Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta... 1 3.4 Tulityöt... 2 3.5 Itsesyttyminen... 2 3.6 Sähkötyöt ja -laitteet... 2 3.7 Tulisijat, piiput ja hormit... 2 3.8 Alkusammutuskalusto... 2 4. Palontorjuntalaitteisto... 3 5. Päivittäinen palontorjunta... 3 6. Rikosten torjunta... 3 6.1 Rakenteellinen murtosuojaus... 3 6.2 Avainturvallisuus... 3 6.3 Työmaan tekninen valvonta ja valaistus... 3 7. Vuotovahinkojen torjunta... 4 8. Pelastussuunnitelma... 4 Tämä on Finanssialan Keskusliiton Vakuutuslainsäädäntö ja turvallisuus yksikössä laadittu turvaohje, joka ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.
1 Turvaohje 2008 KORJAUSRAKENTAMISEN TURVALLISUUS 1. Turvaohjeen tarkoitus Tässä turvaohjeessa annetaan ohjeita korjausrakentamisen turvallisuudesta. Ohjeessa käsitellään vahinkoriskien hallintaa, ja ohjeella on vaikutusta myös henkilöturvallisuuteen. Korjausrakentamisessa tulee aina noudattaa työturvallisuuslainsäädännön määräyksiä ja ohjeita. 2. Turvaohjeen velvoittavuus Turvaohje on velvoittava jos se on liitetty osaksi vakuutussopimusta. 3. Paloturvallisuus Korjattavan kohteen paloturvallisuudesta on huolehdittava koko korjausrakentamisen ajan. Korjatun rakennuksen paloturvallisuuden on oltava vähintään samaa tasoa kuin alkuperäisen. Tarvittaessa on rakennuksen suojaustasoa korotettava vastaamaan kohteen palovaarallisuusluokkaa. 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma Palo-osastointi on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Rakennustöiden aiheuttamien tilapäisten aukkojen ja reikien vaikutus palo-osastointiin tulee tarkastella ja tarvittaessa osastointi tulee varmistaa tilapäisillä lisäosastoinneilla. Huomiota tulee kiinnittää myös savun leviämisen estämiseen rakennuksessa osastosta toiseen. Tavaran varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota syntyvän palokuorman suuruuteen. 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie Turvallinen poistuminen rakennuksesta on oltava mahdollista koko rakennustyön ajan. Tämä tulee huomioida korjaustyömaasuunnitelmassa erityisesti materiaalitoimitusten ja purkujätteiden sijoittelun osalta. Suunnitelmassa tulee huomioida pelastustien käytön varmistaminen, jotta hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa riittävän lähelle rakennusta. 3.3 Tuhopolttojen torjunta Ulkopuolisten pääsy korjaustyömaalle tulee estää. Korjaustyöntekijöillä tulee olla rakennustyömaan tunnistekortti. Uuden materiaalin ja purkujätteen sijoittelussa tulee huomioida tuhopolton mahdollisuus ja palon leviämisen estäminen rakennukseen. Palavaa tai syttyvää materiaalia ei saa säilyttää rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Jos palavaa materiaalia on välttämättä sijoitettava alle 8 m:n päähän rakennuksesta, tulee säilytyksessä kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei säilytettävän materiaalin tulipalo pääse leviämään korjattavaan rakennukseen. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää työmaakoppien ja tilapäisten rakennelmien sijoitteluun korjaustyömaalla. Mikäli koko julkisivu joudutaan huputtamaan tulee huomio kiinnittää suojamateriaalin palo-ominaisuuteen tulipalon varalta sekä ihmisten pelastamiseen.
