OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2008

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2008 Helsinki 2009

ISSN 0357-1564 HAKAPAINO OY, HELSINKI 2009

SISÄLLYS 1 Johdon katsaus...1 2 Tehtävät, organisaatio ja toimitilat...4 2.1 Tehtävät...4 2.2 Organisaatio vuonna 2008...4 2.2.1 Neuvottelukunta...5 2.2.2 Tutkimusyksiköt...5 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta...6 2.3 Toimitilat...6 3 Tuloksellisuuden kuvaus...7 3.1 Toiminnan vaikuttavuus...7 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...9 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua...9 3.2.2 Tuotokset...11 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys...18 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...24 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...30 5 Allekirjoitukset...31 LIITTEET Liite I: Julkaisut 2008...32 I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia...32 I.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja...33 I.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia...34 I.4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut...35 I.5 Muut kirjoitukset...35 Liite II: Henkilökunnan muu toiminta...39 II.5 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät...39 II.6 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa...43 II.7 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa...45 II.8 Yliopistoyhteistyö (luento-opetus kohdassa II.8)...51 Liite III: Kirjasto...52 Liite IV: Henkilöstö...53 SAMMANDRAG...54

1 1 JOHDON KATSAUS Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa oikeusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksesta. Sen perustehtävänä on tuottaa rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tutkimustietoa alan oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. * Laitoksella on kansallinen päävastuu rikollisuusmuutosten seurannassa. Tehtävää palvelee kolme laitoksella kehitettyä seurantajärjestelmää. Näistä ensimmäinen on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa jo 1970-luvulla käynnistetty kansallinen uhritutkimus. Sarjan ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1980, ja seuraavat vuosina 1988, 1993, 1997, 2003 sekä 2006. Väestöhaastatteluihin perustuvat kansalliset uhritutkimukset täsmentävät kuvaa kokonaisrikollisuudesta ja väestön kokemuksista. Ne kertovat myös turvallisuuden tai turvattomuuden tunteiden muutoksista. Paraikaa käynnissä on sarjan seitsemännen kierroksen aineiston keruu. Yleisten uhritutkimusten antamaa kuvaa on aika ajoin täydennetty erityisryhmiä koskevilla kartoituksilla. Kertomusvuonna tällaisena ilmestyi yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa laadittu lapsiuhritutkimus. Nuorten rikoskäyttäytymisen ja siinä tapahtuvien muutosten seuraamiseksi laitoksella käynnistettiin vuonna 1995 peruskoulun 9-luokkalaisille suunnattu koululaiskyselyjen sarja. Tutkimus on toteutettu kolmen neljän vuoden välein. Raportointivuonna julkaistiin viimeisimmän, eli vuoden 2008 kyselyn ensimmäiset tulokset. Nuorisorikollisuuskyselyt ovat merkittävällä tavalla korjanneet rekisteröidyn rikollisuuden pohjalta muodostuvaa kuvaa nuorten rikoskäyttäytymisen rakenteesta ja muutossuunnista. Kolmas keskeinen kokonaisrikollisuuden seurantainstrumentti on vuonna 2002 käynnistynyt henkirikollisuuden seuranta. Yhteistyössä sisäasiainministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa kehitetty järjestelmä tarjoaa välineen henkirikollisuusmuutosten reaaliaikaiseksi seuraamiseksi. Sen tiedot tarkentavat kuvaa henkirikollisuuden kehityssuunnista, tasosta, alueellista jakautumista, profiilista sekä näissä tapahtuvista muutoksista. Tietoja ja tuloksia on hyödynnetty muun ohessa sisäisen turvallisuuden ohjelmatyössä. Raportointivuonna julkaistiin uusi henkirikollisuuden peruskartoitus sekä valmisteltiin erityisteemana raportti naisiin kohdistuvista henkirikoksista. Eri seurantajärjestelmien sekä niitä täydentävien erillistutkimusten tuottama perustieto kootaan vuosittain julkaistavaan Rikollisuustilannekatsaukseen. Tuo tieto on tärkeä apu kriminaalipolitiikan toimien järkeväksi suuntaamiseksi. Raportin tiedot hyödyttävät myös rikollisuudesta ja kontrollijärjestelmän toiminnasta käytävää kansalaiskeskustelua. Ei kuitenkaan voida pitää riittävänä, että väestökyselyin mitattava kokonaisrikollisuuden taso saadaan selvitetyksi nykyiseen tapaan vain noin neljän vuoden välein. Suo-

