VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA



Samankaltaiset tiedostot
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN YLISIIRRETTÄVIEN KALOJEN KERÄILY JA KULJETUS PYYNTIPAIKOILTA VAPAUTUSPAIKOILLE

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Valtioneuvoston asetus

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

YDINVOIMALAITOSHANKE

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

TOIMIVATKO KALATIET?

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

FORTUM POWER AND HEAT OY

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

1. EKOLOGISESTI, TALOUDELLISTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO

Kokemäenjoen alaosan ja Harjunpäänjoen nahkiaistoukkakartoitukset ja laskeutuvien nahkiaisten pyynti vuonna 2009

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

9M UPM Kymmene Oyj

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Transkriptio:

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen pyyntimenetelmät ja niiden testaus Iijoen alaosalla.. 3 2.1 Parhaat pyyntipaikat... 3 2.3 Käytettävissä olevat pyydykset.. 4 2.4 Testattavat pyydykset. 4 2.5 Testattavat pyydykset 2008 4 2.6 Testattavat pyydykset 2009 5 2.7 Kustannukset ja tarvittavat investoinnit kustannusarvioineen 6-7 3 Liitteet Avopaunetti ja hoitopyyntipaunetti... 8 Kalastajan kuljetussäiliö 9 Pienet kattamattomat varastoaltaat ja kalastajan kuljetussäiliö.. 10 Kattamaton varastoallas 11 Katetut varastoaltaat 6 kpl.. 12 Katetut varastoaltaat aidatun alueen sisällä 6kpl 13 Nuottausalue.. 14 Virtavesipaunetin pyyntialueet.. 15 Kalastajien pyyntipaikat ja Rantakestilän toimintapiste... 16 Raasakan toimintapiste... 17

3 Vaelluskalat palaavat Iijokeen Vaelluskalojen pyyntimenetelmät ja paikat sekä niiden testaus Iijoen alaosassa 1 Tausta Tämä suunnitelma nousuvaelluksella olevien lohien hankinnasta niiden siirtämiseksi voimalaitospatojen ylitse on laadittu Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeeseen kuuluvana työnä. Suunnitelman tarkoituksena on antaa mahdollisimman realistinen kuva tarvittavasta henkilömäärästä, toiminnoista ja kalustosta, kun tavoitteena on pyydystää mahdollisimman suuri määrä, vähintään 100 kalaa ylisiirrettäväksi patojen ylitse. Tässä suunnitelmassa kuvataan millä menetelmillä ylisiirrettävät nousukalat pyydystetään, ketkä toimivat kalastajina sekä kuinka pyydystystekniikkaa ja menetelmiä varaudutaan kehittämään toiminnan aikana. 2 Vaelluskalojen pyyntimenetelmät ja niiden testaus Iijoen alaosassa Koska käytettävissä on useita ylisiirtokalojen pyyntimenetelmiä on käyttöön otettavista menetelmistä saatava hyvä käytännön kokemus. Soveltuvia pyyntitapoja voisivat olla rysä- ja paunettiipyynti jokisuulla, verkkopyynti jokialueella, nuotta- ja virtavesipaunettipyynti välittömästi voimalaitospadon alapuolella. 2.1 Parhaat pyyntipaikat 2.1.1 Nuotta- ja paunettipyynnin kokeilualueet Parhaita pyyntipaikkoja valitessa on otettu huomioon sellaisia asioita jotka mahdollistavat siirrettävien kalojen nopean siirron pyyntipaikalta välivarastoon. Parhaita pyyntialueita ovat; Raasakan voimalaitoksen alapuoli. Raasakan kalanviljelylaitoksen purkuputken alapuoli. Karttaliite 2.1.2 Kalastajien hallinnassa olevat pyyntipaikat Rontinsaaren länsipään eteläpuoli. (Raimo Suutari 040-8272941) Käyränleton väylänpuoleinen pyyntialue. (Heikki Viinamäki 0400-168160) Karhunleton länsipuoli. (Timo Säävälä 0405560315) Rontin saaren väylän Pohjoispuoli (Raimo Suutari/Antero Kurttila 040-827941) Näiden kalastajien kanssa on keskusteltu vuosina 2009-2010 toteutettavasta lohien ylisiirtohankkeesta ja he ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa, toimittaa ylisiirrettäviä lohia, erikseen sovittavaa korvausta vastaan. Kalastajien pyyntipaikat karttaliitteenä.