2 Tuhopolton uhka on torjuttava FK:n Tuhopolttojen torjuntasuojeluohjeessa esitetyin keinoin. 3.4 Tulityöt Ryhdyttäessä sellaiseen korjaustyöhön, jonka johdosta tulipalon vaara tuntuvasti lisääntyy, mm. tulityö, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Tulityö on työtä, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Katto ja vedeneristystyön tulityötä on muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermieristyksen kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö. Ennen tulitöihin ryhtymistä on aina harkittava korvaavien ja paloturvallisempien työmenetelmien käyttöä. Tulityöluvan myöntäjän on yhdessä tulityöntekijän kanssa sovittava kirjallisesti riittävistä turvatoimista ennen tulitöitä, tulitöiden aikana ja tulitöiden jälkeen. Turvatarkastelussa tulee kiinnittää huomio myös kipinöiden tai lämmön mahdollinen johtuminen välipohjan läpi tai paloosastoinnin toiselle puolelle. Nimetyn tulityövartijan on jatkettava tulityön jälkeen vartiointia sovitun ajan. Tulityöt on tehtävä suurta huolellisuutta noudattaen. Tulitöistä aiheutuvien henkilö ja omaisuusvahinkojen torjumisesta on standardi SFS 5900:2001. Vakuutetuissa kohteissa on lisäksi noudatettava tulityösuojeluohjetta. 3.5 Itsesyttyminen Itsesyttyminen tulee huomioida eri työmenetelmien ja materiaalien yhteydessä. Työn jälkeen tulee itsesyttymiselle alttiit jätteet tehdä palovaarattomiksi ja ne tulee säilyttää rakennuksen ulkopuolella. 3.6 Sähkötyöt ja -laitteet Sähköasennustöitä sekä sähköasennusten ja -laitteiden korjaustöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Korjausrakentamisessa saa käyttää vain rekisteröitynyttä sähköurakoitsijaa, jolla on työhön riittävät oikeudet. Urakoitsijan antama tarkastuspöytäkirja sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta on säilytettävä. Työmaalla käytettävien sähkölaitteiden ja valaisimien palovaara tulee huomioida niiden sijoittelussa. 3.7 Tulisijat, piiput ja hormit Jos kohteeseen asennetaan uusi tulisija, hormi tai piippu on toimenpiteelle hankittava viranomaisen lupa. Ennen rakennuksen käyttöönottoa tulee kohteessa tehdä savuhormikatselmus tai hormitarkastus. Tällaisen katselmuksen tai tarkastuksen voi tehdä myös ammattinuohooja. 3.8 Alkusammutuskalusto Korjaustyömaalla on oltava riittävä alkusammutuskalusto, joka määritellään korjaustyömaasuunnitelmassa. Alkusammutuskalusto on oltava helposti kaikkien saatavilla ja sammuttimen luokse on aina oltava esteetön pääsy. Työntekijöillä tulee olla alkusammutustaidot.
3 4. Palontorjuntalaitteisto Kohteessa olevaa automaattista palontorjuntalaitteistoa tulee käyttää suojaamaan kohdetta tarvittavassa laajuudessa korjaustyön aikana. Järjestelmän (sprinkleri, paloilmoitin) saa kytkeä irti vain laitteiston nimetty hoitaja, joka huolehtii myös laitteiston toimintakuntoon saattamisesta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset (esim. puukirkot) on suojattava korjaustyön aikana kiinteällä tai siirrettävällä paloautomatiikalla. 5. Päivittäinen palontorjunta 6. Rikosten torjunta Työympäristön siisteys ja hyvä järjestys lisäävät turvallisuutta vähentäen tulipalon vaaraa. Syttyvää materiaalia ei saa säilyttää korjattavan rakennuksen ulkoseinustoilla, mikäli se aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen. Palavat jätteet on säilytettävä siten, etteivät asiattomat pääse käsiksi jätteisiin. Vaaralliset aineet ja räjähteet on säilytettävä määräysten mukaisesti. Jätelavat on tyhjennettävä säännöllisesti työmaasuunnitelmassa mainitulla tavalla. 