Työväen Arkisto Puu- ja Erityisalojen Liitto Rulla 1167 Kuvannut Monikko Oy Espoo 2007
CB 45 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT I - VII, 2000
CB 45 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT I - VII. 2000
PUU - JA ERITYISALOJEN HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Nro 01/2000 1(5) Aika: Paikka: 12.1. 2000 alkaen kello 10.00 Helsinki, PL:n toimitilat Läsnfl: Hallituksen varsinaiset jäsenet Kalevi Vanhala, puheenjohtaja Lauri Ainasto, sihteeri Erkki Flink Lauri Heinonen Veijo Juuti Esko Kosonen Mirja Mononen Kaija Puottula Pentti Sauhke Hannu Ulkuniemi Matti Kalliomäki Erkki Kosunen Anja Kurko Väinö Ovaskainen Reijo Pekonmäki Martti Seppänen Varajäsenet Marko Hokkanen, yleisvarajäsen Eero Kamunen, yleisvarajäsen Juha Seppänen, henkilökohtainen varajäsen Valtuuston puheenjohtajat PL:n henkilöstö Raimo Järvinen Markku Korva Kalevi Hölttä, vastaava lakimies Sakari Lepola, osastopäällikkö saapui käsiteltäessä 7.3 asioita Olli Peltola, osastopäällikkö Hannu Saimanen, työttömyyskassan johtaja Annakati Mattila, päätoimittaja Kaija Asikainen, luottamusmies Osmo Keinänen, luottamusmies Ritva-Liisa Tuominen, sihteeri Sirkka Korhonen, sihteeri Poissa: Reijo Lehtinen Pekka Hietanen Antti Lähdeaho Reijo Puranen
PUU - JA ERITYISALOJEN HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Nro 01/2000 2(5) 1 Kokouksen avaus 2 Puheenjohtaja Vanhala avasi kokouksen. Hän toivotti Uudenmaan aluetoimitsijan tehtävissä työnsä 1.1.2000 aloittaneen Eero Kirjavan tervetulleeksi Puu- ja erityisalojen liiton palve lukseen. Eero Kirjava esitteli itsensä. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Puheenjohtaja totesi, että sihteeri Lauri Ainasto on liiton sääntöjen mu kaan hallituksen varsinainen jäsen 1.1.2000 alkaen. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. LIITE A. Kokousvirkailijat 3.1 3.2 3.3. 3.4 Todettiin, että kokouksen puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala. Todettiin, että kokouksen sihteerinä toimii liiton sihteeri Lau ri Ainasto. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Kaija Puottula ja Reijo Pekonmäki. Valittiin ääntenlaskijoiksi Mirja Mononen ja Martti Seppänen 4 Esityslistan vahvistaminen Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Esitys lista LIITE B.
PUU - JA ERITYISALOJEN HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Nro 01/2000 3(5) 5 Ilmoitus- ja vahvistusaslat Ei esitetty käsiteltäväksi 6 Talous-, hallinto- Ja henkilöstöasiat I II 6.1 Päätös 6.2 Päätös 6.3 Päätös 6.4 Toimistohenkilökunnan luottamusmiehet vuosiksi 2000-2001. Merkittiin tiedoksi, että toimistohenkilökunta on valinnut luottamusmieheksi Kaija Asikainen ja varaluottamusmieheksi Marketta Rouvisen. Henkilökunnan työsuojeluvaltuutetut vv.2000-2001. Merkittiin tiedoksi, että henkilökunta on valinnut työsuojeluvaltuutetuksi Petteri Raidon ja 1. varavaltuutetuksi Nina Klingan ja 2. varavaltuutetuksi Nina Virtasen. Toimitsijoiden varaluottamusmies 1999-2000. Merkittiin tiedoksi, että toimitsijat ovat valinneet Matti Kauppilan lopetettua kesken toimikauden varaluottamusmieheksi Jyrki Alapartasen. Muita talous-, hallinto- ja henkilöstöasioita ei ollut I 7 Edunvalvonta-asiat 7.1 Päätös 7.2 Päätös Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen neuvottelutulos työaika- ja palkkamääräyksistä. Hallitus päätti hyväksyä neuvottelutuloksen maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen osalta, LIITE C. Viher- ja golfalan työehtosopimuksen neuvottelutulos työaika- ja palkkamääräyksistä. Hallitus päätti hyväksyä neuvottelutuloksen viher- ja golfalan työehtosopimuksen osalta, LIITE D.
