1 Graafinen ohjeistus

Graafinen ohjeistus

Keskustie 4 01900 Nurmijärvi puh 09 250 4830 gsm +358 405 454 816 autokouluhakala@kolumbus.fi www.autokouluhakala.fi HEIKKI HAKALA Keskustie 4 01900 Nurmijärvi puh 09 250 4830 gsm +358 405 454 816 autokouluhakala@kolumbus.fi www.autokouluhakala.fi

9 Vihreä c 50 / m 0 / y 100 / k 10 Värit Vihreä 10 % c 50 / m 0 / y 100 / k 10 Kuusi c 80 / m 40 / y 100 / k 20 Kevät heinä c 65 / m 20 / y 100 / k 10 Kaarna c 18/ m 98 / y 90/ k 50 Ruska c 13 / m 72 / y 100 / k 10 Sammal 1 c 50 / m 0 / y 100 / k 10 sammal 2 c 50 / m 0 / y 100 / k 10 Sammal 3 c 80 / m 40 / y 100 / k 20 Esimerkki, mainonta, T-paidat, ym. lisää s. 16

Tunnus suoja-alue korkeus : 2 = Liikemerkin käyttö muiden graafisten elementtien yhteydessä edellyttää suoja-aluetta sen ympärillä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei liikemerkkiä tulisi yhdistää tekstiin eikä muihin graafisiin elementteihin ilman rauhoitettua suoja-aluetta. Suoja-alueen tulee olla vähintään ½ liikemerkin kokonaiskorkeudesta, kuten oheisessa mittapiirroksessa. Liikemerkin minimileveys on 40 mm, tämän alle ei liikemerkkiä saa käyttää. Rauhoitettua tilaa koskevista vaatimuksista voidaan poiketa vain silloin, kun tilaa on käytettävissä vähän, esim. pienikokoisten liikelahjojen yhteydessä. Mainosmateriaalin tekijä, tilaajan kanssa, vastaa ettei merkki mene tukkoon on kyseessä painotuote tai leimasin tai joku muuvastaava yritystuote. Tukkoon menemisellä tarkoitetaan liikemerkin suttuiseksi sekä epäselväksi jäämistä. Graafinen ohjeisto P O R V O O N A U T O K O U L U / B O R G Å B I L S K O L A 2 0 1 0 1 P O R V O O N A U T O K O U L U / B O R G Å B I L S K O L A 2 0 1 0 5

Typografia otsikko / leipäteksti painotuote esimerkit Kutsuissa, mainonnassa sekä muissa virallisissa painotuotteissa käytetään Helvetica Neue LT Std kirjasin leikkauksia. Seuraavassa esimerkki perustekstistä. Lehtimainos esimerkki sivulla 16 Dekoratiiviset elementit Dekoratiivinen elementti on kuvituksen tapaan käytettävä elementti. Dekoratiiviseksi elementiksi on valittu Porvoon Autokoulu -tunnus sininen, mustavalkoinen, mustavalkoinen negana sekä, merkkien päävärien mukaan sivu 10. Kansio DEKO-MERKIT paita Merkin koko on suhteutettava kohteen mukaan, kohteen katsomisetäisyys/kohteen koon mukaan. Tällöin saavutetaan paras mainosnäkyvyys. Liikemerkki ei saa olla leveydeltään alle 80 mm. Pois lukien pienet mainosmateriaalit. Tukkoon meneminen on tarkistettava. Otsikko Helvetica Neue LT Std 75 Bold koko 20 pt, riviväli 20 pt. Leipäteksti, Helvetica Neue LT Std, 55 Roman koko 8 pt, riviväli 9 pt. Väliotsikko Helvetica Neue LT Std, 65 Medium koko 10 pt, riviväli 10pt. Otsikko Leipäteksti, kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Väliotsikko Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Isit acincil iquatio nseniamcon heniatin heniamconse feu faccumsandretatumsandreet nim veliquatisim nim zzril et lumsandrem zzrit vulla feugait wis acing eugiamconse dolore enismolorem quamconsed tisis accummy nit, sed mod dionse dolore eu faciliq uamcomm odipit vercilisl utatem quis dignissit ea facincinisi. Esimerkki Thin, Light, Thin Italic, Light Italic käytöstä Helvetica Neue LT Std 27 Ultra Light Condensed koko 28 pt, riviväli 28. Leipäteksti, Helvetica Neue LT Std, 45 Light koko 8pt, riviväli 9pt. Kuvateksti Helvetica Neue LT Std, 65 Medium koko 8 pt, riviväli 8 pt. Auto on ajamista varten Leipäteksti, kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Kirjotan tän vielä jos tää näyttäs paremmalta. Luptat. Tat. Wismolorem vulputpat autem acilit praesequate tio delit lum niat iriliqu atueriustrud tisl do commodo lumsan esequissi et iusto commy nosto commodit illaore ming et lobor in et, conse essis nos nos nim ing eugiamet, quam, quat. Ut prat lum vendre del dolent laore feugait ullan ea faccums andionsectet velit ulla adit nim ing eu feugiam zzriuscin velit alit in henim quisi ea feuisseniam euisi. Er sum dolorpe rcillaore velissed tin ut veriustrud ming ex et, quat auguerit nim etueros ad tatue tio conseniam, coreet ea cor iure consent do dolore ming ercilis aliquam, si. Tumsand ipsuscincip enim et, quis nim quat. Duipsus ciliquat lan ero odolorperat adit, quisisi. Rem nibh et velit deliquat ipit dolor ip eniat, sisl doloreetuero do od deliquat, quissendip ea feuis nonsent dio consed do et ad digna faccummolor sed eui tem niamcon ullamco mmodolum. P O R V O O N A U T O K O U L U / B O R G Å B I L S K O L A 2 0 1 0 8 P O R V O O N A U T O K O U L U / B O R G Å B I L S K O L A 2 0 1 0 16

