9/2013
HYVÄT VANHEMMAT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivalla lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lasten terveyttä edistävä hygieniaan liittyvä arviointi ja tehostamistyö sisällytetään osaksi päivähoidon toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia. Infektioiden pelon vuoksi ei ole syytä vähentää kontaktia lapsiin ja hellyyden osoituksia. Henkilökohtaisesta hygieniasta, käsien pesusta ja muista hygienia käytännöistä huolehtiminen on erityisen tärkeää lasten päivähoidon kohdalla, sillä sen avulla lasten sairastuvuutta on mahdollista vähentää huomattavasti. Päivähoidon tulee tarjota lapselle suotuisa kasvuympäristö. Päivähoidossa olevat lapset kuitenkin voivat sairastaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, erityisesti alle kolmevuotiaana. Usein toistuva sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jaksamista päivähoidossa. Pienten lasten runsas sairastelu voi aiheuttaa myös antibioottien runsasta käyttöä sekä siitä johtuvaa antibioottitehottomuutta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota infektioriskien vähentämiseen. Kotona ja päivähoidossa opituilla hygieniakäytännöillä on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveenä pysymiselle niin päivähoitoiässä kuin myöhemmässäkin elämässä. Hygieniatoimenpiteiden teho sairauksien ehkäisyssä paranee luonnollisesti, jos samoja periaatteita noudatetaan myös kotona. INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN Infektion määritelmän mukaan mikrobi aiheuttaa infektiotautiin sairastumisen päästessään lisääntymään ihmisen elimistössä. Mikrobeja on useita ryhmiä: bakteerit, virukset sekä homeet ja hiivat eli sienet. Tärkein päivähoitoikäisten lasten sairastumista aiheuttava mikrobiryhmä ovat virukset. Ne aiheuttavat esimerkiksi erilaisia hengitystieinfektioita, kuten nuhaa ja yskää, ripuli-oksennustauteja sekä rokkotauteja kuten vesirokkoa. Joitakin viruksia vastaan on pystytty kehittämään toimivia rokotteita mutta tavanomaiset antibiootit eivät viruksiin tehoa. Mikrobit ja loiseläimet lisääntyvät nopeasti, mikäli elinympäristö on niille suotuisa. Taudin-aiheuttajat lisääntyvät erityisen hyvin ihmisen ruumiinlämpöä (+37 ) lähellä olevissa lämpötiloissa. Jos käsiä ei pestä säännöllisesti, mikrobien määrä lisääntyy nopeasti ruumiinlämmön ja kosteuden vuoksi. Mikrobien lisääntymistä voidaan parhaiten hidastaa ja estää poistamalla kasvuympäristöstä niiden ravintoa eli likaa, mikä käytännössä tarkoittaa käsien puhdistamista ja pesemistä riittävän usein.
HYVÄ TIETÄÄ, KUN LAPSI SAIRASTAA Osallistuminen päivähoitopäivän toimintaan leikkeineen, ulkoiluineen on sairastuneelle lapselle liian suuri rasite. Pieni potilas tarvitsee lepoa parantuakseen kunnolla, ja paras sairaudenhoito- ja toipumispaikka on oma koti. Jotta päivähoitopaikassa tiedetään mm. liikkeellä olevista infektioista, on tärkeää, että vanhemmat ilmoittavat hoitopaikkaan lapsen sairastumisesta mahdollisimman pian. Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, otetaan vanhempiin yhteyttä ja neuvotellaan järjestelyistä lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin nopeasti tarttuvien tautien (esim. ripuli/oksennustauti sekä silmätulehdus) kohdalla ei päivähoitoon saa jäädä myöskään vielä sillä hetkellä oireeton sisarus. Perheen päivähoitoikäisten lasten paras paikka on silloin oma koti. Vastuu sairaan lapsen hoidosta kuuluu vanhemmille. Heillä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen enintään neljäksi työpäiväksi alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa. Lapsen päivähoitoon tuomisen esteinä ovat seuraavat seikat: - kuume tai huono yleistila - märkäiset tulehdukset (märkäinen silmätulehdus, märkärupi, märkäinen vuotava korvatulehdus jne.) - äkilliset tarttuvat taudit, joihin ei välttämättä liity edes kuumetta (esim. eräät rokkotaudit) - ripuli/oksentelu Ohjelehtisen lopussa on taulukko, jossa on tarkempaa tietoa mm. tautien aiheuttajista, itämisajoista, oireista sekä suositukset päivähoidosta poissaoloajoiksi (infektion tarttumisen riskiaika ei ole sama, kuin lapsen tarvitsema toipumisaika, joka on harkittava tapauskohtaisesti lapsen oireiden voimakkuuden mukaan. Lapselle on taattava riittävä toipumisaika sairauden jälkeen. Lääkehoito: Lääkärin määräämää lääkitystä varten vanhempien tulee toimittaa päivähoitopaikkaan ko. lääke päiväannoksina ja lapsen nimellä varustettuna, jolloin vastuu lääkkeen ja lääkeannoksen oikeellisuudesta on vanhempien. Allergiat: Koska päivähoidossa on lapsia, jotka ovat allergisia eläimille, on tärkeätä, että päivähoitoon ilmoitetaan kotona olevista eläimistä. Näin tiedetään järjestää allergiselle lapselle sopiva hoitopaikka. Mikäli lapsen allergia vaatii erityisruokavalion noudattamista, tulee päivähoitopaikkaan toimittaa terveydenhoitajan / lääkärin todistus, joka tarkistetaan vuosittain.
