myös voimistua suomenkielisenä oman kansallisen kulttuurin maana. Tutkimus osoittaa, että Suomi oli saanut Krimin sodan jälkeisen Venäjän turvallisuuspoliittisen luottamuksen kantoaallon varassa kasvaa voimakkaaksi autonomiseksi alueeksi. Näin rakennettiin myös hyvä ponnistuslauta Suomen uudelle tulevaisuudelle. Turuntie 8 Puh. 727 6600 24100 Salo fax 727 6611 sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi If Loistokuskin bonus on VAHINGON JÄLKEENKIN 75 % loistokuski.fi

7 Globaalit kriisit ja Eurooppa A symetrisen ja hybridisodan problematiikkaan ja islamistiseen jihadismiin liittyvä epävarmuus tulevasta hallitsevat eurooppalaista turvallisuuspoliittista keskustelua. Kaikki, ainakin läntiset yleisesikunnat ovat eläneet viimeiset pari vuotta epävarmuudessa. Muilla mantereilla olevien kriisipesäkkeiden potentiaalinen uhka maailmanrauhalle tuo keskustelulle oman lisänsä. Epävarmuus näyttää olevan lähiaikojen trendi. Vuosi 2014 oli yllätysten vuosi. Tuskin se olisi voinut olla paremmallakaan tilannetietoisuudella ja suunnittelulla yhtään ennustettavampi. Ennustamattomuutta on alettu suunnittelemaan. Esimerkkinä Sotilasaikakauslehden viime vuoden kahdessa viimeisissä numeroissa lanseerattu Zombisota - suunnitteluharjoitukset, joissa vain mielikuvitus on rajana. Vaikka vuoden 2014 uskottiin olevan käännekohta, niin viime vuonna maailma tarjosi kaaosta taloudessa ja turvallisuudessa. Afganistanissa vetäytyminen johti koulutusmissioon, pienemmillä joukoilla tapahtuvaan operointiin. Tarkoitus on tukea yhteiskunnan ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavaa kehitystä. Räjähdeiskut ja terrori kuitenkin jatkuvat. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi ennakoida, että Venäjä miehittää Krimin, venäjämieliset Ukrainan itäisiä osia, ISIS ottaa haltuunsa puolet Syyriasta ja Irakista sekä tappaa koptikristittyjä Libyassa. Läntisiä journalisteja teloitetaan yksi toisensa jälkeen. Terroristit tai jihadismista motivoituneet rikolliset hyökkäävät siviilejä vastaan Ottawassa, Sydneyssä, Pariisissa ja viimeksi ystävänpäivän viikonloppuna Kööpenhaminassa. Lähes puolet Afrikasta elää terrorismin keskellä. Lähialueillamme Itämeren piirissä sotilaallinen toiminta on vilkastunut Venäjän voimannäytön myötä ilmatilan loukkauksineen. Pohjoismainen yhteistyö on myötätuulessa. Ruotsi ja Suomi sopivat yhteistyöstä rauhanaikana maalla, merellä, ja ilmassa. Nato ja Yhdysvallat lisäävät harjoitus toimintaansa Baltiassa ja Puolassa. Venäjä kehittää arktista suorituskykyään johon liittyen myös itärajamme takana sotilaallinen toiminta lisääntyy. Kaukanakin kytevillä tai riehuvilla kansainvälistä huomiota saaneilla kriiseillä on vaikutuksensa Eurooppaan ja lähialueillemme. Jos aloitetaan idästä, niin Etelä-Kiinan meri on lähinnä kahden kauppa, joka näkyy mediassa kättä puristavista Kiinan ja Japanin johtajista. Näytetään voimaa mutta maat välttänevät voimakeinojen eskaloitumista. Pohjois-Korea voi uhitella edelleen erilaisilla demonstraatioilla välttäen laajempaa konfliktia. Pakistan ja Afganistan ovat kytköksissä Intian kohtaamiin terroristisiin hyökkäyksiin. Jännitettä alueella Kashmirin kriiseineen on ollut sitten Intian jakamisen 1940-luvun jälkipuoliskolla. Pakistanin ja Afganistanin alue on jihadismin tuki- ja koulutusaluetta, jolla on yhteys globaaliin jihadismiin ja Lähi-idän sotiin. Arktisen alueen kilpailua voisi pitää järjestyneiden maiden välisenä kilpailuna, joka ei itsessään äityne voimakeinojen käyttöön. Koillis- ja luoteisväylien globaali merkitys maailmantaloudelle on vielä marginaalinen. Kilpailun kiihtyminen arktisen alueen luonnonvaroista edellyttää maailman, erityisesti läntisen talouden kasvun elpymistä ja näin myös hupenevan öljyn ja kaasun hinnan nousua. Vakava uhka on maailmanlaajuiseksi levittäytyvä terroristinen äärijihadismi. Tämän ajan terrorismi tuli maailman tietoisuuteen Yhdysvaltojen julistaessa terrorismin vastaisen sodan Afganistanissa 9/11 katastrofin jälkeen. Siihen mennessä oli ideologinen terrorismi iskenyt eri puolilla maailmaa ja myös läntisen yhteisön elintärkeisiin, yhteiskunnan turvallisuuden ytimiin aiheuttaen kansalaisissa psykologisia pelkoja. Kylmän sodan aikana Euroopassa radikalisoituneet järjestöt olivat paljolti kotiperäistä eurooppalaista tai palestiinalaista alkuperää kuten PLO, punainen puolikuu, IRA Isossa-Britanniassa, ETA Espanjassa, Baader-Meinhof-ryhmä Saksan liittotasavallassa tai Münchenin verilöylyn musta syyskuu 1972. Tänään islamilaiseen jihadismin juuret ovat levinneet maailmanlaajuisiksi tiedonvälityksen ja liikkumisen globalisoituessa. Aivan uuden menestyksen on saavuttanut ISIS islamilaisine kalifaatteineen. Aseellinen äärijihadismi lähtee pragmaattisesti puhtaan islamin ja sharia-lain tiukasta, väkivaltahakuisesta tulkinnasta. Se löytää paikkansa sekasortoiseen ja hallinnoltaan romahtaneeseen yhteiskuntaan, arabikevään sekasortoon, vanhojen diktatuurien kaatamiseen, vieraan kulttuurin interventioiden vastustamiseen, Afrikan puutteeseen ja uskontojen välisiin valtakamppailuihin. Se etsii kollektiivista syyllisyyttä vääräuskoisista ja rankaisee julmasti yrityksistä irtaantua joukosta. Rahoitusta hankitaan maailmanlaajuisesti ihmiskaappauksilla, salakuljetuksella, pimeästä raakaaine- ja öljykaupasta. Sitä virtaa lahjoituksina uskonveljiltä ympäri maailmaa. Se löytää riveihinsä paitsi kriisialueen ääriaineksia ja diasporaa, mutta myös toisen ja kolmannen polven eurooppalaisia radikalisoituneita maahanmuuttotaustaisia tai muita radikalisoituneita nuoria. Enää ei puhuta vain Irakin-Syyrian alueen kalifaatista. Liike kutsuu kaikkia uskonveljiä ympäri maailmaa taistelemaan kalifaatin puolesta. Vakava uhka on maailmanlaajuiseksi levittäytyvä terroristinen äärijihadismi. ISIS:n vastaisen taistelun käännekohta saattaa olla jordanialaisen lentäjän elävältä polttaminen. Koraanissa polttaminen on vain jumalan oikeus. Se on saanut jordanialaiset raivoihinsa, johtanut Jordanian uusiin ilmaiskuihin ja yhdistänyt ISIS:n vastaista koalitiota. Irakin armeijan kerrotaan aloittavan Yhdysvaltojen voimakkaalla tuella laajan maahyökkäyksen ISIS:tä vastaan. Ukraina on todellinen pommi Euroopan sisällä. Kriisistä on tullut Yhdysvaltojen ja EU:n sekä toisaalta Venäjän välinen syvenevä kriisi. Minskin kokouksessa päästiin jonkinlaiseen sopimukseen. Siihen ladattiin paitsi EU:n ja Yhdysvaltojen arvovalta niin myös Saksan ja Ranskan pääministerien koko arvovalta. Neuvotteluja mahdollistivat mahdollisesti Yhdysvaltain lupaukset puolustuksellisten aseiden tuesta Ukrainalle. Separatistien osallistuminen kokoukseen pehmensi Putinin halukkuutta neuvotella, eikä vähiten euroatlanttisen yhteisön valmius tiukentaa pakotteita. Minskin jälkeen uusia pakotteita toimeenpantiin. Ukrainan oma kyky on todettu jo useiden liikekannallepanojen tehottomuudessa tuottaa merkittäviä operatiivisia joukkoja. Useilla tahoilla on todettu sopimuksen olevan vain paperi, mutta vasta sen toimeenpano kentällä säästää verta ja lisää turvallisuutta. Hallituksen joukot vetäytyivät Debaltsevesta. Venäjän tukemien separatistien painopiste siirtyi etelään. Aselepo on hauras, silti aselepoa haluaan poliittisesti pitää yllä. Isossa kuvassa voidaan globaalien kriisien tilannekuvaa syventää yksinkertaistamalla. Taustalla on ASIANTUNTIJALTA suurvaltojen, alueellisten suurvaltojen ja G-20 maiden kamppailu maailman taloudellisesta hegemoniasta. Toisaalta paikallisten kulttuurien ja yhteiskuntien kriiseissä taistelu paremmasta elämästä ja toimeentulosta radikalisoi ihmisiä. Syitä voidaan hakea myös kansallisten reaalitalouksien ja globaalin finanssitalouden välisestä äärimmäisestä ristiriidasta. Taloustieteilijät kertovat kilvan miten rikastua taloustaantumien ja kriisien aikana. Finanssitalouden vaikeasti jäljitettävien virtuaalitransaktioiden ja veroparatiiseissa lymyävän varallisuuden ja kasvottoman omistajuuden olematon tai minimaalinen verojalanjälki jättää kansalliset reaalitaloudet, turvallisuutta ja hyvinvointia ylläpitävät valtiot instituutioineen osattomiksi. OECD:n viimeisin tutkimus Suomen taloudesta kertoo, että vuosina 1990 2010 suuret palkkaerot ovat syöneet bruttokansantuotteestamme 9%. On hyvä muistaa, että kuluttaja on halutessaan markkinoitakin voimakkaampi. Elvyttää vai leikata keskustelut tuntuvat turhilta elleivät turvallisuuden ja talouden perusfundamentit, investoinnit, työ ja eläminen suu säkkiä myöten ole hallinnassa. Vaikeasti ennakoitavassa ympäristössä maanpuolustus on saanut uutta arvoa mutta samalla se on myös meillä nostanut esiin kysymyksiä. Mitä jos meidän rannoille nousee maihin laittomasti vieraan vallan vihreitä miehiä. Vastuuviranomaisten puolelta odottaisi selkeitä vastauksia. Seppo Ruohonen Parivartio 2/2015 ilmestyy 30.4. Teemana Salon seutu + messuliite

8 KENTÄN KUULUMISIA Suojeluskuntaupseerin perinteet velvoittavat Veijo Räsänen Pargas Reservofficere rf-yhdistyksen juuret ovat vahvasti kiinni suojeluskunta-aatteessa. Perinteet velvoittavat yhdistyksen nykyjäsenistöä. Itsenäisyytemme alkuaikoina mentäessä 20-luvun loppupuolelle oli perin harva paraislainen saanut asevelvollisuusaikanaan reservinupseerin koulutuksen. Tätä vajetta paikkasi huomattavasti suojeluskuntaorganisaatio. Suojeluskuntajärjestö ylläpiti koulutustoimintaa, minkä yhteydessä oli mahdollista suorittaa suojeluskuntaupseerin ja merisuojeluskuntaupseerin tutkintoja. Tämän järjestelmän avulla Paraisille muodostuikin vajaa parikymmenpäinen suojeluskuntaupseerikunta 30-luvulla. Suojeluskuntaupseerilla oli mahdollisuus kouluttautua reserviupseerikurssilla reservinupseeriksi ja saada vänrikin sotilasarvo. Suojeluskuntatoiminnan muistomerkki vihittiin Paraisilla juhlavin menoin kesäkuussa 2013. Kun Åbolands Reservofficersförening perustettiin vuonna 1939, liittyi suurin osa paraislaisista suojeluskunta- ja merisuojeluskuntaupseereista mainittuun yhdistykseen. Paraislaisten upseerien määrä Åbolands Reservofficersföreningissä pysyi tasaisena 20-25 jäsenenä aina vuoteen 1955 saakka. Kyseisenä vuotena paraislaiset reserviupseerit muodostivat itsenäisen alaosaston Åbolans Reservofficersförening rf Pargas Underavdelningin, mikä toimi vuoteen 1964 saakka. Vuodesta 1965 lähtien yhdistys on toiminut Pargas Reservofficere rf-nimisenä yhdistämässä ruotsinkieliset ja suomenkieliset upseerijäsenet toimintansa piiriin Turunmaalla yhdessä Åbolands Reservofficersföreningin kanssa. Jorma Ake Saariston reservinupseerit yhdessä Pargas Reservofficerere rfyhdistyksessä jäsenmäärä on pysytellyt kumminkin puolella sataa jäsentä viime vuosikymmenet. Yhdistyksen jäsenistö koostuu kaikista entistä saaristokunnista turkulaisiin reserviupseereihin saakka. Perinteisten reserviupseeriyhdistysten toimintojen niin valistuksen, koulutuksen kuin harrastustenkin lisäksi yhdistys on voimakkaasti sitoutunut Turunmaan saariston suojeluskunta- ja veteraaniperineen vaalimiseen sekä yhteistyöhön Paraisten kaupungin, seurakuntien ja puolustusvoimien kanssa. Edellä luetelluista mainittakoon esimerkkinä sotaveteraaneille Veteraaninurkan hankkiminen Senioritupakiinteistöön, Suojeluskuntamuistomerkin pystyttäminen ja kummialus- ja kummijoukko-osastotoiminta merivoimien maakuntajoukko Sääsken ja öljyntorjunta-alus Hallin kanssa. Pargas Reservofficerare rf- yhdistystä johtaa kapteeni evp Jorma Ake, varapuheenjohtajana reservin kapteeni Ole Bergen. Yhdistys täyttää tänä vuonna kuusikymmentä vuotta. Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO www.osuuspankki.fi Ajat muuttuvat ja me niiden mukana. SSPNET on nyt Lounea. www.lounea.fi Laakkonen RAISIO Veljekset Laakkonen Oy Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Vaihde 010 214 7800 Myynti: ma-pe klo 9 18, la 10-15 Huolto ja varaosat: ma-pe klo 7.30 17 Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min., matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %. Turun Tilipalvelut Oy Itäinen Pitkäkatu 34 20700 Turku puh: 02-2342109 gsm: 050-5574110 e-mail: toimisto@turuntilipalvelut.fi Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. Nordea Pankki Suomi Oyj Hae hohtoa päivääsi! Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla! KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) kolmen ruokalajin illallisen Castellossa hinta 32 / hlö KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) iltapala Castellossa hinta 22,50 KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) sauna ja poreallas kevyt ruokailu ravintolassa hinta alk. 33 / hlö nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Hotelli Aquarius Kullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI P. (02) 8413 123 myynti@hotelliaquarius.fi www.hotelliaquarius.fi