4 2.3 Käytettävissä olevat pyyntimenetelmät Käytettävissä olevia pyyntimenetelmiä ovat 1) paunetti, 2) rysä, 3) verkko, 4) kostepato, 5) nuotta. Valittaessa näistä pyydyksistä parhaat on huomioitava, ettei kalat vaurioidu pyydyksessä, kalat on helppo poistaa pyydyksestä ja että niitä siirrettäessä kuljetussäiliöön käytetään mahdollisimman vähän apuvälineitä. Apuvälineet, haavit ja siirtopussit tulee olla helppokäyttöisiä ja rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät vahingoita kalaa. 2.4 Testattavat pyyntimenetelmät Testattaviksi pyyntimenetelmiksi valittiin nuotta ja virtaveteen asennettava paunetti. Paunetti päätettiin ottaa testattavaksi v 2009, koska valmista pyydystä ei ollut saatavissa ja uuden pyydyksen rakentamiseen ei ollut nopealla aikavälillä mahdollisuuksia. Nuottaa testattiin kesällä ja syksyllä 2008. 2.5 Testattavat pyydykset 2008 Testattavaksi saatiin aluksi koulutuskuntayhtymä LAPPIA:n Simon toimipisteen iso tiheäsilmäinen avoperänuotta ja syksyllä hankkeen toimesta harva avoperänuotta. Heinäkuussa lohenpyyntiaikana oli käytössä vain tiheä sisävesille soveltuva avoperänuotta. Voimakkaassa virrassa ja voimalaitoksen alapuolella tiheä avoperänuotta ei soveltunut emokalojen pyyntiin. Pyyntiä kokeiltiin useissa eri pisteissä voimalaitoksen ja Niittysaaren välisellä alueella. Saaliiksi saatiin yksi siika ja muutamia kiloja salakoita ja pieniä ahvenia Uutta avoperänuottaa kokeiltiin 2008 syyskesällä ja myöhään syksyllä. Kyseisinä ajankohtina pyynti oli erittäin vaikeaa, sillä syksy oli sateinen ja joen virtaamat lähentelivät kevään tulvavirtaamia. Joen normaaleja syysvirtaamavaihteluja ei ollut koko syksynä. Varsinaisena lohen pyyntiaikana keväällä, nuottauskokeilua uudella nuotalla ei voitu suoritta lainkaan, sillä pyydys valmistui vasta syyskesällä. Avoperänuotan koevedoissa saaliiksi ei saatu yhtään kalaa. Saatujen kokemusten perusteella uutta nuottaa tulee parantaa talven aikana tekijöiden toimesta. Varmuutta nuotalla saaliiksi saatavien kalojen määrästä ja laadusta ei voida tässä vaiheessa tietää.

5 2.6 Testattavat pyydykset 2009 2.6.1 Virtavesinuotta Vuonna 2008 aloitettua kokeilua jatketaan siten, että nuottaan tehdään kesän 2008 aikana havaittuja muutoksia, perän ja sivuverkkojen osalta. Perää joudutaan jatkamaan 2-3 m ja sivuverkkojen painotusta lisäämään. Koenuottaukset tulee aloittaa keväällä, välittömästi kun lohennousu jokeen alkaa, 15.5 15,7 ja 15.9 30. 10 välisinä aikoina. Kevätpyynnin aikana saadaan juuri jokeen nousevaa lohta ja syyspyynnin aikana kudulle valmistuvaa lohta, syys- siikaa ja mahdollisesti taimenta. Nuottauspyynti tulee keskittää välittömästi voimalaitoksen alapuolelle ja siitä n 300-500 m alaspäin. Alue on esitetty karttaliitteenä. Pyynnissä pitää huomioida se, että virtaukset vaihtelevat 0 400 m3/s eri vuorokauden aikoina. Virtauksien vaihteluväli voi olla vai 10-30 min. Nuottapyyntipäiviä valittaessa, olisi tarpeellista tietää minkälaiset juoksutukset pyyntipäivinä on ja onko mahdollista PVOV:n säädellä pyyntipäivän juoksutusta pyyntihetkellä. Pyytäjiksi tulee palkata paikalliset olosuhteet tuntevat henkilö ja jotka ovat perehtyneet nuottaukseen. Nuottapyynti vaatii vähintään kolme kokenutta henkilöä. Varmuutta nuotalla saaliiksi saatavien kalojen määrästä ja laadusta ei voida tässä vaiheessa tietää. Virtavesinuotan on suunnitellut ja rakentanut Team Kala / Risto Tolonen, joka voisi olla myös jatkossakin toimijana. 2.6.2 Virtavesipaunetti Testattavaksi pyydykseksi vuodelle 2009 esitetään virtavesipaunettia. Virtavesipaunettia ei ole valmiina saatavissa, joten se tulee suunnitella ja rakentaa 15. 5 2009 mennessä. Rakentamiseen ja tarvikkeiden hankintaan tulee varata yksi kuukausi..toistaiseksi ei ole käytettävissä tietoja Iijoen alajuoksulle soveltuvasta rysä- tai paunettipyydyksestä, jota voisi käyttää menestyksellisesti emokalapyydyksenä. Tässä yhteydessä onkin tehty suunnitelma virtavesipaunetin rakentamiseksi ja pyyntikokeilun toteuttamiseksi voimalaitoksen alapuolella. Pyydyksen rakentamista varten on tehty piirustukset, käyttäen lähtökohtana karttaan merkittyä voimalaitoksen alapuolista pyyntialuetta. Mahdolliset pyyntipaikat on merkitty karttaliitteeseen. Pyydykseen tarvittavat havasmäärät ovat suhteellisen vähäiset ja näin ollen hinta määräytyy sen mukaan kuinka paljon havasta tarvitaan. Havaksen käyttöä ei voida tässä tapauksessa täysimääräisesti hyödyntää, joten se tekee pyydyksestä normaalia kalliimman. Lisäksi joudutaan hankkimaan pyydyksen pyyntiin virittämistä varten kohoja, köysiä ankkureita joiden määrää ei voida tässä vaiheessa tarkasti arvioida. Pyydykseen voidaan joutua tekemään esim. nielurakenteita tukevia virityksiä. Pyydyksen piirustukset ja kustannusarviot on esitetty liitteenä.

