Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040

Samankaltaiset tiedostot
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan


Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Ihmisen paras ympäristö Häme

City On the Move. Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan

Kestävän hyvinvoinnin kaupunki. City On the. KEHTO-foorumi Pirkko Melville, FT, KTM Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Resurssien viisas käyttö. City On the Move. Kuntamarkkinat Pirkko Melville, FT, KTM Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

KOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Perustehtävä ja arvot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kestävä kehitys ja kiertotalous

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Resurssiviisas kaupunki

KOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU

Kestävä Tampere 2030 kohti hiilineutraalia kaupunkia linjaukset

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Resurssiviisas Lappeenranta

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Imatran ympäristöohjelma

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

City On the Move. Kiertotalous uuden mahdollistajana

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.


Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa / USO-verkosto, Helsinki

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) olennaisuusarviointi. Vuoden 2018 päätoimenpide, vastuullisuusneuvottelukunta

Kunnat kiertotalouden toimintaympäristönä

Muuttuvat mallit yhdyskunnan ja asumisen näkökulmasta. ARA - Yhdyskuntien uudistaminen Jukka Noponen

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

KierRe, Joroinen. Loppuseminaari , Kunnonpaikka Petri Miettinen

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Kiertotalous ja kuntien elinvoima

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Kestävä kaupunki. Kommentti URMI Kaisu Anttonen

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT

Liikkuminen palveluna onko kuntasi valmis siihen? Stella Aaltonen Turun kaupunki

Jyväskylän energiatase 2014

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Hiilineutraali kaupunki onko se mahdollista? Apulaispormestari Aleksi Jäntti

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Vaikuttaja-päivän 2019 ennakkotehtävä peruskouluille. Ekologisuus ja ympäristövastuullinen toiminta

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Jyväskylän energiatase 2014

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Transkriptio:

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040

Jyväskylän kaupunki on jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Hiilineutraali se on jo vuonna 2030. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut pitkäjänteisesti resurssiviisauden tavoitteluun. Se on myös nostanut yhdeksi strategiansa kärjeksi resurssien viisaan käytön ja integroinut resurssiviisauden osaksi kaupungin kokonaisjohtamista, sen talouden ja toiminnan vuosikelloa. Jyväskylän määrätietoista resurssiviisaustyötä viitoittamaan on laadittu yhteistyössä alueen eri toimijaryhmien kanssa tämä resurssiviisausohjelma, jossa määritellään keskeisimmät askelmerkit siihen, kuinka noita tavoitteita lähestytään. Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma kattaa Jyväskylän resurssiviisauteen liittyvät keskeiset ohjelmat, tiekartat ja sitoumukset. Ohjelman avulla järkeistetään toimintaa, koordinoidaan resurssiviisaustyötä sekä yksinkertaistetaan seurantaa ja raportointia. Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin työkaluna toteuttaa kansallisia ilmastotavoitteita. Ohjelma toteuttaa myös osaltaan Edelläkävijyydestä kestävää kasvua -kaupunkiohjelman 2018-2022 (TEM) ja Kestävän kaupunkikehitys -ohjelman 2017-2022 (YM) tavoitteita. Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040 kattavuus NYKYISET OHJELMAT UUDEN OHJELMAN TEEMAT Ympäristöpolitiikka Resurssiviisaustiekartta Hulevesiohjelma Energiaviisas Jyväskylä -ohjelma Jyväskylän ilmastoohjelma Energiatehokkuussopimus (KETS) Energia x x x x x x EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastositoumus ja toimenpideohjelma (SECAP) Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne x x x x x x x Kulutus ja materiaalikierrot Ruuantuotanto ja -kulutus Luonnonvedet ja vedenkäyttö Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö Järkevä jyväskyläläinen x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