Körskicklighet professionellt. Välkommen! Biskopsgatan 22, 06100 BORGÅ tel. 019 581 310 / fax. 019 581 318 toimisto@porvoonautokoulu.fi Adresskälla: Befolkningsdatasystemet, Magistraten i Borgå, Biskopsgatan 34, 06100 Borgå Ammattitaitoa, johon voit luottaa Porvoon Autokoulu sai alkunsa vuonna 1947, kun autojen yleistyessä syntyi tarve saada ajokorttikoulutusta myös Porvoossa. Tänään Porvoon Autokoulu on toisessa polvessa toimiva perheyritys, joka tarjoaa asiakaslähtöistä, laadukasta liikennealan koulutuspalvelua ammattitaidolla. Hyvän koulutuksen jälkeen selviytyy Moottoripyöräkoulutuksen voit aloittaa 6 kk ennen kuin täytät 16 vuotta. Käytössäsi on autokoulun moottoripyörä ja turvalliset ajovarusteet. Parasta opetuksessa on oma harjoittelu pätevän, moottoripyöriin erikoistuneen kouluttajan kanssa. Moottoripyöräily on mukava harrastus, jonka aloittamiseen ei ole yläikärajaa. Meiltä saat koulutuksen myös raskaisiin luokkiin. Tule käymään, niin suunnitellaan yhdessä juuri Sinulle sopiva kurssiaikataulu ja tapa oppia. Laatuopetuksella tulevaisuuteen Henkilöautokoulutuksen voit aloittaa 6 kk ennen kuin täytät 18 vuotta. Suosittelemme, että aloitat kurssin viimeistään 3 kk ennen toivomaasi valmistumisajankohtaa. Teoriatunnit pidetään iltaisin ja ajoharjoitteluaikataulu suunnitellaan yksilöllisesti juuri Sinulle sopivaksi. Porvoon Autokoulusta saat parhaat mahdolliset eväät selviytyä tutkinnossa ja ennen kaikkea kuljettajana ajokokeen suorittamisen jälkeen. Meiltä valmistuu turvallisia, joustavia, sosiaalisia ja ympäristöystävällisiä kuljettajia. Oli mukava tulla tunneille, koska opetus oli koulupäivän jälkeen rennompaa mutta silti opettavaista. Opetus oli hyvää, opin joka kerta uusia asioita! Opettaja oli rauhallinen ja ystävällinen. Juuri semmoinen, jonka kanssa haluaa opetella ajamaan.

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

Jyväskylä SAIMAAN VESISTÖN ALUEJAKO Lieksa, Lampela Juuka Kärkinen Korpilahti Vaheri Jämsä Kuopio Ritoniemi Ilomantsi Tuiskavanluoto Rutalahti Luhakka Joensuu SAIMAA POHJOINEN Kuhmoinen Päijänne Rukkasluoto Savonlinna Mikkeli Judinsalo Sysmä Padasjoki Punkaharju SAIMAA ETELÄINEN Heinola Asikkala Kyläniemi Lappeenranta Lahti Aasia KAUNIS M K SADE

Irti verkosta järjestelmä 6 kpl FVG 80M-MC latausäädin datalogger PA HS 200 SWG 1KW lataussäädin PA 15 generaattori invertterilaturi Omakotitalojen nimellishinnat 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 2004 2005 2006 2007 2008 H e ls in ki Ta m p e re K u o p io Tu rku Jyväs kylä O u lu Kossteus (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 Celcure Tanalith Mänty Wolmanit (v) kesä talvi Wolmanit (r) Lunawood Thermowood Lehtikuusi Lähde: JN-Solar kulutuslaitteet 24 VDC 230 VAC Helsingissä, Tampereella ja Oulussa omakotitalojen nimellishinnat jatkoivat vielä nousua, kun taas Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä hinnat kääntyivät selvään laskuun vuonna 2008. engen kuorma*) Buster + Sea Boy + Silver + Suzuki Evinrude Mercury 0,50 0,42 0,69 0,64 0,58 0,72 0,83 1,17 0,85 1,25 1,58 1,04 1,34 1,41 1,11 1,02 0,90 0,94 0,90 0,89 0,90 0,99 0,96 0,90 1,05 1,27 1,00 1,25 1,42 1,08 1,24 1,31 1,40 1,32 ) (5 800 rpm) (5 400 rpm) (5 540 rpm) una**) Buster + Sea Boy + Silver + Suzuki Evinrude Mercury 0,54 0,39 0,62 0,58 0,60 0,71 0,86 0,98 0,80 1,20 2,17 1,05 1,68 2,16 1,38 1,36 1,26 1,31 1,09 1,00 1,11 1,09 1,08 1,06 1,19 1,43 1,15 1,39 1,28 1,42 1,52 1,44 ) (5 400 rpm) (5 200 rpm) (5 250 rpm) gen kuorma*) Buster + Sea Boy + Silver + Suzuki Evinrude Mercury 55 61 56 58 68 59 63 76 66 68 80 70 73 80 72 75 80 75 77 80 79 77 83 82 82 85 80 3,84 0,53 1,60 0,46 Anytec 622 SP 1,94 0,32 4,18 Arronet 20 SP 1,01 1,61 2,03 0,98 3,56 Buster XXL M ittoja, m A n y t e c A r r o n e t B u s t e r S e a B o y S i l v e r R a t i n a l a r e u n a 0, 6 7 0, 7 3 0, 6 3 0, 6 4 0, 5 9 K u s k i n p e n k k i 0, 5 5 0, 5 4 0, 4 8 0, 5 0 0, 4 0 Tu u l i l a s i 1, 5 1 1, 4 7 1, 3 0 1, 4 4 1, 1 4 Y l i n k o r k e u s ( t u r k i s t a ) 1, 9 0 2, 2 5 1, 3 0 1, 4 4 1, 1 4 Alumiinivahvuudet, mm Pohja Ulkolaita Sisälaita Turkki Anytec 4 4 4 4 Arronet 5 4 4 7 Buster 4 2 1,5 Sea Boy 4 3 Silver 4 2 - Kallistusko e 1 henki 2 henkeä Anytec Paapuuri 7 17 1,23 0,53 1,14 1,92 2,12 Kiiht y v y ydet, s (kahden hengen kuorma*) 0 10 kn Silver 0,9 Sea Boy 1,6 Buster 1,8 Anytec 1,9 Arronet 2,4 0 20 kn Silver 3,1 Sea Boy 3,7 Anytec 4,2 0,45 0,43 (kuormattuna**) 0 10 kn Silver 1,9 Sea Boy 2,2 Buster 2,3 Anytec 3,0 Arronet 3,3 0 20 kn Silver 5,1 Sea Boy 5,6 Buster 5,9 Anytec 7,9 3,00 1,00 0,40 1,00 0,42 Sea Boy 630 R 1,63 1,90 0,42 0,87 3,46 1,30 0,70 0,38 1,59 1,62 1,83 1,52 Silver Eagle 650 Busterin kuomu on uutuuttaan jäykkä kiinnittää paikalleen ja pakata uudelleen kokoon. Myönteistä on, ettei kuomusta tarvitse irrottaa osia ennen koteloon sijoitusta. 183 182 135 176 60 35 55 170 220 190 210 185 176 180 70 195 183

