Liite 1 2019 KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN ASIAKASMAKSUOHJE 1.4.2019 alkaen Kuntayhtymän hallitus 12.3.2019 35 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN... 4 2.1 Yleiset periaatteet... 4 2.2 Tuettu asuminen ja kotikuntoutus... 4 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen... 5 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 5 3.1 Tulojen toteaminen... 5 3.2 Huomioitavat tulot... 6 3.3 Huomioon otettavat vuokra- ja pääomatulot... 6 4 KÄYTTÖVARA JA HUOMIOITAVAT MENOT... 7 4.1 Käyttövara... 7 4.2 Tosiasiallisista perhesuhteista johtuvien kustannusten huomioiminen... 7 4.3 Edunvalvojan palkkio... 7 4.4 Ulosoton huomioiminen... 8 5 ASIAKASMAKSUN ALENTAMINEN JA PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN... 8 5.1 Asiakasmaksun alentamisessa huomioitavat menot... 8 5.2 Aiemmasta asunnosta aiheutuvat kulut... 9 6 POISSAOLOT JA PALVELUN PÄÄTTYMINEN... 9 6.1 Poissaolot... 9 6.2 Palvelun päättyminen... 10 2
1 MÄÄRITELMÄT Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa. Kotiin annettavat/vietävät palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Erilaisia asumispalveluja on kuvattu tarkemmin seuraavissa määrittelyissä. Kotikuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja kuntoutusta alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Palvelu tarjotaan asiakkaan omaan ja itsenäisesti hankittuun asuntoon. Kotikuntoutus toteutetaan usein sosiaaliohjauksena, jolloin palvelusta ei peritä asiakasmaksua. Kotihoidon, omaishoidon vapaiden ja lyhytaikaishoidon osalta sovelletaan Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän ikääntyneiden asiakasmaksuohjetta. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla (SHL 21 ). Tuettua asumista voidaan järjestää siten, että asunto on hankittu itsenäisesti tavanomaisesta asuntokannasta ja sinne tuodaan asiakkaan tarvitsema tuki ja palvelut. Vaihtoehtoisesti hän saa ne muualta tai siten, että asunto ja palvelut ovat kiinteä kokonaisuus. Tuettu asuminen toteutetaan usein sosiaaliohjauksena, jolloin palvelusta ei peritä asiakasmaksua. Sosiaaliohjaus on asiakkaalle maksuton palvelu (SHL 14 ). Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tilapäisen asumisen järjestäminen liittyy erilaisiin kriisitilanteisiin ja tavoitteena on aina siirtyminen pysyvämpään asumismuotoon. Jos tilapäisen asumisen palveluun ei kuulu asunnon lisäksi kotiin annettavaa/vietävää tukea, ei kyseessä ole asumispalvelu. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelut sisältävät asumisen, ateriat sekä hoivan, huolenpidon ja kuntoutuksen palvelut. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palveluja järjestetään pääasiassa hankintalain mukaisesti ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Asiakkaalla on mahdollisuus saada palvelua vähintään kello 8-20 välisenä aikana. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Tämä ohje käsittää ne sosiaalihuoltolakiin perustuvat asiakasmaksut, jotka asiakkaalle lasketaan tulosidonnaisesti ja jotka eivät kuulu vuosittaisten tarkistettaviin ja päätettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. 3
2 ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN 2.1 Yleiset periaatteet Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992) tai -asetuksessa (912/1992), joten kukin kunta tai kuntayhtymä vahvistaa maksuperusteet asiakasmaksulain yleissäännösten rajoissa: Asiakasmaksu määräytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan (1 ). Asiakasmaksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2 ). Kun kunta järjestää palvelut ostamalla ne yksityiseltä palveluntuottajalta, asiakkaalta peritään samat maksut ja korvaukset kuin kunnan itsensä tuottamista vastaavista palveluista (12 ). Asiakasmaksuista tehdään valituskelpoinen