9 Reservin ylennykset Sotilasarvoissa ylentäminen on luonnollisesti kaikkia asevelvollisia kiinnostava asia ja niiden ympärillä kiertää paljon oletuksia sekä epäselvyyksiä. Nyt kumotaan ainakin osa vääristä tiedoista oikealla faktalla. Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentämisen perusteet on määritetty lakien ja asetusten perusteella. Keskeisiä säädöksiä ovat mm laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki, tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä laki ja asetus vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa ylentämisiä normiasiakirjalla. On oleellista ymmärtää, että ylentämisen perusteet ovat kaikille yhteiset ja perustuvat edellä mainittuihin lakisäädöksiin sekä normiohjaukseen, eivätkä minkään organisaation tai henkilön mielivaltaan. Keskeisenä linjana ylentämisissä on ehdoton tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus sekä normiohjauksen tinkimätön noudattaminen. Tasavallan presidentti ylentää vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoihin sekä niitä ylempiin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko kenraalien ja amiraalien sotilasarvoihin tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä. Aluetoimiston päällikkö ylentää reserviin tai varareserviin kuuluvan aliupseerin tai miehistön. Ylentämisen tarkoituksena on puolustusvoimien sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Sotilaallista esimiesasemaa sekä sotilaan koulutusta, virka-asemaa ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla. Sotilasarvoihin ylentämisen edellytyksenä on, että ylennettävä on saanut ylemmän sotilasarvon mukaista tehtävää vastaavan koulutuksen ja että hän on muutenkin ominaisuuksiltaan ylennettäväksi sopiva. Esimerkiksi asevelvollista ei ylennetä reservissä korkeampaan sotilasarvoon, jos hänellä on rikosrekisterissä merkintä lainvoimaisesta tuomiosta tai häntä koskevan rikosasian käsittely on kesken. Ylentäminen edellyttää pääsääntöisesti asianomaisen sijoittamista sotilasarvoaan vastaavaan sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai hänet on varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus/ VAP). Ylentämisen edellytyksenä on lisäksi, että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Ylentämisen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettäväksi esitettävä on edellisen ylennyksen jälkeen osallistunut puolustusvoimien johtamaan sotilaalliseen reservinkoulutustapahtumaan (sisältää mm kertausharjoitukset, puolustusvoimien johtamat ja MPK:lta tilatut vapaaehtoiset harjoitukset sekä erikseen määritetty muu vapaaehtoinen sotilaallisia valmiuksia palveleva maanpuolustuskoulutus) tai palvellut sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä ulkomailla. Ylennyksiin huomioitaviksi rinnasteisiksi khvuorokausiksi huomioidaan myös sitoumukseen perustuvan reserviläisen käyttö virka-aputehtävässä. Luonnollisesti harjoituksessa tai palveluksessa on toimittava hyvin, sillä henkilöarviointien tarkastaminen on osa ylennysten valmistelua. Kertausharjoituskoulutusta tai kriisinhallintapalvelusta ei kuitenkaan vaadita, jos ylennettäväksi esitettävä on ollut sellaisessa puolustushallinnon tai muussa sotilaallista pätevyyttä lisäävässä tehtävässä (esim. henkilövaraus/vap), joka mahdollistaa asianomaisen käytön nykyistä vaativammassa sodan ajan puolustusvoimien tehtävässä tai maanpuolustuksen muilla aloilla. AJANKOHTAISTA ALUETOIMISTOLTA Erityisissä tapauksissa, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään, voidaan reserviläinen ylentää maanpuolustuksen edistämiseen liittyvien lisäansioiden perusteella kerran. Tällaisia lisäansioita maanpuolustuksen hyväksi voivat olla mm; pitkäaikainen, huomattavan aktiivinen ja tuloksellinen toiminta maanpuolustusjärjestöissä, kokonaismaanpuolustuksen kannalta merkittävien tehtävien hoitaminen eri ministeriöissä, keskusvirastoissa sekä talouselämän piirissä ja maanpuolustusta tukeva tutkimustoiminta sekä toimiminen kansalaisjärjestöissä maanpuolustusta edistävällä tavalla. Ylennys ei ole automaatio, vaikka minimimäärä kertausharjoituspäiviä ja edellisestä ylennyksestä kulunut aika mahdollistaisivatkin ylennyksen. Ylentämisen edellytyksenä olevat koulutusvaatimukset on luettavissa puolustusvoimat.fi sivujen kohdasta Reserviläinen. Reserviläisten ylennyspäivät ovat pääsääntöisesti vuosittain 4.6. ja 6.12. Reservin aliupseereita ja miehistöä voidaan ylentää myös maavoimien ja aluetoimistojen vuosipäivänä 24.2. ja YKpäivänä 24.10. Miehistöön kuuluvia voidaan ylentää lisäksi kertausharjoitusten yhteydessä. Pääesikunnassa on meneillään ylennysnormin päivitystyö. Keskeisiin perusteisiin ei ole odotettavissa muutoksia, mutta esillä on ollut mm reserviläisten omatoimiseen kouluttautumiseen liittyvä kannustejärjestelmä, joka näyttöihin perustuen saattaa tuoda lisämahdollisuuden kertausharjoitusvuorokausiin rinnastettavien koulutusvuorokausien kerryttämiseen. Maanpuolustusterveisin, Aluetoimiston päällikkö Komentaja Sami Iso-Lauri Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11. Ajanvaraus puhelimitse ma pe klo 7 21, la su klo 8 20 030 6000 * tai terveystalo.com *Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 Turku Puh. (02) 275 1500, Avoinna ma pe klo 8.00 16.00 www.suomenlaatuasunnot.fi VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500 VIRTASEN maalitehdas

10 HISTORIA Lietolaista kaukopartiomies Karl- 1000 ruplaa eläväs Seppo Posio Kaukopartiomies on yhtä kuin hyvä sotilas, hyvä urheilija sekä hyvä metsämies. Näin alkaa kirja, joka on kirjoitettu yhdestä neljästä suomalaisesta kaukopartio-osastosta, osasto Kuismasesta, OsKusta. Eräs OsKun miehistä oli Liedossa asuva partionjohtaja ja maanviljelijä Karl-Johan Norrgård, joka siirtyi ajasta iäisyyteen tämän vuoden tammikuussa. Kun hänen aseveljiltään ja tuttaviltaan kysyi mielipidettä Kallesta, vastaavat he, että Kalle oli toverillinen, yhteiseen päämäärän nurkumatta pyrkivä, peloton, rautahermoinen herrasmies. Kaukopartio palveli suoraan Päämajan tiedustelua. Vänrikki Norrgård heinäkuussa 1944. Vapaaehtoisia, hyviä urheilijoita Näin kuului päivystävän upseerin kutsu Keuruun henkilötäydennyskeskuksen (HTK) käskynjaolla joulun alla 1941. Vapaaehtoisia ei kuitenkaan löytynyt, niinpä ne sotaväen tapaan määrättiin seuraavan päivänä. Hyväkuntoisia, urheilijoita ja hyviä hiihtäjiä olivat tällöin HTK:ssa mm. varsinaissuomalaiset sotamiehet Heikki Nurmi Oripäästä, Keijo Talonen ja Karl-Johan Norrgård Liedosta. Matka alkoi kohti tuntematonta tehtävää ja joukko-osastoa. Kun päästiin perille Petroskoin Gogolin kadulle, missä oli OsKun silloinen tukikohta, komppanian päällikkö, kapteeni Into Kuismanen, toivotti vapaaehtoiset tulokkaat tervetulleeksi kaukopartiotehtäviin. Sanoimme: Herra kapteeni, emme ole vapaaehtoisia, vaan meidät komennettiin tänne! Tästä Kuismanen ei hermostunut, vaan sanoi kaikille tulokkaille, että he voivat lähteä heti muuhun Suomen joukkoosastoon tai koereissulle, jonka jälkeen saa myös vapaasti päättää, jääkö vai lähteekö. Tuusulan Onnela, Eino Leinon työhuone Muutamia vuosi ensimmäisen maailman sodan jälkeen aloitettiin Suomessa vakoilla, pääasiallisesti itäistä naapuriamme. Perustettiin alatoimistoja, yksi niistä oli Sortavalassa - Kuismasen johtama. Vakoilutoiminta kiihtyi puolin ja toisin ennen toista maailmansotaa, ja viimeinen partio ennen talvisotaa toi mukanaan erinomaiset ja hälyttävät tiedot tulevan vihollisen aikeista ja sotilaiden määrästä ja kalustosta sekä niiden toimintasuunnista. Talvisodan aattona, Tuusulan rauhallisessa huvilassa, Onnelassa, keskityttiin vihollisen selustassa toimivien radiomiesten kouluttamiseen. Huone on sama, missä yksi kansallisen heräämisen airut, Eino Leino eli luovan työnsä hedelmällisintä kautta. Nyt siellä radioamatöörit kouluttivat käyttämään radiota, joka sai nimen kyynel. Kaukopartion ydin oli radiomies: hän lähetti tiedot ja ot- K-J.Norrgårdin arkisto Karl-Johan Norrgård eleli sotien jälkeen Liedossa. ti vastaan mahdolliset uudet käskyt. Usein kävi niinkin, että tauolla muut syöttivät radiomiestä hänen lähettäessään tiedustelusanomaa tukikohtaan ja sieltä edelleen Päämajan tarpeisiin. Talvisodan päätyttyä Sortavalan toimisto siirtyi Joensuuhun. Se sai tehtävän perustaa kaukopartio-osastoja, jotka toimivat jopa satojen kilometrien päässä naapurimaan sisällä. Talvisodan kokemusten perusteella suomalainen tiedustelu ei täyttänyt ylimmän sotilasjohdon tiedon tarvetta, koska partiot operoivat vain lähimatkoilla vihollisen selustassa. Ounasteltiin nimittäin uutta venäläishyökkäystä, olihan Stalinin toive talvisodan sankaritekojen takia täyttymättä. Tuhoamispartio vihollisen huoltokeskukseen Koereissun teimme Seesjärven-Paateneen pohjoispuolelle Pogovaaralle Karhumäestä pohjoiseen. Mukana oli kolme kersanttia ja 14 ensikertalaista. Aikaa siinä kului viikko. Tehtävänä oli vain tiedustella vihollisen liikkeitä. Kersantti Pöllä, myöhemmin Marskin ritari, oli radistimme. Mitään ei kuitenkaan nähty. Varusteinamme olivat vahva lumipuku sekä viikon muonat, lääkintätarvikkeet ja asetarvikkeet, yöt huilattiin nuotioilla. Vartiomiestä pidettiin, mutta erämaa on aina erämaa ja vain sattuma voi paljastaa partion viholliselle. Palattuamme päätimme Nurmen ja Talosen kanssa jatkaa kaukopartiossa, kertoo Kalle. Luutnantti Ilmari Honkasen partio oli Äänisen Sunkunniemen saaresta suuntautuneella retkellään saanut vangiksi venäläisen vääpelin, jolta oli saatu tietoja Petrovskij Jamissa olevasta suuresta huoltokeskuksesta. Jo aiemmin olivat lentäjämme ihmetelleet Päämajan tiedon halua tästä vihollistukikohdasta. Päämaja suunnitteli näiden tietojen perusteella tuhoamisretken tälle noin 70 km:n päässä olevaan huoltotukikohtaan. Jo helmikuun alkupäivinä oli alkanut vipinä OsKun tukikohdassa: tuli tieto, että melkein koko komppania lähtee liikkeelle. Niinpä 8.2.1942 tuli käsky lähteä kohti itää. Mukaan tuli myös osasto Marttinan miehiä ja panssarirykmentti Lagukselta 50 panssarijääkäriä. Marttinan miehet olivat kaukopartiomiehiä, mutta eivät Laguksen. Iltapäivällä lähdettiin. Rintama ylitettiin Vuoljärven ja Hiisjärven yhtymäkohdan jälkeen majuri Pärmin vastuualueelta (1.D). Vastuualueen rintamamiehet ihmettelivät meitä, mutta tehtävästä ei puhuttu. Etukäteen reitin siitä eteenpäin vihollispuolella oli tiedustellut rintamajoukon jääkärijoukkueen johtaja, luutnantti Heikkilä. Neljä vuorokautta mentiin yhtä rytkyä, yöllä huilittiin nuotioilla hetkinen. Iltayöstä 11.2. oltiin perillä, kertoo Norrgård Hän jatkaa: Toiminta alkoi kello 0.45. Sulo Uiton ryhmä suunnisti kohti keskustaa, toinen ryhmä leipomolle. Kolmas ryhmä joutui