Jouhikko The Bowed Lyre Rauno Nieminen The Bowed Lyre Jouhikko Rauno Nieminen

Hannu Häyhä 10 11 Jouhikko Sisältö Esipuhe vuoden 1984 painokseen 7 Esipuhe uuteen painokseen 9 Jouhikon historiaa 15 Näppäiltävästä lyyrasta jousisoittimeksi 15 Jouhikko Pohjolassa 17 Suomalainen jouhikko 19 Tarinoita jouhikonsoitosta 23 Tallennetut savokarjalaiset jouhikkosävelmät 27 Jouhikko Virossa 29 Talharpa 29 Hiiukantele 31 Talharpan ja hiiukanteleen soittotilanteet 31 Tallennetut talharpa- ja hiiukantelesävelmät 33 Jouhikko Venäjän Karjalassa 35 Soitto-opas 39 Savokarjalainen jouhikko 41 Viritys, asteikot ja sormitus 41 Soittoasento 43 Vasen käsi 43 Oikea käsi 43 Jousen käyttö 44 Korusävelet ja improvisointi 46 Virolainen talharpa ja hiiukantele 47 Viritys, asteikot ja sormitus 47 Soittoasento 48 Vasen käsi 48 Oikea käsi 49 Talharpan ja hiiukanteleen soittaminen 49 Nuotit 53 Savokarjalaiset jouhikkosävelmät 54 Feodor Pratšu 54 Juho Vaittinen 71 Pekka Lamberg 80 Juho Villanen 87 Nikodemus Hirvonen 96 Virolaiset talharpa- ja hiiukantelesävelmät 98 Hans Rengvist 98 Urbas Anders 106 Jurri Bruus 111 Tuntematon soittaja 121 Mart Kaasen 122 Peeter Piilpärk 138 Jouhikon huolto- ja käyttöohjeita 144 Jouhikon säilytys 144 Lämpötila ja kosteus 145 Viritystapit 145 Kielet 145 Kielien ja jousen jouhien vaihtaminen 146 Kielien viritystaso ja mensuuri 146 Kielien valmistus 146 Kielien viritystaso ja mitoitus 147 Jouhikielien valmistus 149 Siimakielien valmistus 150 Jouhikonsoiton uusia ilmiöitä 153 Jouhikko 2000-luvulla 153 Jouhikon asteikon laajeneminen ja uusi soittotyyli 155 Pikavirittimet 157 Jouhikon äänen sähköinen vahvistaminen 157 Lähteet 158 CD-levyn sisältö 160