2 malaisten turvallisuutta kartoittava kansallista uhritutkimusta ei laitoksen piiristä lähteneistä lukuisista aloitteista huolimatta ole kuitenkaan saatu vakinaistettua. Tutkimus on jouduttu toteuttamaan kulloinkin erikseen kootun rahoituskoalition voimin ja lisäksi tarkoitukseen aivan liian harvoin välein. Esimerkiksi Ruotsissa vuosittain toteutettava kansallinen turvallisuustutkimus, puhumattakaan Englannissa ja Walesissa kuukausittain laadittavista kartoituksista, antaa viranomaisille ja poliittisille päättäjille olennaisesti ajantasaisemman kuvan rikollisuusmuutoksista, koetusta turvallisuudesta sekä yleisön luottamuksesta oikeuselämän eri instituutioihin. Raportointivuoden kuluessa Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella onkin aloitettu uuden keskitetyn kokonaisrikollisuuden osoitinjärjestelmän suunnittelu toivossa, että tälle järjestelmälle löytyy pysyvämpi rahoitus tulevina vuosina. * Laitoksen perustehtäviin kuuluu myös keskeisten lainuudistusten toimivuuden ja vaikutusten seuranta ja arviointi. Raportointivuonna julkaistiin asiakirjoihin, rekisteri- ja haastatteluaineistoihin perustuva laaja tutkimus vuonna 2005 käyttöön otetun perheen sisäisen lähestymiskiellon toimivuudesta käytännössä. Tutkimus paikansi useita järjestelmän soveltamisessa havaittavia ongelmia. Tulosten perusteella esitettiin myös joukko säännösten soveltamisessa ja tulevassa lainvalmistelussa huomioitavia korjausehdotuksia. Lainsäädännön seuranta- ja arviointitutkimusten muina painopistealueina ovat olleet oikeudelliset palvelut, tuomioistuinlaitos, perheoikeus ja velkaongelmat. Vuoden 2008 kuluessa vahvistettiin laitoksella tehtävää lainsääntötutkimusta sekä tiivistettiin alan tutkimusyhteistyötä erityisesti Joensuun yliopiston kanssa. Teoreettisempaa näkökulmaa lainsäädäntötutkimukseen edustaa lainsäädäntöä instituutiona tarkasteleva tutkimus, jossa valotetaan sääntelyn vaihtoehtoja, erilaisia sääntelystrategioita tai lainsäädännön erityyppisiä vaikutuksia yksittäistä lakihanketta laajemmasta näkökulmasta. Raportointivuonna käynnissä olivat hankkeet Suomen vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta unionin lainvalmistelussa, empiirisiin aineistoihin perustunut tutkimus taloustieteellisen argumentaation hyödyntämistä lainvalmistelussa sekä sääntelyn uusia muotoja (kuten itse- ja yhteissääntely) koskenut projekti. Kukin hankkeista kytkeytyy ajankohtaiseen Paremman sääntelyn toimintaohjelmaan ja sen keskeisiin painopistealueisiin. Jo toteutuneiden lainuudistusten seurannan ohella tutkimusta on suunnattu tukemaan myös tulevia ja käynnissä olevia lainvalmisteluhankkeita. Tässä tarkoituksessa laitoksella käynnistettiin muun muassa joukko esitutkinta- ja pakkokeinouudistusta palvelevia erillishankkeita. Kriminaalipoliittisen järjestelmän toimintaa kartoittaa vuorostaan raportointivuonna käynnistynyt perusselvitys rikosuhrin asemasta. Perustutkimuksen luonteista tutkimusta edustavat vuorostaan kaksi raportointivuonna laitoksen julkaisusarjassa ilmestynyttä yliopistollista väitöskirjaa. Näistä toinen suuntautui sosiologiaan