vaikeuksiin autokolonnan kanssa, Marmo ja Honkanen etenivät kohti ammusvarastoa. Saimme vastaan tulta autokolonnan suunnalta. Varoitin Hintsasta, mutta hän oli liian utelias ja kaatui viereeni. Jatkoimme ammusvarastolle, missä Uitto miehineen miinoitti varaston. Tämän jälkeen noin kello 2.50 Honkanen ampui kokoontumismerkin. Todettiin tappiot ja lähdettiin kotiin päin. Huoltokeskus loimusi takanamme. Luutnantti Jouni, Laguksen miehiä, oli saanut jakauksen päähänsä vihollisluodista, ja oli vaipunut koomaan, mutta Oripään poika Heikki Nurmi sanoi, että otetaan mukaan, ja Jouni virkosi vuorokauden kuluttua pystyen itse hiihtämään lopun matkaa. Jouni tuli sittemmin OsKun riveihin ja kaatui partiomatkalla 1944. Päämaja tyytyväinen kaukopartion toimiin Päämajan tiedote 17.2.1942 ilmoittaa suomalaispartion tuhonneen vihollisen armeijakunnan huoltokeskuksen aiheuttaen 500 miehen, 300 hevosen, ammustarvikevaraston ammuksineen ja patruunoineen, elintarvikevaraston, kenttäleipomon, vaatetusvarikon, 90 ajoneuvon, polttoainevaraston ja 60 rakennuksen täydellisen tuhon. Toisin sanoen kymmeniätuhansia vihollissotilaita oli nyt ilman huoltoa. Kysyn Kallelta: Tuliko takaa-ajopartio? Ei tullut, ei pahemmin tarvinnut latumiinoja asetella niistä ilmoittamaan. Myöhemmin Seppo Posion arkisto paljastui kyllä partio, joka oli 20 km:n päässä meistä. Törmäsimme myös vihollispataljoonaan, joka oli meitä varten matkassa, mutta se onneksemme nukkui vartioineen päivineen. Kalle vielä jatkaa: Eversti Hallaman radiotiedustelu oli jo seuraavana päivänä saanut siepatuksi radiosanoman, jossa tappiot Kaukopartiomiehen täytyy osata olla hiljaa. olivat Päämajan ilmoittamasta vielä suuremmat. Samalla tuli tieto, että nukkuneen pataljoonan komentaja ja vartiovastaavat oli teloitettu seuraavana aamuna. Kun OsKun kirjaa vuonna 1966 kirjoitettiin, emme puhuneet tästä partioretkestä mitään, naurahtaa Kalle. Kaukopartiomiehen täytyy osata olla hiljaa. Pitää myös muistaa, että Kuismasen komppanian toimista saatavat tiedot ovat siitä kirjoitetun kirjan kansien sisällä, sillä aineisto sen toimista tuhottiin rauhan tultua, syynä Neuvostomiehityksen vaara. Partiomiesten edesottamukset, varsinkin reissujen jälkeen, aiheuttivat noloja tilanteita Äänislinnassa. Samoin oli paikallaan jo salaamissyistä saada turvallisempi ja rauhallisempi paikka komppanialle. Sellainen löytyi Kossalmelta, 30 km:n

11 Johan Norrgårdia luultiin desantiksikin tä, 500 kuolleesta HISTORIA päästä Äänislinnasta, Uksjärven ja Kentjärven väliseltä kannakselta. Onko sattumia yhtä paljon miehistön keittokulhossa kuin upseerienkin? Paikka oli entinen punaupseerin lomakoti, kolmikerroksinen hirsihuvila. Yleisin kieli siellä oli venäjä! Sitä puhuivat luottovangit, jotka hoitivat myös talon vartioinnin ja jopa elintarvikehuollon. Kokki oli ukrainalainen Povari, hän oli Stalinin ja bolševismin vastustaja. Hänellä kerrotaan olleen vanhat tsaarin upseerien tavat, jopa niin, että täälläkin piti suomalaisupseerien syödä paremmin kuin miehistön. Majuri Kuismanen kysyi kerran Povarilta: Onko sattumia yhtä paljon miehistön keittokulhossa kuin upseerienkin? Tilanne tarkistettiin, Kuismanen totesi sattumien määrän suuremmaksi upseerien pöydässä kuin miehistön. Seurauksena oli kulhojen vaihto - nyt miehistö sai enemmän sattumia! Norrgårdia luullaan desantiksi Norrgårdilta tiedusteltiin halukkuutta osallistua upseerikoulutukseen, mihin hän suostui. Niinpä Norrgårdista tuli partion johtaja. Ollessaan lomalla kesäkuun alkupäivinä alkaa Kannaksella vihollisrynnistys. Kalle palaa lomalta 13.6.44. Äänislinnaan ja juhannusaattona hän saa käskyn siirtyä Aunuksen Mäkriän kaupunkiin, joka silloin oli vielä meikäläisten hallussa. Sattui kuitenkin viivästys: Sotapoliisi luuli minua desantiksi, kun ei ollut vänskän ruusukkeita, päällystövyötä eikä oikeaa sotilaan uniformua. Lopulta totuus selvisi ja pääsin tarkkailutehtävääni ja partiotani johtamaan. No, ne meidän varusteemme kesällä olivat sellaiset haalarit ja muutenkin, ei meitä pahemmin erottanut venäläissotilaasta muusta kuin lakista ja kokardista. Oli helppoa haastatella venäläissiviilejä: lakit vain taskuun ja venäjäntaitoinen oli aina partiossa mukana. Emme koskaan käyttäneet väkivaltaa siviileihin, me vain luotimme, etteivät he meitä tunnistaneet, Kalle selostaa. Kannaksen repeäminen vaaransi Aunuksen puolustuksen ja puolustusasemien pitäminen Aunuksessa vaarantaisi Kannaksen jo Lappeenrantaa hipovan rintamamme, sillä Itä-Karjalan joukkoja tarvittiin myös kipeästi Ihantalassa ja Talissa. Mäkriästä luovuttiin ja sain tehtävän partioni kans- sa lähteä itään ja tiedustella vihollisen toimia ja kokoonpanoja, mutta vain tiedustella. Pöllä lähti etelään samalla käskyllä. Vieljärven eteläpuolelle suuntautuneella retkellä olimme ilman ruokaa viikon verran, ja radiokin teki tenän, mutta saimme kuitenkin tiedon operatiiviselle sodanjohdolle vihollispataljoonan tai jopa rykmentin koukkauksesta yrittäen saartaa suomalaisen 8. divisioona, muistelee Kalle. Heinäkuu meni seuratessa vihollista. Elokuussa meidät lennätettiin Lismajärven pohjoispuolella olevalle korpijärvelle ja seurasimme vihollisen liikennettä Karhumäki-Kontupohjatiellä. Itä-Karjalasta Ilomantsiin vetäytyvät joukkomme saavuttivat kunniakkaan tuloksen: Historian kirjoitus kutsuu sitä Korpisodan suurvoitoksi. Vänrikki Norrgårdin partion hankkimilla vihollistiedoilla oli oma, tärkeä osuutensa tässä korpisodassa. Sodan loputtua kuulusteluun Ouluun Vaikka oli saavutettu kunniakas torjuntavoitto ja siniristilippu edelleen liehui, ajat olivat epävarmat. Osa valtion koneistosta palveli entistä vihollista valvontakomission apurina. Näin teki mm. Valtiollinen poliisi, Punainen Valpo. Kalle joutui kuukaudeksi Sissin testamentti Kun erämaahan eksyn ja vaivun jukuliste, niin silloin sissin elämään on tullut päätepiste. Saa ketut kehnon ravinnon ja korpit herkun heikon lie kylmä, nälkä sortanut tuon vanhan metsäpeikon. Saanen maata rauhassa ja sammal kallon peittää, syystuuli keltalehtiä vaan luitten päälle heittää. Ouluun tutkintavankeuteen. Mitään en muistanut, enkä mitään tunnustanut, Kalle valottaa. Valpo oli kovin kiinnostunut silloin, ja olin kuulemma niitten listoilla vielä pitkään. Marskin ritari Pöllä lähti Ruotsiin ja sieltä edelleen Venezuelaan 18 vuodeksi kunnes palasi Suomeen. Myös Solehmainen lähti Ruotsiin, kuin myös useat joukossamme mukana olleet inkeriläiset. Heikki Määttäsen partiokertomuksesta Kaukopartioveteraanin terveiset Me olimme tasa-aineinen, samanlainen porukka. Meillä luonteenominaisuudet sopivat siihen tehtävään. Päämaja arvosti kaukopartiota, koska neljän komppanian joukosta (ErP4) tuli yhdeksän Mannerheim-ristinritaria, kolme näistä OsKusta: Onni Määttänen, Mikko Pöllä ja Viljo Suokas. Suokas kuoli haavoihinsa partiomatkalla. Itärajalla, varsinkin sen toisella puolella oli väljyyttä liikkua. Nykyaikaisella tekniikalla on helppo seurata tällaisia muodostelmia ja ihmisiä. Lentokonetta ei siirtoihin voi enää käyttää, koska ilmatorjunta ulottuu korkealle ja on entistä tarkempaa, samoin pimeällä liikkuminen voidaan entistä paremmin todeta. Myös radioliikenne on entistä helpompaa seurattavaa, tuumii Karl-Johan Norrgård. Isäni, Alfred Norrgård, oli vapaussoturi ja kuului myös Pellingen ryhmään, joka eteni aina Riikaan saakka. Hänestä Neuvosto-Venäjän palkkio oli elävänä tai kuolleena 1000 ruplaa, meistä kaukopartiomiehistä palkkio elävänä oli sama, mutta kuolleena vain 500 ruplaa. Kaukopartion merkitys tiedustelulle oli merkittävä: Tiedot vihollisen liikkeistä, vahvuuksista, aseista ja joukkojen keskityksistä säästivät Suomen armeijaa. Samoin tuhoamispartiot liikenneväylille ja huoltokeskuksiin hidastivat tai jopa estivät vihollisen aikeita. Etäisin OsKun partioista kävi 300 km:n päässä Moskova-Arkangeli-radalla, siellä oli mukana mm. Keijo Talonen, yksi 4.12.1942 kaukopartiomiehiksi tulleista. Lähteet: Karl-Johan Norrgårdin kertomus 5.6.2004 Jukka L. Mäkelä: OsKu, tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajalta, WSOY, Porvoo, 1966 Lassi Saressalo: Päämajan kaukopartiot jatkosodassa, WSOY, Porvoo-Helsinki- Juva, 1987 Keijo Talonen: Velvollisuuskunnia-tahto/ Pitkä reisu, Liedon Sotaveteraanit, toimittanut Esko Lahtinen, Loimaan kirjapaino Oy, 1999 Örnulf Tigerstedt, suom. Urho Raekallio: Vastavakoilu iskee, Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919-39, Otava, Helsinki, 1943 Tuomo Rysti: Video: Korpisodan suurvoitto, Ilomantsin mottitaistelut elokuussa 1944, Tykkimiehet ry, 2003, Hämeenlinna Päämaja: Tiedote 17.2.42, Mikkeli Turun Sanomat: Keskiviikkona helmikuun 18 pnä 1942, Turku Turun Reserviupseerien kuntoiluosasto päätti syyskauden KENTÄN KUULUMISIA Jouko Fossi P erinteiseen tapaan 18.12.2014 kokoontui 33 Turun Reserviupseerien kuntoiluveljeä Upseerikerhon Linnakabinettiin syyskauden päättäjäisiin. Tilaisuuden aluksi lauloimme Vala-laulun, jonka jälkeen Perinnetoimikunnan puheenjohtaja lääkltn Aarre Auranen lausui avaus- ja tervetuliaissanat. Kuntoiluupseeri, kapt Kalervo U. Kukkula joutui olemaan koko syksyn poissa rivistä ohitusleikkauksen johdosta ja Auranen oli auttanut järjestelyissä. Auranen kiitti myös läsnä olevia osallistumisesta itsenäisyyspäivänä sankarihautojen kynttilöiden sytyttämiseen, joka tapahtui jo 38. kerran. Huomionosoituksena muistettiin erilaisilla lahjoilla ltn Eero Railoa (85v), sotmest Ismo Salmista (70v), sotaveteraani Klaus Heinosta (täytti paljon vuosia) sekä kuntoiluupseeri Kalervo U. Kukkulaa ja jumppavetäjäämme Juhani Lehtoa. Yhdessä lauletun Sillanpään marssilaulun jälkeen lääkintämajuri, professori ja piirin kunniapuheenjohtaja Tapani Havia piti esitelmän Akateemisen Karjala Seuran (AKS) Perinneyhdistyksen perustamisesta ja seuran historiasta. Puheessaan hän muun muassa totesi, ettei rajan takana elä enää yhtään heimoveteraania, vain noin 30 leskeä heidän toisesta tai kolmannesta avioliitostaan. Näistä Suomessa asuu yhdeksän. Ei sota yhtä miestä kaipaa Seuraavaksi kajautimme Vilppulan urhojen muistolle, jonka jälkeen kuulimme Kukkulan perusteellisen analyysin Kuntoiluporukan ohjaaja Juhani Lehto palkittiin työstään. Jouko Fossi ohitusleikkaukseen johtaneista terveytensä heikentymisen ennusmerkeistä, muun muassa alkoi jäädä vaimostaan jälkeen ylämäkeen pyöräiltäessä. Puheessaan hän viittasi myös tuohon väliotsikossa mainittuun vanhaan kansanviisauteen. Sanontaan liittyen hän kiitti vt. kuntoilu-upseeria ylil Pekka Soinia ja muita tarkemmin nimeämättömiä, vastuullisesti toimineita kuntoiluveljiä, joiden ansiosta kuntoiluharrastuksemme jatkui keskeytyksettä koko syksyn. Samassa yhteydessä hän kertoi Aarre Aurasen ilmoituksesta luopua Perinnetoimikunnan puheenjohtajan tehtävästä. Hän toivoi kuitenkin, että saamme jatkossa kuulla Aarren isänmaan historiaan painottuvia tai nykyisyyttä kartoittavia puheenvuoroja.. Ilmoitus lienee kuitenkin ollut vasta periaatteellinen ja korkeasta iästä johtuva. Mainitsipa Kukkula puheessaan vielä kahden kuntoiluveljen osallistuneen seurakuntavaaleihinkin eli Erkki Sellmanin ja tämän kirjoittajan. Laulettuamme Me käymme joulun viettohon Kukkula luki ruokarukouksen raumangiälell. Tämän jälkeen nautimme Upseerikerhon runsaan ja maittavan joulupöydän. Jälkiruoan nauttimisen jälkeen oli vuorossa arvajaiset tai pikemminkin tietokilpailu, jossa oli yksi kysymys. Piti tietää Ukrainan väkiluku tuhannen hengen tarkkuudella vuoden 2013 lopussa. Lähin arvaus tuli kirjoittajalta 4000 hengen tarkkuudella. Tämä johtui siitä, että viime kevään eduskuntamatkalle olin laatinut Ukraina-aiheisia tietokilpailukysymyksiä. Palkintona oli Alfred Jarraudin ruskeaa nestettä sisältänyt lasiesine.