Lastasi koskevissa asioissa sinua palvelevat : Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tiina Rokka Erityisopettajaan voi ottaa yhteyttä aina kun haluaa tukea vanhemmuuteen tai jokin lapsen kehitykseen liittyvä osa-alue mietityttää. puh. 050 346 6637 Sosiaalityöntekijä Anne Lahti (Sauvon kunnanvirasto, sos.toimisto) Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä, jos perhe tarvitsee vaikeuksiinsa tukea, ohjausta tai neuvontaa puh. 4744 164 Perhetyöntekijä Eeva-Kaarina Sundberg Perhetyöntekijään voi ottaa yhteyttä mm. jos perheen elämäntilanteessa tapahtuu yllättävä muutos tai kriisi, kotona on itkuinen vauva tai lapsella uniongelmia sekä lapsen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia (rajat, yhteiset pelisäännöt). Hän auttaa toimivan arjen löytymisessä. puh. 050 594 8901 Lääkäri (Sauvo) Ajantilaus vastaanotolle ma, ti ja to klo 8 15, ke ja pe 8 12 puh. 4746 400 Hammaslääkäri (Sauvo) Ajantilaus vastaanotolle ma-pe klo 8 12 puh. 4746 210 Lastenneuvola (Sauvo) Terveydenhoitaja Eeva Heurlin Ajantilaus vastaanotolle ma-pe klo 12 13 puh. 4746 450 Puheterapeutti Puheterapeutti Mia Sarpola-Kortesmaa (Mieluiten neuvolan lähetteellä) Puheen, äänen, kommunikoinnin ja kielellisen kehityksen häiriöt. Ei puhelinaikaa. Ellet tavoita, jätä vastaajaan viesti puh. 050 524 5841 Terveyskeskuspsykologi Psykologi Susanna Kajanen Terveyskeskuspsykologi palvelee lapsen odotukseen, syntymään ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä yksityisen henkilön tai perheen elämää ahdistavissa elämäntilanteissa. Psykologi palvelee sekä alle kouluikäisiä lapsia että aikuisia. Vastaanotto Paimion terveyskeskuksessa Puhelinaika klo 12 12.30 ma-ti ja to-pe. puh. 050 420 6541 Koulupsykologi Koulupsykologi Anne Sevón Koulupsykologi palvelee koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän tukee ja auttaa tarvittaessa oppilasta hänen koulunkäynnissään sekä psyykkisessä ja sosiaalisessa kasvussaan. Koulupsykologi toimii yhteistyössä vanhempien, opettajien, terveydenhoitajan ja lapsen muun tukiverkoston kanssa. sp. anne.sevon@paimio.fi tai wilma-viesti. puh. 050 430 8090 Fysioterapia Fysioterapeutti antaa ohjeita vanhemmille ja lapsille lapsen ryhtiin ja liikunnallisiin ongelmiin liittyvissä asioissa neuvolan, lääkärin tai vanhempien itsensä pyynnöstä. Ajanvaraus varmimmin ma-pe 11 12 puh. 4746 360 Kaarinan perheneuvolan työntekijät palvelevat perhe-elämään ja parisuhteeseen sekä lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa (myös perheasiain sovittelutehtävät). Perheneuvolan työntekijät tavoittaa parhaiten puhelimitse ma-pe klo 10.30 11.00 puh. 588 4000 Osoite: Oskarinaukio 5, 20780 KAARINA