6.1 Rakenteellinen murtosuojaus Tilat on pidettävä lukittuina aina kun ne eivät ole käytössä. Ullakko ja kellari on lukittava siten, etteivät asiattomat pääse näihin tiloihin. Lukitus ja muu rakenteellinen suojaus on suunniteltava vähintään FK:n Rakenteellinen murtosuojaus ohjeen 1 mukaisesti. Liike ja toimitilojen osalta noudatetaan toimialan mukaista murtosuojeluohjetta. Murtosuojauksessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota työkalujen ja -koneiden säilytykseen työajan ulkopuolella. 6.2 Avainturvallisuus Korjaustyökohteeseen on suunnitelmassa nimettävä lukituksesta vastaava henkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki lukitukseen liittyvät asiat, kuten sarjoituksen muutokset, avainten säilytys, luovutus ja palautus. Vain välttämättömät avaimet kunkin käyttötarpeen mukaan luovutetaan kuittausta vastaan. Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin kohteen korjaustyön päättyessä. Yleisavainta ei saa käyttää normaalina jokapäiväisenä käyttöavaimena. Korjaustyön yhteydessä on kiinteistön lukituksen uusimistarve arvioitava. Korjaustyön valmistuttua on lukituksen uudelleen sarjoitus suositeltavaa. Avaimen kadotessa ja sen väärinkäytön ollessa riskiarvion perusteella todennäköistä on lukitus sarjoitettava uudelleen kadonneen avaimen sopivuuden osalta. 6.3 Työmaan tekninen valvonta ja valaistus Murtohälytysjärjestelmällä voidaan valvoa kohdetta työajan ulkopuolella. Varkaus tai ilkivaltatapauksissa hälytys tulee välittää miehitettyyn valvomoon, jossa tunnetaan kohteen erityisolosuhteet ja osataan käynnistää oikeat vahingontorjuntatoimenpiteet mahdollisten lisävahinkojen estämiseksi.
4 Murtohälytysjärjestelmän vähimmäisvaatimuksena edellytetään FK:n murtohälytysjärjestelmät ja palvelut ohjeen luokkaa 1. Kameravalvonnan tuottama kuvamateriaali on hyödyllistä arvioitaessa tapahtumien kulkua myöhemmin. Kameroita on oltava useita ja ne on sijoitettava siten, että mahdollinen kameran sabotointi saadaan tallennettua toisilla kameroilla. Tallennin on sijoitettava valvottuun ja hyvin lukittuun tilaan. Kohde on valaistava hyvin henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi mahdollisen kameravalvonnan asettamat vaatimukset valaistukselle on huomioitava. 7. Vuotovahinkojen torjunta Ennen korjausrakentamisen aloittamista tulee kiinteistön vesi ja viemärijärjestelmä kartoittaa. Erityisesti tulee merkitä pääsulut sekä tarkistaa, että ne ovat kunnossa. Kohteen sulkuventtiilit tulee korjaustyön ajaksi varustaa kilvellä, missä kielletään ulkopuolista avaamasta sulkuventtiiliä. Mahdollisille asukkaille tulee ilmoittaa kuinka korjaustyömaalla toimitaan vesi ja viemärilaitteistojen kanssa. Myös asukkaiden irtaimiston säilytyksestä tulee antaa ohjeet korjaustyön ajaksi. Kellarissa irtaimisto tulee säilyttää vähintään 10 cm lattiapinnasta. Veden sulkemisesta ja avaamisesta tulee olla yksiselitteinen ohjeistus työmaasuunnitelmassa. 8. Pelastussuunnitelma Pelastuslain mukaisesti tulee laatia pelastussuunnitelma pelastusasetuksen 9 :n mukaisiin kohteisiin. Kohteen pelastussuunnitelmaan tulee liittää korjausrakentamistyömaan suunnitelma, missä turvajärjestelyt ovat esitetyt.
Bulevardi 28 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@fkl.fi www.fkl.fi www.vahingontorjunta.fi