12 MAANPUOLUSTUSKOULUTUS Nuoskan kautta Tyyneä kohti Kimmo Iljin T oimintavuosi 2015 on lähtenyt liikkeelle työntäyteisesti. Vuoden ensimmäinen suunnitteluharjoitus on pidetty. Olikin ilo huomata kouluttajien, vääpelien ja harjoitukseen sitoutuneiden toimijoiden aktiivinen osallistuminen suunnittelutyöhön ja varsinkin oman tehtävänsä haltuun ottamisessa. NUOSKA on vuoden ensimmäinen iso harjoitus, jonka Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö toimeenpanee. Harjoituksen johtajana toimii kapteeni res Jukka Virtanen. Toivottavasti meillä riittää lunta, jotta saamme pidettyä lumisen harjoituksen. Valmistelut on tehty laadukkaasti ja mielenkiinnolla odotamme miten kutsutut joukot osallistuvat tähän harjoitukseen. Harjoitus on suunnattu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntakomppanioiden taistelijoille. Harjoituksessa koulutetaan kaksipuoleisen taistelun simulointijärjestelmän (KA- SI) -laitteiden käyttöä, jotta voimme TYYNE 2015 -harjoituksessa syksyllä hallitaan järjestelmän käyttö. Suurharjoitus Säkylässä syksyllä Toimintavuoden 2015 pääharjoitus on TYYNE 2015, jonka valmistelut ovat myös hyvässä vauhdissa. Harjoituksen johtajana toimii komentajakapteeni res Kimmo Iljin. Harjoituksen ajankäyttösuunnitelma ja tehtävät on jaettu ja henkilöt on sijoitettu omille osa-alueilleen. Suunnittelussa arvioidaan tarkkaan, kuka parhaiten suoriutuu tehtävistään. Erikoiskoulutetut kouluttajat sijoitetaan omalle tontilleen esimerkiksi ensiapuhenkilöstö sijoitetaan lääkintäryhmiin. TYYNE 2015 -harjoituksen koulutus- ja huoltosuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Olemme aloittaneet yhteistyössä Lounais-Suomen aluetoimiston operatiivisen sektorin kanssa vuoden 2016 suunnittelutyön. Ensi vuosi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Keväällä 2016 on pääharjoitus ja valmistelevat harjoitukset pidetään kevättalvella. Vuoden harjoitusten suunnittelu on KOTU-yksikössä jo pitkällä. Syksyn suurharjoitus pidetään Säkylässä. Jaana Westerholm Tietoturvaa yksinkertaisin keinoin Johannes Kossila T ammikuun lopussa järjestettiin Heikkilän kasarmilla varsin ajankohtainen MPK-kurssi nykypäivän tietoturvasta. Tietoturva on saanut viime aikoina paljon näkyvyyttä valtamediassa ja se koskettaa jokaista tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttäjää. Jokainen edellä mainittujen laitteiden käyttäjä pystyy itse omilla teoillaan parantamaan yksityisyyttään ja laitteiden tietoturvaa. Jo hyvin yksinkertaiset toimenpiteet saattavat estää tärkeiden tietojen joutumisen vääriin käsiin. Tänä vuonna Tietoturvakurssi järjestettiin luentosarjan muodossa ja Heikkilän sotilaskotiin oli kutsuttu kolme eri alojen asiantuntijaa kertomaan näkemyksiään tietoturvasta. Luentojen aihealueina olivat muun muassa salasanat, tietojen urkinta, mediakäyttäytyminen ja laitteiden tietoturva. Kurssilaiset aloittivat päivän aamupalalla, jonka jälkeen Raimo Hilden Sentinel NY:stä piti kattavan luennon tietoturvasta. Luento pureutui erityisesti salasanojen turvallisuuteen ja erilaisten huijausyritysten tunnistamiseen. Yksi luennon tavoitteista oli, että kurssilaiset oppisivat muodostamaan turvallisia salasanoja. Oikeaoppinen salasana on tarpeeksi pitkä ja se ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI sisältää erikokoisia kirjaimia ja erikoismerkkejä. Salasanojen muistamisen helpottamiseksi käyttäjä voi muodostaa salasanalauseita tai salasanarungon, jota muokataan eri palveluiden mukaan. Tuula Rahkonen Kurssin kouluttajina olivat Raimo Hilden (vas.), Johannes Kossila ja Jari Laakkio. Älä päivitä tilaasi kiihtyneenä Lounaan jälkeen Jari Laakkio Caudillo Oy:stä luennoi käynnissä olevasta mediasodasta sekä sosiaalisen median käyttäytymismalleista. Luento antoi kattavan käsityksen median muuttumisesta ja sotien uutisoinnista. Keskustelua herätti erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä yleistynyt nettitrollaaminen, eli näennäisesti sitoutumattoman yksilön yritys vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin. Luennolla painotettiin tarkoituksenhakuisen uutisoinnin huomaamista. Lisäksi muistutettiin, että internetin käyttäjän ei tulisi koskaan kirjoittaa mielipiteitään kiihtyneessä tilassa. Päivän viimeisenä luentoaiheena oli laitteiden tietoturva. Johannes Kossila Capgemini Finland Oy:stä ohjeisti kurssilaisille tapoja, joilla pystyy parantamaan tietokoneiden ja älypuhelinten tietoturvaa. Luennolla painotettiin, että tärkeintä on huolehtia laitteiden päivityksistä ja virustorjunnasta. Omaa yksityisyyttään voi parantaa esimerkiksi sulkemalla älypuhelimesta sijainti- ja langattoman verkon hakupalvelut silloin kun niitä ei tarvitse. Lisäksi selain kannattaa aina sulkea ja käynnistää uudelleen ennen verkkopankin käyttämistä. Kurssipäivän päätteeksi kurssilaisia kehotettiin vielä lisäämään tietoturvatietoisuuttaan. Syvällistä teknistä osaamista ei useinkaan tarvita, sillä riittää että käyttäjä on tietoinen yleisimmistä tietoturvariskeistä ja keinoista, joilla riskit pystyy välttämään. Tietoisuutta lisäämällä jokainen internetin käyttäjä pystyy ennakoimaan paremmin mahdolliset uhat ja parantamaan omaa tietoturvaansa. Soppatykki kaipaa miehistöä Kaipaatko ympärillesi kiitollisia ja hymyileviä ihmisiä? Tule mukaan hyvähenkiseen porukkaan, jossa taatusti saat kiitosta työllesi ja hyvää mieltä! Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön talousryhmässä on vapaaehtoisille mielekästä tekemistä ruuanlaiton parissa. Sinun ei tarvitse olla keittiöalan ammattilainen, vaan mielenkiinto ja hygieniapassi riittävät. Talousryhmän toimintaan voi tutustua toukokuussa järjestettävässä talouspaikan kurssilla, joka pidetään TAITO-harjoituksen yhteydessä 23. 24.5. Tule rohkeasti mukaan toimintaan ja valmistamaan maittavaa soppaa kanssamme! Lisätiedot: talousryhmän johtaja Heli Kuismanen hkuismanen@suomi24.fi

13 Kansallista veteraanipäivää juhlitaan yhteisellä seppeleenlaskulla MAANPUOLUSTUSKOULUTUS Olli Nyberg Kansallisena veteraanipäivänä 2015 tulee kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Koska tämä merkitsi myös toiseen maailmansotaan liittyneiden sotatoimien päättymistä Suomen alueella, ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Reserviläisliitto päättäneet järjestää tapahtuneen muistoksi yhteisen, koko valtakunnan kattavan seppeleenlaskun. Tavoitteena on laskea 27.4.2015 seppeleet mahdollisimman monelle Suomen yli 600 sankarihaudasta. Kansallisen veteraanipäivän seppeleenlaskulla pyritään myös siirtämään veteraaniperinnettä ja -tietoisuutta nuoremmille suomalaisille. Paikallisista seppeleenlaskuista tiedotetaan kaikille tiedotusvälineille ja laskutapahtumiin ovat kaikki tervetulleita. Erityisesti paikalle pyritään saamaan koululaisia. Yhteinen seppeleenlasku täydentää Kansallisen veteraanipäivän vakiintuneita käytäntöjä. Liitot ovat informoineet tapahtumasta kirkko- ja kirkollishallitusta, Opetushallitusta, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liittoa sekä Kansallisen veteraanipäivän päätoimikuntaa. Niiltä on Tammisaaren Reserviläisten varapuheenjohtaja Maria Tallroth-Kämppi laskemassa seppelettä Tammisaaren uudella hautausmaalla. pyydetty tukea paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Päävastuu Reserviläisliitolla Seppeleenlaskuun osallistuvat järjestöt ovat yhdessä sopineet, että Reserviläisliitto kantaa päävastuun tapahtuman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Parhaillaan liittotasolla työstetään yhteistä ohjeistusta, joka toimii apuna paikallisten seppeleenlaskujen järjestämisessä. Se jaetaan yhdistyksille marraskuussa. Järjestöjen maakunnallisen tason organisaatiot koordinoivat, suunnittelevat ja ohjaavat yhdessä paikallisia laskutapahtumia. Vastuutahona ovat reserviläispiirit, joiden tulee toimittaa valmiit suunnitelmansa liitolle 24.1.2015 Christian Cavonius mennessä. Ne tulee tehdä yhdessä em. veteraanijärjestöjen maakunnallisten organisaatioiden kanssa. Varsinaiset seppeleenlaskut hoidetaan järjestöjen paikallisten yhdistysten ja osastojen voimin. Laskuissa voidaan ottaa huomioon paikalliset perinteet ja toimintamallit. Varsinaisten laskijoiden tulee mikäli mahdollista olla sotiemme veteraaneja. Seppeleenlasku osa juhlavuotta Reserviläisliiton perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi kuusi vuosikymmentä ja vuotta vietetään erityisenä juhlavuotena. Pääjuhlallisuudet järjestetään 11.-12.4.2015 Baltic Queen -aluksella, jonka liitto on vuokrannut yksityiskäyttöön. Laiva tulee todennäköisesti täyteen, sillä noin 2/3 hyteistä on jo myyty. Reserviläisliitto 60 vuotta - risteilyn myynnistä vastaa Matkapojat Oy. Käytössä on internet-varaamo osoitteessa www.matkapojat.fi/res60 sekä puhelinvaraamo numerossa 010 2323 116. Matkapojilta varataan myös ruokailut, Tallinnan tutustumiskäynnit ja liityntäkuljetukset. Lisäksi 60-vuotisjuhlavuoteen kuuluu syksyllä 2015 piireissä järjestettäviä tapahtumia sekä päätöstilaisuus, joka pidetään marraskuussa 2015 liiton syyskokouksen yhteydessä Porissa. Alun perin ohjelmassa oli myös oma seppeleenlasku mutta sen korvaa Kansallisen veteraanipäivän yhteinen laskutapahtuma. Meripuolustuksen perusteet ja turvallisuuspolitiikka 28.3.2015 H a a sta työ kave r i t m u kaan marssimaan! Kaunis ja historiallinen, entinen pääkaupunkimme, Suomen Turku kutsuu Sinua, perhettäsi, ystäviäsi ja halutessasi myös työyhteisöäsi kävelemään yhdessä kesäkuiseen iltaan! Lauantaina 6.6.2015 järjestetään jo 18. Kesäyön marssi tapahtuma Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Reserviläisurheiluliiton (RESUL) yhteisponnistuksena. Tarkkaan suunnitellut marssireitit lähtevät Heikkilästä ja kiertävät historian ja kulttuurin maisemissa, läpi Samppalinnan, seuraten Aurajokea yläjuoksulle, Halisten koskelle ja takaisin. Ja tokihan reitillä pääsee myös Suomen ainoan Förin kyytiin! Pidemmät reitit yltävät Turun linnan ja Suomen Joutsenen ohi jopa rehevään, tammipuistaan kuuluisaan Ruissaloon asti. Nyt Kesäyön marssilla on ensimmäistä kertaa mahdollista suorittaa jopa maraton, kävellen! Kesäillan kävelylenkille pääsee klo 18 alkaen. Ensimmäisinä kävelemään pääsevät pitkien matkojan marssijat ja noin 30 minuutin kuluessa muut. Osallistumis- maksu sisältää reiteillä olevien huoltopisteiden palvelut, marssin jälkeen tarjottavan keittoaterian, kunniakirjan, mitalin sekä vakuutuksen. Reippailun jälkeen on mahdollisuus peseytymiseen. Yhdessä liikkumaan ovat tietenkin tervetulleita myös lapset. Marssikeskuksessa on lapsiparkki, jossa perheen pienimmät voivat viettää turvallis - esti aikaa vanhempien nauttiessa reippaasta kävelystä. Marssille ovat tervetulleita myös sauvakävelijät ja taluttajansa hallinnassa olevat koirat. : kuva: Mika Kuutti Ruissalo on saari, puoli peninkulmaa Turusta, missä kaikki, " mikä luonnossa on ihanaa ja lumoavaa, näyttää kohdanneen yhdessä pisteessä. Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän ja juhlallisen tunnelman. Näyttää siltä, ikään kuin luonto olisi huvitellut luonnostelemalla suunnitelmia useihin englantilaisiin puutarhoihin, joita hän ei ole nähnyt hyväksi saattaa loppuun. Jos joku joka rakastaa kaikkea kaunista matkustelee etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa." Matkat Maraton 42,195 km 32 km 20 km 15 km 11 km 6 km Runoilija Michael Choraeus Åbo Tidningar -lehdessä 12.8.1799 Lisätiedot: www.facebook.com/mpk.kesayonmarssi ja www.mpk.fi/kesayonmarssi