Jouhikko Pohjolassa O tto Anderssonin väitöskirja, Stråkharpan,2 ilmestyi vuonna Otto Andersson s doctoral thesis, Stråkharpan, 2 appeared in 1923, jolloin Euroopassa käytiin vilkasta keskustelua jouhikon 1923 (and in a revised English edition entitled The Bowed Harp alkuperästä. Andersson innostui aiheesta vuosina 1903-1904 in 1930). In Europe at this time a vigorous debate as to the ori- Viron ruotsinkieliseen saaristoon tekemänsä matkan yhteydessä. gin of the bowed lyre was underway. Andersson had enthusiastically Hän havaitsi, että lyyraa oli soitettu keskiajalla Ranskasta Karjalaan studied the subject already in 1903 1904, during his jour- asti ulottuvalla alueella. Andersson oletti, että näppäiltävä lyyraa oli ney in the Swedish-speaking islands of Estonia. He noted that the alettu soittaa jousella ensimmäiseksi Brittein saarilla, josta soitin oli lyre was played in the Middle Ages over a region extending from kulkeutunut Shetlannin ja Norjan kautta Ruotsiin ja edelleen Viroon France to Karelia. Andersson presumed that the instrument was ja Suomeen. Jouhikko säilyi pisimpään Savossa ja läntisessä first played in the British Isles, from where the instrument travelled Karjalassa sekä Viron luoteisrannikon saaristossa ja Viron mantereellamitted through the Shetlands and Norway to Sweden, and thus was trans- to Estonia and Finland. The bowed lyre survived longer in Shetlannissa ei ole säilynyt yhtään jouhikkoa. Kuitenkin Samuel the province of Savo, in western Karelia and in the islands off the Hibbert 3 kirjoitti teoksessaan A description of the Shetland Islands, northwestern coast of Estonia, as well as on the mainland. 16 seuraavaa: No examples of the bowed lyre have survived in the Shetlands. 17 Jouhikko Smålannista. Tukholman Musiikkimuseon kokoelmat. The bowed lyre from Småland. Stocholm Music Museum collection. Trondheimin tuomiokirkon jouhikonsoittaja 1300-luvulta. The stone sculpture of a bard singing and playing in Trondheim Cathedral. Kun joulun alla soitettiin guea, vanhaa shetlantilaista jousisoitinta, Yatlandin iloiset tytöt ja pojat ottivat toisiaan käsistä ja kun yksi heistä lauloi norjankielisiä lauluja, he tanssivat piiritanssia ja heidän askeleensa muuttuivat sävelmien mukaan. Guessa oli kaksi hevosen häntäjouhista tehtyä kieltä ja sitä soitettiin sellon tapaan. Pohjolan vanhin jouhikkoon viittaava todiste on laulavaa ja soittavaa miestä esittävä veistos Trondheimin tuomiokirkossa 1300-luvulta, jossa soittimen käsiaukon muoto on sama kuin savokarjalaisessa jouhikossa. Christen Jensønin vuonna 1646 julkaiseman sanakirjan mukaan sikäläisten talonpoikien jousisoittimen nimi oli hårgie (haar-gie). Tutkijoiden mielestä kyseessä on jouhikko. 4 A. A. Hülphers 5 kirjoitti v. 1762: Säkkipilli, sotharpa ja nyckelgiga (nyckelharpa) ovat tavallisimpia soittimia Taalainmaalla. Sotharpa lienee ollut jouhikko. Vuonna 1869 kansatieteilijä Mandelgren löysi kolmikielisen, kapea-aukkoisen sotharpan Taalainmaan Öijestä. Ruotsista on löytynyt vain kaksi jouhikkoa. Lisäksi Gotlannista on löydetty 700-luvulle ajoittuva lyyran talla ja Birkasta 800-luvun talla. The Nordic bowed lyre However Samuel Hibbert 3 writes in his work A description of the Shetland Islands as follows: When the gue, an ancient two-stringed violin of the country, was aiding the Conviviality of yule, then would a number of happy sons and daughters of Yatland take each other by their hands and when one of them sang a Norm viseck, they would perform a circular dance their steps continually changing with the tune. The gue had two horsehair strings and it was played after the manner of the cello. The earliest evidence for the existence of a bowed lyre is to be found in the stone sculpture of a bard singing and playing in Trondheim Cathedral. This 14 th century image portrays an instrument with a hand-hole shaped just as in the Savo-Karelian bowed lyre. According to the dictionary by Christen Jensøn, published in 1646, the peasants of the locality had a bowed instrument called a hårgie (haar-gie). In the opinion of many researchers this was a bowed lyre. 4 A.A. Hűlphers 5 wrote in 1762 that the bagpipes, the sotharpa (soot harp), and the nyckelgiga (nyckelharpa) are amongst the commonest instruments in Dalarna. The sotharpa was probably a bowed lyre. In 1869 the ethnologist Mandelgren discovered a sotharpa with three strings, and a narrow hand-hole at Öije in Dalarna. Only two bowed lyres have been found in Sweden. In addition the bridge of what is thought to be an 8 th century lyre was found in Gotland, and in Birka a bridge from the 9 th century. Sotharpa Taalainmaalta. Tukholman Musiikkimuseon kokoelmat. The bowed lyre from Dalarna, Sotharpa. Stocholm Music Museum collection.