päätös. Maksu tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa useammin, jos asiakkaan maksukyky tai palvelutarve olennaisesti muuttuu. Kelan etuudet on haettava/laitettava vireille kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta tai huojennuksia ei anneta. Kelan takautuvat etuuspäätökset eivät vaikuta asiakasmaksua korottavasti. Jos tulot muuttuvat, tulee asiakkaan tai hänen asioidensa hoitajan ilmoittaa muuttuneet tulotiedot asiakasmaksusta päättävälle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (1992/912) 31 :n mukaan maksua voidaan oikaista takautuvasti enintään vuoden ajalta, jos maksun määräämistä koskeva päätös on perustunut asiakkaan tai hänen edustajansa antamiin virheellisiin tietoihin. Asiakkaan eduksi maksua voidaan em. perusteella tarkistaa pidemmältäkin ajalta. Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos: 1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai 4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätös voidaan korjata Hallintolaki (434/2003) 50 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi. 2.2 Tuettu asuminen ja kotikuntoutus Jos tuetun asumisen tai kotikuntoutuksen palvelu on sosiaaliohjausta, ei asiakasmaksua peritä. Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. Monet tarvitsevat ohjausta ja tukea myös arkielämän sujumiseksi. Sosiaaliohjauksessa on olennaista tunnistaa asiakkaan elämäntilanne sekä hänen voimavarojensa ja toimintamahdollisuuk- 4
siensa osa-alueet. Keskeistä työssä on asiakkaan joustava kohtaaminen, tuki ja motivointi itsenäiseen suoriutumiseen. Työ on vuorovaikutuksellista yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen osallisuuden, elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemista. Jos tuettu asuminen sisältää pääasiassa terveydenhuollon palveluita (esim. valvottua lääkehoitoa, haavanhoitoa, injektioita) sovelletaan viimeisintä kuntayhtymässä vahvistettua kotihoidon maksutaulukkoa asiakasmaksun määrittämisessä. 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta peritään maksu. Asiakkaan asumispalvelun asiakasmaksu muodostuu vuokrasta (sisältäen veden ja sähkön) ateriakustannuksista asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvästä palvelumaksusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki (1992/734) ei määrittele erikseen asumispalveluista perittäviä maksuja. Yhtymähallitus päättää asiakkaalta perittävistä maksuista. Asumispalvelun asiakasmaksun palvelumaksuosuutta määriteltäessä sovelletaan asetusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/912, 3 ). Asiakasmaksu määräytyy nettona huomioitavien tulojen perusteella siten, että maksu on 85 % henkilön nettotuloista. Määritellystä maksusta eriytetään vuokran osuus ja jäljelle jäävä asiakasmaksu kattaa ateria- sekä hoiva- ja hoitopalvelumaksun. Mikäli asiakkaan tulot eivät riitä kattamaan asumispalvelussa perittäviä ateria- ja hoiva- ja hoitopalvelumaksua alennetaan ensin hoiva- ja hoitopalvelumaksua, sen jälkeen ateriamaksua. Käyttövara ja maksun alentaminen kts. lisää kappale 4.1 3 TULOJEN TOTEAMINEN 3.1 Tulojen toteaminen Asiakasmaksun määrittämistä varten tarvittavat tulotiedot pyydetään kirjallisesti aina ensisijaisesti asiakkaalta tai hänen edustajaltaan. Taloudellinen tilanne todetaan asiakkaan / asioiden hoitajan täyttämän tuloselvityslomakkeen ja tulotositteiden perusteella. Lisäksi asiakkaan / asioiden hoitajan tulee toimittaa asiakasmaksun määrittämistä varten viimeinen vahvistettu verotuspäätös erittelyosan kera. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) on säädetty asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuudesta (12 ) ja sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta salassa pidettäviin tietoihin (20 22 ). Asiakkaan ollessa kykenemätön toimittamaan pyydettyjä selvityksiä tai tositteita, tiedot voidaan pyytää hänen suostumuksellaan suoraan myös muilta viranomaisilta, yhteisöiltä tai yksiköiltä. Kelan maksamat etuudet voidaan tarkastaa Kela-käyttöyhteyden avulla. Asiakasmaksulain (734/1992) 14 a :n mukaan valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kela, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, rahalaitos, työnantaja, työttömyyskassa sekä huoltotoimintaa tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö on velvollinen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen 5