Teemat Visioineen, tavoitteineen ja indikaattoreineen

Ohjelman teemat ja visiot 2040 Resurssiviisausohjelma on jaettu seitsemään eri teemaan. Jokaiselle teemalle on oma visionsa sekä kolmesta viiteen tavoitetta vuoteen 2030 toimenpiteineen. Teemat: Visiot 2040: 1. Energia Energiaviisas Jyväskylä 2. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Hiilineutraali liikkuminen ja eheä yhdyskuntarakenne 3. Kulutus ja materiaalikierrot Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on vähentynyt kestävälle tasolle, ja uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous maksimoitu 4. Ruuantuotanto ja -kulutus Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua 5. Luonnonvedet ja vedenkäyttö Puhtaat luonnonvedet ovat osa Jyväskylän brändiä 2025 sekä vesiosaaminen ja - liiketoiminta kaupungin elinvoimaa 6. Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö Jyväskylä on tunnettu monimuotoisesta luonnosta ja sen virkistyskäytöstä 7. Järkevä jyväskyläläinen Alue on kestävästi elinvoimainen ja houkutteleva sekä asukkaille että yrityksille Käytetyt lyhenteet KETS Kunta-alan energiatehokkuussopimus (vapaaehtoinen kuntien ja TEMin välinen sitoumus), nykyinen kausi 2017-2025 MaaS Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service), eri liikkumismuotojen yhdistäminen palveluksi SECAP Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan), EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) edellyttämä.

Indikaattoriryhmät Jyväskylän resurssiviisauden indikaattorit kuuluvat seuraaviin indikaattoriryhmiin, ylimmältä hierarkia tasolta alaspäin: * Agenda 2030, YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin SDG sidottu Indikaattoriryhmä (Mayors Indicators) ** VireAvain Indikaattorit = Vihreän kasvun ja resurssitehokkuuden avainindikaattoriryhmä taustaindikaattoreineen, Valtioneuvosto, Ympäristöministeriö *** Kutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattoriryhmä **** Jkl kaupungin ympäristöpolitiikan mittari Indikaattoritiedot, jotka saatavissa esimerkiksi sidosryhmiltä ja kumppaneilta Merkintä on ainoastaan korkeimmalta hierarkiatasolta, jos sama indikaattori toistuu /tarkentuu kaikilla alemmilla tasoilla

1. Energia Visio 2040: Energiaviisas Jyväskylä Tähän nosto

1. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut vähintään 80 %:iin paikallisessa energiantuotannossa (JE) Indikaattori: Uusiutuvien energialähteiden osuus (%) käytetystä polttoaineesta (JE) Tavoite 2030 Indikaattori: Jyväskylän Energiankulutus GWh/v ***Yhdyskunnan Energiankulutus kwh/as/v, 2. Energiankulutus on vähentynyt 10 % vuoden 2012 tasosta Indikaattori: * Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ja t CO 2 - ekv/asukas 3. Kasvihuonekaasupäästöt vähentyneet 80 % vuoden 2012 tasosta

2. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Visio 2040: Hiilineutraali liikkuminen ja eheä yhdyskuntarakenne Tähän nosto

1. Liikkumisen tarve on vähentynyt asumisen, työpaikkojen ja palveluiden fiksulla sijoittelulla ja digitaalisilla ratkaisuilla. Indikaattori: ***Tiiviiden alueiden asukkaiden määrä ja osuus koko väestöstä (asukkaita, %) Tavoite 2030 Indikaattori: Hiilineutraali liikkuminen ***Kulkumuotojakauma, henkilöliikenteen matkojen jakautuminen eri kulkumuodoille 2. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat hyvät ja kannustimet tukevat lihasvoimin liikkumista. Indikaattori: ***Joukkoliikenteen matkamäärä matkaa/as/v Indikaattori: Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä/v 3. Jyväskylässä on toimiva ja kattava joukkoliikenne. 4. Älykkäät liikenneratkaisut ja liikkumisen palvelut mahdollistavat sujuvat matkaketjut. 5. Jyväskylässä on hyvät mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaukseen ja lataukseen.

