Jäljempänä kuvataan eräiden Rahoitusvälineiden keskeisiä ominaisuuksia ja kaupankäyntiä ja niihin liittyvät riskit. Kuvaus ei ole miltään osin tyhjentävä. SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET Sijoitusrahasto-osuudet ovat yleisölle myytäviä osuuksia sijoitusrahastoyhtiön hallinnoimissa ja hoitamissa rahastoissa. Rahasto sijoittaa osuuksien myynnistä saamansa varat rahaston sääntöjen mukaista sijoitusstrategiaa noudattaen. Rahaston sijoitusmassan suuresta koosta johtuen rahasto pystyy yleensä hajauttamaan sijoituksensa tehokkaasti. Näin sijoittaja voi hyötyä sekä skaalaeduista että rahaston jatkuvasta hoidosta. Rahasto-osuuksien riskitaso riippuu rahaston sijoitusstrategiasta. Rahaston säännöistä ilmenevät rahaston sijoitustoiminnan tavoitteet. Osakerahasto sijoittaa kokonaan tai pääasiallisesti osakkeisiin tai niihin rinnastettaviin rahoitusvälineisiin. Tavallisesti osakkeisiin sijoittavat rahastot keskittyvät tiettyyn alaan, tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai tietyn tyyppisiin yrityksiin. Osakerahastoja vastaavina voidaan pitää korkorahastoja, jotka osakkeiden sijaan sijoittavat eri korkoa tuottaviin rahoitusvälineisiin. Yhdistelmärahastot voivat sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin. Sijoitusrahaston tavoitteena voi olla myös tietyn arvonkehitystä kuvaavan tunnusluvun seuraaminen (indeksirahasto). Rahasto-osuusrahasto on rahasto, joka sijoittaa toisiin rahastoihin. Rahastoosuusrahastoilla voi olla erilaisia sijoitussuuntauksia ja riskitasoja. Hedge -rahasto poikkeaa perinteisistä sijoitusrahastoista. Hedge -rahasto voi olla korkean riskin rahasto, sillä rahasto on korkeasti lainoitettu. Hedge -rahastoilla on myös vapaammat sijoitusmahdollisuudet kuin perinteisillä sijoitusrahastoilla. Sijoitussuuntaus voi olla mitä tahansa osakkeista, valuutoista ja korko-instrumenteista erilaisiin arbitraasistrategioihin (esim. korkojen/valuuttojen muutosten spekulointi). Hedge -rahastot käyttävät perinteisiä rahastoja useammin johdannaisia rahaston riskiin vaikuttamiseksi. Myös ns. lyhyeksi myynti on sallittua (kts. Päiväkauppa). Osassa Hedge -rahastoja kaupankäynti on mahdollista vain kerran kuukaudessa tai vuosineljänneksittäin. Rahastoyhtiöt myyvät rahasto-osuuksiaan joko itse tai välittäjän välityksellä. Rahastoyhtiö seuraa jatkuvasti sijoitustensa arvonkehitystä ja laskee rahaston arvon. Rahaston arvon perusteella se ilmoittaa yksittäisten osuuksien arvon. Rahastoyhtiön on lunastettava rahastoosuudet sijoittajalta sijoittajan niin vaatiessa. Tavallisesti sijoitusrahasto perii toiminnastaan hallinnointi- ja säilytyspalkkion, jonka enimmäistaso esitetään rahaston säännöissä. OSAKKEET Osakkeen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen osakkeen liikkeeseen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakesijoittamisen riski muodostuu osakkeen hinnanvaihtelusta. Hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden yleinen kehitys (korkokehitys) että tiedot liikkeeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista seikoista. Riskiin vaikuttaa yleisesti mm. liikkeeseenlaskijan toimiala sekä osakkeella käytävän kaupan laajuus. Liikkeeseenlaskijan konkurssiin voi johtaa yrityksen osakkeen muodostumiseen arvottomaksi. Noteeratut osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tietyllä tai tietyillä markkinapaikoilla. Tällöin puhutaan yleensä pörssiosakkeista. Noteerattujen