6 Suunnittelu- ja rakennustyössä pitää olla mukana henkilöit, jotka ovat kalastaneet Raasakan voimalaitoksen alapuolella, voimalaitospadon välittömässä läheisyydessä Pyydyksen hoito ja kokeminen vaatii kaksi kokenutta henkilöä. Virtavesipaunetin suunnittelussa ja rakentamisessa voisi olla toimijana Team Kala / Risto Tolonen Virtavesipaunetin ja virtavesinuotan pyytäjien organisoinnin yhteisönä voisi olla Team Kala / Seppo Miettunen 040-7492311 2.6.3 Verkkokalastus Mikäli olosuhteet sallivat ja sopivia paikkoja löytyy, kokeillaan Raasakan padon alapuolella lohien pyyntiä verkoilla. Jotta kalat säilyisivät mahdollisimman terveinä, lohen verkossa oloaika täytyy minimoida. Tämän vuoksi joen rannalla pyynnin ajan päivystävät verkkokalastajat kokevat verkot mahdollisimman usein ja lohet päästellään verkosta katkaisemalla havaslangat. Edellä mainittu pyynti vaatii useita verkkoja, sillä pyyntitehokkuus vähenee, koska kaloja poistettaessa verkosta siihen syntyy suuria reikiä. Hyviä verkkokalastuspaikkoja ja niiden vuokraajat: Seppo Paaso Illinsaari 0400-284782 Eino Tiiro Kalalaitos 08-8173325 Lauri Rahikkala Kruununsaari 040-5738103 Markku Rahkola Simakka 0400-750990 Risto Kuninkaanniemi Niittysaari 040-5048093 2.7 Kustannukset ja tarvittavat investoinnit kustannusarvioineen 2.7.1 Ylisiirrettävät lohet Kalastajien toimittamien ylisiirtolohien hinnoittelussa käytetään Rktl:n maksamia emokalan kilohintoja, jotka ovat vaihdelleet 9 10 /kg Kilohintoihin on laskettava vielä kalastajille luovutettavan pienen happipullon vuokra. Pullovuokra /vrk 2.7.2 Vene ja perämoottori Vuosina 2009 ja 2010 pyyntimenetelmien kokeilussa ja kehittämistyössä on edullisinta käyttää paikkakuntalaisen omistamaa, hankkeen käyttöön vuokrattua venettä ja perämoottoria. Mikäli myöhemmin päätetään ostaa vene ja perämoottori, käyttötarkoitukseen soveltuva pyyntivene on Nuottavene malli Kuitunikkarit perämoottori 20-30 hv hinta yht. 12000 Apuvene malli Lohi perämoottori 10-15 hv hinta yht. 6000

7 2.7.3 Virtapyydys Virtavesipaunrtista tehdyn piirustuksen mukaisen paunetin hinta on n. 4000 Paunettiin tarvittavat kiinnikkeet kuten kohojen, ankkurireiden ja köysien hinta-arvio on n. 1500. Yhteensä 5500. 2.7.4 Verkot Lohenpyyntiin soveltuvien verkkoja tarvittaisiin n 15 kpl, a 50 /kpl yht. 1500 Ankkurit, kohot ja narut n. 200 Kaikki edellä mainitut tiedot perustuvat yhtiön omaan tietotaitoon, pyydettyihin tarjouksiin ja kalastajien haastatteluihin. Iissä 9.3.2009 Merikirjo Oy Risto Liedes Risto Liedes

8 Virtavesipaunetin malleja Avopaunetti Hoitopyyntipaunetti

Kalastajan kuljetussäiliö 9

Pienet kattamattomat varastoaltaat Kalastajan kuljetussäiliö 10

Kattamaton varastoallas 11

Katetut varastoaltaat 12

Katetut varastoaltaat aidatun alueen sisällä u 13

Nuottausalue 14

Virtavesipaunetin pyyntialueet 15

Kalastajien pyyntipaikat ja Rantakestilän toimintapiste 16

Raasakan toimintapiste 17