pyynnöstä antamaan maksutta ja salassapitosäännösten estämättä kaikki hallussaan olevat asiakkaan taloudellista asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset, jos näitä tietoja ei ole luotettavasti ja riittävästi saatu asiakkaalta. Jos asiakkaan tulot, palvelujen määrä tai perheen kokonaistilanne muuttuvat, tulee asiakkaan tai hänen asioidensa hoitajan ilmoittaa viipymättä muuttuneet tiedot asiakasmaksua valmistelevalle työntekijälle. Maksun tarkistamisen yhteydessä asiakas saa uuden maksupäätöksen. 3.2 Huomioitavat tulot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992, 27 ) mukaan kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän veronalaiset ansio-, eläke- ja pääomatulot bruttona sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Tuloina huomioidaan (912/1992, 27) palvelunkäyttäjän ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän (avio tai avoliitto) henkilön veronalaiset ja verosta vapaat tulot ansio ja pääomatulot metsätulo eläkkeensaajan hoitotuki asumistuki Tuloina ei huomioida lapsilisää lapsen hoitotukea lapsikorotusta vammaistukea sotilasavustusta rintamalisää opintorahaa aikuisopintorahaa opintotuen asumislisää toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta (esim. sosiaalinen kuntoutus) kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia perhehoidon kustannusten korvauksia lasten kotihoidon tukea elatusapua tai elatustukea eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia syytinki Jos asiakkaan kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen puolen vuoden (6kk) keskimääräinen kuukausitulo. 3.3 Huomioon otettavat vuokra- ja pääomatulot Huoneiston vuokratulosta vähennetään asunto-osakeyhtiön hoitovastike ja vesimaksu sekä pääomavero. Korjaus- ja rahoitusvastikkeita ei huomioida. Omakotitalon vuokratulosta vähennetään 6
kiinteistö- ja pääomavero ja lisäksi ne muut mahdolliset maksut jotka vuokrasopimuksessa on sovittu vuokranantajan maksettavaksi (esim. lämmitysöljy). Omaisuudesta huomioidaan omaisuuden tuotto, mutta pääomatulojen (esim. korko-, osinko- ja vuokratulot) jäädessä yhteensä alle 10 / kk, niitä ei oteta huomioon asiakasmaksussa. 4 KÄYTTÖVARA JA HUOMIOITAVAT MENOT 4.1 Käyttövara Asiakkaalle tulee asumispalvelumaksun jälkeen jäädä käyttöön käyttövara. Käyttövaran suuruus määrittyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman toimeentulotuen perusosan mukaan. Asiakasmaksua määrättäessä asiakkaalle jätetään henkilökohtaiseen käyttöön 15% tuloista kuitenkin vähintään toimeentulotuen yksin asuvan perusosa vähennettynä ruokaosuudella. Mikäli asiakassuunnitelmaan on kirjattu, että asiakas huolehtii itse aterioistaan, hänelle jätetään toimeentulotuen perusosan verran käyttövaraa. Käyttövaralla asiakas kustantaa kaikki henkilökohtaiset menonsa, kuten esim. käsikauppalääkkeet ja itsehoitovalmisteet hygieniamenot vaatteet pääsyliput yms. viriketoiminta parturi- tai kampaajamaksut vapaa-ajan matkakustannukset sanomalehden tilausmaksut, puhelimen ja esim. laajakaistan käyttömenot, vaatemenot ja harrastustoiminnan menot 4.2 Tosiasiallisista perhesuhteista johtuvien kustannusten huomioiminen Ennen asumispalvelumaksun määräämistä tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen asumispalvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksen perusteella maksua alennetaan siten, että yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus tulee turvatuksi. Selvityksessä otetaan myös huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain 704/1975 3 :n 2 momentissa on säädetty vanhempien vastuusta täysi-ikäisen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli alaikäisellä lapsella on tarve saada elatusta pitkäaikaisessa asumispalvelussa tai laitoshoidossa olevalta henkilöltä, tämä otetaan huomioon asumispalvelumaksua määritettäessä. 4.3 Edunvalvojan palkkio Perheen tai yksilön toimeentuloa arvioitaessa huomioidaan laskelmassa edunvalvontapalkkio vähennyksenä tuloista, mikäli asiakkaan käyttövara tai perheen toimeentulo uhkaa palkkion huomioi- 7
matta jättämisen vuoksi vaarantua. Oikeusministeriö antaa ohjeet edunvalvojan palkkion määräytymisestä. Edunvalvojan vuosipalkkio muodostuu perusmaksusta, lisämaksusta ja erityiskorvauksesta. Virallisen edunvalvojan vuosipalkkio otetaan huomioon niiden henkilöiden osalta, joilta tällainen palkkio peritään. Palkkiosta on esitettävä maistraatin vahvistama laskelma. Asiakasmaksussa huomioitavan edunvalvontapalkkion maksimisuuruudeksi katsotaan edunvalvonnan perusmaksu ja alin tilintarkastusmaksu ja se huomioidaan asiakasmaksua määritellessä kuukausittaisena menona. (Alin perusmaksu + alin tilintarkastusmaksu/12 ). https://www.maistraatti.fi/fi/hinnasto/#maistraattien palveluhinnasto 4.4 Ulosoton huomioiminen Jos asiakkaan tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan huomioon ulosoton jälkeen jäävä tulo. Asiakkaan on toimitettava ulosottoviranomaisen selvitys ulosotossa olevan velan kokonaismäärästä ja siihen liittyvä maksusuunnitelma. Vapaaehtoisesti ulosottoon maksettuihin maksuihin suhtaudutaan kuten muihinkin velkoihin, eikä niitä huomioida vähennyksenä. 5 ASIAKASMAKSUN ALENTAMINEN JA PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista asiakkaan maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä asiakasmaksulain (734/1992) 11 : n mukaisesti perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva päätös perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon, harkintaan ja se tehdään määräajaksi, jossa huomioidaan henkilön tulot ja säästöt sekä muu mahdollinen realisoitavissa oleva omaisuus kuten rahastot/ osakesijoitukset ym. Sosiaalihuollon palveluista määrätyn maksun alentaminen, sen kokonaan poistaminen tai jo määrätyn maksun perimättä jättäminen on aina ensisijainen toimenpide toimeentulotuen myöntämiseen nähden (STM Kuntainfo 10/2018). Kiireellisissä ja tilapäisissä toimeentulotuen tarpeissa arvioidaan asiakkaan etu. Mikäli asiakkaan tulot eivät riitä kattamaan asumispalvelussa perittävää asiakasmaksua, alennetaan ensin palvelumaksua ja sen jälkeen ateriamaksua. Harkinnanvaraista alennusta ei myönnetä, mikäli asiakkaan talletusten kokonaismäärä on 5000 tai enemmän. Aterioista ei laskuteta asiakasta, jos asiakas on suunnitellusti poissa tai sairaalahoidossa. Ateriamaksut eivät koske asiakasta, mikäli asiakassuunnitelmaan on kirjattu, että asiakas huolehtii itse aterioistaan ja asiakas valmistaa ja hankkii itse ateriat. Tällöin asiakkaan käyttövara on toimeentulotuen perusosan suuruinen. 5.1 Asiakasmaksun alentamisessa huomioitavat menot Asiakasmaksun alentamisessa huomioidaan seuraavat menot: lääkärin määräämät lääkkeet 8