24 keski-ikäinen (n. 45 v.), kuoli viinaan häissä. Ennen ei Syskyjärvellä oltu nähty jouhikkoa. Tapun Jasa oppi K. H:sta, samoin Ruokojärvessä Pekon Iivi. Molemmat tekivät jouhikot ja alkoivat harjoitella. Jouhikkosävelmiin liittyvistä tansseista on hyvin vähän tietoja. Tanhuvakka-kirjassa on kaksi Juho Villasen tanssia Kierrokas ja Korssikatrilli. Lisäksi häneltä on tallennettu tanssi Kullan Liru. Villanen kommentoi jouhikon soittoa vuonna 1912 A. O. Väisäselle seuraavasti: Kyllähän sillä jouh kanteleellai sai rallin soitetuks. Tanssiväki tarkkaan kuuntel, miten sanoo pel. Kansantanssien kerääjä Asko Pulkkinen kirjoittaa Suistamon seudun tansseista: Julkaistavaksi ne eivät olleet sopivia, siksi olivat ne ripatskoineen liian vaikeita ja yksitoikkoisiakin. Laatokan Karjalan tansseja Pulkkinen kuvaa vuoden 1914 keräysmatkan kertomuksessa: Ristikontran sävel on yksitoikkoinen luritus, itse melodia vain joku tahti, jota soittaja muovailee ja muodostelee loppumattomiin. Soittaja soitteli kuin itsekseen ja tanssijat tanssivat samoin. Sävel ei määrännyt In those times the jouhikko player Kagra Hatti from Impilahti happened to visit dances as a musician. He was middle aged (about 45), but died of consuming too much spirits at a wedding. Such an instrument as the jouhikko had never before been seen in Syskyjärvi. Tapun Jasa learnt it from K.H., and so did Pekon Iivi in Ruokojärvi. Both of these men built a jouhikko and began to practice playing it. There is very little information about the dances which were accompanied by jouhikko pieces. In Tanhuvakka (lit. Folk Dance Book) there are two of Juho Villanen s dances: Kierrokas and Korssikatrilli. In addition, his dance Kullan Liru has been recorded. Villanen commented on playing the jouhikko to A. O. Väisänen in 1912, that On the jouh kantele (jouhikko) tunes could actually be played. The dance troupe listened to how the instrument spoke. The folk dance collector Asko Pulkkinen wrote concerning the dances of the Suistamo region that they are unsuitable for publication, because with their ripatskas they are too difficult and monotonous. As a dancer himself Pulkkinen described the dances of 25 Maisun Mitrej tanssii ripatskaa Maisun tiellä. Jorma Pohjansalo 20.8.1931. Museovirasto Maisun Mitrei dancing a ripatska on the Maisun road. Jorma Pohjansalo 20.8.1931. National Board of Antiquities askeleitten lukua eikä kuvioita, se vain säesti hyppyjä. (Kun Vigli tanssi esim. muanitusta, oli sama soitinko muanitusta tai vaikka kuutta paria fonografilla, kunhan jotain soitin, joka pysytti tahdin). Suomalaista ei säveleessä myöskään ollut, se oli puhtaasti venäläinen melodia. Ristikontrassa on kaksi osaa 1) käytös, käyttäminen, käytäntö ja 2) riivattu eli ripatska. Viimeinen on tärkein osa. Sitä saa kukin poika hyppiä mielin määrin kykynsä ja vointinsa mukaan. Siinä saa kukin näppäryytensä ja tanssitaitonsa näyttää. Maanitukset ja ripatskat olivat luonteeltaan improvisoivia. Soittaja soitti niin kauan kuin tanssijat tanssivat ja improvisoi kappalettaan niin pitkään kuin oli tarve. Kun tanssit kestivät tunti- ja päiväkausia, oli improvisointi luonnollista. Kerääjien muistiinpanoissa on paljon tarinoita, joissa soittotaito opitaan haltijalta tienristeyksessä, kosken rannalla tai saunan kiukaalla. Iivana Širgo kertoi A. O. Väisäselle 13 käyneensä nuorena miehenä keskikesällä myöhäisenä lauantai-iltana istumassa kanteleineen saunankiukaalla ja tienristeyksessä. Kummassakin paikassa hän soitti mitä osasi, ja opastui niinkuin hänen äitinsä oli kertonut ennenvanhaan opitun. Haltiaa Širgo nimitti Tuohihatuksi. Širgo pelkäsi Tuohihattua, joka saattoi viedä oppilaan mennessään. Tästä Širgo kertoi seuraavanlaisen opettavan tarinan: Oli enne jouhikonsoittaja, joka niinikään kävi opissa saunan kiukaalla. Kolmantena yönä kahdentoista aikaan Tuohihattu liikkuu silloin, silloin hänellä on valta ja voima, hän kuuli hukletusta. Hän pelästyi, kumosi vesikorvon asettuen sen sisään piiloon. Tuohihatun pojat tulevat eteiseen, sanovat: Ei ole saunassa soittajaa. Mutta itse ukko meni saunaan, käänsi korvon, sanoi: Tässähän tämä on, ette Iöydä. Sinne tempasi miehen kerrallaan, sinne vei, siellä on tänäkin päivänä opastumassa, siellä häntä koulitaan. Karelian Ladoga in an expedition report of 1914: 12 The ristikontra piece is a monotonous warbling, with the melody itself being only a brief motif of about a single bar, which the musician varies and remoulds endlessly. The musician plays as though for himself alone, and the dancers dance likewise. The piece does not have a definite number of steps nor figures, it just accompanies leaping. (For example, when Vigli dances to a maanitus, it is just the same whether a maanitus piese or anything else is played, provided that the instrument stays on the beat.) There was no Finnish character about the piece, which was a pure Russian melody. There are two parts to a ristikontra: first, käytös, and then the riivattu or ripatska. The latter is the most important. In this anyone may hop around to their heart s content, according to their talents and their health. In this way anyone can show his dexterity and skill in dancing. The maanitus and ripatska dances were essentially improvisatory. The musician played as long as the dancers danced, improvising his piece as long as there was a need for it. With dances lasting from several hours to days, improvisation was a necessity. The collector s notes include many anecdotes in which the skill of playing is learnt from an elf at the crossroads, on the banks of a waterfall, or on the sauna stove. Iivana Širgo told A. O. Väisänen 13 that in the middle of summer and of a late Saturday evening, as a young man, he used to sit with his kantele on the sauna stove or at the crossroads. In both places he played what he knew and learned the music in the old way like his mother had told him about. To the Elf, Širgo gave the name Tuohihattu (Birchbark hat) and Širgo was afraid of him, because he was capable of carrying off his pupil. Of this, Širgo told the following moral tale: Once there was a jouhikko player who is said to have taken his lessons on the sauna stove. On the third night and at midnight Tuohihattu is on the move. It is then that the elf has great power and strength. The jouhikko player heard a rattling sound. He was afraid, knocked over the water barrel and got inside it to hide. The sons of Tuohihattu came up to the entrance, and said the player is not in the sauna. However the fellow himself went into the sauna, rolled the barrel around and said: Here he is, you didn t find him. And then he grabbed him and carried him away, and there he still is, learning from Tuohihattu the secrets of playing.