ja toinen oikeustieteeseen. Jako kuvaa samalla hyvin laitoksen tutkimusprofiilin poikkitieteellisyyttä. * Valtion sektoritutkimuslaitosten toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Koko valtioneuvoston sektoritutkimusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Kesäkuussa 2007 annettiin valtioneuvoston asetus sektoritutkimuksen neuvottelukunnasta (689/2007). Neuvottelukunnan tarkoituksena on valtion sektoritutkimuksen suuntaaminen sekä ministeriöiden yhteistyön vahvistaminen. Syksyllä 2008 valmistui viimeisin alan selvitysmiesraportti sektoritutkimuksen rakenteellisesta uudistamisesta. Oikeuspoliittisen tutkimuksen resurssivaje on tullut tunnustetuksi jokseenkin jokaisessa sektoritutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Myös oikeusministeriön vuonna 2007 laatiman tutkimusstrategian (2007 2012) mukaan Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta esitetäänkin laajennettavaksi merkittävästi, jotta se pystyisi paremmin täyttämään tutkimuksessa tällä hetkellä havaittavia katvealueita. Tällä haavaa kaikkinaiset esitykset resurssivahvistuksiksi kilpistyvät viittauksiin käynnissä olevaan suureen sektoritutkimuksen rakenneuudistukseen. Nähtäväksi jää, tarjoaako tuo prosessi mahdollisuuksia oikeuspoliittisen ja kriminologisen tutkimuksen aseman vahvistamiseen. Valtion tutkimuslaitoksista pienimpänä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mahdollisuudet puolustaa asemiaan käynnissä olevassa isossa muutosprosessissa eivät ole niitä aivan parhaimpia, olkoonkin, että laitos on saanut prosessin kuluessa äänensä melko hyvin kuuluville. Tähän on ollut aito tarve, paitsi laitoksen pienen koon, myös sen edustaman tutkimusnäkökulman erityislaadun vuoksi. Laitos on maan ainoa tutkimusyksikkö, jossa oikeudellinen näkökulma yhdistyy sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisiin tarkasteluihin. Oikeuspoliittisen tutkimuksen intressit ja resurssitarpeet tuskin tulisivat nykyistä paremmin turvatuiksi esimerkiksi liittämällä tutkimusasetelmiltaan muusta sektoritutkimuksesta poikkeava Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos sille vieraaseen tutkimusympäristöön. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien, oli kertomusvuonna 24,2 henkilötyövuotta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Julkaisuja-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantojasarjassa 6 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 6 julkaisua. Kaikkiaan laitoksen tutkijat julkaisivat kertomusvuonna 91 tutkimusta, artikkelia ja kirjoitusta sekä pitivät 90 esitelmää tai alustusta, 63 kotimaassa ja 27 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli 1 911 000 euroa. Budjettirahoituksen osuus tästä oli 81 prosenttia. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja 3

4 2 TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA TOIMITILAT 2.1 Tehtävät Vuoden 2008 alusta tuli voimaan uusi laki (1139/2007) ja asetus (1241/2007) Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Lain 1 :n mukaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta huomioon ottaen oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet, seurata oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoida niitä ja raportoida niiden kehityspiirteistä, ylläpitää ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä oikeuspoliittisessa tutkimuksessa, julkaista ja välittää oikeuspoliittista tutkimustietoa sekä osallistua oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos toimii oikeusministeriön tulosohjauksessa, ja toimintaa ohjaavat myös oikeusministeriön strategiat sekä ministeriön ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset tulossopimukset. 2.2 Organisaatio vuonna 2008 Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä Kriminologinen yksikkö Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori Yleinen yksikkö Tutkimusjohtaja Jyrki Tala Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Kaijus Ervasti Laitoksella on johtoryhmä, johon kuuluvat laitoksen ylijohtaja, tutkimusjohtajat sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja (vuonna 2008 erikoistutkija Johanna Niemi). Vuonna 2008 johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa.

2.2.1 Neuvottelukunta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1241/2007) 6 :n mukaan tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluvat laitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskuudestaan valitsema henkilö. Neuvottelukunnan nimittää oikeusministeriö. 5 Neuvottelukunnan jäsenet: Puheenjohtaja: Hovioikeuden presidentti Lauri Melander (Helsingin hovioikeus) Varapuheenjohtaja: Rehtori Seppo Kolehmainen (Poliisiammattikorkeakoulu) Jäsenet: Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Erikoistutkija Päivi Honkatukia (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Käräjätuomari Tarja Honkanen (Helsingin käräjäoikeus) Ylijohtaja Jarmo Littunen (Oikeusministeriö) Professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) Professori Pekka Sulkunen (Helsingin yliopisto) Asianajaja Marja Toivio-Kaasinen (Asianajotoimisto Sandström & Koulu) Toiminnanjohtaja Leena Veikkola (Takuu-Säätiö) Ryhmäpäällikkö Johanna Lammi-Taskula (STAKES) 2.2.2 Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen yksikkö. Lisäksi laitoksella on hallintoyksikkö, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli johtajan, hallintopäällikön ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä neljä, kriminologisessa yksikössä kuusi ja hallintoyksikössä neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjetti- ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia. Kriminologisen yksikön voimavaroista pääosa käytettiin rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan osoittimien kehittämiseen ja rikollisuustilanteen seurantaan. Yleisessä yksikössä lainsäädännön toimivuuden sekä lainsäädäntöuudistusten seuranta vaativat pääosan voimavaroista.

6 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimi Kati Rantala ja sihteerinä Ville Hinkkanen. Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa. Laitoksella toimi vuonna 2008 7 kpl sisäisiä työryhmiä: 1) Tietoturva- ja rekisterityöryhmä, 2) Tiedotusryhmä, 3) Koulutusryhmä, 4) Tyky-ryhmä, 5) Tuottavuuden mittarit -ryhmä, 6) Julkaisustrategia ja 7) Sisäisen valvonnan arviointikehikon valmisteluryhmä. 2.3 Toimitilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke- Fennialta vuokratuissa toimitiloissa Pitkänsillanrannassa, Hakaniemessä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Tutkimuslaitoksen käytössä oleva pinta-ala on noin 820 m 2.