osakkeiden hinnat julkaistaan tehtyjen kauppojen perusteella. Pörssiosakkeilla käydään kauppaa välittäjän välityksellä. Välittäjä toteuttaa kaupan omissa nimissään asiakkaan lukuun. Noteeraamattomat tai listaamattomat osakkeet ovat osakkeita joita ei ole otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Näille osakkeille ei ole virallista hintanoteerausta. Osakkeisiin rinnastetaan myös merkintä- ja optio-oikeudet, jotka oikeuttavat merkitsemään liikkeeseenlaskijan osakkeita. On mahdollista, että merkintä- ja optio-oikeudet otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi, jolloin niillä voidaan käydä kauppaa markkinapaikalla kuten liikkeeseenlaskijan osakkeella. Merkintäoikeuden tai optiotodistuksen hinta riippuu pääasiassa liikkeeseenlaskijan osakkeen hintakehityksestä. OSAKKEISIIN RINNASTETTAVAT RAHOITUS- VÄLINEET Osakkeisiin rinnastettavia muita rahoitusvälineitä ovat mm. osakeindeksiobligaatiot, talletustodistukset, vaihtovelkakirjat (kts. Korkoinstrumentit), osake- ja osakeindeksioptiot, warrantit ja sertifikaatit. Indeksi- ja osakeindeksiobligaatioissa tuotto seuraa koron sijaan kohteeksi valitun indeksin, esimerkiksi osakeindeksin, kehitystä. Indeksin myönteinen kehitys antaa tuottoa. Obligaation tappioriski on osakkeita rajatumpi, sillä indeksin negatiivisesta kehityksestä riippumatta obligaatiosta maksetaan aina takaisin sen nimellisarvo lunastuspäivänä. Osakeindeksiobligaatioon sijoittamisen riski voidaan, mahdollisen siitä maksetun ylikurssin lisäksi, määritellä vaihtoehtoisena korkotuottona, eli korkona, jonka sijoittaja olisi saanut sijoitetusta summasta toisesta sijoituksesta. Talletustodistus on todistus oikeudesta ulkomaisiin osakkeisiin, joita todistuksen antaja säilyttää haltija lukuun. Talletustodistuksella käydään kauppaa kuten osakkeilla ja siihen kohdistuvat samat riskit kuin osakkeisiin. Warrantit ovat kaupankäynnin kohteena olevia osto- ja myyntioptioita, joilla on rajoitettu voimassaoloaika. Warrantteja voidaan hyödyntää kohde-etuuksina olevien esim. osakkeiden ostamiseksi tai myymiseksi tai käteisvarojen hankkimiseksi, jos warrantin kohde-etuuden kurssi kehittyy oikeassa suhteessa sen lunastushintaan. Mikäli kohdeetuuden kehitys ei täytä warrantin ehdoissa määriteltyä hintaa, warrantti raukeaa arvottomana. Sertifikaatit ovat usein esimerkiksi myynti- ja osto-optioiden yhdistelmiä, jotka ovat riippuvaisia kohde-etuudestaan. Sertifikaateilla ei ole nimellisarvoa. Sertifikaattien erityisominaisuus on, että kohde-etuuden suhteellisen pienet kurssimuutokset voivat johtaa merkittäviin haltijan sijoituksen arvon muutoksiin. Arvonmuutokset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Sertifikaattien arvo voi muuttua arvottomaksi, jolloin sijoittajalla on riski menettää koko sijoittamansa summa. Osakeoptio voi olla joko osto-optio, joka antaa haltijalle oikeuden tietyn ajanjakson aikana ostaa jo liikkeeseen laskettuja osakkeita etukäteen määrättyyn hintaa tai myyntioptio, joka antaa haltijalle vastaavasti oikeuden tietyn ajanjakson aikana myydä osakkeita etukäteen määrättyyn hintaan. Riskinä on, että ilman riskejä rajoittavia toimenpiteitä optio menettää arvoaan tai on arvoton sulkemispäivänä. (Osake)indeksioptiot taas antavat tuottoa tai tappiota suoraan käteisenä (käteissuoritus) niiden kohde-etuutena olevan indeksin kehityksen perusteella. 1