E i my y t äväk si, liite Rauno Niemisen kirjaan Jouhikko. For promotional use only. K aik k i oikeudet pidätetään / All rights reserved The Bowed Lyre Jouhikko alkuperäiset äänitteet 1908-1937 original recordings KICD 97 P Kansanmusiikki -instituutti 2007 n b E i myyt äväk si, liite Rauno Niemisen kirjaan Jouhikko. For promotional use only. K aik k i oikeudet pidätetään / All rights reserved Soitinten tutkiminen rakentamalla Esimerkkinä jouhikko Rauno Nieminen

Hyvä asiakkaamme, REACH -asetus on EU:n uusi kemikaaliasetus, joka on sellaisenaan voimassa kaikissa EU-maissa sekä lisäksi Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissä. Asetus tuo muutoksia lähes kaikille kemikaalien käyttäjille, mutta suurimmat velvoitteet koskevat aineiden valmistajia ja EU:n alueelle tuonnista vastaavia tahoja. Asetuksen tavoitteena on parantaa terveydenja ympäristönsuojelun tasoa koko Euroopassa. Tavarantoimittajana me VP-Service Oy tiedostamme REACH -asetuksen tuomat uudet velvoitteet ja ilmoitamme noudattavamme siihen liittyvää lainsäädäntöä. VP-Service Oy on REACH -asetuksen mukainen jatkokäyttäjä. Jatkokäyttäjällä ei ole aineiden rekisteröintivelvoitetta, vaan tämä koskee ainoastaan aineiden EU-maahantuojia ja valmistajia. Jatkokäyttäjien tehtäviin kuuluu välittää tietoa toimitusketjussa ja noudattaa saamaansa ohjeistusta aineiden turvallisesta käytöstä. Selvityksen mukaan REACH ei vaikuta tuotevalikoimaamme ja tuotteemme tulevat olemaan totuttuun tapaan saatavissa myös jatkossa. Yleistä REACH -asetuksesta REACH -järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan käytöstä aihetuvat riskit sekä antamaan riittävät ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy siten viranomaiselta teollisuudelle. Asetus tuli voimaan kesäkuussa 2007 ja sen velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain, kuitenkin viimeistään vuoteen 2018 mennessä. Aineiden esirekisteröinti loppui 1.12.2008. Kemikaaliviraston REACH -tietokantaan tullaan tämän jälkeen vaiheittain rekisteröimään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:n alueelle vuosittain yksi tonni tai enemmän per yritys. Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda EU:n alueelle. Rekisteröinti edellyttää, että kemikaalien valmistajat ja tuojat hankkivat tiedot mm. aineiden vaarallisista ominaisuuksista, niiden käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Tämä edellyttää tehokasta tiedonkulkua loppukäyttäjiltä tavarantoimittajille, ja edelleen valmistajille ja maahantuojille. Loppukäyttäjä on aina aineen käytön ja sen riskien paras asiantuntija. Teollinen käyttäjä käyttää pastaa metallin tilap. suojaamiseen prosessissa Jakelija varastoi ja luovuttaa markkinoille Valmistaja / EU-maahantuoja tekee / tuo titaanidioksidia Sekoittaja 1 tekee titaanidioksidipastaa sekoittamalla apuaineiden kanssa Sekoittaja 2 tekee maalin sekoittamalla pastan muiden ainesosien kanssa eivät ole jatkokäyttäjiä eivät ole jatkokäyttäjiä Esineen valmistaja valmistaa maalatun ikkunankehyksen rakennusyrityksessä Ammattikäyttäjä maalaa ikkunakehyksiä rakennusyrityksessä Kuluttaja käyttää maalin yksityisessä toiminnassaan jatkokäyttäjät n VP-SERVICE Oy on 1994 perustettu suomalainen teknisen kaupan alan yritys. Se valmistuttaa, maahantuo, edustaa ja myy tuotannon, huollon, kunnossapidon sekä maatalouden johtavia tuotteita suoraan ammattikäyttäjille. n VP-Servicen tuotteet on suunniteltu Suomen vaativiin olosuhteisiin. Tuotekartoituksen tuloksena syntyneet huippuluokan tuotteet takaavat maksimaalisen toimivuuden eri työtehtävissä. Kaikki myymämme tuotteet on suunniteltu ja kehitetty yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa. Suuri osa tuotevalikoimastamme on valmistettu ISO 9001 ja GMP-laatujärjestelmien mukaisesti. VP-Service Oy vakuuttaa noudattavansa REACH -asetusta Huomioimme REACH -asetuksen vaatimukset tuotteidemme, tuotepakkauksiemme ja näiden sisältämien aineiden osalta. Noudatamme asetuksen kulloinkin voimassa olevaa versiota ja seuraamme siihen liittyvää viranomaisohjeistusta mahdollisuuksiemme mukaisesti. Huomioimme myös asiakkaidemme tarpeet saada REACH -asetukseen liittyvää tietoa ja olemme valmiit pyydettäessä toimittamaan hallussamme olevaa tietoa, niiltä osilta kuin REACH -asetus meiltä edellyttää. Tiedostamme tarpeen välittää tietoa toimitusketjussa asiakkaidemme käyttökohteisiin liittyen, siltä osilta kuin ne ovat meidän tiedossamme. Yksikään tuotteistamme ei myöskään sisällä ns. erityistä huolta aiheuttavia aineita (REACH -asetustekstissä Substances of Very High Concern, SVHC) yli 0,1 painoprosenttia. Pyrimme myös säilyttämään tämän asiantilan mahdollisuuksiemme mukaan. Olemme lisäksi tietoisia velvoitteesta säilyttää asetuksen noudattamiseen tarvittavia tietoja vähintään 10 vuoden ajan. n Mikäli kaipaatte lisätietojavp-service:ssä REACH -toimintatavoista tai haluatte ilmoittaa meille tuotteidemme käyttötarkoituksia, ottakaa yhteyttä sähköposti: myynti@vp-service.fi, Faksi: 09 87891630 Ystävällisin terveisin, KIMMO PAARTOLA toimitusjohtaja VP-Service Oy PL 117 / Ahertajantie 6 01800 KLAUKKALA VP-Service Oy PL 117 / Ahertajantie 6 01800 KLAUKKALA VP-Service Oy REACH

