POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettavista lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista. Posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana maksettavista lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista posti- ja lennätinhallitus on antanut seuraavat määräykset, joihin on koottu asiassa aikaisemmin annetut määräykset niitä kuitenkin osittain muuttaen ja täydentäen. Yleisiä määräyksiä. 1. Ennakkoperinnän toimittamisesta on määrätty lokakuun 4 päivänä 1946 annetussa ennakkoperintälaissa (AsK 696/46) ja marraskuun 21 päivänä 1946 annetussa valtioneuvoston päätöksessä ennakkoperintälain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta (AsK 802/46), sellaisena kuin mainittu päätös on osittain muutettuna tammikuun 27 päivänä 1949 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (AsK 64/49). i) Verojen ennakkoperintä käsittää paitsi valtion tulo- ja omaisuusveron myös kunnallisveron ja kansaneläkevakuutusmaksusta sen osan, joka palkansaajan itsensä on maksettava. 2. Työnantajan maksettavasta lapsilisäja kansaneläkemaksusta on määrätty heinäkuun 22 päivänä 1948 annetussa laissa työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta (AsK 544/48), sellaisena kuin sanottu laki on osittain muutettu syyskuun 30 päivänä. 1949 annetulla lailla (AsK 618/49), ja syyskuun 23 päivänä 1948 annetussa asetuksessa työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun lain täytäntöönpanosta (AsK 694/48). l) Kenen lakisarjan vihkoa n:o 62 Ennalkikoperintälaki toimipaikat voivat tilata posti- ja lennätinhallitnksen varasto konttorista. Työnantajan suoritettavasta lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta yksi viidesosa käytetään työnantajan kansaneläkemaksuna kansaneläkelaissa säädetyllä tavalla ja neljä viidettäosaa lapsilisälain aiheuttamien menojen peittämiseen. 3. Ennakkopidätys toimitetaan sellaisesta palkasta, josta tulo- ja omaisuusveroa, kunnallisveroa tai kansaneläkevakuutusmaksuja lain mukaan on maksettava. 4. Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat eivät käytä veromerkkejä toimittaessaan ennakkopidätyksiä ja suorittaessaan lapsilisäja kansaneläkemaksuja. Palkka. 5. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta tai korvausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka palveluksesta, jonka palkansaaja korvausta vastaan on sitoutunut työn tai tehtävän antajalle tekemään ja jossa palkansaajaa ei ole pidettävä itsenäisenä elinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittajana. Palkkaan luetaan myös asunto, ruoka ynnä muut luontoisedut. 6. Jos palkkaan sisältyy korvaus palkansaajan työssä käyttämästä hevosesta, moottoriajoneuvosta tai muusta työvälineestä,, on palkan suuruutta laskettaessa noudatettava valtiovarainministeriön vahvistamia perusteita. Jos palkkaan sisältyy korvaus palkansaajan työssä käyttämästä hevosesta, on kokonaispalkkiosta puolta pidettävä palkansaajan henkilökohtaisena palkkana ja toista puolta hevosen suorittamasta työstä maksettavana korvauksena. Tällöin ennakkopidätystä, ei suoriteta muusta kuin puo- 8 9 5 7 5 0.