KORKOINSTRUMENTIT Korkoinstrumenteilla tarkoitetaan myyntikelpoista osuutta lainasta tai talletusta, jonka liikkeeseenlaskija/vastaanottaja Suomessa tai ulkomailla on joko yhteisö, julkisyhteisö tai valtio. Korkoinstrumentteja ovat mm. debentuurit, obligaatiot ja joukkovelkakirjalainat. Korkoinstrumenttien hinnat määräytyvät pääosin kulloinkin vallitsevan korkotason mukaan. Korkotason laskiessa kiinteää korkoa maksavan korkoinstrumentin hinta nousee, ja päinvastoin. Korkoinstrumentin tuottovaatimus (korko) on riippuvainen lainan/talletuksen ehdoista. Näitä ehtoja ovat muun muassa laina-aika, takaisinmaksutapa sekä takaisinmaksuun liittyvä epävarmuus. Valtion liikkeeseen laskemia korkoinstrumentteja pidetään yleensä takaisinmaksun osalta lähes riskittöminä sijoituksina, mistä johtuen näille maksettava korko on alhainen suhteessa muihin korkoinstrumentteihin. Korkoinstrumenteilla käydään kauppaa joko suoraan liikkeeseenlaskijan kanssa tai jälkimarkkinoilla välittäjän kautta. Kauppahinnat noteerataan tehtyjen kauppojen perusteella tai ne määräytyvät objektiivisin perustein noteerattuun korkoinstrumenttiin laskettavan tuottoeron perusteella. Korkoinstrumentteihin liittyvä riski voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen on korkotason vaihtelusta johtuva riski, toinen liikkeeseenlaskijan/talletuksensaajan maksukykyyn liittyvä riski. Yleisesti korkoinstrumentteja kuitenkin pidetään riskittömämpinä kuin esimerkiksi osakkeita. Korkoinstrumenttiin voi liittyä myös oikeus vaihtaa laina liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai vastaavaan oikeuteen etukäteen sovituin ehdoin. Tällöin puhutaan vaihtovelkakirjalainoista. Kyseinen oikeus laskee lainasta maksettavaa korkoa. Käänteiset vaihtovelkakirjat ovat korko- ja osakesijoittamisen välimuoto, jotka on sidottu yhteen tai useampaan osakkeeseen ja indeksiin. Tämä sijoitus antaa korkoa, eli kiinteän, taatun tuoton. Osakkeiden ja indeksien kehittyessä positiivisesti suoritetaan sijoittajalle pääoma sekä korkotulo. Vastakkaisessa kehityksessä riskinä on mahdollisuus siitä, että haltija saa sijoitetun summan sijaan yhden tai useamman osakkeen, joka sisältyy käänteiseen vaihtovelkakirjaan, tai vastaavan käteismaksun. Korkoinstrumenttien kaupasta peritään palkkio osto- ja myyntinoteerausten erotuksen muodossa. JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimukset ovat sopimuksia, joilla etukäteen määrätään osapuolten väliset tulevat oikeudet tai velvollisuudet suhteessa tiettyyn kohde-etuuteen. Vakioidulla johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka ehdot arvoja lukuun ottamatta on säännelty optioyhteisön säännöissä. Johdannaissopimuksen kohde-etuutena voi olla arvopaperi, valuutta, korko, johdannaissopimus tai tällaisen kohde-etuuden hinnan kehitystä kuvaava tunnusluku. Johdannaissopimusten arvo riippuu muun muassa kohdeetuuden arvonkehityksestä, hintavaihtelusta eli volatiliteetista, korkotason vaihtelusta ja sopimuksen erääntymisajasta. Sopimusvelvoite täytetään lähtökohtaisesti toimittamalla kohde-etuus tai suorittamalla sopimuksen arvo rahassa lunastuspäivänä. Johdannaistilille kirjatusta sopimuksesta irtautuminen ennen lunastuspäivää edellyttää sopimuksen sulkemista vastakkaissuuntaisella sopimuksella tai muuta vastaavaa optioyhteisön ja tilinhaltijan välistä hyvitysmenettelyä. Mahdollisesta oikeudesta lunastaa tai myydä vakioimaton tai vakioituun johdannaiseen rinnastettava johdannainen