14 Oliko mittään järkee? O tsikon kysymys tulee väkisinkin mieleen, kun ryhtyy pohtimaan Kuuskajaskarin linnakkeen tarkoitusperiä. Mitkä ovat olleet perustelut niille päätöksille, jotka johtivat Rauman edustalta löytyneen, karikkojen ympäröimän saarenpahasen valitsemiseen rannikkotykistön linnakkeeksi? Olisiko puolustusvoimien strategista ajattelua kahlinnut poliitikkojen 1920-luvulla hellimä uhkakuva, jonka mukaan suursodan sytyttyä Suomen tulee torjua puolueettomuuden loukkaukset mereltä? Vai pidettiinkö itsestään selvänä, että rannikkotykistön tulee toimia saarilta. Joka tapauksessa rakennushankkeen alettua Kuuskajaskarissa syksyllä 1939 viholliskuvan olisi pitänyt olla kaikille selvä. Puna-armeija puski päälle Karjalan kannakselta, mutta kenellekään ei juolahtanut mieleen keskeyttää ihmis- ja hevosvoimaa sekä rahaa ja materiaalia vaatinutta työmaata Raumalla. Tämä pikkukaupunki satamineen oli esimerkiksi Hornborgin komiteamietinnössä luokiteltu niin vähäiseksi, ettei sen suojaksi suositeltu edes tykkipatteria. Alkuaan Hanhinen kakkosena tunnettu Kuuskajaskarin linnake saatiin lähes toimintavalmiiksi talvisodan aikana. Saarelle oli rakennettu muun muassa miehistökasarmi, ammuskellarit, pommisuoja ja tykkiasemat huhtikuun puoleen väliin 1940 mennessä, jolloin reservin luutnantti Kytökangas määrättiin linnakkeen ensimmäiseksi päälliköksi. Tieto käy ilmi historioitsija Johanna Pakolan tuoreesta teoksesta Kuuskajaskari Raumanmeren lukko. Pakola tunnetaan erityisesti mereen ja rannikkoon liittyvistä tutkimuksista. Selustaan sijoitetun linnakkeen saavutukset toisessa maailmansodassa on yhtä lyhyt luettelo kuin erään tunnetun Välimeren maan armeijan sankariteot samalta ajalta. Syy ei kuitenkaan ole Kuuskajaskarin eikä sen tykkimiehistön. Vihollinen ei kerta kaikkiaan vainonnut Rauman seutua. Kaupunki joutui talvisodan aikana vain muutaman kerran neuvostoilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin kaksi SB -pommittajaa onnistuttiin pudottamaan. Kuuskasjaskarin linnakkeella ei kuitenkaan ollut pudotuksiin osaa eikä arpaa. Ankeat vuosikymmenet Jatkosodan alettua syrjäinen linnake jäi lähes unohduksiin. Sotaa oli käyty puolisen vuotta ennen kuin saarelle saatiin ensimmäinen kenttäradio. Puhelinyhteys valmistui vasta elokuussa 1942, jolloin Rauman ja Kuuskajaskarin välille laskettiin merikaapeli. Siihen saakka tuoreimmat tilannetiedot lienee luettu sanomalehti Länsi-Suomesta. Syyskuusta 1942 lähtien varsinaisena tulivoimana Raumanmeren lukossa oli yksi tykki. Pakolan kirjan painopiste onkin luonnollisesti sodan jälkeisessä ajassa. Kuvaukset linnakkeen elämästä 1940- ja 1950- luvuilla ovat lohdutonta luettavaa. Sodan uuvuttaman Suomen köyhtyneet puolustusvoimat kitkutti säästöliekillä. Kaikista elämisen edellytyksistä oli pulaa. Yhteys mantereelle takkuili venekaluston heikkouden ja polttoaineen vähyyden takia. Kesti vuosia ennen kuin Kuuskajaskarissa voitiin luopua öljylampuista, kynttilöistä ja myrskylyhdyistä. Sen mahdollisti oma aggregaatti, joka tuotti valovirtaa varusmiesten alkeellisiin majoitustiloihin ja kantahenkilökunnan ahtaisiin asuntoihin. Vihollistakin pahemmaksi vastustajaksi Kuuskajaskarille koituivat luonnonvoimat. Taistelu niitä vastaan leimasi pienen linnakkeen elämää koko sen olemassaolon ajan. Pakola on haastatellut kirjaansa varten saarella palvelleita sotilaita ja siellä elämäntyönsä tehneitä siviilejä. Heidän silminnäkijäkertomuksensa toimivat todisteina niistä vaikeuksista, joita meren armoilla asuvat ihmiset joutuivat jatkuvasti kokemaan. Järkyttävä joulutragedia Mutta nämäkään haasteet eivät riittäneet oikukkaalle kohtalolle. Linnake koki jatkuvasti erilaisia onnettomuuksia. Niistä järkyttävin oli 24 nuoren hukkuminen satama-altaaseen joulukuussa 1964. Kuljetusvene K-8 oli lähtenyt viemää neitosia Kuuskajaskarin alokastanssiaisiin, kun se törmäsi satamahinaajaan surullisin seurauksin. Tapaus jätti oudolta kuulostavan saaren nimen useiden suomalaisten mieliin. Niin myös minun, joka kevättalvella 1967 sain siirron pääesikunnan huoltoosastoon. Puolustushallinnon kiinteistöalalla elettiin tuolloin vilkasta aikaa. Monet projektit aiheuttivat näkemyseroja pääesikunnan ja puolustusministeriön välille. Yksi niistä oli Kuuskasjaskarin kasarmi. Pääesikunnan huoltopäällikkö oli vastustanut hanketta ja esittänyt vaihtoehdoksi Rihtniemen lunastamista rannikkotukikohdaksi. Operatiivinen osasto oli puoltanut esitystä eikä aselajin johtokaan olisi ollut ajatusta vastaan, jos se olisi toteutettu viivytyksettä. Puolustusministeriö ei lämmennyt asialle. Se katsoi, että pakkolunastusmenettely veisi liikaa aikaa ja uuden varuskunnan rakentaminen tulisi turhan kalliiksi. Niinpä Kuuskajaskariin rakennettiin moderni kasarmialue. Kirjalle olisi ollut eduksi, jos Johanna Pakola olisi tutustunut myös näihin taustalla ilmenneisiin ristivetoihin. Kontra-amiraali Pertti Malmberg toteaa kyllä tervehdyksessään, että jälkikäteen ajatellen Rihtniemi olisi ollut linnakkeelle parempi paikka kuin Kuuskajaskari. Mutta hänkin viittaa ARVOSTELIJALTA vain talvisodan alla käytyyn vääntöön, vaikka linnakkeen ongelmallinen sijainti puhutti päättäjiä sen lakkauttamiseen asti 1996. On kuitenkin todettava, että Pakola osaa kirjoittaa mukaansa tempaavasti. Hänen tekstissään eletään saaristolaisen arkea. Linnakkeella palvelleiden henkilöiden haastattelut kielivät puolestaan asianomaisten innosta ja voitontahdosta, sanalla sanoen Jaskarin hengestä. Tuomo Hirvonen Juhlaristeily Silja Europalla 11.-12.4.2015 Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta 2015. Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään 11.-12.4.2015 Silja Europa -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat 2.500 jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma. KYMPILLÄ MUKAAN Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista. Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. Hintaan sisältyy: risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla alk./hlö 10 Laiva-aikataulu: Helsinki - Tallinna klo 18:30-08:00 Tallinna - Helsinki klo 12:30-16:00 Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 12:00 matkapojat.fi Varaukset p. 010 2323 116 (ma-pe 8-17) Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p. 010 2323 109 (ma-pe 8-17) Nettivaraukset www.matkapojat.fi/res60 Ei toimitusmaksua! Risteilyllä esiintyy Jean S.

15 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry PIIRIHALLITUSTEN KOKOUKSET (2/2015) ti 3.3. klo 18 Heikkilän sotilaskodissa, kokouskahvit on tarjolla klo 17.30 alk. Kokouksissa käsitellään mm. piirien kevätkokouksien asiat. Asialistat lähetetään hallituksien jäsenille. Puheenjohtajat Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry ja Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET Liedon Vanhalinnassa ke 11.3. klo 18 Aluksi yhteisesti asemuseon esittely ja kokouskahvit. Hallitukset Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET Pidetään keskiviikkona 11.3.2015 klo 18.00 alkaen Naantalin keskusvarikolla (Rautakatu 7) Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Alkuun Heikki Tegelbergin esitelmä Suomen polttoainehuolto kriisitilanteessa Kahvitarjoilu tervetuloa Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry Alastaron Reserviupseerit ry SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET pe 13.3. klo 18 Huovinrinteen upseerikerholla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Lähtö Alastaron keskustasta klo 17.30 Ilmoittautumiset Heikki Pelli p. 040 843 0601. Reserviläisliiton juhlaristeilylle linja-auto kyyditys, ilmoittautuminen Tapio Vuolle p. 040 032 1265 Tervetuloa! Johtokunnat Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ti 17.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat ja piirin sääntöjen (1, 2, 10, 11, 14, 16 ja 19 ) muuttaminen. Kokouksessa palkitaan vuonna 2014 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Porin prikaatin apulaiskomentaja eversti Petri Kosonen kertoo ajankohtaisia asioita Porin prikaatista ja yhteistyön järjestelyistä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän kanssa. Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alkaen. Piirihallitus Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ti 17.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat ja piirin sääntöjen ( :t 1, 8, 10, 12 ja 13) muuttaminen. Kokouksessa palkitaan vuonna 2014 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Porin prikaatin apulaiskomentaja eversti Petri Kosonen kertoo ajankohtaisia asioita Porin prikaatista ja yhteistyön järjestelyistä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän kanssa. Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alkaen. Piirihallitus Salon Seudun Reserviupseerit ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTVUOSIKOKOUS pidetään 19.3.2015 klo 17.30 Salon lukion iso auditorio (Kaherinkatu 2, Salo). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Turun Reserviupseerit ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ma 23.3. klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodin yläkerrassa (Rykmentintie 15, 20810 Turku). Asialistalla sääntömääräiset kevätkokousasiat. Ilmoittautumiset kevätkokoukseen 19.3.2015 klo 18 mennessä osoitteella jp.voipio@gmail.com tai 0400-534 421. Raision Reserviläiset ry:n ja Raision Reserviupseerit ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET torstaina 26.3.2015 klo 17.30 alkaen Raision kaupungintalolla (Nallinkatu 2, RAISIO). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokouksia Raision kaupungin liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Reijo Hakorinta alustaa aiheesta Liikunnan merkitys - mahdollisuudet Raisiossa Raision Reserviläiset ry ja Raision Reserviupseerit ry Loimaan Reserviupseerit ry Loimaan Seudun Reserviläiset ry KEVÄTKOKOUS Loimaalla Ankkuripaikassa keskiviikkona 1. huhtikuuta klo 18.00 Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo 17.30 TALVI SRA 2015 Pöytyän Seudun Reserviläiset ry järjestää Talvi SRA 2015 -kilpailun 21. 22.3.2015. Kilpailu on samalla Varsinais-Suomen Reservipiirien ensimmäinen SRA SM-katsastuskilpailu. Paikka: Pöytyän Kolkkisten ampumarata Kilpailun johtaja: Niklas Vainio Kilpailun ratamestari: Tero Mäntylä Rastit: kilpailussa ammutaan 6 rastia, joista 2 kiväärillä, 2 haulikolla, 1 haulikolla ja pistoolilla, sekä 1 pistoolilla. Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm ja yhdistelmärastilla pienin haulikoko 6 mm, ei kuitenkaan täyteinen. Ampumamatkat ovat 2-90 m. Laukausmäärät: Kivääri noin 60, pistooli noin 35, haulikko noin 16 (max. 3 mm) ja 8 kpl (min 6 mm), yhteensä noin 120. Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H, karsintakilpailussa H. Aikataulu: Kilpailu alkaa lauantaina klo 9 ja sunnuntaina klo 11.00 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut pidetään lauantaina klo 9.45 ja sunnuntaina 11.45. Toiminta rasteilla alkaa lauantaina klo 10.00 ja sunnuntaina 12.00. Lauantain toimitsijakilpailuun otetaan toimitsijoiden lisäksi 20 kilpailijaa ja varsinaiselle kilpailupäivälle sunnuntaina 40 kilpailijaa. Kilpailumaksu: 25, jota ei palauteta, maksetaan 13.3.2015 mennessä Pöytyän Seudun Reserviläisten tilille: FI90 5380 1140 0065 34. Viestisarakkeeseen nimi, ampuja id ja viestiin Talvi SRA 2015. jatkuu seuraavalla palstalla-> KOKOUKSET JA KILPAILUT Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen ampumaturva. Dokumentit on esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa. Tekninen asiantuntija: Tarmo Rinne 040-522 2619 Ilmoittautumiset: 13.3.2015 mennessä nvainio@gmail.com. Ilmoittautumisessa on mainittava: nimi, sotilasarvo, yhdistys, ampuja id, luokka, kilpailupäivä ja mahd. ryhmätoivomus. Toimitsijat voivat ilmoittautua heti osoitteeseen nvainio@gmail.com. Kilpailuinfo: Rastikuvaukset ja kilpailijainfo julkaistaan Pöytyän Seudun Reserviläisten nettisivuilla (http://www. reservilaisliitto.fi/liitto/piirit/sivustot/poytyan_seudun_ reservilaiset) kaksi viikkoa ennen kyseistä kilpailua. Rastikuvaukset ja kilpailijainfo lähetetään myös sähköpostitse kilpailijoille ilmoittautumisajan päätyttyä. Lisäinfo: Niklas Vainio 044-018 1522 Tervetuloa! Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien RUUTIASEKILPAILUT Pistooli- ja pienoiskiväärilajeissa pidetään Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla 28.3. 29.3.2015 Kilpailuohjelma Lauantai 28.3.2015 pienoispistooli 30 + 30 ls pika-ammunta 3 x 20 ls Sunnuntai 29.3.2015 pienoiskivääri 60 ls Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa Sarjat ja joukkueet: Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä. Henkilökohtainen kilpailu on yhteinen upseereille ja reserviläisille sarjoissa: E, H20, D20, H, D, H50, D50, H60, H70, H75,H80. Joukkuekilpailu käydään 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan etukäteen nimetyn kilpailijan tulos. Ilmoittautumiset: Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään 21.3.2015 osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, 20240 Turku tai email: hptuomin@gmail.com Osallistumismaksut: Henkilökohtaisessa kilpailussa 17 / ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansliassa ennakko ilmoittautumisen mukaisesti. Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälle yhteyshenkilölle. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry ja Turun reservialiupseerit-reserviläiset ry Varsinais-Suomen reservipiirien KEVÄT SRA 2015 Loimaan seudun Reserviläiset ry järjestää Loimaan Laukojien ampumaradalla Varsinais-Suomen reservipiirien SRA-mestaruuskilpailun (SM katsastus 2) 18. 19.4.2015. Kilpailun johtaja: Jani Salo Kilpailun ratamestari: Jouni Aaltonen Rastit: Kilpailussa ammutaan 6 rastia, joista 2 on yhdistelmärastia (kivääri + haulikko ja/tai pistooli ja toinen haulikko+pistooli). lisäksi 3 kiväärillä, 1 haulikolla. Min. laukausmäärät kilpailussa: Kiväärillä 112, pistoolilla ja haulikolla yhteensä 38. Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm. jatkuu seuraavalla sivulla->