7 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2008 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteet kuvataan seuraavasti: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Laitos on Suomen johtava kriminologisen ja oikeuspoliittisen tutkimuksen yksikkö ja toiminta on ollut tieteellisesti vaikuttavaa. Tavoitteena on, että laitoksen toiminta tukee oikeusministeriön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden, tiedeyhteisön ja yhteiskunnan tietotarpeita.. Yhä tärkeämmäksi hallinnonalan eri toimintasektoreiden kehittämisen ongelmaksi on nähty tutkimuksen puutteellinen kattavuus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kykyä vastata paremmin oikeusministeriön ja yhteiskunnan rikollisuuteen ja oikeuselämään kohdistuvista tietotarpeista. Näitä tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin edelleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön 19.11.2007 (OM 54/013/2007) käymissä tulosneuvotteluissa. Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään 30.1.2008 (OM 10/013/2008) tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan ensin koko laitoksen toiminnan vaikuttavuutta (3.1), sitten tuloksellisuutta ja yksittäisiä tuotoksia (3.2). 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Laitoksen toiminnan perustavoitteena on oikeuspoliittisen päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen, erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla. Tutkimuksen vaikuttavuudessa on tällöin kyse tiedon läpäisykyvystä, sen tehokkaasta levittämisestä, sekä päätöksentekojärjestelmän kyvystä ottaa vastaan ja käyttää sille tarjottua tietoa. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vaikuttavuus ilmenee eri ulottuvuuksilla, mikä vaikeuttaa yksiselitteisten ja suorien indikaattorien kehittelyä. Vaikuttavuus voi ilmetä yleisen tiedon tason kohoamisena ja väärinkäsitysten oikaisemisena. Aiempaa luotettavamman ja oikeasuhtaisemman kuvan antaminen rikollisuuskehityksestä on laitoksen piirissä kehiteltyjen rikollisuuden mittareiden perustavoite. Ilman uhritutkimuksia ja itse ilmoitetun nuorisorikolli-

8 suuden mittauksia käsityksemme rikollisuuden tasosta ja kehityssuuntauksista olisikin toinen virheellisempi kuin mitä se nyt on. Tutkimuksen vaikuttavuus ilmenee myös tilanteissa, joissa lainuudistusten sisältöratkaisuja perustellaan tutkimustietoon viitaten. Lainvalmisteluasiakirjoissa on usein suoria viittauksia laitoksen tutkimuksiin. Näitä löytyy muun muassa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää, tuomioistuinlaitosta, velkahallintajärjestelmiä sekä julkisen oikeusavun kehittämistä koskevista valmisteluasiakirjoista. Laitoksen tutkijoita on kuultu eduskunnassa asiantuntijana lukuisten lakien valmistelussa. Laitoksen tutkimuksiin viitataan myös taajasti valtion tilintarkastajien kertomuksissa. Tutkijoiden osallistuminen erilaisten työryhmien ja toimikuntien työhön on usein julkaisuakin tehokkaampi tapa saattaa oikeuspoliittinen tieto hyödyttämään päätöksentekoa ja suunnittelua. Laitoksen tutkijoilla on vuoden 2008 aikana ollut jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia lukuisissa oikeusministeriön asettamissa säädösvalmisteluun ja oikeuspoliittiseen suunnitteluun liittyvissä työryhmissä, toimikunnissa ja neuvottelukunnissa. Tutkijoiden osallistuminen lainkäyttöhenkilöstön koulutukseen erilaisten seminaarien ja kurssien yhteydessä on kanavoinut tutkimustietoa lainsoveltamisen ja oikeudenkäytön tasoille. Laitoksen julkaisema tutkimustieto kanavoituu median kautta myös osaksi yleistä oikeuspoliittista kansalaiskeskustelua. Laitos on ollut kokoonsa nähden edellisvuosien tapaan näkyvästi esillä julkisessa sanassa. Alan tutkimuksen tason ja osaamisen nostaminen sekä infrastruktuurin vahvistaminen ovat osa laitoksen tutkimuspoliittista tehtävää. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen panos oikeuspoliittisen tutkimuksen teorian ja menetelmien kehittäjänä on huomattava jo yksin sen vuoksi, että laitos on alallaan ainoa. Laitoksen tutkimus- ja henkilöstöpoliittisiin tavoitteisiin kuuluu laitoksen henkilökunnan tutkijakoulutuksen tukeminen. Puolet henkilöstöstä on väitellyt tohtoriksi tai suorittanut lisensiaattitutkinnon. Laitoksen asiantuntijoiden osallistuminen tutkimuksen ja tilastoinnin johto- ja ohjausryhmiin on lisännyt tutkijoiden ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta, vahvistaen näin yhteistyömuotoja ja tutkimuksen tekemisen yleisiä edellytyksiä. Yhteistyön tiivistäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on myös edelleen vahvistanut laitoksen ja sen tutkimuksen omaa asemaa tutkimuskentällä. Pääosa laitoksen tutkimuksista julkaistaan suomeksi, mikä vähentää vaikuttavuutta kansainvälisesti. Viittauksia laitoksen julkaisuihin löytyy kuitenkin sekä OECD:n että EU:n piirissä julkaistuista oikeuspolitiikan alan katsauksista. Tiedon saatavuus kohentaa vaikuttavuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkimuksia lähetettiin vapaakappaleina noin 130 kotimaiselle vastaanottajalle ja yli 30 ulkomaiselle kirjastolle tai tutkijalle. Research Report Summaries lähetettiin lisäksi noin 140 kohteeseen ja Rikol-