määrätään johdannaissopimuksen ehdoissa. Johdannaissopimukset mahdollistavat position ottamisen suhteessa tiettyyn sijoituskohteeseen tai useisiin sijoituskohteisiin samanaikaisesti sijoittamatta kuitenkaan varoja itse sijoituskohteisiin. Johdannaisiin voidaan sijoittaa joko suojautumiseksi olemassa olevalta vastakkaiselta riskiltä tai riskiposition luomiseksi tavoitteena mahdollisimman suuri tuotto pienellä pääomapanoksella. Koska johdannaiset ovat kohde-etuutta koskevia sopimuksia, edellä kuvatut kohdeetuuksiin liittyvät riskit ja niistä aiheutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdannaisten arvoon. Johdannaissopimusten rakenne aiheuttaa sen, että kohdeetuuden hinnan tai kurssin kehitys vaikuttaa myös johdannaissopimuksen kurssiin ja hintaan. Vaikutus on usein voimakkaampi sijoitukseen (maksettuun preemioon) nähden kuin kohde-etuuden arvon muutos. Tämä vipuvaikutus voi johtaa suurempaan sijoitetulle pääomalle saatavaan tuottoon kuin suoraan kohde-etuuteen sijoitettu pääoma. Vipuvaikutus voi toteutua myös vastakkaiseen suuntaan johtaen suurempaan tappioon kuin kohde-etuuden hinnanmuutos, jos kohde-etuuden hinnankehitys poikkeaa oletetusta. Riskiarvioinnissa on myös huomioitava, että mahdollisuus myydä positio/omistus voi vaikeutua, jos hintakehitys on negatiivinen. Vakioidun osto- tai myyntioption ostolla tarkoitetaan sopimusta oikeudesta, mutta ei velvollisuudesta, ostaa tai myydä tietty kohde-etuus tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. Sopimuksen arvo lunastuspäivänä määräytyy kohde-etuuden markkina-arvon ja lunastushinnan erotuksen mukaan. Mikäli sijoittaja on ostanut oikeuden (option) ostaa tietty kohde-etuus alempaan hintaan kuin mikä etuuden markkinaarvo on lunastuspäivänä, sijoittaja on oikeutettu tästä johtuvaan tuottoon. Mikäli sijoittaja on ostanut oikeuden (option) myydä tietty etuus korkeampaan hintaan kuin mikä etuuden markkina-arvo on lunastuspäivänä, on sijoittaja vastaavasti oikeutettu saamaan tästä erotuksesta johtuvan tuoton. Mikäli optiolla ei ole arvoa lunastuspäivänä, sijoittajan tappioksi jää optiosta maksettu hinta. Vakioidun osto- tai myyntioption asettamisella tarkoitetaan vastapuolena toimimista yllä kuvatussa sopimuksessa. Tällöin asettaja saa aina option ostohinnan, mutta on velvollinen sopimuksen mukaiseen suoritukseen vastapuolelle lunastuspäivänä. Osto-option asettamisella sijoittajan riski muodostuu siitä, että asettajan on lunastuspäivänä tehtävä option ostajalle suoritus, joka vastaa erotusta etuuden lunastuspäivän markkina-arvon ja alemman lunastushinnan välillä. Vastaavasti myyntioption asettaja ottaa riskin, että hänen on tehtävä suoritus sen perusteella, että etuuden arvo lunastushetkellä on alempi kuin lunastushinta. Näin ollen osto-option asettajalla on teoriassa rajoittamaton riski, kun taas myyntioption asettajan riski rajoittuu kohde-etuuden arvoon. Vakioitu termiini, futuuri tai lainasopimus tarkoittaa kohdeetuutta koskevaa sopimusta, jossa sovitaan hinnasta sekä määräpäivästä, jolloin suoritusta tai suorituksen korvaavaa hyvitystä on viimeistään vaadittava tai jolloin suoritus tai hyvitys erääntyy ilman erillistä vaatimusta. Indeksitermiinillä tai -futuurilla tarkoitetaan vastaavasti sopimusta, jonka kohde-etuutena on hintakehitystä kuvaava indeksi. Kyseiset sopimukset eroavat yllä kuvatuista optioista siinä, että sopimuksella ei ole arvoa sitä solmittaessa. Toisaalta