16 KOKOUKSET JA KILPAILUT Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H. Lauantain toimitsijakilpailupäiville otetaan toimitsijoiden lisäksi 15 kilpailijaa ja varsinaiselle kilpailupäivälle, sunnuntaille 72 kilpailijaa. Aikataulu: Kilpailu alkaa klo 7.30 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut klo 8.45 ja toiminta rasteilla alkaa klo 9 Maksut: Kilpailumaksu 25, jota ei palauteta, maksetaan 10.4.2015 mennessä Loimaan Reserviläisten tilille: Liedon Säästöpankki FI1943091620055770. Viestisarakkeeseen: nimi, yhdistys, ampuja id ja SRA PM. Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa. Rastikuvaukset lähetetään ryhmäviestinä kilpailuun ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä. Tekninen asiantuntija: Tarmo Rinne 040 522 2619 Ilmoittautumiset: 10.4.2015 mennessä osoitteeseen: lsres1956@gmail.com. Ilmoittautumisessa on mainittava: Nimi, sotilasarvo, yhdistys, luokka, kilpailupäivä ja mahd. ryhmätoivomus. Toimitsijat voivat ilmoittautua kisoihin heti osoitteeseen: lsres1956@gmail.com. Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien AMPUMAJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT Laitilassa, Kaikun metsästysmajan maastossa, keskiviikkona 6.5.2015 klo 18 (os. Myllykoskentie 112, Laitila) Opastus Laitilan keskustasta valtatie 8:lta. Ammutaan pienoiskiväärillä ampumahiihtotauluihin, ohilaukauksesta 1 min lisäaikaa Kilpailukeskuksessa on pienimuotoinen kahvio ja saunomismahdollisuus. Kohdistus klo 16.50 17.40. Avaus klo 17.45. Ensimmäinen lähtö klo 18.00. Sarjat ja matkat: H-H 45, D-D 45 (5 ikävuoden välein), 4 5 km (pitkä rata) H50-H80, D50-D70 (5 ikävuoden välein), 3-4 km (lyhyt rata) Joukkuekilpailussa lasketaan yhdistyksittäin kummaltakin radalta erikseen yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan tulos; kakkosjoukkue kolme seuraavaksi parasta jne. Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 28.4.2015 mennessä sähköpostilla kari.laiho@mhy.fi. Tiedustelut Kari Laiho, p. 0440 722 070 Tekninen asiantuntija Jouko Hyyrynen, p. 02-244 472 Kilpailujen johtaja Jouko Pistemaa, p. 040 559 1752 Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava. Osallistumismaksu 15 /kilpailija, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Laitilan Reserviupseerit ry:n tilille Lounaisrannikon Osuuspankki tilinro FI68 5211 0320 0271 66. Tervetuloa Laitilaan! Laitilan Reserviupseerit ry Laitilan Reservialiupseerit ry Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien AMPUMAJUOKSUN VIESTIMESTARUUSKILPAILUT Laitilassa, Kaikun metsästysmajan maastossa, keskiviikkona 13.5.2015 klo 18.00 (os. Myllykoskentie 112, Laitila) jatkuu seuraavalla palstalla-> Opastus Laitilan keskustasta valtatie 8:lta. Viestikilpailu koostuu kolmesta osuudesta. Ammutaan pienoiskiväärillä ampumahiihtotauluihin, ampumapaikalla käytössä kolme varapatruunaa/ammunta Kilpailukeskuksessa on pienimuotoinen kahvio ja saunomismahdollisuus. Kohdistus klo 16.50-17.40. Avaus klo 17.45. Lähtö klo 18.00. Sarjat ja matkat H (ei ikärajoitusta), osuuspituus 3-4 km H 150 (kilpailijoiden ikä vähintään 35 vuotta), osuuspituus n. 3 km H 180 (kilpailijoiden ikä vähintään 50 vuotta), osuuspituus n. 3 km Yhdistyksillä voi olla kilpailuissa useita joukkueita. Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin. Ilmoittautuminen yhdistyksittäin 5.5.2015 mennessä sähköpostilla kari.laiho@mhy.fi. Tiedustelut Kari Laiho, p. 0440 722 070 Tekninen asiantuntija Jouko Hyyrynen, p. 02-244 472 Kilpailujen johtaja Jouko Pistemaa, p. 040 559 1752 Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava. Osallistumismaksu 30 /joukkue, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Laitilan Reserviupseerit ry:n tilille Lounaisrannikon Osuuspankki tilinro FI68 5211 0320 0271 66. Tervetuloa Laitilaan! Laitilan Reserviupseerit ry ja Laitilan Reservialiupseerit ry TARKKA-AMMUNNAN SUOMENMESTARUUSKILPAILU Häyhä 2015 Tarkka-ampujakilta ry järjestää Porin prikaatin ja Maanpuolustuskoulutuksen Satakunnan koulutus- ja tukiyksikön tukemana Reserviläisurheiluliiton sääntöjen mukaisen tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailun 13. 15.3.2015 Säkylän Huovinrinteellä. Tarkka-ampujapareittain suoritettavassa kisassa mitataan taistelukentän sotilastarkka-ammunnalta vaatimia käytännön taitoja. Taisteluvarustus päällä tuntemattomille etäisyyksille suoritettavat toiminnalliset ammunnat sekä perusosaamista mittaavat tehtävät voivat olla ajoittain fyysisesti ja henkisesti kuormittavia. Kilpailun ilmoittautuminen tapahtuu MPK ry:n sivuilla. Oikean kurssin löydät Satakunnan alta. www: https://www.mpk.fi/ Tarkemmat ilmoittautumisohjeet sääntöineen löydät virallisilta kilpailusivuilta: www.takilta.fi Kilpailun virallinen tiedotus tapahtuu tällä sivustolla. Konkarien neuvot, kisajuorut ja muu aiheeseen liittyvät keskustelut löydät Tarkka-ampujakillan keskustelufoorumilta. Kysymykset sähköpostitse: hayha2015@gmail.com RESUL:n AMPUMAHIIHTO- MESTARUUSKILPAILUT Reserviläisurheiluliiton Ampumahiihtomestaruuskilpailut pidetään Kalevalan liikuntakeskuksessa Kuhmossa la 14.3. su 15.3.2015. Kilpailukeskus: Kalevalan liikuntakeskus sijaitsee n. 3 kilometriä keskustasta Lentiiran suuntaan. Opastus ohitustien kautta Kajaani - Kuhmo tienhaarasta. Säännöt: Kilpailussa noudatetaan RESUL:n voimassa olevia sääntöjä (sääntöjä uusittu v. 2015 alussa) Sarjat: D, H.H35. H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70, H75. Viesti: D/H, H80, H100 ja H120 Ilmoittautuminen: tulee tapahtua piireittäin 2.3. mennessä osoitteeseen mhmarttihamalainen@gmail. com (nimi,sot.arvo,sarja,yhd. ja piiri) jatkuu seuraavalla palstalla-> Osallistumismaksu on 30 e/laji/kilpailija. Viesti 35e/ joukkue on maksettava ilm. päivään 2.3. mennessä Kuhmon RU-kerhon tilille Nordea: FI 10 10585000 099430 viitteeksi a-hiihto/piirin nimi. Hiihtotapa vapaa Kilpailujen aikataulu Lauantaina 14.3. normaalimatkat, ammunnat ma+py+ma+py 08 10 Ilmoittautuminen 10 11.15 Aseiden tarkastus ja kohdistus 11.30 Kilpailun avajaiset 12.15 Ensimmäinen startti Palkintojen jako Sunnuntaina 15.3. pikakilpailut (ma+py, sakkokierrokset) ja parisprinttiviestit (ma+py,sakkokierrokset) 09.30-10.30 Aseiden tarkastus ja kohdistus 10.45 Ensimmäinen startti 12.45 Parisprinttiviesti Palkintojen jako Huolto ja majoitus: Kilpailukeskuksessa peseytymismahdollisuus ja kanttiini, josta saatavana pientä purtavaa, makkaraa ja kahvia. Majoitus Kuhmon matkailu ( Hotelli Kalevala, Hotelli Kainuu, Tulijärven mökit) Vakuutukset: Kilpailut toteutetaan MPK:n kurssina, jolloin vakuutus osallistujille on MPK:n puolesta. Lisätietoja: Kilpailun johtaja Martti Hämäläinen puh. 040 7305719 tai TA Vaito Kääriäinen puh. 0400260848 Tervetuloa Kisailemaan Kuhmoon! Kuhmon Reserviupseerikerho Kuhmon Reserviläiset RESUL:n AMPUMASUUNNISTUSKILPAILU Aika ja paikka: Lauantai 2.5.2015 Hattula, Parolannummen ampumarata-alue ja lähimaasto, jonne opastus. Kilpailun kulku: Kilpailussa noudatetaan Reserviläisurheiluliiton ampumasuunnistusmestaruuskilpailujen sääntöjä sekä kilpailun järjestäjän antamia ohjeita. Säännöt löytyvät osoitteesta www.resul.fi Etusivu -> Säännöt->Maastokilpailu->Ampumasuunnistus Ampumasuunnistus: Kilpailu järjestetään yhtäjaksoisena ampumasuunnistuskilpailuna. Ammunnassa käytettään kaatuvia ampumahiihtotauluja. Kohdistusammunta on klo 10.00-11.30 ja kilpailu alkaa klo 12 Samalla käydään avoin ampumasuunnistuskilpailu RESUL:n jäsenjärjestöihin kuulumattomille. Sarjat: H/D 16-20, H/D, H35-H75, D50, matkat D-sarja n. 3 km. H-sarjat n. 5 km. Sarjoja lisätään tarpeen mukaan 5 vuoden välein. Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset piireittäin 15.4.2015 mennessä ensisijaisesti sähköpostilla pentti.talikainen@ gmail.com. Kirjeitse tapahtuvat ilmoittautumiset on postitettava osoitteeseen: Pentti Talikainen, Kinnalantie 8 A 6, 13720 Parola. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava kilpailijan sotilasarvo, nimi, sarja, piiri, emitkortin numero tai varaus järjestäjän lainakortista (palvelun hinta 5 ) sekä mahdollinen ilmoitus, jos kilpailija käyttää yhteistä asetta toisen kilpailijan kanssa. Lisäksi yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Maksut: Osallistumismaksu on 30 / kilpailija. Se on maksettava ilmoittautumispäivään 15.4.2015 mennessä Hattula Tyrvännön Reserviläisten ry:n tilille, FI3956807540008811. Jälki-ilmoittautumismaksu on 40. Vakuutukset: Kilpailijoilla on oltava ampumatoiminnan kattava vakuutusturva, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Opastus: Opastus kilpailupäivänä klo 8.30 alkaen RESULtunnuksin valtatieltä nro 3 moottoritien liittymästä, tie 3051 risteyksestä. Tekninen asiantuntija: Tekninen asiantuntija Timo Salonen puh. 0400 848 948 jatkuu seuraavalla palstalla->

17 Huolto: Pentinkulmalla on kanttiini, josta saa keittoruoan, kahvia, teetä, virvokkeita, makeisia, makkaraa, sämpylöitä. Sauna ja WC-tilat on. Tiedustelut: Kilpailun johtaja Tapani Koskela, p. 040 847 4478. S-posti: tapani.j.koskela@gmail.com tai kilpailun varajohtaja, ratamestari Hannu Lähteenmäki puh. 0405748242 s-posti: hannu.lahteenmaki@armas.fi Tiedotus: Kilpailuohjeet ja lähtöluettelo toimitetaan ilmoitetuille yhteyshenkilöille viimeistään 18.4.2015 mennessä. Tieto saatetaan myös Etelä - Hämeen reservipiirien internetissä: ehrup.net. Tervetuloa kilpailemaan Hattulaan Etelä-Hämeen reserviläispiiri Hattula Tyrvännön Reserviläiset XXXIII WIHTORIN SYRJÄHYPPY 20. 21.3.2015 33. pienoisjotos, Wihtorin Syrjähyppy, järjestetään perinteisesti Heikinpirtin maastossa Loimaan kaupungin Niinijoen kylässä. Jotos alkaa perjantaina 20.3.2015 klo 18.00, jolloin ensimmäinen partio lähtee liikkeelle. Tehtävät on suunniteltu 4 henkisille partioille myös 3 ja 5 hengen partiot voivat osallistua. Partiot ovat vapaasti muodostettavissa. Kuljettava matka n. 8 km. Henkilökohtaiset varusteet: maastoon ja olosuhteisiin nähden sopiva vaatetus, riittävästi valolähteitä n. 5 tunnin metsässä oloaikaan. Henkilökohtainen EA - varustus ja muut vaelluksessa tarvittavat varusteet oltava mukana. Osanottomaksun 30 /partio Loimaan Seudun Reserviläisten tilille Liedon Säästöpankki 430916-255770. Jälki ilmoittautuneilta perimme 40 /partio. Pankkisiirrolla osallistumismaksunsa maksaneiden on esitettävä kuitti ennen lähtöä. Ilmoittautumiset su 8.3.2012 mennessä. Tiedot MPK:n sivuilla osoitteessa: www.mpk.fi Partiokohtaiset ilmoittautumiset suoraan sähköpostilla marko. mikkonen@vallox.com. Lisätietoja saa Marko Mikkoselta numerosta 050 569 6909 tai Marko Silvanderilta numerosta 040 583 9349 mikäli tulee kysyttävää. (muista mainita ilmoittautuessasi partion nimi, osanottajat sekä yhteystieto partionjohtajaan). RESERVILÄISTEN SM-PILKKI Keiteleen reserviläiset järjestävät reserviläisten SM-pilkkikilpailut Keiteleellä Nilakka-järvellä, joka on maakunnan tunnetuimpia pilkkivesiä Kilpailukeskus on aivan Keiteleen keskustassa olevassa satamassa.opastus 77 tieltä ja etelästä tuleville Vesannon suunnasta. Kilpailuaika: 28.3. 