TAVALLISIMMAT TARTUNTATAUDIT TAUTI ITÄMISAIKA / AIHEUTTAJA OIREET (HOITO) SUOSITUS PÄIVÄHOIDOSTA POISSAOLOAJAKSI ERISTÄMIS- AIKA TOIMENPITEET MUIDEN PERHEENJÄSENTEN SUHTEEN Yskä ja nuhakuume ( flunssa ) Influenssa 1-3 vrk yleensä virus 1-5 vrk virus A, B (C) Nuha, nielukipu, yskä, kuume, väsymys. Kuumetta tavallisessa nuhakuumeessa noin 4-5 vrk:n ajan. Limaisuusoireita on usein kaksi kertaa pitempään. Kuume = kainalolämpö = 37,5 Jos hengitystieinfektio-oireita ilmenee, kannattaa jäädä pois päivähoidosta heti, koska tällöin taudin tarttuvuus on suurimmillaan. Jatkossa mikäli lapsella kuumetta/oireet haittaavat lapsen selviämistä/jaksamista päivähoidossa, on kotihoitotarpeen. Ei eristystä. Kuumeeton, yleistila hyvä Väsymys, säryt, kuume, kurkkukipu, yskä, nuha Kunnes oireet ovat hävinneet ja vointi on hyvä. Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Välikorvan Virus ja/tai Korvakipu, nuha (yskä), kuume, kuulo voi olla alentunut. Kunnes oireet ovat parantuneet. (Ei särkyä, ei selvää vuotoa, Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. tulehdus bakteeri Lääkäriin ei kuumetta). Silmätulehdus 1-2 vrk Rähmiminen. Silmätipat. 1-3 vrk (kunnes selvä rähmiminen loppuu). Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Oireet hoidetaan. Tonsilliitti (angiina) Lääkkeen aloittamisen jälkeen tarttuvuus 1-2 vrk = eristämisaika. Toipilasaika oireiden mukainen. Tulirokko Märkärupi (impetigo) Ripulitauti (gastroenteriitti) Salmonella sp. 1-5 vrk yleensä A- ryhmän streptokokki 2-5 vrk A-ryhmän streptokokki 2-5 vrk streptokokki ja/tai stafylokokki 1-2 vrk mm. rotavirus (talvisin yleisin lapsilla), adenovirus Nielukipu, kuume, kaulan imusolmukkeet voivat suurentua, nielurisoissa usein valkoisia peitteitä, nielu punainen. Lääkehoito streptokokkitonsilliittiin. Kuume, päänsärky, kurkkukipu, pahoinvointi, nielu punoittaa, mannaryynimäinen, hienojakoinen punoittava ihottuma kainaloissa, kyljissä, vartalolla. Kasvoissa punotusta. Mansikkakieli. Voi olla lieväoireinen. Lääkehoito. Hoitamattomissa viikon kuluttua ihon hilseily. Punoittavalla pohjalla ohutseinäisiä rakkuloita, jotka rikkoutuvat, vuotavat, kuivuvat kellertäviksi ruviksi. Paikallishoito lieviin, rajoittuneisiin, muihin antibioottikuuri. Ripuli, oksentelu, kuume. Nestehoito: nestevajauksen korjaus ja ylläpito. Ruokinta, kun nestevajaus korjattu. Ohjeet neuvolasta tai lääkäriltä ja 1. päivänä: kuivumisen estäminen, sairaalahoito, jos oireet jatkuvat, jos nestevajaus ei korjaannu. 8 h 2 vrk Ripuli, kuume. Sairaalahoito tarv. (kuumeiset, muut tarv. oireen mukaan). Kotihoidon tarve riippuu lapsen voinnista, toipilasaika oireiden mukaan. Kunnes märkäalueet, ruvet ovat parantuneet. Rupipaikat? Raapimismahdollisuus? 24 h antibioottihoidon aloittamisesta. 24 h antibioottihoidon aloittamisesta. Vähintään 24 h suun kautta otettavan, 48 h paikallisen antibiootin aloittamisesta. Oireiselle hoito. Mahdollisen tartunnan voi varmistaa bakteeriviljelyllä nielusta. Kunnes oireet ovat parantuneet ja vointi on hyvä. Oireiden ajan. Ei toimenpiteitä. Vähintään 1 viikko oireiden alkamisesta + 24 h oireeton. Oma hoitaja, ei keittiötyötä kummallakaan. Ulostusnäyte. 1 2 viikkoa oireiden alusta, Oireiset hoidetaan. Ei ennaltaehkäisevää hoitokuuria. Mahdollisen tartunnan selvittäminen, nielun bakteeriviljely Ei toimenpiteitä. Oireiset hoidetaan. Käsien pesu. Varottava tartuttamasta vauvoja. Kuivaihoiset, allergiset herkemmin. Ulostusnäytteet.