sopimuksesta johtuvia oikeuksia tai velvollisuuksia ei ole rajoitettu kumpaankaan suuntaan, vaan sopimuksella on lähtö-kohtaisesti aina arvo sopimuksen voimassaoloaikana. Termiinin tai futuurin kohde-etuutena voi olla esim. valuutta tai korkoinstrumentti. Futuuri eroaa termiinistä siinä, että sopimuksesta johtuva maksuvelvoite nettoutetaan päivittäin. Johdannaispörssissä käytävää kauppaa sääntelevät lait ja pörssin omat säännöt. Ennen kaupankäynnin aloittamista asiakkaan tulee solmia toimeksiantosopimus välittäjänsä kanssa. Toimeksiantosopimuksessa asiakas sitoutuu 2
noudattamaan johdannaispörssin sääntöjä toimeksiantosuhteen ehtoina. Asiakasta sitovat sääntöjen kulloisetkin määräykset ja johdannaispörssin niiden nojalla antamat ohjeet. Asiakkaan on lisäksi solmittava panttaussitoumus, mikäli kaupankäynti edellyttää vakuuksien asettamista. Vakuuksien asettamista edellytetään termiinin ostajalta ja myyjältä sekä option asettajalta. Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet kohdistuvat kauppavälittäjään, kauppavälittäjän oikeudet ja velvollisuudet kohdistuvat puolestaan selvitysvälittäjään ja selvitysvälittäjän johdannaispörssiin. Johdannaispörssissä toteutettu johdannaiskauppa perustaa siten selvitykseen siirtyessään sopimussuhteen markkinapaikan selvitysjäsenen ja kauppavälittäjän sekä kauppavälittäjän ja asiakkaan välille siten, että sopimusten sisältö vastaa toisiaan. Välittäjä huolehtii selvityksessä asiakkaan lukuun tekemiensä kauppojen osalta maksuista ja toimituksista suhteessa asiakkaaseen. Vakuuksien asettamista edellytetään termiinien ostajilta ja myyjiltä sekä option asettajilta. Johdannaiskaupassa kumpikin osapuoli voi halutessaan sulkea tiliasemansa kauppapaikalla vallitsevaan markkinahintaan. Näin luodaan johdannaissopimuksille toissijaiset markkinat. Nämä toissijaiset jälkimarkkinat sopimustenpuolikkailla ovat toimivien johdannaismarkkinoiden perusta. Markkinoilla markkinatakaajana toimivan yrityksen tehtävänä on asettaa osto- ja myyntihintoja sovituille optioille ja termiineille. Markkinapaikalla markkinatakaajien on annettava tarjoustasot pyydettäessä. Markkinatakausjärjestelmällä pyritään tehostamaan markkinoiden toimintaa ja varmistamaan jälkimarkkinoiden likviditeettiä. PÄIVÄKAUPPA Päiväkaupalla tarkoitetaan saman päivän aikana toteutettavia samaa sijoituskohdetta koskevia vastakkaisia toimeksiantoja, joilla pyritään hyödyntämään päivän sisäisiä hintavaihteluita. Vastakkaisen toimeksiannon tekeminen saman päivän aikana mahdollistaa sellaisten positioiden hankkimisen, joka ei muuten olisi mahdollista. Kun päiväkaupan yhteydessä puhutaan lyhyeksi myynnistä, tarkoitetaan tällä tilannetta, jossa sijoittaja myy sijoituskohteita, joita hän ei myyntihetkellä omista. Ostamalla saman päivän aikana kyseiset sijoituskohteet markkinoilta sijoittaja pystyy täyttämään sijoituskohteiden toimitusvelvollisuutensa. Lyhyeksimyynti perustuu uskoon sijoituskohteen arvon alenemisesta päivän aikana, jolloin myynnistä saatava hinta on korkeampi kuin myöhempään kateostoon käytetty rahamäärä. Mikäli sijoittaja uskoo tietyn sijoituskohteen arvon nousevan päivän aikana, sijoittaja voi puolestaan ostaa kyseistä sijoituskohdetta vaikka varoja ostohinnan maksamiseen ei olisi. Tällöin sijoittaja kattaa välittäjän ostotoimeksiantoon perustuvan saatavan myymällä kyseiset sijoituskohteet saman päivän aikana. Päiväkauppaan liittyviin