I PUU - JA ERITYISALOJEN HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Nro 01/2000 4(5) 7.3 Työehtosopimuspoliittinen tilanne Kalevi Vanhala selvitti yleistä työehtosopimuspoiiittista tilannetta Suomessa. Tilanne on odottava varsikin työnantajajärjestöjen tavoitteena näyttäisi olevan ns. "keskitetty ratkaisu ". Kaikki osapuolet odottelevat Metalli- ja Rakennusliiton neuvottelujen tuloksia. Liitto käy neuvotteluja kaikilla sopimusaloilla ja edistymistä ei ole juurikaan tapahtunut. Liitto on jättänyt kaikille sopimusaloille palkankorotusvaatimukset. Sakari Lepola ja Lauri Ainasto selvittivät eri sopimusalojen neuvottelutilanteet, LIITE E. Päätös Hallitus päätti antaa työvaliokunnalle valtuudet katkaista työehtosopimusneuvottelut sopimusaloittain, mikäli sopimuksiin ei päästä siinä järjestyksessä kuin alan työehtosopimusneuvottelukunta sitä esittää. Hallitus päätti antaa työvaliokunnalle valtuudet päättää metsäkonealan palkankorotusesityksestä. Hallitus päätti antaa julkisuuteen kannanoton työehtosopimuspoliittisesta tilanteesta, LIITE F. 8 Järjestö-ja koulutusasiat I 8.1 Päätös 8.2 Pyhäjän/en Maaseututyöväen ammattiosaston purkautuminen Merkittiin tiedoksi, että Pyhäjärven Maaseututyöväen ammattiosaston toiminta on purkautunut 31.12.1999 Osaston 54 jäsentä on siirtynyt Puu- ja erityisalojen liiton Saarijärven ammattiosastoon. Muita esille tulevia järjestö- ja koulutusasioita ei ollut. 9 Tiedotusasiat Ei esitetty käsiteltäväksi K
I i PUU - JA ERITYISALOJEN HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Nro 01/2000 5(5) 10 Muut esille tulevat asiat Ei ollut. 11 Seuraava kokous Hallituksen seuraava kokous pidetään 15.päivänä helmikuuta alkaen kello 10.00 Helsingissä. Mikäli työehtosopimustilanne sitä vaatii hallitus kutsutaan tarvittaessa koolle ennen 15.päivää helmikuuta. 12 Kokouksen lopettaminen Muita asioita ei kokoukselle ei ollut. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12.40. i Vakuudeksi Kalevi'^\/in'ha]a puheenjohtaja Lauri Ainasto sihteeri Tarkastettu ija Puottula 'r Reijo Pekonmäki
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO TRÄ- OCH SPECIALBRANSCHERi^ törbund HALLITUKSEN JÄSENILLE Puu- ja erityisalojen liiton hallituksen kokous pidetään 12 päivänä tammikuuta 2000 kello 10.00 liiton toimitalon 10. kerroksen kokoushuoneessa. Jos tarvetta ilmenee, pidetään Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan hallituksen kokous välittömästi liiton hallituksen kokouksen päätyttyä. Helsingissä 22. joulukuuta 1999 Ammattiyhdistysterveisin I PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO yi '\(/ Cl Kalevi Vanhala I Jakelu: - hallituksen jäsenet - valtuuston puheenjohtajat - osastopäälliköt - Kalevi Hölttä - Hannu Saimanen - henkilökunnan luottamusmiehet - Annakati Mattila - Sirkka Korhonen - Ritva-Liisa Tuominen JAERITYISALOJEN UinO HooponiOTMtlK*! B IVMioio^ Heltinki PbMin: K)9) 615 161 roimistot :NSUU PUH. (013 122 525 n Kuofo PUH. (017) 263 1220 11 mm PUH. 015)163188 'ASKYLA PUH. (014 656 666 I] lahti PUH. 03 734 7130 LI OUlU PUH, 08 3116258 PUH. 016 812875 lahti PUH. 03 734 2093 [] OUU PUH. (08 373 915 II PUH. 016 547 1 32 LAPPEENRANTA PUH. 05 411 9260 I 1PfURSAAM PUH. (06 723 7799 PORI PUH. (02) 633 9650 TAAÄPERE PUH. (03) 222 4748 TURKU PUH (021232 7050 VAASA PUH. (06) 312 5470
Hallitus 12.1.2000 Poissa Lehtinen Reijo Lähdeaho Antti Hietanen Pekka Tilalla Marko Hokkanen Reijo yleisvarajäsen Kamunen Eero yleisvarajäsen Seppälä Juha henkilökohtainen varajäsen /
Puu- ja erityisalojen liitto HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 12.1.2000 ASIALISTA Nrol/2000 1(1) 1 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3.1 3.2 3.3 3.4 KOKOUSVIRKAILUAT puheenjohtaja sihteeri pöytäkirjan tarkastajat ääntenlaskijat ASIALISTAN VAHVISTAMINEN ILMOITUS- JA VAHVISTUSASIAT 8 9 10 6.1 6.2 6.3 6.4 7.1 7.2 7.3 7.4 8.1 8.2 10.1 TALOUS-, HALLINTO- JA HENKILÖSTÖASIAT Toimistohenkilökunnan luottamusmiehet vuosiksi 2000-20001 Liiton henkilökunnan työsuojeluvaltuutetut vuosiksi 2000-2001 Toimitsijoiden varaluottamusmies vuosiksi 1999-2000 Muut esille tulevat talous-, hallinto- ja henkilöstöasiat EDUNVALVONTA-ASIAT Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen neuvottelutulos työaika- ja palkkamääräyksistä Viher- ja golfalan työehtosopimuksen neuvottelutulos mm työaika- ja palkkamääräyksistä Työehtosopimustilanne Muut esille tulevat edunvalvonta-asiat JARJESTÖ- JA KOULUTUSASIAT Osaston purku Muut esille tulevat järjestö- ja koulutusasiat TIEDOTUSASIAT MUUT ESITETTÄVÄT ASIAT Muut kohdassa 10 käsiteltävät asiat 11 HALLITUKSEN SEURAAVA KOKOUS 12 KOKOUKSEN PAATTAMINEN
Puu- ja erityisalojen liitto Hallitus 12.1.2000 6.1 Toimistohenkilökunnan luottamusmiehet vuosiksi 2000-20001 Luottamusmies Kaija Asikainen Varaluottamusmies Marke Rouvinen 6.2 Liiton henkilökunnan työsuojeluvaltuutetut vuosiksi 2000-2001 Työsuojeluvaltuutettu Petteri Raito I varavaltuutettu Nina Klinga II varavaltuutettu Nina Virtanen 6.3 Toimitsijoiden varaluottamusmies vuosiksi 1999-2000 varaluottamusmies Jyrki Alapartanen
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 1(12) Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Kymmenen (10) tunnin pituisia työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä kuitenkin enintään kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja tai työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Eläinten hoitotyössä voidaan päivittäisen työajan jaottelusta sopia paikallisesti. Eläinten hoitajan tehtäviin kuuluvat tarkastukset katsotaan kuuluviksi säännölliseen työaikaan. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjaksona. Soveltamisohje Työvuoroluettelon mukaisten työaikojen käyttö perustuu yrityksen tuotannon ja/ tai sen työntekijöiden tarpeisiin. Työvuoroluettelon mukaisella työajalla tarkoitetaan työvuoroja, joissa niiden pituus voi vaihdella 4-10 tuntia. Samalla viikolla voi olla useitakin eripituisia työvuoroja. Työvuorojen pituudet voivat vaihdella myös viikoittain tai kuukausittain. Työviikon työtuntimäärät voivat työvuoroluettelon tari^oittamissa työvuoroissa vaihdella. Säännöllisen työajan enimmäispituus on kuitenkin 50 tuntia. Viikkotyöajan on tasoituttava 52 viikon jaksossa 40 tuntiin. Tämä on otettava huomioon työvuoroluettelon laadinnassa ja siihen perustuvassa työajan seurannassa. Paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla enintään yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Yhdentoista (11) tunnin työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, minkä jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja tai työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Milloin viikon toinen vapaapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi, lisääntyy sen viikon viikkotyöaika yhdellä työvuoron tuntimäärällä. Työntekijän suostumuksella voidaan myös vllkkolepopäivä siirtää myöhemmin annettavaksi, jolloin viikkotyöajan pituus kasvaa kahdella työvuoron tuntimäärällä. Tällöin vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.
Maaseuaun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 2(12) Käytettäessä kohdan 2.mukaista keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40 tuntiseen työviikkoon peaistuvan vuosityösuunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä eri jaksojen viikkotyöajan pituus. Työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaika on oltava todettavissa. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kolmea päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon sen, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 8 Tuotannollisten tai muiden tarpeiden esimericiksi työn suorittamiseen vaikuttavien sääolosuhteiden pemsteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaan paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamistarpeen voi esittää työnantaja tai työntekijä. Säästövapaa Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä voi koskea työntekijöitä joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, tai vähintään kuuden kuukauden määräaikainen työsuhde. Säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta ja irtisanomisesta sopivat työnantaja ja luottamusmies. Ellei luottamusmiestä ole, työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään asiasta. Sopimus tehdään kirjallisesti. Säästövapaaksi voidaan sopia siirrettäväksi osittain tai kokonaan: ylityöt ja sunnuntaityön korotusosuus työvuoroluettelon tari^oittama tasoittuminen vuosiloman siirtäminen ja tästä tulevat lisälomapäivät työajan lyhentämisvapaa ja viikon toinen vapaapäivä Säästövapaalla olevan palkka maksetaan sen kertymän ajankohdan mukaisena. Työajan lyhentämisvapaista ja vuosilomasta kertyneet säästövapaat maksetaan kuitenkin niiden maksuperusteiden mukaisesti. Mikäli säästövapaajärjestelmän käyttö päättyy sen irtisanomisesta, työtekijän työsuhteen päättymisestä, tai jostakin muusta syystä, suoritetaan keskimääräiseen 40 tuntiseen työviikkoon perustuva työaikalaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon työvuoroluettelon mukaiset työajat ja säästövapaiksi siirretyt viikon toiset vapaapäivät. Jos laskelman mukainen keskimääräisen viikkotyöajan pituus on yli 40 tuntia, työnantaja maksaa näiltä tunneilta keskituntiansion mukaisen korvauksen lisättynä 50 %:n suuruisella viikkoylityökorvauksella. Muut kertyneet, mutta pitämättömät säästövapaat maksetaan keskituntiansion mukaan.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 3(12) Mikäli edellisen kappaleen tarkoittaman työaikalaskelman mukaan keskimääräinen viikkotyöaika jää alle 40 tunnin työnantaja ja työntekijä sopivat minkä ajan kuluessa puuttuvat viikkotyötunnit tehdään. Työsuhteen päättyessä työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä keskimäärin 40 tuntisen työviikon pemsteella maksetut, tekemättä jääneet tunnit. Soveltamisohje Säästövapaajärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on tun^ata toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella työskentelevien työntekijöiden kokoaikainen työ ilman lomautuksia. Säästövapaa sopimus voidaan tehdä määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa, jos työsuhteen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Järjestelmä sopii erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa tuotannon ja työvoiman määrän vaihtelut ovat esimerkiksi vuodenajoista johtuen meri^ittäviä. Säästövapaasopimusta tehtäessä on sovittava millä sopimuksessa mainituilla perusteilla ja missä suhteessa (kokonaan tai osittain) vapaata kertyy ja milloin se pidetään. Lakisääteisen työaikakirjanpidon lisäksi on sovittava millainen kirjanpito säästövapaista ja niiden maksuperusteista pidetään sekä missä ajassa kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Sopimuksessa on tarpeellista todeta se, että mikäli sopimus sanotaan irti, kertyneet säästövapaat pidetään irtisanomisaikana. Esimeri^ki 1 Esimeri^ki 2 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista ylitöistä, vuosiloman siirtämisestä lisä päivineen ja työajan lyhentämisestä. Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista yli- ja sunnuntaitöistä, pitämättä jäävästä toisesta viikon vapaapäivästä, työvuoron tasoittamiseksi 40-tuntiseen työviikkoon kertyneestä ajasta ja 50 tunnista työajan lyhentämisvapaata. 10 Työviikko alkaa maanantaina kello 6.00 11 Keskeytyvä kolmivuorotyö Entinen teksti 8 Työajan lyhentäminen 2 kohtaan kappale 2 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan kahdeksan (8) tuntisen työvuoron mukaisesti.