2 Ien palkan määrästä. Jos palkkaan sisältyy korvaus työssä käytettävästä moottoriajoneuvosta, saadaan kuljettajan henkilökohtainen palkka, ellei sitä muulla tavoin voida määrätä, lisäämällä paikkakunnalla sekatyömiehelle maksettavaan tuntipalkkaan 40 %, mistä yhteenlasketusta määrästä sitten toimitetaan ennakkopidätys. 7. Valtiovarainministeriö vahvistaa ennen kunkin verovuoden alkua ne arvot, joiden mukaan tavallisimmin esiintyvät luontoisedut on eri kunnissa seuraavana verovuonna palkanpidätyksessä laskettava. Milloin palkkaan sisältyy sellaisia luontoisetuja, joiden arvoa ei ole edellä mainitulla tavalla vahvistettu, verotuslautakunnan puheenjohtajan tulee työnantajan tai palkansaajan pyynnöstä määrätä niiden raha-arvo. 8. Valtiovarainministeriöllä on oikeus määrätä, onko ja mitä osaa viran, toimen fai muun työsuhteen perusteella suoritetusta edustus- ja matkakustannuksesta tai muusta sellaisesta hyvityksestä pidettävä sellaisena palkkana, josta palkanpidätys on toimitettava. Verokirja. 9. Palkanpidätyksiä varten toimitetaan asianomaisen verolautakunnan puheenjohtajan toimesta, ellei valtiovarainministeriö erityisistä syistä toisin määrää, vuosittain ennen joulukuun 1 päivää kullekin sellaiselle verovelvolliselle, joka voidaan katsoa seuraavana vuonna tulevan valtiolle tai veropiiriin kuuluvalle kunnalle verovelvolliseksi palkkatulosta, valtiovarainministeriön vahvistaman mallin mukainen verokirja, jossa on merkinnät verovelvollisen nimestä, arvosta, ammatista ja syntymäajasta sekä verokirjan numero ja ilmoitus taulukosta, jonka mukaan pidätys on toimitettava. Lisäksi on verokirja varustettava verolautakunnan leimalla ja siihen on liitettävä edellämainittu pidätystaulukko. Palkansaajan tulee hyvissä ajoin ennen verovuoden ensimmäistä palkanmaksua antaa verokirjansa palkanmaksajalle. t) Milloin virkatai työsuhde on alkanut vasta verovuoden aikana, on verokirja jätettävä palkanmaksajalle ennen ensimmäistä palkanmaksua. Palkanmaksaja säilyttäköön hallussaan palkansaaj an verokirj an. i) i) Ali toimipaikkaan jätetty verokirja on viipymättä lähetettävä y 1itodmipaikkaan. 10. Jos verovelvollinen saa palkkaa kahdelta tai useammalta työnantajalta, on verokirja jätettävä sen palkanmaksajan haltuun, jonka maksama palkka on katsottava verovelvollisen pääasialliseksi palkkatuloksi. 11. Palkansaajalla on oikeus saada työnantajalta verokirjansa tarkastettavakseen tai esittääkseen sen verotusviranomaiselle tai toiselle työnantajalle tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen. 12. Jos on ilmeistä, ettei palkansaajan tulo verovuonna nouse määrään, josta hänen olisi suoritettava kunnalle tai valtiolle veroa, voi verolautakunnan puheenjohtaja palkansaajan pyynnöstä määrätä, ettei ennakkopidätystä palkasta ole toimitettava. Jos palkansaajalla on verovuonna sellaisia menoja tai hänelle voidaan myöntää sellaisia vähennyksiä, jotka hän tulo- ja omaisuusveroa tai kunnallisveroa koskevien säännösten mukaan on oikeutettu vähentämään verotettavasta tulostaan, mutta joita ei ole otettu huomioon hänen verokirjassaan olevassa ennakkopidätystaulukossa, verolautakunnan puheenjohtaja voi palkansaajan pyynnöstä määrätä, että palkanpidätys on toimitettava pienempänä, kuin se muutoin olisi tehtävä. Jos palkanpidätys verovelvolliselta hänen perhesuhteissaan tapahtuneen muutoksen johdosta olisi toimitettava toisen taulukon mukaan, kuin verokirjan merkintä edellyttää, tai jos muutoin havaitaan, että verokirjassa oleva merkintä käytettävästä taulukosta on virheellinen, on verolautakunnan puheenjohtajan verovelvollisen pyynnöstä määrättävä, minkä taulukon mukaan ennakon pidätys vastaisuudessa on toimitettava, ja liitettävä verokirjaan sen mukainen uusi pidätystaulukko. Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, että verovelvollisen palkasta toimitetut pidätykset huomattavasti ylittävät sen määrän, mikä häneltä olisi ollut pidätettävä oikean pidätystaulukon mukaan, verolautakunnan puheenjohtaja voi harkintansa mukaan määrätä, että. verovelvollinen on määräajaksi, kuitenkin enintään kulumassa olevan verovuoden loppuun asti, vapautettava taulukon mukaan toimitettavasta pidätyksestä tai että pidätyksen perusteeksi pantavasta palkasta on vähennettävä kohtuullinen määrä. Verolautakunnassa on tehtävä tässä kohdassa mainituista ennakkopidätystä koskevista muutoksista merkintä palkansaajan