riskeihin kuuluu ensinnäkin se, ettei sijoituskohteen arvo kehity oletetun mukaisesti. Tällöin vastakkaisesta toimeksiannosta saatavan/maksettavan hinnan negatiivinen erotus jää sijoittajan tappioksi. Sijoittajan toimitus-/maksuvelvollisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että sijoituskohteet tulee myydä/ostaa saman päivän aikana kurssikehityksestä riippumatta. Toimitus-/ maksuvelvollisuuteen liittyy myös riski siitä, ettei kyseisille sijoituskohteille löydy ostajia/myyjiä vastakkaisen toimeksiannon toteuttami-- seksi. Näin ollen päiväkauppa soveltuu lähtökohtaisesti vain sijoituskohteille, joiden kaupankäyntivolyymit ovat suuret. KESKEISIMMÄT RISKIKÄSITTEET Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan yleisen taloudellisen kehityksen vaikutusta sijoituksen arvoon. Markkina- riskeiksi luetaan tekijät, kuten inflaatio, korkotaso ja BKT:n muutokset, joihin sijoittaja ei voi vaikuttaa tai joita ei voida hajauttaa. Luottoriski Riski rahoitusvälineen liikkeellelaskijan, takaajan tai vastapuolen olennaisesti heikentyneestä kyvystä maksaa sopimuksen mukaisia maksuja, kuten joukkovelkakirjan kupongit tai pääoman erääntyminen. Myös arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai vastapuolen luottokelpoisuuden heikkeneminen on luottoriski. Selvitysriski Selvitysriskissä vastapuoli ei toimita arvopaperia tai sen arvoa sovittujen ehtojen mukaisesti. Riski on merkittävä esimerkiksi eri aikavyöhykkeellä eri aikoina toteutettavissa valuuttakaupoissa ja sijoitettaessa kehittyville alueille. Osakeriski Riski osakkeen hinnan heilahteluista. Valuuttariski Sijoitettaessa ulkomaanvaluutan määräisesti on otettava huomioon sijoitukseen liittyvä valuuttariski. Kun ulkomaan valuutan arvo heikkenee, laskee vastaavasti myös valuuttamääräisen sijoituksen arvo. Valuuttakurssiriskiä voidaan suojata osittain erilaisilla valuuttajohdannaisilla. Korkoriski Riski korkotasojen heilahteluista ja niiden vaikutuksesta erityisesti korkosijoituksen markkina-arvoon. Korkotasojen noustessa korkosijoitusten, kuten joukkovelkakirjojen, suhteellinen arvo heikkenee. Toimialakohtainen riski Riski tietyn toimialan odotuksia heikommasta menestyksestä tai joutumisesta epäsuotuisaan valoon odottamattoman tapahtuman johdosta, mikä vaikuttaa kaikkiin toimialan yhtiöihin. Tämän seurauksena koko toimialan tulos ja maksukyky voi olennaisesti heikentyä. Verotusriski Riski verotuskäytäntöjen maakohtaisista muutoksista tai monimutkaisista tulkinnoista, jotka eivät ole olleet tiedossa sijoituspäätöstä tehdessä. Likvidideettiriski Riski arvopaperin likvidointiajan pitenemisestä. Likviditeettiriski kasvaa markkinahäiriöiden yhteydessä, jolloin arvopaperin kysyntä ja tarjonta ovat epätasaisia tai kaupankäynti ei ole lainkaan mahdollista. Lisäksi likviditeettiriski on otettava huomioon toimittaessa markkinaalueilla, joiden teknisen kehityksen tasossa on puutteita. Oikeudellinen riski Riski sijoitusmaan lainsäädännössä tai sopimusehdoissa tapahtuvista muutoksista tai epäselvyyksistä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti tehtyyn sijoitukseen. Riski on suurempi sijoittaessa kehittyville markkinoille. 3
Yritysriski Yritysriskillä tarkoitetaan yksittäiseen yritykseen liittyvää riskiä. Esimerkiksi yhtiön odotettua merkittävästi heikompi menestys tai sitä kohtaava kielteinen tapahtuma vaikuttavat negatiivisesti yhtiön maksukykyyn ja markkina-arvoon 4
5