Pohjolan Luomu Finland Oy 3/2009 7,5 Kaikki luomuviljasta www.pohjolanluomu.fi Sadonkorjuun aikaan Kuorittu kaura valkuaisen lähteenä Farmari 2009 Luomu kehittyy

Ryhtyäkö rypsintuottajaksi? Kirkkaan keltaiset pellot ovat olennainen osa Suomen kaunista kesää. Pelloilla keltaisenaan kukkiva rypsi on Suomen tärkein öljykasvi, josta puristetaan erittäin terveellistä ruokaöljyä. Rypsiöljyssä on runsaasti terveydelle tärkeitä pehmeitä rasvoja, omega-rasvahappoja ja E-vitamiinia. Kaiken lisäksi öljykasvista hyötyvät ihmisten ohella myös eläimet. Puristetut siemenet ovat mitä parhainta valkuaisrehua esimerkiksi maidontuotannossa oleville lehmille. Teksti: Terhi Kujala Kuvat: www.rypsioljy.fi Rypsi menestyy Somerniemellä sijaitseva Erkkalan tila on ollut luomussa jo kaksitoista vuotta. Viljelijäpariskunta Tapani ja Merja Juselius ovat vuosien varrella viljelleet tilalla hyvällä menestyksellä luomurypsiä. Rypsi on olennaisesti kuulunut viljelykiertoon. Se on kylvetty kevätviljan, kauran, jälkeen. Tapani Juselius kertoo, että hän on muokannut maata useaan kertaan. Ensin maan annetaan lämmetä ja rikkojen itää. Kylvön hän on tehnyt mahdollisimman myöhään, yleensä toukokuun lopulla, jopa kesäkuun alussa. Käytetty siemenmäärä on ollut noin 8 kg hehtaarille, ja käytetyt lajikkeet ovat olleet Valo ja Hohto. Viljelysopimuksen hinta on Juseliuksen mielestä ollut kohtuullinen. Erkkalan tilalla on myös kokeiltu syysrypsiä kahtena vuotena. Vuonna 2007 heinäkuun lopulla kylvetty syysrypsi Largo talvehti hyvin ja oli hyvässä kasvussa keväällä 2008. Syysrypsin sato oli korjuuaikaan kohtuullinen, vaikka kevät olikin liian kylmä ja kuiva. Tapani Juselius kertoo, että syysrypsi kylvetään mieluummin kesantoon, joka kynnetään ennen kylvöä. Pellolle tehdään kevätmuokkaus ennen kylvöä, jotta maa jäisi kuohkeaksi. Itse kylvö tehdään heinäkuun lopulla. Jos pelto on viettävä eikä siellä ole vesiongelmia, ei vakoharjoja välttämättä tarvita. Siemenmäärä on 5-6 kg hehtaarille. Luomurypsin keskimääräinen sato on noin 700 kg hehtaarilta. Kaudella 2009 Erkkalan tilalla on tarkoitus kylvää kevätrypsiä yhdeksän hehtaaria ja syysrypsiä viisi hehtaaria. Lannoituksena pelloilla käytetään kananlantakompostia. Syysrypsi Syysrypsin viljely oli Suomessa huipussaan 1950-luvulla, mutta satoisat ja viljelyvarmat kevätrypsilajikkeet syrjäyttivät syysrypsin 1960-luvulla. Syysrypsi on silti edelleen varteenotettava vaihtoehto: se tuottaa suurempia satoja kuin kevätrypsi. Se myös soveltuu öljyn kylmäpuristukseen paremmin kuin kevätrypsi. Aikainen kylvöajankohta on ollut viljelijöille kulmakivi. Syysrypsi on kylvettävä heinäkuun loppuun mennessä, jotta kasvi ehtii kasvattaa riittävän suuren pääjuuren ennen talvea. Se kylvetäänkin yleensä kesantoon tai kynnettyyn nurmeen, mutta kylvämällä syysrypsi suojaviljaan, esimerkiksi kauraan tai vehnään, saadaan peltolohko hyödynnettyä kevätviljan tuotantoon kasvukauden aikana. Viljan puinnin jälkeen rypsi jatkaa kasvuaan muodostaen talvehtimiskykyisen kasvuston. Peltolohko pysyy kasvipeitteisenä talven ajan ja ravinteiden käyttö paranee. Lisäksi sekakasvusto tukahduttaa rikkakasvien kasvua eikä niissä ole yhtä paljon tuholaisten aiheuttamia vahinkoja kuin puhdaskasvustoissa. Suojaviljaan kylväminen voi osaltaan edistää talvehtimista. Pitkä viljansänki sitoo lunta rypsikasvuston suojaksi ja ehkäisee yhtenäisen jääpeitteen muodostumista peltolohkoille. Kumpi valita Rypsin avulla monipuolistetaan viljelykiertoa ja ennen kaikkea vastataan kotimaan valkuaistarpeeseen. Syysrypsiä voi viljellä runsaslumisillakin alueilla ja tulee huomioida, että kylvömääräksi riittää