lisuustilanne 2007 kotimaahan noin 340 vastaanottajalle ja ulkomaille noin 40 vastaanottajalle. Laitoksen kaikki julkaisut on julkaistu vuodesta 2004 lähtien laitoksen www-sivuilla. Vuonna 2008 laitoksella aloitettiin projekti myös tätä vanhempien julkaisujen saattamiseksi sähköisessä muodossa laitoksen kotisivuille. 9 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa toiminnallista tuloksellisuutta koskevassa jaksossa esitetään ensin määrällisiä tietoja laitoksen toiminnasta (3.2.1). Sen jälkeen esitellään yksityiskohtaiset tiedot tuotoksia koskevista tulostavoitteista ja niiden saavuttamisesta (3.2.2). Seuraavaksi (3.2.3) tarkastellaan taloutta ja toiminnallista tehokkuutta. Viimeisessä jaksossa esitellään laitoksen henkisten voimavarojen hallintaa (3.2.4). Mikäli tulossopimuksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita vuodella 2008, ne esitetään toteutuneiden määrien yhteydessä. 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden kuvaamisessa käytettäviin määrällisiin mittareihin liittyy joukko rajoitteita, puutteita ja virhemahdollisuuksia. Jo yksin vuositasolla nähtävät vaihtelut voivat olla seurausta hankkeiden erilaisesta jaksottumisesta ja projektikokojen vaihteluista. Seuraavat määrälliset tarkastelut ovat siten vain suuntaa antavia. 120 100 80 60 40 20 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kirjoitukset yhteensä Omat julkaisut Kuva 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ja muut henkilöstön julkaistut kirjoitukset 2003 2008 Toimintakertomuksen liitteessä I luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 91, joista 23 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

10 Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 8 julkaisua, Tutkimustiedonantoja-sarjassa 6 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 6 julkaisua. Verkkojulkaisuista kolme oli uusia tutkimuksia, ja kolme tiivistettyjä versioita Tutkimuksia- ja Tutkimustiedonantoja-sarjojen laajemmista julkaisuista. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin yhteensä 85 julkaisua, joista 15 julkaisua laitoksen omissa sarjoissa. Molemmat tavoitteet saavutettiin. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Kirjoituksia ilmestyi kaikkiaan hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Laitoksen julkaisujen ulkoasu uudistettiin vuonna 2008 samalla, kun laitoksen uusi logo otettiin käyttöön. TULOSTAVOITTEET (2008): Vuosien 2004 2006 aikana laitoksen tutkijat ovat pitäneet yhteensä 272 alustusta tai esitelmää eli keskimäärin 90 esitelmää vuodessa. Tulostavoitteeksi vuodeksi 2008 asetetaan viimeisten kolmen vuoden keskiarvon mukaan noin 90 esitelmää tai alustusta. 150 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kansainväliset Kotimaiset: alustukset/esitelmät luentokerrat (2005 ) Kuva 2 Esitelmät 2003 2008 Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 90 esitelmää tai alustusta, 63 kotimaassa ja 27 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Tulossopimuksen tavoite saavutettiin. Lisäksi pidettiin yhdeksän luentosarjaa, ja eri luentosarjoilla yhteensä 84 luentokertaa.