julkisen terveydenhuollon maksut elatusmaksut opintolainan korko kuntoutuksellisesti perustellut matkakustannukset (esim. työ- ja päivätoimintaan sekä opiskelua varten) lääkärin määräämät jalka- tai fysioterapia Asiakasmaksun alentamisessa huomioidaan harkinnanvaraisesti seuraavat menot: omaan asuntoon liittyvät kulut (esim. vuokra, sähkö, vesi, hoitovastike, kiinteistövero, jätehuolto, kotivakuutus) opintolainan lyhennys muut yksilöllisesti perustellut menot Asiakkaan toimeentulon vaarantuessa edellä mainituista menojen huomioimisesta huolimatta, voidaan perimättä jättämisessä ottaa huomioon toimeentulotuen perusosan tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisessä huomioitavat erityismenot. Ne huomioidaan siltä osin, kuin asiakkaan toimeentulon vaarantuminen edellyttää ja asiakkaalle tulisi oikeus toimeentulotukeen. Tällä toimintatavalla ehkäistään asiakkaan hakeutuminen toimeentulotuen piiriin, sillä se on viimesijainen keino maksujen hoitamiseen. 5.2 Aiemmasta asunnosta aiheutuvat kulut Mikäli asiakkaan toimeentulo on vaarantumassa asiakkaan siirtyessä palveluasumiseen, voidaan asiakasmaksulaskelmassa harkinnanvaraisesti huomioida asiakkaan aikaisemman asunnon menoja. Jos kyse on vuokra-asunnosta, jossa ei asu asianomaisen perheenjäseniä, voidaan varattomalla henkilöllä vuokra ottaa huomioon asunnon irtisanomisajan. Asumiskuluja voidaan poikkeuksellisesti huomioida pidempään esim. vuoden ajan, mikäli asiakas käy säännöllisesti kotona, käynnit sisältyvät asiakkaan hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaan sekä asumisen tavoitteena on kotiutuminen takaisin omaan kotiin. Tällä tarkoitetaan oleskelua kotona säännöllisesti kuukausittain ja useampia vuokrakausia kerrallaan. 6 POISSAOLOT JA PALVELUN PÄÄTTYMINEN 6.1 Poissaolot Palveluntuottajan ja tilaajan välisestä laskutusoikeudesta määrätään kahdenvälisissä sopimuksissa. Asiakasta laskutetaan poissaolojen aikana seuraavan ohjeistuksen mukaan: Palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa: Poissaolo 1-5 vrk (oma loma): Ei muutoksia palvelumaksuun. Ateriamaksuja ei laskuteta poissaolon ajalta. 9
Poissaolo yli 5 vrk (oma loma): Palvelu- ja ateriamaksuja ei laskuteta asiakkaalta poissaolon ajalta 6. poissaolovuorokaudesta eteenpäin. Poissaolot sairaala- tai terveyskeskusjaksojen aikana: palvelu- ja ateriamaksuja ei laskuteta asiakkaalta. Vuokra peritään asiakkaalta poissaolon ajalta vuokrasopimuksen mukaisesti. Mikäli asumispalvelupaikka on voitu käyttää toisen asiakkaan lyhytaikaiseen asumiseen, laskutusta ei voida suorittaa. Maksujen perinnässä noudatetaan kuntayhtymän voimassa olevia laskutus- ja perintäohjeita. 6.2 Palvelun päättyminen Asiakas on huoneenvuokralain (481/1995) mukaisessa vuokrasuhteessa asumispalveluyksikköön. Asiakkaan vuokravastuu alkaa siitä päivästä, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön. Asumispalvelupaikasta luopumisen yhteydessä vuokrasopimus irtisanotaan kirjallisesti asiakkaan / asioidenhoitajan toimesta. Yksityinen palveluntuottaja ei saa irtisanoa vuokrasopimusta ilman palvelujen järjestäjätahon suostumusta. Asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa tulee asumispalveluyksikön yhteistyössä asiakkaan/omaisten ja kunnan edustajan kanssa sopia asukkaan kannalta tarkoituksenmukaisesta hoidon järjestämisestä ja nykyisen asumispalvelupaikan irtisanomisesta. Mikäli asumispalvelupaikka irtisanotaan, asumispalveluyksikön ja asiakkaan/asioidenhoitajan sekä kunnan edustaja neuvottelevat ennen irtisanomista vuokran maksusta paikan irtisanomisen jälkeiseltä ajalta sekä sopivat asunnon tyhjentämisestä. Asiakas on vastuussa vuokrasta, kuten irtisanomisajasta säädetään huoneenvuokralaissa. Jos palveluntuottaja vuokraa asunnon uudelle asiakkaalle ennen irtisanomisajan päättymistä, vuokranmaksuvelvollisuus poismuuttaneelta päättyy. Tässä tilanteessa käytetään vuokranjakajana lukua 30,46 ja kertoimena asuttujen päivien määrää. Asiakkaan kuolinpäivänä asumispaikka irtisanotaan päättymään välittömästi, jolloin asiakasmaksun laskutus päättyy kuolinpäivää seuraavasta päivästä lukien. Vuokranmaksuvelvollisuus päättyy kuluvan kuun viimeiseen päivään. 10