pienempi määrä siementä kuin kylvettäessä kevätrypsiä. Koska siemen on suurempi, parantuu öljynsaanto. Mikäli talvehtiminen epäonnistuu, voidaan pelto keväällä kyntää ja kylvää tilalle toinen viljelykasvi. Ja positiivisia asioita etsien, huolimatta epäonnistuneesta talvehtimisesta, on pellon viljelykiertoa ehditty rikastuttaa! Miksi viljellä luomutilalla syysrypsiä, jos sitä pidetään riskialttiimpana kuin kevätrypsiä? Luomutilalla syysrypsi auttaa rikkakasvien ja tuholaisten hallinnassa. Kasvin satopotentiaali on kevätrypsiä suurempi, sillä kun lumet ovat sulaneet, kasvi hyödyntää koko kasvukauden. Hyvä lumipeite edistää syysrypsin talvehtimista, joten se sopii viljeltäväksi runsaslumisille seuduille. Koska syysrypsin siemenet ovat suurempia kuin kevätrypsin, on myös sen öljypitoisuus parempi. Syysrypsistä puristettu öljy on maultaan miedompaa ja siementen rikkapitoisuus keskimääräistä vähäisempi. Syysrypsi sopii hyvin viljelykiertoon, ja sen viljely on mahdollista useammilla paikoilla. Kylvökaudella on mahdollista hyödyntää kesanto rikkakasvientorjuntaan. Lisäksi syysrypsi on esimerkiksi juolavehnän torjunnassa hyvä. Keväällä kasvi on yleensä tarpeeksi suuri ennen rapsikuoriaisten kehittymistä, jolloin ne eivät ehdi tuhota kasvustoa. On kuitenkin huomioitava, että syysrypsi tulee kylvää sellaisille peltolohkoille, joissa ei vesi seiso; pellon pinnan tulee kestää syksyn ja talven vesisateet. Kylvö ajoissa Koska syysrypsi on tehokas ravinteiden ottaja ja käyttäjä, kasvinsuojelutarve on vähäinen ja tästä syystä se soveltuu hyvin luomuviljelyyn. Kun kevät- ja syysrypsin kasvua vertaa keskenään, on syysrypsi kukkinut jo tovin siinä vaiheessa kun kevätrypsi vasta pyrkii maan pintaan. Silloin voi olla varma, että syysrypsin on kylvänyt riittävän ajoissa, kun pellolla on jonkin verran kukkia jo syksyllä. Kasvi talvehtii hyvin, jos se on kerännyt tarpeeksi vararavintoa. Viljelijöiden kokemusten perusteella kylvö tulisi tehdä heinäkuun lopulla tai elokuun alussa, kesantolohkolle. Syysrypsiä ei mielellään kannattaisi kylvää enää elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan syysrypsi on jopa kolme kertaa niin hyvä esikasvi kuin kevätrypsi. Typpilannoitus tulee tehdä keväällä mahdollisimman aikaisin. Syysrypsi peittää tehokkaasti rikkakasvit alleen. Etelä-Suomessa puinti tulisi tehdä heinäkuun puolivälissä, pohjoisempana elokuun alkuun mennessä. Puinnin jälkeen on hyvä kylvää lohkolle syysviljaa. Kylvössä tulee huomioida sopivan harva kasvusto, jotta kasvi kasvaa kokoa ennen talvea. Taimettumisen jälkeen voi suorittaa harauksen tai kultivoinnin jos alkuperäinen kylvötiheys on suurempi. Saunakukka ja ohdake voivat vaatia toimenpiteitä rypsilohkolla. Viherkesannointia suositellaan kylvövuonna. Syysrypsin voi kylvää myös suojaviljaksi nurmelle. Ja jos talvehtiminen epäonnistuu, saavutetaan ainakin suojaviljavaikutus. Keväällä ei pidä huolestua, kun talvehtinut kasvusto näyttää onnettomalta; vihertävä kasvupiste maan rajassa kertoo asioiden olevan kunnossa. Toivottavasti yhä useammat suomalaiset luomuviljelijät innostuvat kokeilemaan rypsinviljelyä lähivuosina. Kotieläintilat haluaisivat käyttää suomalaista rypsipuristetta rehuna ja kuluttajat kotimaista luomurypsiöljyä ruoanlaitossa. Ja ne kauniit keltaiset rypsipellot ne ovat niin olennainen osa suomalaista kesämaisemaa. Odotellaan siis lämmintä kesää ja onnistuneita kotimaisia luomurypsisatoja! Lähteet: http://www.mtt.fi/ maaseuduntiede/pdf/mtt-mtv64n02s11b.pdf - Antti Tuulos ja Pirjo Mäkelä Syysrypsin voi kylvää samanaikaisesti suojaviljan kanssa 16 Pohjolan Luomu 2/09 Pohjolan Luomu 2/09 17