3 verokirjaan. Verolautakunnan puheenjohtajan on verokirjaan tehty merkintä varmennettava allekirjoituksellaan ja verolautakunnan leimalla. 13. Palkanmaksaja on velvollinen viidentoista päivän kuluessa verovuoden päättymisestä luovuttamaan verokirjan palkansaajalle. Kun palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan, on verokirja hänelle heti annettava. Ennakkopidätyksen toimittaminen. 14. Palkanmaksajan on toimitettava ennakkopidätys 1) kunkin palkanmaksun yhteydessä ja siinäkin tapauksessa, että palkka maksetaan ennakolta. Ennakkopidätys verokirjan perusteella. 15. Palkasta, joka maksetaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, on toimitettava ennakkopidätys asianomaisen palkansaajan verokirjassa olevan ennakkopidätystaulukon mukaan. Jos palkasta ennakkopidätystä ei voida toimittaa sen johdosta, ettei palkansaajan verokirjaan liittyvän pidätystaulukon mukaan pidätystä niin pienestä palkasta toimiteta, on ennakkopidätys toimitettava Pidätystaulukot -nimisessä julkaisussa olevan erikoistaulukon ' mukaan. Jos kuitenkin palkka on niin pieni, ettei siitä erikoispidätystaulukossakaan ole ennakkopidätystä merkitty, on ennakkopidätyksen määrä yksi markka täydeltä sadalta markalta suoritetun palkan määrästä, kuitenkin niin, että jos verolautakunnan puheenjohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, ettei ennakkopidätystä palkasta toimiteta, noudatetaan tätä määräystä (kts. 12. kohtaa). Ennakkopidätys prosentuaalisesti. 16. Palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoimesta tai tilapäisestä työstä tai tehtävästä, toimitetaan ennakkopidätys proi) Jos palkansaajalle maksetaan vuosiloman sijasta vuosilomakorvausta, lasketaan se palkansaajan palkan kanssa yhteen ja ennakkopidätys toimitetaan seikä lapsilisä ja kansaneläkemaksu maksetaan yhteenlasketun palkan perusteella. Valtiovarainministeriö on kirjeellään n.-o 5600/25. 9. 1950 antanut seuraavat lisäohjeet: 1) asemapaikan ulkopuolella suoritetusta palveluksesta maksettavista yörahoista, 2) matkarahasta posti- ja postiljoonivaunuissa sekä postiautoissa matkustavalle henkilökunnalle, ei suoriteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä, sentuaalisesti. *) Jos palkan määrä ei ylitä kahtatuhatta markkaa, on ennakkopidätys kymmenen sadalta, milloin sanottu määrä ylittää kaksituhatta, mutta ei kahdeksaatuhatta markkaa, kaksikymmentä sadalta, sekä milloin määrä ylittää kahdeksan tuhatta markkaa, kolmekymmentä sadalta. Pidätystä ei kuitenkaan toimiteta, jos palkasta pidätettävä määrä on pienempi kuin viisikymmentä markkaa. Pidätyksissä jätetään pidätettävästä määrästä täysien markkojen yli menevä osa lukuunottamatta. 17. Jos palkansaaja, joka työnantajalta nostaa palkkaa pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, ei ole työnantajalleen jättänyt verokirjaansa, toimitetaan hänelle maksettavasta palkasta ennakkopidätys ankarimman pidätystaulukon mukaisesti. Jos palkansaaja saa samaan aikaan kahdelta tai useammalta työnantajalta sellaista palkkaa, joka maksetaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin ja palkansaaja on 10. kohdan määräysten mukaisesti jättänyt verokirjansa sille työnantajistaan, jolta hän saa pääasiallisen toimeentulonsa, toimittavat muut työnantajat suorittamistaan palkoista ennakkopidätyksen prosentuaalisesti 16. kohdan määräysten mukaisesti. Posti- ja lennätinlaitoksen maksettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. 18. Työnantajan maksettavan lapsilisäja kansaneläkemaksun suuruus on viisi markkaa jokaiselta täydeltä sadalta markalta suoritetun palkan määrästä. Jos suoritetun palkan määrä on niin pieni, ettei siitä prosentuaalisessa ennakkopidätyksessä toimiteta ennakkopidätystä, ei työnantaja myöskään maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Palkalla tarkoitetaan kohdissa 5 8 mainittua palkkaa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan siten, kuin edellä 7. kohdasta ilmenee. 19. Jos verolautakunnan puheenjohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, että palkansaajan palkasta on ennen ennakkopidätyksen toimittamista vähennettävä määräsumma ja että ennakkopidätys on toimitettava palkan jäljellä olevasta osasta taulukon mukaan, määräytyy työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu todellisen l) l) Sellaisena palkkana voidaan pitää esim. sunnuntaityö-, yötyö- tai ylityökorvausta.