2015 kello 10.00-14.00 (+ ½ tunnin siirtymäajat) Kilpailukala: Ahven Sarjat: Henkilökohtainen: Naiset, Naiset 55, Miehet, Miehet 55, Miehet 65 Joukkueet: Naiset, Miehet ja joukkueessa kolme kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen (Huom! Joukkueen muodostavat yhdistykset). Ilmoittautumiset 4.3 mennessä: Ossi Salonen, ossi.salonen@pp1.inet.fi Kirjallisena: Äyräpääntie 8 B1, 72600 Keitele Osallistumismaksu: Henkilökohtainen 15 Joukkueet 30 /joukkue. Osallistumismaksu maksettava viimeistään 23.3.2015 Keiteleen Reserviläiset ry:n tilille PoP FI69 4781 1020 0146 71. Viesti: Respilkki 2015 ja kuitti mukaan kilpailuun. Jos tarvitset majoitusta ym. Mainitse Res.Pilkki.Matkailukeskus Lossisaari ( 100 m kilpailualueelta ) 77 varrella, huolehtii Teistä. www.lossisaari.fi p. 0400 930 738 Kilpailuun liittyvät tiedustelut Ossi Salonen 0400 498642 Tervetuloa keväiseen Pohjois-Savoon Keiteleelle Keiteleen reserviläisjärjestöt JÄÄKÄRISEMINAARIMATKA KORTESJÄRVELLE Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ry ja JP 27 Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto järjestävät jälleen Jääkäriseminaarimatkan 11. 12.4.2015 Kauhavan Kortesjärvelle. Lähtö Heikkilän kasarmin hiekkakentältä 11.4. kello 9 Ohjelmassa Turun komppanian taistelupaikan muistolaatan paljastus Ahlaisten Lampissa, tutustuminen Aalto-kirjastoon, yhteinen illallinen ja yöpyminen Seinäjoella Hotelli Lakeudessa 12.4. jatkamme matkaa Kortesjärvelle, jossa osallistumme jumalanpalvelukseen ja Jääkäriseminaariin sekä tutustumme Jääkärimuseoon. Jääkäriseminaarin aiheena on Jääkäriliikkeen synnystä 100 vuotta. Paluumatkalla tutustumme Ikaalisten, Hämeenkyrön, Mouhijärven ja Vammalan taistelujen historiaan. Paluu Turkuun 12.4. noin kello 21.00. Matkan hinta täysihoidolla 150 e, joka laskutetaan 15.3.2015 mennessä. Sitovat ilmoittautumiset matkanjohtaja Jouko Fossille mielellään sähköpostitse jouko.fossi@pp1.inet.fi tai 0500 321 820 VIIMEISTÄÄN 28.2.2015. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, ei tarvitse olla jäsen. Kahden aikaisemman matkan osanottajamääräksi on muotoutunut sattumalta 27 henkilöä. Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset 50-VUOTISJUHLAT Piikkiössä Kavallon tilan Tuurunlinnassa lauantaina 25.4. kello 15.00 Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi tilaisuuteen (ajo-ohjeet: http://www.kavaltontila.com/ajo-ohjeet). Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan tapahtumaan 10.4.2015 mennessä, joko sähköpostilla osoitteeseen kaarinanpiikkionreservilaiset@gmail.com puhelimitse numeroon 040 721 6063 (siht. Teppo Järvelä) tai 0400 443 396 (pj. Pauli Hyytiäinen) tai kirjeitse osoitteeseen Pauli Hyytiäinen, Hakakaari 25, 21500 PIIKKIÖ. Tarjoilujen ja tilajärjestelyjen vuoksi sitova ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Tumma puku ja isot kunniamerkit. Tervetuloa! Terveisin, K-P Res. Hallitus LOIMAA CUP Loimaan Laukojat järjestävät yhteistyössä Loimaan Seudun Reserviläisten kanssa Loimaa Cup -kilpailun. Kilpailu on kolmiosainen osakilpailu on 3:lle eri aseelle. Kilpailupäivät ovat (Su) 26.4., (Su) 3.5. ja (La) 9.5. Kilpailujen johtaja: Marko Silvander Kilpailujen ratamestari: Jouni Aaltonen Rastit: Jokaisessa osakilpailussa ammutaan 6 rastia. Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm. Osakilpailut: Cup1= Kivääri, Cup 2= Pistooli, Cup 3= Haulikko Kilpailut: Kilpailut käydään SA-säännöillä ja kilpailuihin voi osallistua SRA- tai IPSC- kortin omaavat. Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H. Jokaiselle kilpailupäivälle otetaan max. 50 kilpailijaa. Osallistua voi myös erikseen yksittäiskilpailuun. Palkinnot jaetaan kolmen kilpailun perusteella. KOKOUKSET JA KILPAILUT Aikataulu: Kilpailut alkavat jokaisessa kilpailussa klo 7.30 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut klo 8.45 ja toiminta rasteilla alkaa klo 9 Maksut: Kilpailumaksut 20, jota ei palauteta, maksetaan 10.4.2015 mennessä Loimaan Laukojien tilille: FI3652390020091700. Viestisarakkeeseen: nimi, yhdistys, ampuja id ja Loimaa Cup 1,2,3 tai 1-3. Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa. Rastikuvaukset lähetetään ryhmäviestinä kilpailuun ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä. Tekninen asiantuntija: Jouni Aaltonen: 050 574 3384 Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset 10.4.2015 mennessä osoitteeseen: lsres1956@gmail.com. Ilmoittautumisessa on mainittava: nimi, yhdistys, luokka, kilpailupäivä ja mahd. ryhmätoivomus. Rastikuvauksia ei julkaista etukäteen.alhaisen osallistumismaksun vuoksi kilpailijat osallistuvat taulujen nostamiseen ja paikkaamiseen. Kilpailusta saatavat varat käytetään yhdistyksen koulutusase hankintaan. Lisäinfoa voi kysyä Jouni Aaltonen: 050 574 3384 Jani Salo: 044 331 8020 Tervetuloa! PÄIVYRI HELMIKUU 28.2. Piirien ampumahiihto (M) Alastaro MAALISKUU 1.3. Piirien ampuma- Alastaro hiihtoviesti (M) 3.3. Piirihallituksien kokoukset Heikkilä 6. 8.3. RESUL:n talvijotos Virttaa 7.3. Sotilasmaastohiihto Mäntsälä 7. 8.3. RESUL ilma-aseet Toijala 10.3. PYT Heikkilä 13.3. Talvisodan päättymispäivä 13. 15.3. RESUL:n Häyhä -TAkilpailu Säkylä 14.3. Veteraanikeräyksen koko maa tempauspäivä 14. 15.3. RESUL:n ampumahiihto Kuhmo 17.3. Piirien kevätkokoukset Heikkilä 20. 21.3. Wihtorin pienjotos Loimaa 21. 22.3. Piirien SRA -katsastus Pöytyä 28.3. RESUL:n reserviläispilkki Keitele 28.3. RUL:n yhdistyspäivä + Helsinki mentorpäivä 28. 29.3. Ruutiase, pistooli ja Turku pienoiskivääri HUHTIKUU 11. 12.4. Reserviläisliiton vuosikokous Helsinki ja 60 v juhlaristeily 14.4. PYT Heikkilä 18. 19.4. Piirien SRA (M) Loimaa 18.4. Kenraalitien marssi Turku 27.4. Kansallinen koko maa veteraanipäivä 27.4. RES: Seppeleen lasku koko maa sankarihaudoille 27.4. Lapin sodan koko maa päättymisestä 70 vuotta 30.4. PAVA 2/2014 ilmestyy jatkuu seuraavalla palstalla-> jatkuu seuraavalla palstalla-> jatkuu seuraavalla sivulla ->

18 KOKOUKSET JA KILPAILUT <- alkaa edelliseltä aukeamalta Reserviläisurheiluliiton valtakunnallinen talvijotoskilpailukutsu PORSAANHARJUN JOTOS 6. 8.3.2015, VIRTTAA Golfkeskus Alastaro Golf, Golfkentäntie 195, 32560 Virttaa Säkylänharju ja Virttaankangas ovat hiekkaharjujen kokonaisuus, joka kuuluu osana noin 150 km pitkään harjuketjuun. Verrattuna muihin suomalaisiin harjuihin, ja jopa maailman suuriin harjuihin, Säkylänharju-Virttaankangas on poikkeuksellisen suuri ja näyttävä harjukompleksi. Porsaanharju on Säkylänharjun korkein kohta n. 140-148 metriä merenpinnan yläpuolella. Oripään Reservialiupseerit Ry toivottaa teidät tervetulleeksi Porsaanharjun Jotokselle 6. 8.3.2015, upeisiin harjumaisemiin. Partion koko 3-5 henkilöä Reitin pituus kaikille n. 40 km, kovimmille kulkijoille lisälenkkejä luvassa Toiminnallisia tehtävärasteja 30-40 kpl, ei paperitehtäviä! Tehtävärasteja aina useista ammunnoista, sotilaallisiin rasteihin, ensiapuun, luontoon ja yleistieto-/-taitotehtävät Kilpailumaksu 140 /partio Jotokselle voi lähteä mukaan kaikki innokkaat liikkujat Parhaille partioille luvassa huippupalkinnot! Jotokselle mukaan voit ilmoittautua jo nyt ja aina 28.2.2015 mennessä minna.nenonen@ alastarogolf.fi tai 050-539 4281. Jotoksella on myös kotisivut osoitteessa: www.reservilaisliitto. fi/liitto/piirit/sivustot/oripaan_reservialiupseerit Jotos: Luonnossa liikkumista, uusien asioiden oppimista, yhteishengen kohottamista ja ennen kaikkea elämyksiä! Tervetuloa Porsaanharjun Jotokselle! Piirien ilma-ase, Turku 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H: 1) Mikko Hautala RaRU 325 2) Jussi Hurri KySeRU 287 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H50: 1) Ilkka Ratamo HalRes 375 2) Kari Nevala PaSeRes 366 3) Pekka Nummelin MySeRes 347 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H60: 1) Heikki Ranne PaSeRes 385 2) Matti Rinnola MySeRes 376 3) Jorma Röppänen MySeRes 371 4) Markku Haklin HalRes 363 5) Seppo Ahokas SaSeRU 360 6) Tuomo Kuopio KySeRU 301 7) Markku Tammi KySeRU 246 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H70: 1) Raimo Novari PaSeRes 353 2) Esko Kuusela SaSeRU 341 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H75: 1) Veli Korjus TurRAU 347 (3x, 89) 2) Jussi Ruohonen SaSeRU 347 (3x, 88) 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H80: 1) Mauri Ihattula VaSuRU 317 2) Olli Silanto PaSeRes 289 10m Ilmapistooli 40 ls sarja H: 1) Jukka Nikkari TuRU 379 2) Antti Mäkiranta SaSeRU 366 3) Janne Lassila MySeRes 355 4) Jiri Kuukasjärvi TurRAU 354 5) Jussi Hurri KySeRU 324 6) Jari Vilkman TurRAU 261 10m Ilmapistooli 40 ls sarja H50: 1) Jukka Nikkari TuRU 373 2) Matti Anttonen SaSeRes 371 3) Jouni Rapo TurRAU 368 4) Keimo Salmikivi NaRAU 351 5) Jarkko Vilja TurRAU 320 6) Jyrki Ylenius KoRU 313 7) Pekka Tuominen TurRAU 296 10m Ilmapistooli 40 ls sarja H60: 1) Seppo Junttila TurRAU 348 2) Juhani Virolainen KoRU 341 3) Tuomo Kuopio KySeRU 338 4) Jukka Lindberg NaRAU 331 5) Oiva Nieminen SaSeRes 330 6) Markku Tammi KySeRU 323 7) Martti Martelius MySeRes 310 8) Martti Grönholm TurRAU 306 10m Ilmapistooli 40 ls sarja H70: 1) Erkki Grönholm TurRAU 357 (4x) 2) Veikko Ratsula KaPiRes 357 (3x) 3) Kurt Wallden TurRAU 348 4) Kari Nyrhinen TurRAU 346 5) Aulis Kurronen NaRAU 337 6) Seppo Lassila MySeRes 328 7) Keijo Himberg NaRAU 327 8) Ismo Arvonen UudRes 305 9) Erkki Mauno TuRU 304 10) Kari Niinivuo KoRU 295 10m Ilmapistooli 40 ls sarja H75: 1) Matti Arvela TuRU 323 10m Ilmapistooli 40 ls sarja D16: 1) Anni Suominen MySeRes 301 2) Iida Suominen MySeRes 300 10m Ilmakivääri joukkue, RES H: 1) Paimion Seudun Reserviläiset 1104 2) Mynämäen Seudun Reserviläiset 1094 RUH 1) Salon Seudun Reserviupseerit 1048 2) Kyrön Seudun Reserviupseerit 834 10m Ilmamapistooli joukkue RES H: 1. Turun Reserviläiset-Reservit 2 1051 2. Turun Reserviläiset-Reservit 1 1042 3. Naantalin Reservialiupseerit 1009 4. Mynämäen Seudun Reserviläiset 993 5. Turun Reserviläiset-Reservit 3 905 RU H 1. Turun Reserviupseerit 1006 2. Kyrön Seudun Reserviupseerit 993 3. Kosken Reserviupseerit 949 Varsinais-Suomen Reservipiirien pistooliampumahiihto 31.1.2015 Loimaa D50 1. Satu Salokannel Halikon Res. 25,31 H16 1. Samuel Seppälä Alastaron Res. 41,01 H 1. Jarmo Heikkinen Loimaan RU. 21,47 2. Juha-Pekka Nieminen Alastaron Res. 31,09 H40 1. Pasi Saastamoinen Halikon Res. 27,21 H45 1. Antti Seppälä Alastaron Res. 24,33 2. Kari Mahlberg Salon RU. 33,56 3. Mika Kilpeläinen Alastaron Res. 35,55 H50 1. Lasse Varjonen Alastaron Res. 21,57 2. Tapio Turunen Salon RU. 24,57 3. Janne Roininen Kaarina-Piikkiön Res. 27,05 4. Esko Pirttimäki Alastaron Res. 30,27 H60 1. Tuomo Kuopio Kyrön RU. 19,58 2. Tapio Vuolle Alastaron Res. 29,56 3. Harri Kuosa Alastaron Res. 31,41 H65 1. Heikki Rantanen Alastaron Res. 20,30 2. Pentti Hirvonen Kaarina-Piikkiön Res. 26,35 3. Reijo Hannus Salon RU. 27,29 4. Veikko Pitkänen Kyrön RU. 28,22 5. Matti Mäkirinne Salon RU. 32,31 6. Jussi Laaksonen Kyrön RU. 35,59 H70 1. Kari Vähäkylä Halikon Res. 20,50 2. Mauri Hanhisalo Halikon Res. 25,25 3. Jorma Eskola Salon RU. 27,21 4. Erkki Laine Salon RU. 28,04 5. Paavo Rastas Salon RU. 29,04 6. Paavo Nevalainen Naantalin Res. 31,27 H75 1. Jouko Hyyrynen Kyrön RU. 38,37 Joukkuetulokset RES H Alastaron Res. Antti Seppälä, Juha-Pekka Nieminen ja Samuel Seppälä RES H50 Halikon Res. Satu Salokannel, Kari Vähäkylä ja Mauri Hanhisalo UPS H50 Salon Seud. Ru. Tapio Turunen, Jorma Eskola ja Reijo Hannus Sprinttiviesti H80 1. Halikon Res. Saastamoinen ja Salokannel. 29,31 2. Alastaron Res. Rantanen ja Nieminen. 40,13 H100 1. Alastaron Res. Seppälä ja Kilpeläinen. 38,18 2. Salon Ru. Laine ja Mahlberg. 46,40 3. Salon Ru. Hannus ja Turunen. 50,41 H120 1. Halikon Res. Hanhisalo ja Vähäkylä. 39,39 2. Kyrön Ru. Kuopio ja Pitkänen. 44,59 3. Alastaron Res. Varjonen ja Pirttimäki. 46,44 4. Salon Ru. Eskola ja Rastas. 57,30 5. Alastaron Res. Vuolle ja Kuosa. 57,54 Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin talvimestaruuskilpailut 8.2. Alastaron Virttaalla loppuaika (hiihtoaika, ammunnan tulos/lisäaika, kartanluvun virhe/lisäaika) H40 1. Marko Silvander, Loimaan Seudun Reserviläiset, 1.43.21 (1.05.26, 32/22.40, 61 mm/ 15.15) 2. Jarmo Leimu Loimaan Seudun Reserviläiset, 1.52.13 (1.09.03, 32/22.40, 82 mm/20.20) 3. Mikko Markula, Loimaan Seudun Reserviläiset, 2.41.30 (1.45.35,53/15.40, 161 mm/ 40.15) TULOSTAULU H50 1. Lasse Varjonen, Alastaron Reserviläiset, 1.07.45 (56.05, 86/4.40, 28 mm/7.00) 2. Tapio Turunen, Salon Seudun Reserviläiset, 1.11.28 (51.08, 48/17.20, 12 mm/3.00) H60 1. Pantti Hirvonen, Kaarina- Piikkiön Reserviläiset, 1.18.36 (59.11, 56/14.40, 19 mm/4.45) 2. Tuomo Kuopio, Kyrön seudun Reserviupseerit, 1.22.14 (53.14, 88/4.00, 100 mm/25.00) 3. Matti Mäkirinne, Salon Seudun Reserviläiset, 1.26.39 (1.03.09, 43/19.00, 18 mm/4.30) 4. Veikko Pitkänen, Kyrön seudun Reserviupseerit, 1.41.10 (1.14.30, 68/10.40, 64 mm/16.00) 5. Reijo Hannus, Salon Seudun Reserviläiset, 1.56.18 (1.13.43, 39/20.20, 89 mm/22.15) H70 1. Mauri Hanhisalo, Halikon Reserviläiset, 1.21.07 (1.01.17, 75/8.20, 46 mm/11.30) 2. Erkki Laine, Salon Seudun Reserviläiset, 1.30.57 (1.04.17, 44/1840, 32 mm/8.00) 3. Paavo Rastas, Salon Seudun Reserviläiset, 1.32.22 (1.00.52, 49/17.00, 58 mm/14.30) 4. Kari Honkanen, Alastaron Reserviläiset, 2.19.57 (1.29.52, 0/33.20, 67 mm/16.45) Joukkueet H-H45 1. Loimaan Seudun Reserviläiset (Marko Silvander, Jarmo Leimu, Mikko Markula), 6.17.04 H50-1. Salon Seudun Reserviupseerit (Tapio Turunen, Matti Mäkirinne, Erkki Laine), 4.09.04