TAUTI ITÄMISAIKA / AIHEUTTAJA OIREET (HOITO) SUOSITUS PÄIVÄHOIDOSTA POISSAOLOAJAKSI ERISTÄMIS- AIKA TOIMENPITEET MUIDEN PERHEENJÄSENTEN SUHTEEN Vesirokko 10 21 vrk (13 17) virus Iholla pieniä rakkuloita, joita ympäröi punainen rengas. Eri vaiheet: paukama/rakkula/rupi. Vartalolla, päässä, hiuspohjassa. Kutina. Lievät hengitysoireet. Kuume. (Huom! Vesirokkoiselle ei salisylaatteja kuten Asperin, Disperin). Hinkuyskä 13 14 vrk Yskää, joka viikon kuluessa muuttuu puuskittaiseksi, hinkuoksennuskohtauksia. Rokotetuille saattaa tulla lieviä epätyypillisiä oireita. Lääkehoito (Erytromysiini). Diagnoosi varmistetaan laboratoriotutkimuksella. Parvorokko 6 16 vrk Lievä kuume, päänsärky, symmetrinen punoittava ihottuma poskissa, lievää raajojen tyviosiin, vartalolle, pakaroihin. Lämpötilan muutos ja auringonvalo voimistaa ihottumaa, ihottuman kesto 1-4 vrk. Päätäi Syyhy Kihomadot Vauvarokko Exanthema subitum 3 pv:n kuume Enterorokko 2 viikossa munasta täi Oireet 3 4 vk tartunnasta 8 12 mm pitkä, 1 mm levyinen sukkulamato 3 7 vrk HHV-6 virus Coxackie virus (echovirus) Kutina hiuspohjassa, näpyt, raapimisjäljet. Saivareet hiuksissa. Hoitoshampoo apteekista. Pienet, vesipäiset, kutiavat näpyt, punoittavat läiskät, raapimisjäljet, punkinkäytävät. Kutina öisin hallintaan. Hoitoaine apteekista. Kutina peräaukon seudussa etenkin yöllä. Hoito: Pyrvin. Vuodevaatteiden vaihto. Kuume 39-40 3 vrk, kuumeen laskettua hento ihottuma vartalolla, kasvoihin (raajoihin). Yleisimmin 5-24 kk:n ikäisillä. Yleistila hyvä kuumeesta huolimatta. Lapsi voi olla levoton ja ärtyisä. Enterovirukset yl.lieväoireisia tai oireettomia. Eri ilmenemismuotoja: lievä kuume,(maha-suolisto-oireita,ripuli). Ihottuma. Rakkulainen ihottuma: kädet, jalat, suu (enterorokko). Herpangiina=suutulehdus. Nielupunotus. Rakkulat kitalaessa suun takaosassa. Suukipu. Kuume. Tarttuu 2 4 vrk ennen ihottumaa, 4 5 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen. Eristysaika, sen jälkeen kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Ks. eristämistarve, sen jälkeen kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Vähintään 5 vrk rakkuloiden puhkeamisesta tai kunnes ruvet ovat kuivuneet. 5 vrk antib. aloittam. Jos samaa yskää on > 21 pv hinkuyskän diagnosoimishetkellä, erist. tarvetta ei ole. Jos oireita ilmenee, eristetään. Jos sairastunut, ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä, jos on sairastanut tai rokotettu täydellisesti. Jos yskää, eristetään, lab.näytteet, hoito Kotihoidon tarve riippuu lapsen yleisvoinnista. Ei eristystä. Ei yleensä tarvita. (Tietyt harvinaiset perussairaudet huomioitava, raskaana olevien myös vältettävä tartuntaa). Kunnes täit ja saivareet ovat hävinneet. Hoidon ajaksi. Ota yhteyttä lastenneuvolaan. Kunnes hoito on annettu. Tarttuu käsikosketuksessa ja mahdollisesti vaatteista. Hoidon ajaksi kunnes täit ja saivareet ovat hävinneet. Hoidon ajaksi. Tarkistetaan, jos oireita, hoidetaan. Hoito koko perheelle + muut lähikontakteissa olleet. Hoidon ajan. Ei eristystä. Vuodevaatteiden vaihto. Jos uusiutuu, koko perheen hoito. Oireiden hävittyä, ihottuman hävittyä, kun vointi on parantunut. Muut taudit poissuljettava (lääkärintarkastus + lab. tarvittaessa). Kotihoidon tarve riippuu lapsen voinnista. Jos yleisvointi on hyvä, voi mennä hoitoon. Ei eristystä. Ei eristystä. Ei toimenpiteitä. Suurin osa sairastaa jossain muodossa. Huom! Rokotusten tuoma suoja estää paljolti sairauksia, joten lapsen vanhempana huolehdi, että lapsesi rokotussuoja on kunnossa. Influenssarokotus on myös ilmainen 6kk - 3 vuotiaille.