4 eikä vähennetyn palkan mukaan. Nimikään jos verotuslautakunnan puheenjohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän siitä, ettei palkansaajan palkasta jonain määrättynä ajanjaksona toimiteta ennakkopidätystä työnantajan on, vaikkakaan ennakkopidätystä ei ole toimitettu, maksettava lapsilisäja kansaneläkemaksu. Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu on suoritettava myös palkasta, joka maksetaan sen jälkeen, kun palkansaaja on kuollut. Ennakkopidätyksen sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksun tilittäminen. 20. Ennakkopidätys sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksu merkitään palkkausluetteloon tai palkkakuittiin niitä varten varattuihin sarakkeisiin asianomaisen palkansaajan nimen kohdalle. Ennakkopidätykset sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksut on tilitettävä sen kuukauden tili-ilmoituksessa, jossa asianomaiset palkat myös tilitetään. Palkkausluetteloista ja palkkakuiteista laadittujen momenttiyhdistelmien perusteella toimipaikka laatii ennakkopidätyksistä sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista yhdistelmän (lom. 308). 21. Yhdistelmän (lom. 308) kohtaan Ennakkopidätykset merkitään toimitettujen ennakkopidätysten määrät momentittani. Ennakkopidätysten yhdistelmän osoittama ennakkopidätysten määrä merkitään tuloksi tili-ilmoitukseen otsakkeeseen»ennakkopidätykset, yhdistelmän (lom. 308) mukaan kohdalle (tulotili 40). 22. Yhdistelmän (lom. 308) kohtaan»lapsilisä- ja kansaneläkemaksut merkitään lapsilisä- ja kansaneläkemaksut momentittain siten, että erikseen merkitään momenttien 1 4 kohdalla tilitetyistä palkoista maksettavien lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen määrä ja erikseen muiden momenttien kohdalla tilitetyistä palkoista maksettavien lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen määrä. Lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen yhdistelmän osoittama määrä tilitetään menona tili-ilmoituksessa i)' seuraavasti: l) l) Lennätin- ja p-uhelmpiirin konttorin tiliilmoitnkseen (lom. 2) on tehtävä tässä kohdassa mainitut otsikfkomuutoikset. momentin 11 Posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettavat lapsilisä- ja kansaneläkemaksut (momenteilta 1 4) kohdalla (menotili 78) posti- ja lennätinlaitoksen työnantajaosuus niistä palkoista, jotka on tilitetty menona momenttien 1 4 kohdalla, sekä otsakkeen Posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettavat lapsilisä- ja kansaneläkemaksut (Ei momenteilta 1 4 ) kohdalla (menotili 131) posti- ja lennätinlaitoksen työnantajanosuus niistä palkoista, jotka on tilitetty menona tili-ilmoituksessa muiden momenttien kuin momenttien 1 4 kohdalla. Tili-ilmoitukseen merkitään tuloksi lapsilisä- ja kansaneläkemaksut seuraavasti: otsakkeen Posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettavat lapsilisä- ja kansaneläkemaksut yhdistelmän (lom. 308) mukaan kohdalla (tulotili 41) apuotsakkeessa»momenteilta 1 4 huomataan se lapsilisäja kansaneläkemaksujen määrä, joka on tilitetty tili-ilmoituksessa menona momentin 11 kohdalla sekä apuotsakkeessa»muilta momenteilta se lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen määrä, joka on tilitetty tili-ilmoituksessa menona otsakkeen»posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettavat lapsilisä- ja kansaneläkemaksut (Ei momenteilta 1 4 ) kohdalla. Apuotsakkeiden kohdalle merkittyjen lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen yhteenlaskettu määrä merkitään tuloksi tiliilmoitukseen pääotsakkeen kohdalle. 