19 Pistoolin pauketta ja suksien suihkinaa RESERVILÄISURHEILU Marko Silvander Loimaan Seudun Reserviläisten ja Loimaan Reserviupseerien järjestämät piirien pistooliampumahiihto- ja viestimestaruuskilpailut pidettiin Loimaalla 31.1. Ensimmäistä kertaa kilpailut järjestettiin saman päivän aikana mikä onkin sekä kilpailijoille että toimitsijoille hyvä ratkaisu, kun ei tarvitse ajaa eri päivinä suorittamaan kilpailuja. Tänä päivänä kun kaikilla on kalenterit niin täynnä tapahtumia, että näin saadaan molemmat pois alta saman päivän aikana. Ensimmäistä kertaa viesti hiihdettiin sprinttiviestinä, joka olikin omalla tavallaan mielenkiintoinen ja katsojaystävällinen säännöiltään. Uuden lajin säännöt tosin toivat päänvaivaa kilpailijoille kun vanhat säännöt ovat niin juurtuneet takaraivoon. Sprinttiviestiä kannattaisi ehkä käyttää myös muiden lajien viestin läpiviemisessä. Lumitilanne Loimaalla Heikinpirtillä oli olosuhteisiin nähden loistava. Pienet vesisateet eivät olleet pilanneet latupohjaa ja kilpailut saatiin hiihtää hyvällä lumipohjalla. Viime vuonnahan lunta ei ollut lainkaan ja samaiset kilpailut jäivät silloin hiihtämättä ja ne siirrettiin Pohjois-Suomen yhdistysten Ilma-aseiden mestarit selville Turussa Tuula Rahkonen Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien ilmakivääri- ja ilmapistooliammuntojen mestaruuskilpailut pidettiin Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla sunnuntaina 1.2. Kilpailun johtajana toimi Turun Reserviläisten puheenjohtaja Pekka Tuominen. Tuominen johti ammunnat jälleen kerran asiantuntevasti ja jämäkästi. Hän ehti myös itse osallistumaan ilmapistooliammuntaan. Kilpailun teknisenä asiantuntijana toimi Reino Heikkilä Halikon Reserviläisistä. Ampumasuorituksia oli kaikkiaan mukavasti 52, joista ilmakiväärillä 18 ja ilmapistoolilla 34. Kokeneet ja nuoremmatkin ampujat tiesivät mitä tekivät ja näin kilpailut saatiin vietyä läpi erittäin sujuvasti. Ilahduttavasti mukana oli myös nuoria ampujia. Anni ja Iida Suominen Mynämäen Seudun Reserviläisistä kilpailivat tyttöjen alle 16-vuotiaiden sarjassa. Olisi hienoa, jos heidän ampumainnostuksensa jatkuisi vielä pitkään ja Pistooliampumahiihto on kova laji. järjestettäväksi, sillä 2014 kilpailu oli ResUl:n kilpailu. Kilpailut saatiin viedä läpi hyvässä säässä, vaikkakin päivälle oli luvattu jopa vesisadettakin. Osanottajiakin oli ilmoittautunut 30 ja lopulta lähtöviivalle asettui 28 henkilökohtaiseen kilpailuun ja viestiin 10 joukkuetta. Tuula Rahkonen Anni Suominen oli tällä kertaa sisaruksista tarkempi. Aina vaikea ammunta Henkilökohtaisessa kilpailussa pidemmällä reitillä parhaan tuloksen 21,47 hiihti Jarmo Heikkinen, Loimaan RU. Lyhyemmän reitin hiihtäneistä parhaan tuloksen 19,58 hiihti Tuomo Kuopio, Kyrön RU. Joukkuetuloksissa reserviläisissä Alastaron Res voitti H sarjassa ja Salon RU H50+ sarjan. Viestissä kaikki hiihtivät saman matkan, kolme kertaa kilometrin lenkin. Sprintissä hiihtäjä vaihtui jokaisen lenkin jälkeen ja joukkueessa oli kaksi hiihtäjää. Viestissä hiihdettiin myös sakkokierrokset jokaisesta ohilaukauksesta, kun henkilökohtaisessa kilpailussa ohilaukauksesta tuli minuutti lisäaikaa. Puhtaita heidän innostaminaan saisimme kilpailuihin mukaan lisää nuoria ampujia. Ilmakivääriampujista parhaan tuloksen (40 ls) teki Heikki Ranne Paimion Seudun Reserviläisistä 385 pistettä. Ranne ampui sarjassa miehet yli 60 vuotta. Pistoolipuolella parhaan tuloksen ampui Jukka Nikkari Turun Reserviupseereista. Nikkarin tulos oli 379 pistettä miesten yleisessä sarjassa. Maastourheilussa kilpaillaan yhä vuoden 2011 säännöillä Erkki Laine Marko Silvander ammuntoja ei monta saatu kummankaan kilpailun aikana, joten pistooliammunta Talven hiihtokelit ovat olleet kovasti vaihtelevia, on ollut kosteaa, pakkasta ja jääkeliä. Hiihtämään on päässyt jokainen innokas talvilajista kiinnostunut, kiitos latujen tekijöille. Piirien pistooliampumahiihdot sprintteineen Loimaalla sekä talvikilpailu Alastarolla sujuivat järjestelyineen jouhevasti. Ampumahiihtomestaruuskilpailut Alastaron järjestäminä helmimaaliskuun vaihteessa odottavat vielä kisailijoita. Urheilutoimikunta on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut sääntöjen mukaan toimihenkilönsä, vuoden 2015 puheenjohtajana toimii Markus Salo Alastarolta ja varapuheenjohtajana Erkki Laine Salosta. Kokouksessaan toimikunta muutti ampumasuunnistuksen päivämääriä siten että henkilökohtainen kilpailu on tiistaina 4.8. ja sprintti 11.8. Todettiin että RESUL:n maastoliikunnan säännöt ja kilpailujen yleisjärjestelyohje ovat muuttuneet 1.1. ja 15.1.2015. Urheilutoimikunta keskusteli asiasta ja päätti että piirien vuoden 2015 maastoliikunnan mestaruuskilpailut järjestetään edelleen piirin 2011 voimassa olevilla säännöillä. Uusia sääntöjä on mahdollisuus kokeilla, mutta siihen saatava kilpailun teknisen asiantuntijan lupa ja siitä on erikseen mainittava Parivartiolehden kilpailukutsussa. Pistooliammunta on hengästyneenä entistäkin hankalampaa. Erkki Laine Kartanlukua hiihtosuunnistuksessa. Sää on tänä vuonna suosinut myös talvilajeja. Säännöt ajan tasalle syksyyn mennessä Urheilutoimikunta päätti ajantasaistaa piirien maastoliikunnan säännöt ensi syksyyn mennessä. Kevät ja kesä ovat kovasti tulossa, toivottavasti eri yhdistyksissä tutustutaan piirien toimintasuunnitelmaan vuodelta 2015 liite Urheilutoiminnan Yleisohje vuodelta 2015. Ohjeesta löytyy tarvittavaa tietoja kilpailujen järjestämisestä. Ohje on jaettu jokaiselle yhdistyksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Toivottavasti he jakavat siinä olevaa tietoa ainakin yhdistyksen urheiluasioista vastaavalle, jotta nämäkin asiat menisivät yhdistysten jäsenistön tiedoksi. Toivottavasti tulevissa piirien eri mestaruuskilpailuissa on myös uusia osanottajia. osoitti jälleen haasteellisuutensa. Viestin nopeimmalla kokonaisajalla selvitti sarjan H100 Alastaron Res Mika Kilpeläinen ja Antti Seppälä. Lajiemme harrastus vaatii usein kokeneemman konkarin innostusta ja neuvoja kilpailuihin osallistumiseen. Laittakaamme tavoitteeksi yhdistyksissä, että kuluva vuoden aikana tulisi muutama nuori reserviläinen kokeilemaan ja kehittämään reserviläistaitojaan. Kilpailujen järjestäjille esitän toivomuksen, olkaa hyvissä ajoin toimimassa kilpailujen järjestelyissä. Pulmatilanteissa kannattaa kääntyä teknisen asiantuntijan puoleen. Kysyä voi myös allekirjoittaneelta, ken kysyy hän tietää. Tarkoitus on saada hyvin järjestettyjä piirienmestaruuskilpailuja, joissa viihtyvät vapaaehtoiset toimitsijat sekä innostuneet kilpailijat. Tällaisin odotuksin toivotan kaikille reipasta ja onnekasta kilpailukautta.

20 MERKKIPÄIVÄT MAALISKUU 95 VUOTTA 24.3. kapteeni Jaakko Säteri Ilmarinen 94 VUOTTA 24.3. yliluutnantti Bengt Forss Parainen 85 VUOTTA 6.3. luutnantti Tapio Kallio Piikkiö 80 VUOTTA 25.3. kapteeni Jorma Ärölä Somero 29.3. kersantti Raimo Krouvila Nousiainen 75 VUOTTA 12.3. luutnantti Tim Autero Turku 20.3. luutnantti Pertti Tirkkonen Turku 30.3. vääpeli Ahti Isosomppi Loimaa 31.3. yliluutnantti Pentti Hilke Turku 70 VUOTTA 2.3. vänrikki Ernst Åberg Parainen 5.3. kapteeni Paavo Anttila Perniö 9.3. vääpeli Esa Rinne Alastaro 13.3. kersantti Jorma Ali-Yrkkö Hirsijärvi 18.3. kapteeni Seppo Autio Turku 21.3. vänrikki Kari Akkola Turku 22.3. kapteeni Veikko Autio Turku 28.3. majuri Matti Rasila Salo 60 VUOTTA 5.3. luutnantti Timo Kuuttila Uusikaupunki 7.3. yliluutnantti Jukka Forss Kaarina 13.3. kapteeni Matti Pentti Somerniemi 17.3. yliluutnantti Vesa Riihihuhta Kuusisto 18.3. vänrikki Ilkka Saarimäki Turku 18.3. korpraali Esa Tölkki Turku 19.3. luutnantti Antti Salomaa Masku 50 VUOTTA 3.3. kapteeni Jukka Haapasalo Turku 4.3. vänrikki Ronnye Molnar Paimio 12.3. vänrikki Esa-Pentti Jokinen Turku 13.3. kapteeni Mika Örri Perniö 18.3. vänrikki Pekka Laine Vanhalinna 23.3. vänrikki Ari Aaltonen Littoinen 24.3. kapteeniluutnantti Ari Laaksonen Turku 25.3. alikersantti Eerik Leivo Masku 25.3. luutnantti Juha Ruohola Kemi 26.3. alikersantti Pekka Lahtinen Taivassalo 29.3. luutnantti Jari Hovinen Raisio HUHTIKUU sinulle suunniteltu uusi volvo V40 www.keskusautohalli.fi Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120 Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI-20200 Turku info@turkusteve.com +358 (0)207 529 777 Pienistä iloista suuriin uutisiin Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen, sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella. www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900 Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. Parhaat ratkaisut Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien asiakassaatavien hallintaan hallintaan 97 VUOTTA 27.4. kapteeni Simo Korte Tarvasjoki 95 VUOTTA 30.4. yliluutnantti Pekka Kivipuro Pori 92 VUOTTA 11.4. luutnantti Aapo Toivanen Turku 90 VUOTTA 4.4. alikersantti Martti Suomi Salo 12.4. alikersantti Väinö Nikkari Hajala 85 VUOTTA 11.4. kapteeni Paul Rantala Turku 15.4. luutnantti Esko Oijala Kouvola 22.4. kapteeni Unto Mahkonen Turku 29.4. yliluutnantti Veikko Laiterä Turku 29.4. kapteeniluutnantti Reijo Lavonen Turku 80 VUOTTA 4.4. majuri Pentti Kokko Salo 9.4. luutnantti Matti Merensalmi Turku 13.4. yliluutnantti Hannu Kaila Laitila 27.4. majuri Simo Suokivi Turku 29.4. alikersantti Leo Leino Hajala 29.4. kapteeni Seppo Rouhiainen Turku 29.4. yliluutnantti Martti Soikkeli Turku 75 VUOTTA 10.4. alikersantti Pekka Saari Koski TL 15.4. yliluutnantti Ossi Hakkarainen Lieto 17.4. kapteeni Tapio Marjamäki Parainen 18.4. yliluutnantti Taisto Kuusimurto Raisio 18.4. vänrikki Seppo Tuomi Salo 19.4. kapteeniluutnantti Tor Sonntag Salo 20.4. ylikersantti Pentti Saario Loimaa 23.4. yliluutnantti Markku Jalli Turku 23.4. vänrikki Simo Nurminen Perniö 25.4. luutnantti Aulis Lahti Raisio 70 VUOTTA 10.4. ylikersantti Antti Keskitalo Mietoinen www.turunsanomat.fi 60 VUOTTA 2.4. alikersantti Timo Ahvamaa Kustavi 2.4. alikersantti Ari Niskanen Turku 3.4. ylikersantti Heikki Vartiainen Prunkila 8.4. vänrikki Kari Kakko Koski TL 9.4. yliluutnantti Aimo Paukku Loimaa 9.4. res-jäsen Kaj Westersund Kaarina 11.4. pursimies Erkki Wallin Sodankylä 12.4. ylikersantti Markku Suonenvirta Tuohittu 18.4. vääpeli Jaakko Hellman Karinainen 23.4. luutnantti Pekka Tulonen Piispanristi 25,4, kersantti Reijo Tuomi Perniö 29.4. yliluutnantti Jaakko Lepistö Aura 50 VUOTTA 4.4. luutnantti Kai Johansson Turku 9.4. ylivääpeli Marko Mikkonen Loimaa 11.4. kapteeni Caj Karlsson Turku 13.4. luutnantti Iiro Pohjanoksa Vanhalinna 16.4. vänrikki Kari Koivuluhta Turku 24.4. ylikersantti Simo Vuorinen Naantali 28.4. luutnantti Jarmo Heikkinen Loimaa 30.4. vänrikki Juha Repo Raisio Lauantaibrunssi 11.00-14.00, 10 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e. Puhelin 010 2700 00 info@lindorff.fi Puhelin 010 2700 00 www.lindorff.fi info@lindorff.fi www.lindorff.fi