11 3.2.2 Tuotokset Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminnan tuotoksia toimintasuunnitelman mukaisin ryhmittelyin. KRIMINOLOGINEN YKSIKKÖ Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen TULOSTAVOITTEET (2007): (B = budjettirahoitus, P = projektirahoitus, Y = yhteisrahoitus) TOTEUTUMINEN: a) Kokonaiskuva rikollisuustilanteesta. Rikollisuustilanne 2007 pyritään julkaisemaan kesällä 2008. Katsauksen kehittämistä jatketaan rekisteriaineistojen avulla, tavoitteena tarkastelujen laajentaminen määräkuvauksista piirrekuvauksiin keskeisten rikoslajien osalta. B b) Uhritutkimukset. Vuoden 2009 kansallisen uhritutkimuksen valmistelu aloitetaan vuoden 2008 aikana. Tilastokeskuksen päätös irrottaa tutkimus työvoimatutkimuksen liitännäistutkimuksen asemasta merkitsee normaalia toistomittausta huomattavasti suurempaa suunnittelu- ja valmistelutyötä. Laitos osallistuu kansallisen lapsiuhritutkimuksen aineiston raportointiin Poliisiammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa. B/Y c) Nuorisorikollisuuskyselyt. Keväällä 2008 kerätään uuden nuorisorikollisuuskyselyn aineisto, jolloin sarja kattaa vuodet 1995 2008. Ensiraportti ilmestyy vuoden 2009 alussa. Hankkeen yhteydessä toistetaan kansallinen opettajauhritutkimus, jonka laitos toteutti vuonna 1997. Tarvittavasta ulkopuolisesta rahoituksesta on suullinen lupaus, mutta OPM tekee kirjallisen päätöksen vasta tammikuussa 2008. Y d) Henkirikosten seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan. Sopimus sisäasiainministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tulee katkolle keväällä 2009, mihin liittyen järjestelmän käytännön ylläpitomenetelmä arvioidaan uudelleen. Vuonna 2007 aloitettua Tutkimus 238 (artikkeli 26; 3 esitelmää) Kansallisen uhritutkimuksen asetelma suunniteltiin ja sen pohjalta tehtiin aineiston hankintasopimus. Lapsiuhritutkimus raportoitu, tiedonanto 87. (artikkelit 43, 47; 2 esitelmää) NRK-2008 aineisto kerättiin ja ensiraportti julkaistiin verkkojulkaisuna (9/2008). (artikkelit 1, 16, 44, 45; 4 esitelmää) Verkkokatsaus 8/2008. (artikkelit 25, 27; 3 esitelmää)

12 englanninkielistä raportointia jatketaan laitoksen verkkosivulla. Ks. myös kohta II b. B Rikollisuuden ajankohtaisteemoja a) Rikoskäyttäytymisen riskitekijät. Laitos valmistelee tutkimusta, jossa tarkastellaan rikoskäyttäytymisen riskitekijöitä suuren rekisteriaineiston avulla ja yhdistämällä eri viranomaisrekistereitä. Hankkeessa on käynnissä toteutettavuusarviointi (feasibility study). Toteutumislaajuus riippuu rekisterien saatavuudesta ja yhdistämismahdollisuuksista. B / Y Ensiraportti ilmestyi verkkojulkaisuna (8/2008). (1 esitelmä) b) Naiset ja henkirikollisuus. Henkirikosten seurantajärjestelmän uutena sovellutuksena tutkitaan naisiin kohdistuneiden sekä naisten tekemien henkirikosten profiileja ja niissä tapahtuneita muutoksia. B c) Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Kutsuntaikäisten miesten kokonaisrikollisuutta vertaileva, päättyvä hanke, jonka julkaisu 2008 alussa. B Verkkokatsauksen käsikirjoitus valmis, julkaisu alkuvuodesta 2009. Hanke päättynyt, tulokset julkaistu (tutkimus 235 sekä verkkoraportti 5/2008). (artikkeli 42; 1 esitelmä) Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta a) Rangaistuskäytäntö. Aloitetaan rangaistuskäytäntökartoitusten sarja. Ensivaiheessa tarkastelun kohteena rattijuopumukset. Alkaa 2008. P Hankkeen aloitus siirtyi vuodelle 2009 tutkijan siirryttyä lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntöä selvittävään hankkeeseen. (1 esitelmä) b) Rikosuhrien tukipalvelut. Rikosuhrin asemaa selvitetään kolmen toisiinsa liittyvän hankkeen kautta (b d). Ensivaiheessa selvitetään rikosuhrien tukipalveluita, sekä viranomais- että kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Huomion kohteena on mm. palvelujen riittävyys ja kohdentuminen. Hanke käynnistyi tutkijan palattua äitiyslomalta kesäkuussa 2008. Aineiston keruu aloitettu (tukipalvelut), raportointia 2009 puolella. c) Rikosuhreille maksetut korvaukset. Hankkeessa selvitetään rikosuhrien saamia korvauksia tilastoaineistojen avulla. d) Rikosuhrin kokemuksia tutkitaan mm. edellisiin kahteen osaprojektiin nojautuen kvalitatiivisessa haastattelututkimuksessa, jossa