3. Kulutus ja materiaalikierrot Tähän nosto Visio 2040: Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on vähentynyt kestävälle tasolle, ja uusiomateriaaleihin perustuva kiertotalous maksimoitu

1. Jyväskylässä on käytössä edistyksellisiä ratkaisuja, joiden avulla pystytään ehkäisemään jätteen syntyä sekä käyttämään materiaalina hyödynnettävissä oleva jäte. Indikaattori : ***Kaupunkiorganisaation jätteiden materiaalihyötykäyttöaste Tavoite 2030 Indikaattori: ***Ympäristökriteerit sisältävien kilpailutusten osuus M sekä ympäristökriteerit sisältävien kilpailutusten osuus kpl /v 2. Elinkaariajattelu ja/tai ympäristönäkökohdat on huomioitu hankintojen vaatimuksissa tai valintakriteereissä. Indikaattori: Vaikuttavien hankintojen tiekartan toteuman osuus/v 3. Julkisilla hankinnoilla on luotu kysyntää vaihtoehtoisille, resurssiviisautta tukeville ratkaisuille.

4. Ruuantuotanto ja -kulutus Tähän nosto Visio 2040: Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua

1. Ruokahävikin määrä on enintään 8 %. Indikaattori: Hävikin osuus Kylän Kattauksessa tuotetusta ruuasta Tavoite 2030 Indikaattorit: Kylän Kattauksessa käytetyn lähiruuan määrä lkm sekä kg/ v Kylän Kattauksen ruokalistassa kasvisruuan valikoiman lisääntyminen Kylän Kattauksessa luomuporras 3 2. Lähi-, kasvis- ja luomuruuan kulutus on kasvanut. Indikaattori : Elintarvikealan yritysten määrä 3. Alueen ruokaketju on kestävä ja innovatiivinen.

5. Luonnonvedet ja vedenkäyttö Tähän nosto Visio 2040: Puhtaat luonnonvedet ovat osa Jyväskylän brändiä 2025 sekä vesiosaaminen ja -liiketoiminta kaupungin elinvoimaa

Indikaattori: *Pinta- ja pohjavesien tilan luokitus Tavoitteet 2030 1. Pinta- ja pohjavesien tila on hyvä. Indikaattorit: Vesiliiketoiminnan liikevaihto Yhdyskunnan vedenkulutus l/as/vrk Indikaattori: Toteutettujen hulevesirakenteiden määrä ja seurannalla todettu vaikuttavuus. 2. Vedenkäyttö on vähentynyt ja vesiliiketoiminta lisääntynyt. 3. Hulevedet hallitaan syntypaikallaan, ensisijaisesti luontopohjaisin ratkaisuin.

6. Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö Tähän nosto Visio 2040: Jyväskylä on tunnettu monimuotoisesta luonnosta ja sen virkistyskäytöstä

1. Jyväskylän luonnonsuojelualueverkosto on ekologisesti riittävä ja hyvin kytkeytynyt. Indikaattori: ***Luonnonsuojelualueiden ja varausten osuus maa-alasta / kokonaispinta-alasta % Tavoitteet 2030 Indikaattori: ***Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella % 2. Ulkoilu- ja virkistys- ja opetuskäyttöön osoitettu luonto on helposti saavutettavissa. Indikaattori: Metsäohjelman vuosiraportti ja tehtyjen toimenpiteiden vastaavuus % 3. Jyväskylän kaupunki on metsien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen edelläkävijä.

7. Järkevä jyväskyläläinen Tähän nosto Visio 2040: Alue on kestävästi elinvoimainen ja houkutteleva sekä asukkaille että yrityksille

1. Kaupunki toimii esimerkkinä resurssiviisaustyössä. Indikaattori: Ekologinen jalanjälki 2. Kasvatuksella ja koulutuksella on varmistettu tulevaisuuden resurssiviisausosaaminen. Indikaattori: * Vihreä lippu -sertifikaatin omaavien oppilaitosten määrä suhteessa kouluikäiseen väestöön. Tavoitteet 2030 Indikaattori: Koettu hyvinvointi /Asukastyytyväisyys 3. Viihtyisä ja elinvoimainen kaupunkikeskusta. Indikaattori: Cleantech-yritysten määrä Indikaattori: Kuntalaisten ympäristöasenteet ja tietoisuuskysely 4. Jyväskylän resurssiviisas liiketoiminta lisääntyy. 5. Jyväskyläläisten kulutustottumukset tukevat resurssiviisautta