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 4(12) Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnan taja maksaa työntekijälle erillisen 5.5 %:n suuruisen keskituntipalkasta laskettavan lisän. Lisää ei oteta huomioon keskituntipalkan eikä yli-, sunnuntai- tai hätätyökon/auksen laskennassa. Soveltamisohje Poistetaan kohta 3 9 Tauot Ruokailutauko 1 Tekstiin ei muutoksia Muut tauot 1 Kahdeksan (8) tuntisen työvuoron aikana työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Työvuoron ollessa alle kahdeksan (8) tuntia työntekijällä on oikeus yhteen 12 minuuttia kestävään taukoon. Työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron pituuden ollessa vähintään kymmenen (10) tuntia työntekijällä on oikeus kolmeen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Sovellettaessa 6 :n tarkoittamaa työvuorojärjestelmää tai 6 a :n mukaista työajan lyhennystä siten, että työvuoron pituus on vähintään seitsemän (7) tuntia työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia ken^allaan kestävään taukoon. Mikäli työntekijä jää ylitöihin, hänellä on säännöllisen työajan jälkeen välittömästi ja ylityön jatkuessa pitempään kahden tunnin välein oikeus 12 minuuttia ken-allaan kestävään taukoon. Mikäli ylityön an^ioitu kesto on enintään yksi tunti, edellä mainittua taukoa ei pidetä. Tauot kuuluvat työaikaan. Taukojen pitoajoista sovitaan paikallisesti. Tauoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijän työssä jaksaminen. 10 1 Viikkolepo ja vapaapäivät Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kiireellisessä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä saadaan viikkolepo siirtää. Muissa maatalouden yleisissä töissä saadaan työnantajan ja työntekijän niin sopiessa viikkolepo siirtää. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Eläintenhoitotyössä voidaan työnantajan ja työntekijän keskenään niin sopiessa neljän (4) viikon pituiselta ajanjaksolta annettavat viikkolepopäivät, niiden lukumäärää kuitenkaan vähentämättä, järjestää kohdasta 1. poikkeavalla tavalla. Kunkin neljän (4) viikon viikkolepopäivät on kuitenkin annettava viimeistään tällaisen ajanjakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 5(12) Työnantajan on ilmoitettava viikkolepopäivien ajankohta etukäteen ennen neljän (4) viikon jakson alkamista ja merkittävä ne työvuoroluetteloon. Samoin menetellään niiden vapaapäivien osalta, jotka viikkotyöajan tasoittamisjaksona annetaan viikkolepopäivien lisäksi. Sairauspäivää ei saa laskea vapaapäiväksi muussa tapauksessa, kuin jos tämä työtuntijärjestelmässä on ennakolta merkitty vapaapäiväksi. Mikäli viikkolepoa ei... (nyk.tes 10 2. kohta) Lauantai on yleensä... (nyt. Tes 10 3. kohta) Mikäli eläintenhoitotyössä päivittäiseksi säännölliseksi työajaksi on työsopimuksessa sovittu alle 8 tuntia säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 40 tuntia, on neljän viikon jaksossa annettava edellä mainittujen viikkolepopäivien lisäksi lisävapaapäiviä seuraavasti: päivittäinen työaika VA tuntia 7 tuntia 6 tuntia 40 min lisävapaapäivät 2 Vi 1 Puolia vapaapäiviä voidaan yhdistää annettavaksi kokonaisina vapaapäivinä seuraavan neljän viikon jakson aikana. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolli set syyt muuta vaadi. Eläintenhoitotyössä vapaapäiviä ovat vuonna 2000 juhannusaatto sekä vuonna 2001 jouluaatto ja juhannusaatto, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. IV PALKKAUSMAARAYKSET 18 Palkkaus 1 Täysin työkykyisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu 1) 2) 3) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta. Työntekijän pätevyyden pemsteella määräytyvästä henkilökohtaisesta pai kanosasta. Lisien perusteella määräytyvästä osuudesta. Vaativuusryhmien tuntipalkat 1.1.1999 15.1.2000 Vaativuusryhmä 1 2 3 4 5 mk/h 31.60 33.10 34.60 36.20 37.80
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 6(12) Vaativuusryhmittelyn perusteet Vaativuusryhmittelyn perusteena on työn vaativuus, jolla tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Vaativuuden arviointi perustuu työtehtävien sisällön kuvauksiin, joissa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuonnitus. Vaativuusryhmä 1 Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuonnitus on vähäinen. Vaativuusryhmä 2 Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali. Vaativuusryhmä 3 Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali. Vaativuusryhmä 4 Työ. jonka osaaminen edellyttää ammatillista koulutusta ja/ tai pitkää kokemusta. Työn vastuu ja/ tai kuormitus on normaalia korkeampi. Vaativuusryhmä 5 Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta ja/tai monipuolista pitkää kokemusta. Työ edellyttää hyvin suurta vastuuta, itsenäisyyttä tai esimiesasemaa. Työn kuormitus on hyvin korkea. Työpaikan vaativuusryhmittelyn tekeminen ja työntekijöiden sijoittaminen niihin. 1 Vaativuusryhmittelyn tekeminen Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden peaisteella edellä mainittuihin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai edustajien kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla. Soveltamisohje Vaativuusryhmittely tehdään vastaamaan työpaikan töiden vaativuustasoja siten, että työntekijät voidaan niihin sopimuksen tarkoittamalla tavalla sijoittaa. Vaativuusryhmittelyä tehtäessä voidaan työpaikan tehtävät tarkastella työkokonaisuuksina.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 7(12) 2 Työntekijän vaativuu$ryhmän Työntekijän vaativuusryhmän määrityksen tekee työnantaja tai tämän edustaja ja asianomainen työntekijä. Työnantajan edustajan tulee olla mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkaukseen. Mikäli työntekijän vaativuusryhmän määrittelyssä ilmenee erimielisyyttä, työntekijä voi tällöin pyytää mukaan työntekijöitä edustavan luottamushenkilön. Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan mitä luottamusmiessopimuksen 6 :n kohdassa 1. on sanottu. Soveltamisohje Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, työntekijän vaativuusryhmä määritetään hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaativuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille painotettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai ellei tällaista ole niin työsuunnitelmaa. Henkilökohtainen palkanosa Työn vaativuuteen perustuvan palkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtainen palkanosa, jonka suuruus määritellään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Mikäli työntekijälle on aiemman työsuhteen pemsteella saman työnantajan palveluksessa määritelty henkilökohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa määritellään uuden työsuhteen alkaessa ja vähintään edellisen palkanosan suuruisena. Henkilökohtaisen palkanosan sovellutuksessa otetaan huomioon yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan vaativuusjärjestelmän ylläpitäminen. Henkilökohtainen palkanosa on markkamääräinen Henkilökohtaisen palkanosan suuruuden määrittelee työnantaja, mutta sen tulee perustua vuosittain käytävään esimiehen ja kunkin työntekijän väliseen kehityskeskusteluun. Kehityskeskustelun perusteella työntekijä voi kehittää itseään asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja näin nostaa henkilökohtaista palkanosaansa. Kehityskeskustelujen tulee olla avoimia ja niissä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Soveltamisohje Kehittämiskeskustelu voidaan käydä alla olevan taulukon asioista, joita tarvittaessa täydennetään yrityskohtaisilla asioilla, kuten kielitaidolla. Taulukon numeroinnilla osoitetaan ja seurataan työntekijän kehittymistä. Numerointia voidaan käyttää myös työntekijän henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä. TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus 1 2 3 4 5
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 8(12) 1 Työmäärä - on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu - sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja / tai laatunormeihin - joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 Asiakaslähtöisyys - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky haluaa opiskella ja oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus - kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen 9 Yrityskohtainen Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen pemstuvalla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen perusteista sovittaessa sovitaan myös siitä otetaanko tulospalk kio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja -palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoon käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon pemstuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen pemsteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen. 19 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alle 18- vuotiaat työntekijät 1 Alan aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta ja toisen vuoden osalta vähintään 95 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Soveltamisohje Alan aikaisemman kokemuksen puuttuessa an/ioidaan ja otetaan huomioon muilta toimialoilta kertynyt kokemus palkkaa korottavana tekijänä. Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään vaativuusryhma kahden palkka. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään. Koulutuksen päätyttyä suoritetaan aina palkkaperusteiden tarkistus. Oppisopimussuhteeseen noudatetaan muiden kuin palkkojen osalta tämän sopimuksen ehtoja
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 9(12) Alan ammattioppilaitoksessa opiskelevalle opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suoritta valle opiskelijalle maksetaan vähintään 75 %vaativuusryhmä yhden palkasta. Peruskoulussa tai lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle alle 18 vuotiaalle koululaiselle maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Muutoin kuin kohtien 1.-3. perusteella sovellettava alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on vähintään 90 % vaativuusryhmä yhden palkasta. 21 Paikkakuntien kalleusluokittelu Ei sovelleta 23 1 Suorituspaikat Paikallisesti voidaan sopia suorituspaikalla tehtävistä töistä. Palkkauksesta on sovittava ennen niillä tehtävää töiden aloittamista. Suorituspaikalla tari^oitetaan kokonaan työtuloksen määrästä, tai määrästä ja laadusta muodostuvaa palkkaa sekä osaksi aikaan ja työsuoritukseen perustuvaa palkkaa. Suorituspalkkaisista töistä sovittaessa niiden hinnoittelun perusteena käytetään tämän sopimuksen mukaisia vaativuusryhmiä. Mikäli hinnoittelussa joudutaan soveltamaan useampaa vaativuusryhmää käytetään perusteena tehtävien töiden pääasiallista vaativuusryhmää. Suorituspalkkaisessa työssä työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän palkkaa korkeammaksi. Suorituspaikalla tapahtuvaa työtä voidaan tehdä myös ryhmätyönä. Työnantaja maksaa tällöin palkan ryhmän ilmoittamaa jakoperustetta noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisästä. jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai jokin muu sovittu peruste. 24 Työtehon ja kokemuksen vaikutus tuntipalkkaan Ei sovelleta 28 Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä Lisäys
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 10(12) Aviopuolisoon verrattavana pidetään myös avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisiä huollettavia lapsia. 29 Ylityökorvaukset 1 Vuorokautinen ylityö Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 :n 1. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen eli 8 tunnin työajan tai 7 :n 2. ja 3. kohdassa tarkoitetussa työvuo roluettelossa vahvistetun säännöllisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittainen ylityö Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 7 :n 1. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan tai 7 :n 2. ja 3. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Milloin viikoittainen säännöllinen työaika määräytyy 7 :n 2. tai 3. kohdassa tarkoitetun työvuoroluettelon mukaan ja työnantaja katkaisee työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan montako tuntia keskimäärin työaika kesken jääneenä ajanjaksona on päivittäistä ylityötä mukaan laskematta viikkoa kohti 40 tuntia pitempi ja sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan viikkoylityökorvausta vastaava korvaus. Sunnuntaityö Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisen ylityökorvauksen lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorvauksena lisä, jonka suuruus on 100 % hen kilökohtaisesta tuntipalkasta. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia siin-ettäväksi säästövapaak si. Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka 31 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 11 (12) Ylityöstä maksettava palkka voidaan ennen ylityön aloittamista sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai siirrettäväksi säästövapaaseen. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin 22 :n säännöksiä ylityöstä maksettavasta kon/auksesta. Muu kuin säästövapaa on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 33 Palkanmaksu 1. kohta kappale 3 Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmän tar1(oittamaa keskimääräistä työaikaa tai säästövapaata voidaan paikallisesti sopia palkka maksettavaksi keskimääräisen säännöllisen 40 tun tisen viikkotyöajan mukaan. ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT 35 Arkipyhäkorvaus 3 kohta 2 kappale (uusi) Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle on ennen korvattavaa arkipyhää voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan enintään kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää on ollut työssä vähintään kaksi viikkoa. uusi kohta 6: Arkipyhäviikolla ovat kaikki arkipäivät työpäiviä lukuun ottamatta uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeistä lauantaita, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Työntekijälle, joka on oikeutettu tämän pykälän mukaiseen arkipyhäkorvaukseen, maksetaan säännölliseltä työajalta näinä päivinä tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka. 37 Palvelusvuosilisä Työntekijälle suoritetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. työsuhteen kesto 5-9 vuotta 10-15 vuotta 16-19 vuotta 20 vuotta tai enemmän palvelusvuosilisä 563 mk 756 mk 1 029 mk 1 372 mk
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 12(12) Allekirjoituspöytäkirjaan: Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta ja jolle on maksettu 38 :ssä mainittua palvelusvuosilisää sen mukaisesti kuin työsuhde on kestänyt 2-4 vuotta, säilyy kyseinen lisä entisen suuruisena, kunnes häneen tulee sovellettavaksi voimaan tulleen työehtosopimuksen mukainen palvelusvuosilisä. Mikäli työntekijällä on kyseisenä vuonna yhtä kuukautta pitempiä työstä poissaoloja, lisä maksetaan työssäolokuukausien suhteessa. Työssäoloon rinnastetaan vuosilomalain 3 :n 4. momentissa mainitut työssäolopäivien veroiset päivät tarkasteltuna kalenterivuosittain. Kuitenkin lomautus rinnastetaan koko pituudeltaan työssäoloon. Allekirjoituspöytäkirjaan Mikäli eläintenhoitotyötä tekevälle työntekijälle on maksettu 24 :n toisen kappaleen mukaista 3 %:n lisää, otetaan tämä lisä uutta palkkausjärjestelmää sovellettaessa huomioon määriteltäessä työntekijän henkilökohtaista palkanosaa. VIII t «ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 49 Työpaikan yhteistyö poistetaan nykyinen Luottamusmiehet Työnantajan ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä vaikutus työilmapiiriin. Yhteistyöllä voidaan lisätä työntekijöiden työssä viihtyvyyttä, vähentää sairaspoissaoloja ja muita tuotantohäiriöitä. Hyvä yhteistyö lisää työn tuottavuutta ja laatua lisäten täten yrityksen toimin nan kannattavuutta sekä palkanmaksukykyä. Allekirjoittaneet järjestöt suosittelevatkin, että puutariia-alan yrityksissä kiinnitettäisiin huomiota hyvän yhteistyön meri^itykseen ja sen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. 50 Paikallinen sopiminen sopimuksessa useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen tarkoittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijäin edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämän katsotaan edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tari(oitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
p. Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 1 Viher- ja golfalan työehtosopimus TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 6 Työsuhteen päättyminen Toistaiseksi jatkuvassa työsuhteessa irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden yli yhden vuoden, mutta enintään 4 vuotta yli neljä vuotta, mutta enintään 8 vuotta yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää kuukauden kaksi kuukautta neljä kuukautta kuusi kuukautta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen ovat irtisanomisajat seuraavat: I Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta yli viisi vuotta TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET Irtisanomisaika 14 päivää kuukausi 8 1 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikottainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan. Tämän jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan tuntisia työvuo roja. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjakso na. I
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 Soveltamisohje Työvuoroluettelon mukaisten työaikojen käyttö perustuu yrityksen tuotannon ja/ tai sen työnte kijöiden tarpeisiin. Työvuoroluettelon mukaisella työajalla tarkoitetaan työvuoroja joissa niiden pituus voi vaihdella 4-10 tuntia. Samalla viikolla voi olla useitakin eripituisia työvuoroja. Työvuorojen pituudet voivat vaihdella myös viikoittain tai kuukausittain. Työviikon työtuntimäärät voivat työvuoroluettelon tarkoittamissa työvuoroissa vaihdella. Sään nöllisen työajan enimmäispituus on kuitenkin 50 tuntia. Viikkotyöajan on tasoituttava 52 viiko jaksossa 40 tuntiin. Tämä on otettava huomioon työvuoroluettelon laadinnassa ja siihen perustuvassa työajan seurannassa. Paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Viikon mittaisen jakson jälkeen on oltava enintään kahdeksan (8) tuntiset työvuorot vähintään viikon ajan. Milloin viikon toinen vapaapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi, lisääntyy sen viikon viikkotyöaika yhdellä työvuoron tuntimäärällä. Työntekijän suostumuksella voidaan myös viikkolepopäivä siirtää myöhemmin annettavaksi, jolloin viikkotyöajan pituus kasvaa kahdella työvuoron tuntimäärällä. Tällöin vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava viikon kuluessa. Käytettäessä kohdan 2.mukaista keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40 tuntiseen työvii koon perustuvan vuosityösuunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä eri jaksojen viikkotyöaja pituus. Työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaika on oltava todettavissa. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajan jaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä. jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin laa tia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muut työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kolmea päivä ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon sen, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 8 Tuotannollisten tai muiden tarpeiden perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaa paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamistarpeen voi esittää työnantaja tai työntekijä. Säästövapaa Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä voi koskea työntekijöitä joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, tai vähintään kuuden kuukauden määräaikainen työsuhde.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 Säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta ja irtisanomisesta sopivat työnantaja ja luottamusmies. Ellei luottamusmiestä ole, työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään asiasta. Sopimus tehdään kirjallisesti. Säästövapaaksi voidaan sopia siirrettäväksi osittain tai kokonaan: - ylityöt ja sunnuntaityön korotusosuus - työvuoroluettelon tarkoittama tasoittuminen vuosiloman siirtäminen ja tästä tulevat lisälomapäivät - työajan lyhentämisvapaa ja - viikon toinen vapaapäivä Säästövapaalla olevan palkka maksetaan sen kertymän ajankohdan mukaisena. Työajan lyhentämisvapaista ja vuosilomasta kertyneet säästövapaat maksetaan kuitenkin niiden maksuperusteiden mukaisesti. Mikäli säästövapaajärjestelmän käyttö päättyy sen irtisanomisesta, työtekijän työsuhteen päättymisestä, tai jostakin muusta syystä, suoritetaan keskimääräiseen 40 tuntiseen työviikkoon perustuva työaikalaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon työvuoroluettelon mukaise työajat ja säästövapaiksi siin-etyt viikon toiset vapaapäivät. Jos laskelman mukainen keskimä räisen viikkotyöajan pituus on yli 40 tuntia, työnantaja maksaa näiltä tunneilta keskituntiansio mukaisen korvauksen lisättynä 50 %:n suuruisella viikkoylityökorvauksella. Muut kertyneet, mutta pitämättömät säästövapaat maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli edellisen kappaleen tarkoittaman työaikalaskelman mukaan keskimääräinen viikkotyöa ka jää alle 40 tunnin työnantaja ja työntekijä sopivat minkä ajan kuluessa puuttuvat viikkotyötunnit tehdään. Työsuhteen päättyessä työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä keskimää rin 40 tuntisen työviikon pemsteella maksetut, tekemättä jääneet tunnit. Soveltamisohje Säästövapaajärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on turvata toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella työskentelevien työntekijöiden kokoaikainen työ ilman lomautuksia. Säästövapa sopimus voidaan tehdä määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa, jos työsuhteen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Järjestelmä sopii erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa tuotanno ja työvoiman määrän vaihtelut ovat esimerkiksi vuodenajoista johtuen mericittäviä. Säästövapaasopimusta tehtäessä on sovittava millä sopimuksessa mainituissa perusteilla ja missä suhteessa (kokonaan tai osittain) vapaata kertyy ja milloin se pidetään. Lakisääteisen työaikakirjanpidon lisäksi on sovittava millainen kirjanpito säästövapaista ja niiden maksupenjsteista pidetään sekä missä ajassa kumpi tahansa osapuoli voi Irtisanoa sopimuksen. Sopimuksessa on tarpeellista todeta se. että mikäli sopimus sanotaan irti, kertyneet säästövapaa pidetään irtisanomisaikana. Esimerkki 1 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista ylitöistä, vuosiloman siirtämisestä lisä päivineen ja työajan lyhentämisestä.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 Esimerkki 2 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista yli- ja sunnuntaitöistä, pitämättä jäävästä toisesta viikon vapaapäivästä, työvuoron tasoittamiseksi 40-tuntiseen työviikkoon kertyneestä ajasta ja 50 tunnista työajan lyhentämisvapaata. 10 8a Työviikko alkaa maanantaina kello 6.00 Työajan lyhentäminen 2 kohtaan kappale 2 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikottaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan kahdeksan (8) tuntisen työvuoron mukaisesti. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnan taja maksaa työntekijälle erillisen 5.5 %:n suuruisen keskituntipalkasta laskettavan lisän. Lisä ei oteta huomioon keskituntipalkan eikä yli-, sunnuntai- tai hätätyökorvauksen laskennassa. Soveltamisohje Poistetaan kohta 3. 9 Tauot Ruokailutauko 1 Tekstiin ei muutoksia. Muut tauot 1 Kahdeksan (8) tuntisen työvuoron aikana työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Työvuoron ollessa alle kahdeksan (8) tuntia työntekijällä on oikeus yhteen 12 minuuttia kesävään taukoon. Työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron pituuden ollessa vähintään kymmenen (10) tuntia työntekijällä on oikeus kolmeen 12 minuuttia kelallaan kestävään taukoon. Sovellettaessa 6 :n tarkoittamaa työvuorojärjestelmää tai 6 a :n mukaista työajan lyhennyst siten, että työvuoron pituus on vähintään seitsemän (7) tuntia työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 Mikäli työntekijä jää ylitöihin hänellä on säännöllisen työajan jälkeen välittömästi ja ylityön jatkuessa pitempään kahden tunnin välein oikeus 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. M käli ylityön arvioitu kesto on enintään yksi tunti, edellä mainittua taukoa ei pidetä. Tauot kuuluvat työaikaan. Taukojen pitoajoista sovitaan paikallisesti. Tauoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijän työssä jaksaminen. 15 1 Palkkaus Täysin työkykyisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu: 1) 2) 3) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta Työntekijän pätevyyden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta ja Lisien perusteella määräytyvästä osuudesta Vaativuusryhmien tuntipalkat 1.1.1999 15.1.2000 Pääkaupunkiseutu Vaativuusryhmä 1 2 3 4 5 mk/h 36.80 38.65 40.60 42.60 44.70 Tässä sopimuksessa pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsinkiä. Espoota. Kauniaista ja Vantaa Pkll Rkl II Vaativuusryhmä mk/h Vaativuusryhmä mk/h 1 34.40 1 33.25 2 36.10 2 34.90 3 37.90 3 36.70 4 39.80 4 38.60 5 41.80 5 40.40