13 tarkastellaan uhrien näkemyksiä ja kokemuksia rikoksen viranomaiskäsittelystä. Tämä osa kokonaishankkeesta toteutunee vuoden 2009 puolella. e) Kansallinen uusintarikollisuuden seurantajärjestelmä. Tutkimus jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa selvitetään, miten aikaisempi rikollisuus vaikuttaa rangaistuksen määräämiseen. Toisessa osassa tarkastellaan kokonaisaineiston perusteella uusimista eri seuraamus- ja rikoslajeissa, kehitetään uusintarikollisuuden seurantamittareita ja laaditaan uusintarikollisuuden seurantajärjestelmä, jonka mittaukset ovat toistettavissa. Rangaistuskäytäntöä koskevia tuloksia raportoidaan alkuvuonna 2008. Y f) Uusintarikollisuus ja seuraamusten vaikuttavuus. Hanke on ollut keskeytyneenä tutkijan virkavapauden johdosta. Vuonna 2008 aineiston hyödyntäminen siirretään toiselle tutkijalle. Hankkeessa selvitetään seuraamusten vaikuttavuutta uusintarikollisuuteen aineistolla, joka mahdollistaa lukuisten uusintarikollisuuteen vaikuttavien muiden tekijöiden vakioinnin. B g) Valvottu koevapaus. Selvitetään vuonna 2006 käyttöönotetun valvottua koevapautta koskevan sääntelyn toimivuutta ja saatuja kokemuksia. Rahoitus haussa. P h) Nuorten rikosperustaisen laitospopulaation koko. Hankkeessa arvioidaan hallinto-oikeuksien pakkohuostaanottopäätöksien ja lastensuojelutilastojen pohjalta nuorten rikosperustaisen laitospopulaation kokoa. Yhteishanke Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke on päättymässä, raportin ilmestyminen siirtynee 2008 alkuun. Y (3 esitelmää) Hankkeen tuloksia raportoidaan vuoden 2009 aikana. Rahoitus saatu, tutkimus käynnistyy vuoden 2009 alussa. Päättyvä hanke. Tutkimustiedonanto ilmestyy 2009 alussa. i) Ehdollinen vankeusrangaistus. Suppea selvitys ehdollisen vankeusrangaistuksen valvontakäytännöistä nykyisten rekisteriaineistojen avulla. Alkaa 2008. B

14 YLEINEN YKSIKKÖ Oikeusolot a) Oikeusolojen perusseuranta. Oikeusolot 2004-katsaus raportoitu marraskuussa 2004 (julkaisu 210). Seuraavan raportin julkaisu 2008 alkupuolisko. B b) Yleiskatsaus oikeudellisten palvelujen tarjontaan Suomessa. Hankkeessa kartoitetaan Norjan oikeusministeriön toimeksiannosta Suomen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yksityishenkilöille tarjoamia oikeudellisia palveluja ja niiden sisältöä sekä käyttöä. Tavoitteena on tuottaa vertailutietoa lähinnä Norjan julkista oikeusapua koskevaan lainvalmisteluun. Käynnistynyt 2007, raportointi 2008. P Valmistuu alkuvuodesta 2009. Tutkimus 237. (artikkelit 23, 37) Oikeuslaitos a) Oikeudenkäyntikulut ja riitaprosessin kehitys. Hankkeessa seurataan ja päivitetään tietoja oikeudenkäyntikulujen ja riitaprosessin muutoksista ja kehityksestä. Aineistonkeruu alkuvuodesta 2008, raportointi vuoden 2008 aikana. B b) Luottamus oikeuslaitokseen ja kansalaisten oikeuskäsitykset. Vuoden 1999 luottamustutkimuksen uusi kierros. Alkuperäistä kysymyspatteristoa täydennetään kansalaisten oikeuskäsityksiä ja oikeustajuntaa kartoittaville kysymyksillä. Haastattelut toteutetaan Kuluttajabarometrin yhteydessä vuoden 2008 alkupuolella, raportointi 2008. Y c) Pakkokeinot. Hankkeessa selvitetään telepakkokeinojen valvonnan tehokkuutta ja toimivuutta sekä selvitetään, mikä merkitys telepakkokeinoilla, teknisellä valvonnalla ja teknisellä tarkkailulla on rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Raportointi 2008. Y d) Koppikorvaukset. Hanke tuottaa tietoa tapauksista, joissa aiheettomasti vapautensa menettäneille on maksettu valtion varoista korvauksia. Y Tutkimusraportti valmistuu keväällä 2009. (1 esitelmä) Hankkeen käynnistys on viivästynyt, mutta se toteutetaan 2009 säilyttämällä vertailtavuus vuoden 1999 tutkimukseen ja täydentämällä kysymyspatteristoa uusilla teemoilla. Tutkimusraportti julkaistaan alkuvuodesta 2009. (1 esitelmä) Tutkimus 240.