24. Toiynipaikat eivät maksa ennakkopidätysten sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksujen määriä lääninkonttorille, vaan suorittaa maksamisen posti- ja lennätinhallituksen talousosasto. Muita määräyksiä. 25. Peruspalkka tai vuosipalkkio, ikälisä ja kalliinpaikanlisä samoinkuin muutkin palkkiot tilitetään tili-ilmoituksessa menona kokonaisuudessaan, vähentämättä niistä ennakkopidätystä. 26. Posti- ja lennätinlaitoksen palkanmaksajalla on oikeus verovuoden viimeisen pidätyksen yhteydessä tai, jos palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan verovuoden aikana, ennen verokirjan hänelle luovuttamista yhdellä kertaa verokirjaan merkitä suoritettujen palkkojen ja niistä pidätettyjen erien yhteenlaskettu määrä sekä aika, jolta palkat on maksettu. Nämä merkinnät
palkanmaksaja voi tehdä myös jokaisen palkanpidätyksen yhteydessä. Merkinnät on vahvistettava yleensä toimipaikan leimalla, jolloin asianomaisen palkanmaksajan allekirjoitus on tarpeeton. Jos työnantajana olevan toimipaikan nimi kirjoitetaan käsin tai kirjoituskoneella, on toimipaikan nimi lisäksi vahvistettava asianomaisen palkanmaksajan allekirjoituksella. Palkansaajalle, joka toimipaikkaan ei ole jättänyt verokirjaansa, on ennakkopidätyksestä sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisesta annettava todistus erityisellä pidätystodistuksella (Valtion verolom. 131), johon edellisessä kappaleessa mainittujen tietojen lisäksi on merkittävä myös palkansaajan täydellinen nimi sekä ammatti. 27. Palkanmaksajan tulee pitää jokaista palkansaajaa varten palkkakorttia (lom. 817)1), josta käy selville palkansaajalle eri aikoina suoritetut palkat, niistä tehdyt ennakkopidätykset sekä niiden perusteella maksetut lapsilisä- ja kansaneläkemaksut. Palkanmaksaja on velvollinen vero- tai taksoituslautakunnan puheenjohtajan, verotarkastajan tai muun valtiovarainministeriön virkamiehen taikka sellaisen valtion tai kunnan viranomaisen, jolle palkanpidätyksen toimittamisen valvominen on annettu tehtäväksi, kehoituksesta esittämään tarkastettavaksi palkkakortit sekä muut palkanpidätystä valaisevat asiakirjat samoin kuin i) i) Plhrn talousosaston luvalla saadaan erikoistapauksessa pitää muunlaistakin palkikakorttia kuin lomaketta 817. Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1950. palkansaajien hänelle jättämät verokirjat. Tällainen asiakirjain tarkastus on toimitettava, mikäli mahdollista, palkanmaksajan virkahuoneessa. 28. Jos palkansaaja on itsenäinen elinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, ei hänen nauttimastaan palkkauksesta suoriteta ennakkopidätystä eikä työnantaja maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Jos syntyy epäselvyyttä, onko palkansaaja itsenäinen elinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, on palkanmaksajan käännyttävä asianomaisen verolautakunnan puheenjohtajan puoleen selvityksen saamiseksi asiassa. 29. Postisäästöpankkitehtävistä maksettavien palkkioiden perusteella toimitettavista ennakkopidätyksistä ja postisäästöpankin maksamista lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista antaa ohjeet postisäästöpankki. 30. Milloin työnantaja on suorittanut lapsilisä- ja kansaneläkemaksua liikaa, on hänellä oikeus korjata tekemänsä virhe myöhemmin tapahtuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun suorittamisen yhteydessä, kuitenkin niin, että virhe saadaan oikaista vain saman kalenterivuoden palkkaan kohdistuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisen yhteydessä. Tämän kiertokirjeen määräykset tulevat voimaan tammikuun 1 päivänä 1951 ja niillä kumotaan kiertokirjeet 227/46, 184/48, 223/48, 37/49 ja 197/49. 5 Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Oiva Salolla.