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 2. Vaativuusryhmittelyn pemsteet Vaativuusryhmittelyn perusteena on työn vaativuus, jolla tarkoitetaan työn tekijälleen asettam vaatimuksia. Vaativuuden arviointi perustuu työtehtävien sisällön kuvauksiin, joissa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuormitus. Vaativuusryhmä 1 Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus on vähäinen. Vaativuusryhmä 2 I Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali. Vaativuusryhmä 3 Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali. Vaativuusryhmä 4 \ Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista koulutusta ja/ tai pitkää kokemusta. Työn vastu ja/ tai kuormitus on normaalia korkeampi. Vaativuusryhmä 5 Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista pems- ja täydennyskoulutusta ja/tai monipuolist pitkää kokemusta. Työ edellyttää hyvin suurta vastuuta, itsenäisyyttä tai esimiesasemaa. Työ kuormitus on hyvin korkea. Työpaikan vaativuusryhmittelyn tekeminen ja työntekijöiden sijoittaminen niihin. 1 Vaativuusryhmittelyn tekeminen Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden peaisteella edellä mainittuihin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai edustaji en kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla. Soveltamisohje Vaativuusryhmittely tehdään vastaamaan työpaikan töiden vaativuustasoja siten, että työntekijät voidaan niihin sopimuksen tarkoittamalla tavalla sijoittaa. Vaativuusryhmittelyä tehtäessä voidaan työpaikan tehtävät tarkastella työkokonaisuuksina. Työntekijän vaativuusryhmän määrittely Työntekijän vaativuusryhmän määrityksen tekee työnantaja tai tämän edustaja ja asianomai nen työntekijä. Työnantajan edustajan tulee olla mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen
Maaseudun Työnantajaliitto Neuvottelutulos 7 Puu- ja erityisalojen liitto 28.12.1999 työntekijöiden palkkaukseen. Mikäli työntekijän vaativuusryhmän määrittelyssä ilmenee erimi lisyyttä, työntekijä voi tällöin pyytää mukaan työntekijöitä edustavan luottamushenkilön. Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan mitä luottamusmiessopimuksen 6 :n kohdassa 1. on sanottu. Soveltamisohje Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, työntekijän vaativuusryhmä määritetään hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaa tivuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille paino tettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikchtaista työaikakirjanpitoa tai eli tällaista ole niin työsuunnitelmaa. Henkilökohtainen palkanosa Työn vaativuuteen perustuvan palkan lisäksi työntekijälle maksetaan vähintään (4) prosentin suuruinen henkilökohtainen palkanosa, jonka suuruus määritellään neljän kuukauden kulues työsuhteen alkamisesta. Mikäli työntekijälle on aiemman työsuhteen perusteella saman työnantajan palveluksessa mä ritelty henkilökohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa määritellään uuden työsuhteen alkaessa vähintään edellisen palkanosan suuruisena. Henkilökohtaisen palkanosan sovellutuksessa otetaan huomioon yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan vaativuusjärjestelmän ylläpitäminen. Henkilökohtainen palkanosa on prosenttipemsteine Minimitason ylittävän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden määrittelee työnantaja, mutta sen tulee peaistua vuosittain käytävään esimiehen ja kunkin työntekijän väliseen kehityskeskusteluun. Kehityskeskustelun perusteella työntekijä voi kehittää itseään asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja näin nostaa henkilökohtaista palkanosaansa. Kehityskeskustelujen tulee oli avoimia ja niissä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Soveltamisohje Kehittämiskeskustelu voidaan käydä alla olevan taulukon asioista, joita tarvittaessa täydenne tään yrityskohtaisilla asioilla, kuten kielitaidolla. Taulukon numeroinnilla osoitetaan ja seurata työntekijän kehittymistä. Numerointia voidaan käyttää myös työntekijän henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä.
Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos 28.12.1999 8 TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus 1 2 3 4 5 1 Työmäärä - on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja / tai laatunormeihin - joutuu hangoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista viriieistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky - kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 Asiakaslähtöisyys - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky - haluaa opiskella ja oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus - kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen - ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen 9 Yrityskohtainen Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavamiuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen perustuvalla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen pemsteista sovittaessa sovitaan myös siitä, otetaanko tulospal kio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoo käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon pemstuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen. 16 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alle 18- vuotiaat työntekijät Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään vaativuusryhm kahden palkka. Muutoin nykyisellään. 17 Paikkakuntien kalleusluokittelu poistetaan El VIHER- JA GOLFALALLA