15 e) Tuomarinuratutkimus. Hanke on jatkoa vuonna 2006 tehdylle selvitykselle asianajajien halukkuudesta hakeutua tuomarinuralle. Tässä vaiheessa kartoitetaan syyttäjien halukkuutta hakeutua tuomarinuralle. Raportointi 2008 alkupuolisko. B Tutkimustiedonanto 85. (artikkeli 2) Perhe-elämän oikeusolot a) Omistusriidat avoliitoissa. Tavoitteena on tuottaa perustietoa varallisuuden jakoon liittyvistä ongelmatilanteista avoliittojen päättyessä. Asetelman täsmentäminen, aineistonkeruu vuoden 2008 alkupuolella, raportointi 2008 2009. Y/? b) Perheen sisäinen lähestymiskielto. Laitos tuottaa tutkimuksen perheen sisäisen lähestymiskiellon lähtökohdista, toteutuksesta ja ongelmakohdista. Raportti vuoden 2008 alkupuolella. Y Laitoksen ulkopuolinen rahoitus auki, hankkeen jatko epävarma. Tutkimus 239. (artikkelit 28, 39, 40, 41; 7 esitelmää) Velkaongelmat ja tietosuoja a) Pikaluotot. Tutkimuksessa tarkastellaan pikaluottoja oikeudellisesta näkökulmasta. Kohteena ovat sellaiset pikaluottojen maksuvaikeustilanteet, joissa velkoja perii saataviaan tuomioistuimessa. Tarkoituksena on tutkia velallisten tilannetta ja oikeustapausten sisältöä. Käynnistynyt 2007, raportointi vuoden 2008 aikana. Y b) Yksityisoikeudellisten saatavien määräaikaisuus. Tutkimuksessa arvioidaan yksityisoikeudellisten saatavien ulosottoperinnän määräaikaisuutta, joka toteutuu asteittain maaliskuun 2008 alusta alkaen. Tarkoituksena on selvittää mm. sitä, vähentääkö velan määräaikaisuus velkaongelmia, edistääkö se velallisen toimintakyvyn palauttamista, miten muutos vaikuttaa erilaisesta sosiaaliekonomiselta taustalta oleviin henkilöihin ja ketkä ovat vanhentuvissa veloissa velkojina. Käynnistyy pikaluotto-hankkeen päätyttyä 2008, raportointi 2009. Y Tutkimustiedonanto 86. Tutkimushanke käynnistyy kesäkuussa 2009.

16 c) Velkaongelmien seurantajärjestelmä. Yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa suunnitellaan velkaongelmien jatkuvaa seurantajärjestelmää. Velkahallintamittari kytkeytyy hallitusohjelman toteuttamiseen ja velkahallintaohjelman laatimiseksi asetetun oikeusministeriön toimeksiantoon. Käynnistynyt 2006, raportointi vuosittain. Y d) Käsityksiä tietosuojasta. Tilastokeskuksen Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -hankkeeseen liittyvästä väestöaineistosta raportoidaan tietosuojaa koskevia tietoja. EUharmonisoidun tutkimuksen aineistonkeruu keväällä 2008, raportointi 2008 2009. Aiheesta on julkaistu tietoja aiemmin vuosina 2005 ja 2006. Y Seurantaraportointi toteutetaan syksyllä 2009. Hankkeen tutkija siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Lainsäädäntötutkimus Lainsäädäntötutkimus käytännön lainvalmistelun tukena. Tutkimushanke jakautuu kolmeen pääkysymykseen. Hankekokonaisuus ajoittuu vuosille 2006 2008. Hankkeesta on ilmestynyt kaksi julkaisua vuonna 2007. Hankkeen raportointia jatketaan todennäköisesti kahdessa julkaisussa vuoden 2008 aikana. Y a) Tähänastisen kokemuksen, empiirisen ja vertailevan tiedon pohjalta tarkastellaan, millä tavoin voitaisiin parantaa suomalaisten valtioelinten, ennen muuta valtioneuvoston vaikutusmahdollisuuksia Euroopan unionin säädetyn oikeuden muotoutumiseen. b) Tarkastelun kohteena ovat sääntelyn ns. uudet muodot sekä julkisen ja yksityisen sääntelyn kasvava vuorovaikutus. Tavoitteena on tutkia tällaisten sääntelymuotojen vahvuuksia ja ongelmia sekä luoda perustaa sen arvioimiseksi, miltä osin ja millä ehdoin tällaiset sääntelymuodot voivat toimia käyttökelpoisena vaihtoehtona perinteiselle oikeussääntelylle. Osana hanketta järjestettiin 25. 26.8. kansainvälinen konferenssi (International Conference of Legislative Studies) Helsingissä. Konferenssijulkaisu ilmestyy keväällä 2009. Tutkimus 241 julkaistaan vuoden 2009 alussa. (artikkelit 11, 12, 13; 6 esitelmää) Tutkimustiedonanto 88. Kaksi muuta tutkimusraporttia ilmestyy alkuvuodesta 2009.